Palvelujohtaja Mika Helva 8.6.2017:

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 5.6.2017 § 283, että kaupunginhallitukselle tulee 19.6.2017 tuoda valtion työllisyysmäärärahoihin jne. liittyvä selvitys ja esitys kaupungin toimenpiteistä asiassa. Selvityspyyntö liittyy yhdistysten avustuksiin.

Valtion työllisyysmäärärahoilla tarkoitetaan valtion talousarvion ns. 51 momenttia. Tästä määrärahasta maksetaan valtion työllisyyspoliittinen aktivointi muun muassa palkkatukirahat. Näiden osalta tilannetta helpottaa se, että tänä vuonna on ollut mahdollista saada palkkatukena myös sosiaaliministeriön momentilta ns. passiivituki eli työttömyysetuus. Tästä syystä palkkatukirahoihin on käytössä jonkin verran enemmän rahaa kuin viime vuonna. Yhdistysten osalta on asetettu kuitenkin valtiovarainministeriön vaatimuksesta yläraja sille, kuinka paljon palkkatukirahaa voidaan käyttää niiden tukemiseen 100 % työllistämistuella (65 % työajalla). Tämä kiintiö täyttyi Turussa jo huhtikuun alussa. Turku varautui tähän työllisyysmäärärahoissa siten, että tälle vuodelle varattiin yhdistyksiä varten ns. korotettua Turku-lisää 480 000 euroa. Viime vuonna vastaava varaus oli ensimmäistä kertaa käytössä, kun valtuusto myönsi työllistämiseen lisätalousarviossa rahaa tähän tarkoitukseen. Silloin tämä avustus laitettiin julkiseen hakuun ja kiinnostus siihen oli suurta. Ehtona oli, että yhdistysten työllistämät henkilöt ovat työmarkkinatuen kuntaosuudella ja heidän työssäoloehtonsa täyttyy. Tänä vuonna yhdistysten on kuitenkin mahdollista edelleen hakea palkkatukea työllistetyille, mutta se kattaa vain 50 % palkkauskustannuksista ja tuohon jäljelle jääneeseen osaan on mahdollista hakea Turun työllisyyspalvelukeskuksesta korotettua Turku-lisää.

Tämän vuoden alussa tuli voimaan kaupungin kannalta sellainen heikennys työllistämiseen, että tukityösuhteessa työssäoloehdon kertymä pudotettiin 75 %:n. Käytännössä tämä tarkoittaa, että palkkatuetussa työsuhteessa olevan henkilön osalta työssäoloehdon täyttyminen edellyttää entisen kuuden kuukauden sijaan kahdeksan kuukauden työsuhdetta. Työssäoloehdon täyttyminen vie henkilön ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle ja siten pois työmarkkinatuen kuntaosuudelta. Varsinais-Suomen TE-toimisto tekee edelleen tukityösuhteet kuuden kuukauden mittaisiksi, jolloin ne eivät riitä työssäoloehdon täyttymiseen. Tästä syystä Turku on varautunut käyttämään korotettua Turku-lisää ensisijaisesti näiden kahden kuukauden lisätyösuhteiden rahoittamiseen.

Valtio on tukenut työllisyysmäärärahoista ns. työllisyyspoliittisia hankkeita. Tällä tuella yhdistykset ovat voineet palkata ohjaajia ja hoitaa muita työllistämisestä johtuvia kustannuksia. Hankerahoitus ei ole kattanut kaikkia kustannuksia ja siitä syystä Turku on lisäksi työllisyysmäärärahoista tukenut yhdistyksiä omarahoituksen maksamiseksi. Viime vuonna Varsinais-Suomen TE-toimisto päätti maksaa työllisyyspoliittisia avustuksia vain suurille hankkeille, joille asetettiin lisäksi kova työllistymistavoite.

Tukea saivat alla olevan taulukon mukaiset hankkeet.

Taulukosta näkyy kaksi asiaa eli avustuksia maksettiin myös kunnille ja niissä pyrittiin maakunnalliseen kattavuuteen ottamatta huomioon sitä, että työttömistä yli puolet on Turussa. Monet turkulaiset yhdistykset jäivät ilman tätä avustusta. Näitä yhdistyksiä ovat Varissuon Työ ja Toiminta VT ry:n lisäksi muun muassa Yhdessä-yhdistys, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry, Turun pientalosäätiö, Ungdomsverkstaden Troija ja Varsinais-Suomen myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset.

Kolmannen sektorin työllisyyshankkeiden rahoituksessa lähtökohtana on ollut jo pitkään, että Turun kaupunki toimii osarahoittajana edellyttäen, että hankkeille myönnetään myös kaupungin ulkopuolista rahoitusta. Käytännössä työllisyysmäärärahan hankeavustusta on myönnetty hankkeille päärahoittajien avustusten jälkeen jäävään omavastuuosuuteen. Kaupungin avustusta on myönnetty niihin työllisyyshankkeiden toiminnan kannalta välttämättömiin ja tarpeellisiin kustannuksiin, joihin päärahoittajat eivät avustusta myönnä. Kun yhdistys ei ole enää saanut valtion typo-rahoitusta, se on menettänyt myös tämän Turun avustuksen. Valtion avustusten leikkausten myötä Turkukin on budjetoinut näihin avustuksiin vähemmän. Tämä kaupungin avustus ei ole ollut riippuvainen siitä, montako työmarkkinatuen kuntaosuudella olevaa on työllistetty.

Kaupungin hallitus on päättänyt 5.12. § 473 Turun Seudun TST ry:n kanssa tehtävästä sopimuksesta Texvex-toiminnan rahoittamiseksi vuosille 2017–2018. Tähän toimintaan on ohjattu työmarkkinatuen kuntaosuudella olevia. Työllisyysmäärärahojen loputtua toimintaan on voitu ohjata vain työkokeilijoita ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevia. Toimintaan ei ole saatu niin paljon pitkäaikaistyöttömiä, kun on ollut tavoitteena.  

Turku on ottanut käyttöön kaupunginhallituksen päätöksellä 8.6.2015 § 270 työllistämisen Turku-lisän, jossa se maksaa suunnilleen työmarkkinatuen kuntaosuutta vastaavan summan työllistävälle taholle eli 300-päiväisestä 350 euroa ja 1000-päiväisestä 500 euroa kuukaudessa. Kun yhdistykset saavat 100 % työllistämistuen 65 % työajalla työllistetylle, tätä rahaa on voitu käyttää mm. ohjaajien palkkaamiseen. Haasteena tässäkin on se, että kun valtio on rajoittanut yhdistyksille maksettavaa työllistymistukea, niin yhdistykset eivät ole voineet työllistää ja hyödyntää siten työllistämisen Turku-lisää ohjauskustannuksiin.

Kuntouttavan työtoiminnan osalta kaupunki on kilpailuttanut kolmannen sektorin toimijat. Tätä kilpailutusta on jatkettu optiolla palvelusetelijärjestelmän voimaantuloon asti. Kaupunki maksaa palvelutuottajille kilpailutuksen mukaisen korvauksen jokaisesta kuntoutettavasta. Kaupunginhallitus päätti 5.6.2017 § 240 Turun seudun työvoima- ja yrityspalvelukokeilun asian yhteydessä, että kuntouttavassa työtoiminnassa siirrytään palvelusetelien käyttöön. Tällöin yrityksille maksetaan palvelusetelin mukainen korvaus.

Turun kaupunginhallitus päätti 27.3.2017 § 126 ratkaista yhdistysten ongelman tasapuolisesti mallilla, jossa Turku-lisän lisäksi maksetaan yhdistyksille myös työkokeilussa olevista korvausta. Tässä mallissa maksetaan työmarkkinatuen kuntaosuudella olevien työkokeilusta myös Turku-lisän tapaista avustusta. Se on 275 euroa kuukaudessa yli 300 päivää työttömänä olleista henkilöistä ja 415 euroa kuukaudessa yli 1000 päivää työttömänä olleista henkilöistä. Tässä mallissa yhdistysten on mahdollista saada ennakkona tästä avustuksesta maksimissaan 25 000 euroa. Tämän mallin mukainen sopimus on tehty Lounais-Suomen työllistäjät ry:n kanssa. Kaupungilla on valmius tehdä tämän mallin mukainen sopimus myös muiden yhdistysten kanssa. Tämän lisäksi yhdistyksillä on mahdollisuus saada edelleen Turku-lisää ja kuntouttavan työtoiminnan toteuttajilla myös siitä korvausta. Kun työvoima- ja yrityspalvelukokeilu alkaa, kaupungilla on paremmat mahdollisuudet myös ohjata näihin palveluihin asiakkaita.

Mikäli kaupunki päättää maksaa vastikkeetonta avustusta yhdistysten ohjauskuluihin, tulee määrärahat osoittaa työllisyysmäärärahan muista kulueristä tai tehdä lisätalousarvioesitys. Tällä hetkellä on huonosti perusteltua, että kaupungin maksamat kolmannen sektorin avustukset on sidottu kolmannen sektorin typo-hankkeisiin. Nämä avustukset ovat summiltaan pieniä, mutta niillä voitaisiin kattaa osa ohjaustoiminnan kuluista silloin, kun valtiolta tätä tukea ei tule ja loppu osa katettaisiin edellä mainituilla vaikuttavuusperusteisilla tuilla (Turku-lisä, työkokeilutuki ja kuntouttavan työtoiminnan ostokorvaukset). Tämän vuoden osalta näistä rahoista on jo maksettu avustukset typo-hankkeille. Varissuon Työ ja Toiminta VT:n osalta samaa ongelmaa käsiteltiin työllisyystoimikunnassa 29.5.2017 § 29.

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus merkitsee selvityksen tiedokseen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Vornanen ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Vornasen tilalla asian käsittelyyn osallistui Lumme.