Turun kaupunki toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Luonnoksessa on hyvä ehdotus, että oppilas- ja opiskelijahuoltolakia muutetaan siten, että oikeus kyseisen lain mukaisiin kuraattori- ja psykologipalveluihin laajennettaisiin koskemaan kaikkia ammatillista perustutkintoa suorittavia opiskelijoita ja valmentavassa koulutuksessa olevia opiskelijoita. Opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertaisen saatavuuden turvaaminen kaikille edellä mainituille opiskelijoille iästä ja osaamisen hankintatavasta riippumatta lisää opiskelijoiden välistä tasa-arvoa sekä yksilöiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia. Erilaiset mallit yhdistää oppilaitoksessa ja työpaikalla oppisopimuksella tapahtuvaa opiskelua ovat lisääntymässä, joten on hyvä, että myös oppisopimusopiskelijoilla on oikeus käyttää opiskeluhuollon palveluja.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintoa suorittavien jättäminen lain ulkopuolelle on perusteltavissa kustannussyistä ja myös opiskelijaprofiilin perusteella. Nämä opiskelijat ovat yleensä aikuisia, jotka ovat jo työelämässä ja työterveyshuollon palvelujen piirissä, ja opiskelu tapahtuu työn ohessa.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä tammikuuta 2018. Opiskeluhuoltopalvelujen käyttöön oikeutettujen määrän lisääntyminen lisää selkeästi tarvetta palkata uutta henkilökuntaa. Turun osalta palveluiden piiriin tulevien ammatillisten opiskelijoiden määrä kasvaisi lähes 20 %, mikä edellyttäisi merkittävää lisäystä opiskelijahuoltohenkilöstön määrään. Mikäli esitetty lainsäädäntömuutos tulee voimaan, Turun kaupungin tulee palkata kaksi psykologia ja kaksi kuraattoria lisää. Kustannusvaikutus on 180.000 euroa vuodessa.

On hyvä, että tuleva palveluiden lisääntyminen on huomioitu valtiontalouden kehyspäätöksessä, mutta miten varmistetaan rahoituksen kohdentuminen palveluiden järjestäjille? Opiskeluterveydenhuollon psykologien ja kuraattorien palkkaamiseen pitäisi kohdistaa ”korvamerkittyä” valtionosuutta, ja palveluntuottajille pitäisi antaa suositukset opiskelijoiden enimmäismäärästä/työntekijä. Suositusten noudattamista tulisi myös seurata.

Myös terveydenhoitolain mukaiset opiskeluterveydenhuollon palvelut pitää saada tasapuolisesti kaikkien ammatillista perustutkintoa suorittavien ja valmentavassa koulutuksessa olevien opiskelijoiden käyttöön. Tämä ei henkilöresursseja lisäämättä ole mahdollista.