LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä

Tervetuloa vastaamaan lausuntokyselyyn I) luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, laiksi alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ja laiksi yksityisistä rekrytointipalveluista sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta sekä II) luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä.

I. Esitys sisältää kolme uutta lakiehdotusta:

1.lakiehdotus: laki julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista

2.2. lakiehdotus: laki alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta

3.3. lakiehdotus: laki yksityisistä rekrytointipalveluista.

Seuraavat voimassa olevat lait kumottaisiin:

•laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012)

•laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014)

•laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (7/2014)

•laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (9/2013)

•laki sosiaalisista yrityksistä (1351/2003).

Lisäksi muutettaisiin työttömyysturvalakia ja eräitä muita lakeja.

II. Esitys laiksi kotoutumisen edistämisestä

Esitys sisältää ehdotuksen laiksi kotoutumisen edistämisestä, joka korvaisi voimassa olevan lain (1386/2010).

Lausuntopyyntöaineistossa on kyselylomake pdf-muotoisena.

Lausunnot pyydetään antamaan 16.6.2017 klo 16.15 mennessä.

Huom! Kyselyn avovastaus-kenttien enimmäispituus on 4000 merkkiä. Mikäli tämä ei riitä, voitte lähettää lausuntonne myös sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@tem.fi .

Kyselyyn vastaamista ei ole mahdollista välillä keskeyttää, vaan kyselyyn on vastattava kerralla. Kyselyssä ei myöskään pysty palaamaan taaksepäin aiemmalle sivulle tarkistamaan tai muuttamaan vastausta sen jälkeen kun "Seuraava"-painiketta on painettu. Kysely on suomenkielinen, mutta vastaukset voi antaa myös ruotsiksi.

Vastauksen lähettäminen: Kun vastaus on valmis, paina kyselylomakkeen lopussa olevaa "Lähetä" -painiketta. Tämän jälkeen kyselystä aukeaa "Kiitos-viesti", mikä osoittaa, että vastaus on lähtenyt onnistuneesti.

Ole ystävällinen ja kirjoita sähköpostiosoitteesi:

TAUSTATIEDOT

1) * Vastaajataho

☐ kunta X

☐ maakunnan liitto

☐ muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin

☐ julkisomisteinen yhtiö

☐ ministeriö

☐ ELY-keskus

☐ TE-toimisto

☐ aluehallintovirasto (AVI)

☐ muu valtion viranomainen

☐ järjestö

☐ joku muu, mikä

2) * Vastaajatahon virallinen nimi

Turun kaupunki

1. Laki julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista

Ehdotetun julkisia rekrytointi- ja osaamispalveluja koskevan lain keskeisenä sisältönä olisi työnhakijan palveluprosessin määrittely (2 luku) sekä niiden rekrytointi- ja osaamispalveluiden määrittely, joita jokaisessa maakunnassa olisi oltava tarjolla (3 luku). Rekrytointipalveluna maakunnan tulisi välittää tietoa osaavan työvoiman saatavuudesta ja työtilaisuuksista, antaa rekrytointiin ja työnhakuun liittyvää neuvontaa sekä yhteen sovittaa työtilaisuuksia ja työnhakijoita. Osaamispalveluna maakunnassa tulisi olla tarjolla ammatinvalinta- ja uraohjausta sekä kasvupalvelukoulutusta. Maakunta voisi lisäksi järjestää muita rekrytointia ja työnhakua tukevia sekä osaamista kehittäviä palveluja. Muista palveluista määriteltäisiin tarkemmin ainoastaan työkokeilu (4 luku). Muutoin palveluiden sisältöä ei määriteltäisi.

3) 1 luku Yleiset säännökset, kommentit:

Ehdotuksessa laiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista viitataan alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annettuun lakiin. Koska lausuntokierroksen jälkeen tehtävät muutokset viimeksi mainittuun eivät ole lausunnonantajien tiedossa, on lakiehdotuksen arviointi hyvin vaikeaa.

Turun kaupunki on mukana valtakunnallisessa työllisyys- ja elinkeinopalvelukokeilussa, jossa etsitään aiempaa tehokkaampia tapoja tuottaa palvelut. Kokeilusta saatavat kokemukset ja sen vaikutukset tulee ottaa huomioon maakuntauudistukseen liittyvässä valmistelussa. Turun kaupunki kokeilee yhtenä palveluna kunnan asiakaspalvelupistettä, joka voi olla käypä ratkaisu työnhaun aloittamiseen etenkin niiden työnhakijoiden osalta, jotka eivät kykene sitä sähköisesti tekemään.

Turun kaupungin näkemyksen mukaan kasvupalveluiden järjestämisvastuu tulee määritellä lainsäädännössä vaihtoehtona maakunnalliselle ratkaisumallille siten, että määrätyillä kaupungeilla tai kaupunkiseuduilla olisi ensisijaisesti oikeus palveluiden järjestämiseen tarkoituksenmukaisella tavalla. Laajemmat vastuut rahoitettaisiin rahoitusperiaatteen mukaisesti.

4) 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit:

Esityksen 4 §:ssä säädettäisiin työnhaun aloittamisesta. Maakunnassa olisi oltava toimipisteitä, joissa työnhaun voi aloittaa henkilökohtaisesti asioimalla. Esityksen 6 §:ssä säädettäisiin työnhaun voimassaolon päättymisestä. Työnhaun voimassaolo päättyisi, mikäli työnhakija ei vähintään seitsemän päivän välein ilmoittaisi siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa työnhakunsa jatkumisesta. Maakunta tai palveluntuottaja voisi painavasta syystä hyväksyä muun kuin verkkopalvelussa tehdyn ilmoituksen.

Työnhaun aloittamisen ja jatkamisen tulee olla mahdollista henkilökohtaisella toimipistepalvelulla. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille työnhakijoille kieliongelmat voivat olla este verkkopalvelun käyttämiselle. Lakiin säädetty painavan syyn vaatimus kuitenkaan sitä täsmentämättä luo byrokratiaa ja epätasa-arvoista kohtelua.

Seitsemän päivän välein tapahtuva ilmoittaminen työnhaun jatkumisesta ja aktiivisesta työnhausta on mekaaninen, liian usein ja johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin.

Työnhaun päättyminen silloin, jos työnhakija ei valitse palveluntuottajaa asetetun määräajan kuluessa, on kohtuutonta. Kyseessä ei ole valinnanvapaus vaan pakkovalinta. Palvelun järjestämistä vastuussa olevan tulee osoittaa palveluntuottaja sellaisessa tapauksessa, jossa työnhakija ei osaa, kykene tai halua valita palveluntuottajaa.

Esityksen 8 §:ssä säädettäisiin työnhakijan palvelutarpeen arvioinnista. On perusteltua, että palvelutarpeen arviointi digitaalisesti mahdollistetaan. Pykälässä tulisi turvata työnhakijalle mahdollisuus henkilökohtaiseen palvelutarpeen arviointiin toimipisteessä ja hakijan tulee saada eri palveluista kattava selvitys.

5) 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit:

6) 4 luku Työkokeilu, kommentit:

7) 5 luku Työllistämisvelvoite, kommentit:

8) 6 luku Erinäiset säännökset, kommentit:

Esityksen 32 §:ssä säädettäisiin tiedonsaannista. Pykälän 2 momentin mukaan palveluntuottajalla olisi oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta 1 momentissa mainituilta tahoilta henkilöasiakasta koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä tässä laissa tarkoitetun palvelun tuottamiseksi. Momentin yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tietojen luovuttamiseen ei tarvittaisi asiakkaan suostumusta.

Turun kaupunki totesi lausunnossaan ehdotuksesta laiksi aluekehittämisestä ja kasvupalveluista, että ko. lain 35 §:n 1 momentin kirjaus, jolla yksityiset palveluntuottajat rajataan hallintolain soveltamisen ulkopuolelle, ei ole perusteltu. Perustuslain 124 §:ssä tarkoitetut hyvän hallinnon vaatimukset on turvattu hallintolailla, jota hallintolain mukaan sovelletaan yksityiseen sen hoitaessa julkista hallintotehtävää. Lausunnolla olevan lakiluonnoksen 32 §:ssä epäkohta korostuu, mikäli yksityisellä olisi oikeus saada henkilön tietoja salassapitosäännösten estämättä ja ilman henkilön suostumusta, mutta kuitenkin siten, että tätä eivät koskisi hallintolain määräykset hyvän hallinnon vaatimuksista.

Tätä lausuntoa valmisteltaessa ei ole tiedossa, onko lakiesitystä aluekehittämisestä ja kasvupalveluista muutettu lausuntopalautteen perusteella mm. siltä osin, mitkä yksityisen palveluntuottajan suorittamat tehtävät ovat julkisia hallintotehtäviä tai sovelletaanko yksityisiin palveluntuottajiin hallintolain määräyksiä.

9) 7 luku Voimaantulo, kommentit:

2. Laki alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta

Alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta annettavalla lailla on tarkoitus siirtää

maakunnan liittojen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten rahoitustehtäviä perustettaville

maakunnille ja Uudenmaan kuntayhtymälle. Lisäksi laissa olisi tarkoitus säätää eräistä ministeriöiden

myöntämistä tuista. Laki koskisi sekä kansallista varoista että Euroopan unionin varoista myönnettäviä

tukia. Tukimuodot pysyisivät pitkälti nykyisen kaltaisina ja suurin muutos koskisikin tukea myöntäviä tahoja,

joita olisivat yleensä maakunnat.

10) 1 Luku Yleiset säännökset, kommentit:

Ehdotuksessa laiksi alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta viitataan alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annettuun lakiin. Koska lausuntokierroksen jälkeen tehtävät muutokset viimeksi mainittuun eivät ole lausunnonantajien tiedossa, on lakiehdotuksen arviointi hyvin vaikeaa.

Turun kaupungin näkemyksen mukaan maakunnan tehtäväala kasvupalveluiden osalta tulisi rajata strategisen tason ohjaukseen ja rahoittamiseen mm. kansallisia ja EU-tason rahoitusohjelmia hallinnoimalla. Tältä osin Turun kaupungilla ei ole esityksestä huomautettavaa.

11) 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit:

12) 3 Luku Voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle myönnettävät tuet kehittämis- ja investointitoimintaan, kommentit:

13) 4 Luku Palkkatuki, kommentit:

Turun kaupungin näkemyksen mukaan kasvupalveluiden järjestämisvastuu tulee määritellä lainsäädännössä vaihtoehtona maakunnalliselle ratkaisumallille siten, että määrätyillä kaupungeilla tai kaupunkiseuduilla olisi ensisijaisesti oikeus palveluiden järjestämiseen tarkoituksenmukaisella tavalla. Laajemmat vastuut rahoitettaisiin rahoitusperiaatteen mukaisesti. Mikäli kasvupalveluiden järjestämisvastuu olisi kaupungilla tai kaupunkiseudulla, tulisi palkkatuen olla vastaavasti palveluiden järjestäjän vastuulla.

14) 5 Luku Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen, kommentit:

15) 6 Luku Tuen palauttaminen ja takaisinperintä sekä maksatuksen lopettaminen, kommentit:

16) 7 Luku Euroopan unionin rakennerahastoja koskevat erityissäännökset, kommentit:

17) 8 Luku Erinäiset säännökset, kommentit:

18) 3. Laki yksityisistä rekrytointipalveluista. Kommentit:

19) 4. Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta. Kommentit:

5. Laki työttömyysturvalain muuttamisesta

Työttömyysturvalain keskeisimmät muutokset koskevat työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanoon

liittyvien tehtävien siirtämistä TE-toimistoilta työttömyyskassojen, Kansaneläkelaitoksen ja maakuntien

hoidettavaksi. Tehtävien siirtämisestä säädettäisiin pääosin 11 – 14 luvussa.

Lisäksi työttömyysturvan seuraamusjärjestelmää muutettaisiin siten, että keskeistä jatkossa olisi

työnhakijan aktiivisen työnhaun seuraaminen. Tätä koskevat säännökset olisivat pääosin 2 a luvussa.

20) 1 luku Yleiset säännökset, kommentit:

21) 2 luku Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset, kommentit:

22) 2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit:

23) 5 luku Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset, kommentit:

24) 6 luku Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto, kommentit:

25) 7 luku Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset, kommentit:

26) 9 luku Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu, kommentit:

27) 10 luku Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa etuutta koskevat säännökset, kommentit:

28) 10 a luku Kulukorvaus, kommentit:

29) 11 luku Toimeenpanoa koskevat säännökset, kommentit:

30) 12 luku Muutoksenhaku, kommentit:

31) 13 luku Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset, kommentit:

32) 14 luku Erinäisiä säännöksiä, kommentit:

Laki vuorotteluvapaalain muuttamisesta

33) Vuorotteluvapaan toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirrettäisiin TE-toimistoilta työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle. Lisäksi tehtäisiin vuorotteluvapaasijaista koskevia muutoksia. Kommentit:

Muutoksiin liittyviä muita lakeja:

- Laki sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annetun lain muuttamisesta

- Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta

- Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

- Laki valtion virkamieslain 5 a §:n muuttamisesta

- Laki valmiuslain 99 §:n muuttamisesta

- Laki taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta

34) Kommentit muutoksiin liittyvistä laeista:

Laki kotoutumisen edistämisestä

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki kotoutumisen edistämisestä. Voimassa oleva laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) kumottaisiin. Lain tarkoituksena olisi edistää kotoutumista ja hyviä väestösuhteita. Esityksessä säädettäisiin kotoutumisen edistämisestä selkeästi ja johdonmukaisesti ottaen huomioon maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluekehitys- ja kasvupalvelu-uudistusten edellyttämät kotouttamista koskevat muutostarpeet. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kotoutumista edistävistä palveluista ja viranomaisten tehtävistä kotoutumisen edistämisessä samoin kuin kotouttamisen yhteensovittamisesta ja seurannasta hallinnon eri tasoilla. Kotoutumisen edistämisen suunnittelu ja kehittäminen yhteen sovitettaisiin maakunnan ja kunnan muun suunnittelun kanssa.

35) 1 luku Yleiset säännökset, kommentit:

Lakiuudistuksen kotoutumisen edistämisestä tarkoituksena on mm. edistää monialaista yhteistyötä kotoutumista edistävien toimijoiden välillä sekä vahvistaa kotouttamisen suunnittelun ja kehittämisen yhteensovittamista maakunnan ja kunnan muun suunnittelun ja kehittämisen kanssa.

Tarkoitukseensa nähden lakiluonnos on yleisellä tasolla, ja antaa vain yleiset raamit, tarkempien ohjauksen tullessa muista laeista. Lakiluonnos on hyvin elinkeino- ja työelämälähtöinen. Siihen tulisi kirjata voimakkaammin myös muita kotoutumisen edellytyksiä sekä hyvinvointinäkökulma, jolle luonnoksessa ei linjata toimeenpanovälineitä ja -rakenteita.

Lain soveltamisalaan § 2 tulisi lisätä ihmiskaupan uhriuden perusteella tilapäisen oleskeluluvan saaneet.

36) 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit:

Kotoutumista edistäviä palveluja järjestetään lakiehdotuksen mukaan osana maakunnan järjestämisvastuulla olevia kasvupalveluita ja sosiaali- ja terveyspalveluita, kunnallisia peruspalveluita ja kansallista koulutusjärjestelmää sekä muina kotoutumista edistävinä palveluina. Maakuntauudistuksen myötä monet aiemmin kunnalla olleet tehtävät siirtyvät maakunnan vastuulle, myös kotouttamisen osalta.

Runsaat 10 prosenttia turkulaisista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamen kieltä. Muunkielisten määrä kasvaa yli tuhannella henkilöllä vuosittain. Monikulttuurisuus on Turussa jo pitkään ollut osa kaupunkilaisten arkipäivää ja alueella on runsaasti sekä kotouttavia palveluja että osaavia toimijoita. Turussa on monipuolinen etnisten yhteisöjen kirjo ja niiden ympärillä poikkeuksellisen vireä järjestötoiminnan kenttä. Kaupungin rooli yhteistyön koordinoijana ja osaavana palveluntuottajana on ollut merkittävä.

Kansallisessakin mittakaavassa poikkeuksellisen vahva positiivinen rakennemuutos alueella tulee edellyttämään kaupungin ja jatkossa myös maakunnan vahvaa panostusta työvoimatarpeeseen vastaamiseksi. Tämä tarkoittaa täällä asuvien maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämisen lisäksi ulkomaisen työvoiman houkuttelua ja tukea asettautumiselle.

Lausunnolla olevan lakiesityksen osalta olennaista on huomioida maahanmuutto osana alueiden elinvoimaa ja elinkeinopolitiikkaa ja kytkeä nämä näkökulmat tiiviisti muihin maakunnan tuottamiin palveluihin. Tämä on keskeistä Turun kaupungin näkökulmasta maakunnan kasvun veturina. Turussa työttömistä 14,4 % on ulkomaan kansalaisia ja yrityspalvelut palvelevat maahanmuuttajia, erityisesti alkavien yritysten osalta. Mahdollisuudet maahanmuuttajien osaamispotentiaalin hyödyntämiseen korostuvat erityisesti suurten kaupunkien alueilla, joilla jo nykyisellään tehdään monialaista ja monitoimijaista työtä tämän eteen erityisesti työllisyydenhoidon, yrityspalveluiden ja koulutusten osalta.

Suurilla kaupungeilla, kuten Turulla, olisi mahdollisuus hoitaa nämä tehtävät saumattomasti ja ilman päällekkäisyyksiä. Jo nyt Turku käyttää työllisyyden hoitoon ja yrityspalveluihin kymmeniä miljoonia. Mikäli tehtävä siirtyy maakuntaan, menetetään kunnan tuottama panos maahanmuuttajien hyväksi.

Lisäksi kaupunki on mukana kymmenissä maahanmuuttajien työllisyyttä edistävissä hankkeissa. Niissä on luotu käytäntöjä, jotka vaikuttavat niin työllisyysasteen nousuun kuin positiiviseen rakennemuutokseen vastaamiseen, yritysten kasvuun ja henkilöstötarpeen tyydyttämiseksi. Kaupunki ja Elyn ovat kohdentaneet erillistä henkilöstöresurssia maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseen kasvualoilla. Maakunnalla tulee jatkossa olla mahdollisuus osallistua hankeyhteistyöhön tasavertaisena kumppanina, mukaan lukien omarahoitus osuudella

Kunnalla on jatkossakin merkittävä rooli ammatillisen ja peruskoulutuksen järjestämisessä. Koulutuksen kautta maahanmuuttajan osaamispotentiaali valjastetaan tehokkaasti elinkeinoelämän tarpeisiin. Erilaisten palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen luomisessa tulisikin huomioida ammattiopetusreformin luomat mahdollisuudet ja kokemukset opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella vuonna 2016 käynnistyneestä vastuukorkeakoulutoiminnasta.

Mikäli laki tulee voimaan ehdotetusti, on ensiarvoisen tärkeää varmistaa yhteistyörakenteiden luominen maakunnan sekä suurten kaupunkien elinvoimatoimintojen, koulutuksen ja muun kotouttamistyön välille.

Toimintojen ja palvelujen yhteensovittamisen vastuu on maakunnalla. Tällä hetkellä Turussa toteutetaan monia palveluita, jotka tulevaisuudessa ovat osin maakunnan ja osin kunnan toteuttamia. Tällaisia hyviä toimintamalleja ovat esimerkiksi kotiäitien koulutus, terveyden edistämiseen liittyvät toiminnot, työllisyyshankkeet ja ohjaamotoiminta. Uudistamisten keskellä tulisi taata, että kunnissa toteutettujen toiminnoista hyvät käytännöt toteutuisivat jatkossakin ja maakunnalla olisi riittävästi resursseja niiden toteuttamiseksi.

Järjestöjen rooli kotoutumisen edistäjinä arjessa on erittäin merkittävä. Laki ei huomioi riittävästi järjestöjen, kolmannen sektorin ja muiden kotoutumispalveluiden tärkeää roolia kotoutumisen edistämisessä. Nämä toimijat tulisi huomioida sekä kotouttamispalveluiden kilpailutuksissa että julkisella tuella järjestettävien palveluiden tuottajana. Maakunnan tulisi myöntää avustuksia kolmannen sektorin kotouttamista edistävään ja hyviä väestösuhteita tukevaan toimintaan.

Kasvupalvelujen monituottajamalliin sisältyvä valinnanvapaus ja asiakkaan itseohjautuvuuteen nojaaminen on haastavaa osalle kotoutujista. Maahanmuuttajien erityispiirteet palveluiden kohderyhmänä on huomioitava lakiesityksessä.

Kotouttaminen on yhdyspintapalvelu, joka koskee maakunnan ja kunnan lisäksi monia muita viranomaisia ja toimijoita. Pykälän 9 mukainen jaettu vastuu neuvonnan ja ohjauksen antamisesta edellyttää tiivistä tiedonvaihtoa maakunnan alueella toimivien eri toimijoiden välillä. Maakunnalla tulee olla päävastuu maahanmuuttajien ohjauksesta ja neuvonnasta maakunnan alueella. Ohjauksen ja neuvonnan tulee olla kattavaa ja sisältää myös muiden kotouttamista tukeviin palveluihin ja toimintoihin ohjauksen kuin ainoastaan maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvat palvelut. Maahanmuuttajien ohjauksen tulee sisältää mm. kuntien ja kolmannen sektorin tuottamien vapaa-aika-, koulutus- ja hyvinvointipalveluiden tiedot. Alueellisesti päävastuu tiedon kokoamisesta ja levittämisestä toimijoille ohjaustehtävää varten tulee olla maakunnalla. Kuntien tulee lakiehdotuksen mukaisesti hoitaa ohjaus- ja neuvontatehtävä kuntien alueella. Nykyisin Ely-keskuksen resurssit eivät ole olleet riittäviä siihen, että se olisi vastannut alueella ohjaus- ja neuvontatehtävästä tai siihen liittyvien tietojen kokoamisesta. Mikäli maakunta vastaa tästä tehtävästä jatkossa, tulee huolehtia siitä, että tehtävään resurssoidaan riittävästi.

Alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lakiehdotuksenmukaisesti kasvupalvelut tuotetaan lähtökohtaisesti markkinoilla, mikä koskee osaltaan maahanmuuttajille tehtävää alkukartoitusta ja kotouttamissuunnitelman laadintaa. Alkukartoituksen järjestäminen ja kotoutumissuunnitelman laadinta on lakiluonnoksen mukaan maakunnan vastuulla siten, että se järjestetään kasvupalveluna työttömälle maahanmuuttajalle ja sosiaalipalveluna yhteistyössä kunnan kanssa kansainvälistä suojelua saaville sekä alaikäisille maahanmuuttajille.

Lakiehdotuksen mukaisessa maahanmuuttajalle tehtävässä alkukartoituksessa ja kotouttamissuunnitelmissa tulee huomioida osaamisen ja työllisyyden lisäksi muut kotoutumiseen vaikuttavat näkökulmat, kuten hyvinvointi, elämänhallinta ja vapaa-ajan merkitys kotoutumiselle. Kunnalla on oltava merkittävä rooli kotoutumissuunnitelmien laadinnassa. Kunnille tulee osoittaa resurssit tämän tehtävän hoitoon.

37) 3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit:

Lakiluonnoksen mukaan maakunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen suunnittelusta, kehittämisestä ja seurannasta maakunnassa. Erot maahanmuuttajien määrissä ja taustoissa tulevat olemaan merkittäviä niin maakuntien välillä kuin niiden sisälläkin. Tämä on kyettävä huomioimaan maakuntien strategisessa suunnittelussa ja operatiivisessa toiminnassa sekä toimintojen rahoituksessa. Tämä edellyttää myös laadukasta ja kotouttamisen eri näkökulmat huomioivaa tietopohjaa päätöksenteon tueksi ja toiminnan laadun varmistamiseksi. Tietopohjaa tulee kehittää kansallisesti.

Lakiluonnoksen mukaan maakunta laatii tarvittaessa maakuntastrategiaa, alueiden kehittämisen maakuntaohjelmaa ja alueellista hyvinvointikertomusta täydentävän maahanmuuton ja kotouttamisen maakuntaohjelman. Kotoutumisen edistäminen tulisi näkyä selkeästi maakuntastrategiassa. Tämän lisäksi

palvelujen yhteensovittamistehtävän ja strategisen ohjauksen kannalta on tärkeää, että maakunta velvoitettaisiin laatimaan maahanmuuton ja kotouttamisen maakuntaohjelma. Maakunnan ohjelman valmistelussa tulisi kutsua mukana keskeiset kotoutumista edistämisen toimijat, kuten kunnat, koulutussektori, järjestöt ja yksityiset palvelutuottajat. Maakunnan tulee myös valvoa kotoutumisen edistämiseen tuotettuja palveluja laadun takaamiseksi.

Maahanmuuton ja kotouttamisen maakuntaohjelma laadittaessa sekä palvelutarpeen kartoituksessa on huomioitava ja painotettava alueellisia eroja. Tyypillisesti maakunnan alueella olevat kunnat eroavat suuresti maahanmuuttoprofiililtaan. Pienissä kunnissa korostuu kansainväliseen suojeluun pohjautuva muutto kun taas suurissa kaupungeissa näkyvät vahvasti myös kansainväliset opiskelijat ja työperäinen muutto sekä itsenäinen muutto kaupunkiin, jonka yhtenä vetovoimatekijänä ovat olemassa olevat etniset yhteisöt.

Maakuntalain mukainen 4 vuoden välein tapahtuva neuvottelu kuntien ja maakunnan välillä ei ole riittävää. Strateginen ohjaus ja neuvottelumenettely kaikilla tasoilla ovat keskeistä. Uudessa organisaatiorakenteessa tarvitaan jatkuva käytännön ja strategisen tasoinen neuvotteluyhteys nykykäytännön mukaisesti. Maakunnat tietotuotannon tulee olla saatavilla kunnille ja muilla toimijoille suunnittelun pohjaksi.

Pykälään 23 kirjattu maakunnan tuki kunnille on tärkeää pienten kuntien osalta. Suurten kuntien osalta maakunnan järkevä toimintatapa on ennemminkin yhteistyö esimerkiksi henkilökunnan koulutusten ja yhteistoiminnallisten verkostojen hallinnan osalta.

On hyvä, että maakunnan on laadittava järjestämisvastuulleen kuuluvista kotoutumista edistävistä tehtävistä ja palveluista kotoutumisen seurannan toteuttamiseksi omavalvontaohjelma pykälän 25 mukaisesti. Omavalvontaohjelma pitää olla kokonaisvaltainen ja huomioida aspektit hyvinvoinnista työllisyyteen.

38) 4 luku Kotoutumisen edistäminen kunnassa, kommentit:

On luontevaa, että lakiluonnos esittää myös kunnille vastuuta kotouttamisesta, sillä maakuntiin siirtyvien tehtävien ohella kunnille jää runsaasti työkaluja kotoutumisen monialaiseen edistämiseen. Kunnille jäävistä palveluista mm. varhaiskasvatus, koulutus, vapaa-aikapalvelut sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tuottavat merkittäviä palveluja kotoutumisen edistämiseksi. Maakunnan luodessa palveluketjuja ja -kokonaisuuksia maahanmuuttajalle, kunnan järjestämät palvelut tulee olla mukana saumattomasti.

Pykälässä 27 lakiluonnos edellyttää, että kunnan on arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon päätösten vaikutukset eri maahanmuuttajaryhmiin. Tämä virke tulisi poistaa, sillä kunnilla on jo velvoite vaikutusten ennakkoarviointiin tai vaihtoehtoisesti tarkentaa mitä päätöksiä maahanmuuttajaryhmiä se koskee.

Laskennalliset korvaukset ovat välttämätön kannustin kunnalle ja on tärkeää, että ne on kirjattu lakiin. Maakuntauudistus ja uuden kotouttamislain velvoitteet tulevat edellyttämään merkittäviä uudelleen organisoitumista ja osin lisäresursointia kunnilta. Lakiluonnos ei ota kantaa korvausten tasoon. Nykyinen korvausten taso on liian alhainen ja laskennalliset korvausten tulisikin vastata kustannustason kehitystä.

Pykälän 33 mukaiset tulkitsemisen ja kääntämisen kustannukset tulee korvata kunnille kuntiin jäävien viranomaistehtävien osalta jatkossakin täysimääräisenä todellisten kustannusten mukaan ilman aikarajaa kansainvälisen suojelun perusteella tulleiden henkilöiden osalta.

39) 5 luku Valtion kotoutumista edistävät toimet, kommentit:

Kotouttaminen edellyttää eri ministeriöiden välistä yhteistyötä sekä strategisella että operatiivisella tasolla. Kotouttamiselle on varattava riittävä resurssi valtion talousarvioon.

40) 6 luku Ilman huoltajaa maassa asuvaa lasta koskevat säännökset, kommentit:

Lakiluonnoksen mukaan maakunta voi perustaa ilman huoltajaa maassa asuville lapsille ja nuorille tarkoitetun perheryhmäkodin taikka tuettua asumista. Alaikäiset ilman huoltajaa tulevat tarvitsevat myös monia lakiehdotuksen mukaan kunnalle jääviä palveluja Kunnalla tulee olla neuvottelumahdollisuus alueellensa perustettavasta yksiköstä.

41) 7 luku Rekisterisäännökset, kommentit:

Kunnille on välttämätöntä saada tietoa rekistereistä toiminnan suunnittelun, asiakkaiden ohjauksen ja palvelutuotannon vuoksi. Kuntien pitäisi päästä samoihin tietojärjestelmiin ja tiedonsaannin varmistamiseksi täytyy luoda pysyvä mekanismi.

42) 8 luku Erinäiset säännökset, kommentit:

43) 9 luku Voimaantulo, kommentit: