Johtaja Tuomas Heikkinen:

Yleistä

Osallisuus on laaja kokonaisuus, johon sisältyy palveluiden muotoilua asukkai-den tarpeiden pohjalta, julkisen päätöksenteon näkyväksi tekemistä sekä oi-kea-aikaista viestintää ja selkeää kieltä muun esteettömyyden huomioimisen lisäksi. Se on järjestöjen ja muiden toimijoiden avustamista esimerkiksi tilatar-peissa. Se on eri-ikäisten ihmisten kanssa tehtävää yhteissuunnittelua. Kaiken keskiössä on turkulainen asukas.

Turun kaupunginhallitus hyväksyi 18.12.2012 § 605 osallisuuden toimintamallin, joka valmisteltiin virkamiestyönä. Toimintamallin esipuheessa todetaan: ”Osallisuuden edistämiselle leimallista on ollut projektimaisuus ja määräaikaisuus: kokeilut eivät ole ehtineet juurtua ja löytää paikkaansa kaupungin organisaatiossa. Turun toimintamallin uudistamiseen kuuluvan osallisuustoiminnan ohjausryhmän yksimielinen näkemys puuttuvasta palasta on systemaattinen ja koordinoitu toiminnan edistäminen osana kaupungin organisaatiota, rakenteita ja vuosijohtamista. Tätä päämäärää silmällä pitäen on rakennettu nyt esiteltävä Turun kaupungin osallisuuden ja vaikuttamisen toimintamalli – Turun malli.”

Turun osallisuuden toimintamallissa osallisuutta tarkastellaan kolmesta näkö-kulmasta: päätöksenteko-, suunnittelu- ja toimintaosallisuutena.

Osallisuutta ja vaikuttamista edistetään:

-kaupunginosissa ja teemoittain

-lasten, nuorten sekä erityisryhmien parissa

-asiakas- ja asukaspalautteen sekä eri teknologiaratkaisujen hyödyntämisessä

Mallissa esitetään seuraavia asioita:

•Nuorisovaltuusto perustetaan.

•Toiminta käynnistetään vuosina 2013–2014 ja sitä kehitetään valtuusto-kauden 2013–2016 aikana.

•Luottamushenkilöiden, henkilöstön ja asukkaiden valmiudet osallisuuden ja vaikuttamisen edistämiseen varmistetaan sekä ajankohtaisten yksittäisten koulutus- ja infotilaisuuksien että säännöllisen ja toistuvan koulutusohjel-man avulla.

•Osallisuuden ja vaikuttamisen mallin sekä menetelmien seurannassa ja arvioinnissa käytetään aiempien kokemusten lisäksi mm. kaupunkitutki-musohjelman tutkijoita, ministeriöiden ja Kuntaliiton suosituksia.

•Erityisryhmien osalta selvitetään mahdollisuuksia vanhus- ja vammaisneu-vostojen, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan, romaniasioiden yh-teistyöryhmän sekä maahanmuutto- ja kototutumistyön toimijoiden tii-viimmästä yhteistyöstä

•Kaupungin ja järjestöjen kumppanuustoiminnan kehittämiseksi aloitetaan selvitys kaupunginosittain, esimerkiksi Turkuseuran, Turun pientalojen keskusjärjestön ja kaupunginosaviikkojen kanssa.

1. Osallisuuden edistäminen vuosina 2013–2016

Päätöksenteon seuraaminen

Turussa asukkaat ovat voineet seurata valtuuston kokouksia yleisölehteriltä, suorina videolähetyksinä sekä kokouksen jälkeen julkaistavilta videotallenteilta. Suorien lähetysten uniikkien katsojien määrä vaihtelee muutamasta kymmenestä jopa 1300 katsojaan (9.5.2016). Tallenteita katsoo keskimäärin 200 katsojaa. Käytetyimmät päätelaitteet ovat tietokone, tabletti ja kännykkä. Twitterissä valtuustokeskustelua käydään tunnisteella #tkuvaltuusto.

Kaupungin verkkosivuilla on paljon tietoa kunnan toiminnasta, milloin kokoukset pidetään ja mitä asioita esityslistoilla on. (turku.fi/paatoksenteko).

Uusille turkulaisille lähetetään Koti Turussa -lehti, jonne on koottu kattava tietopaketti päätöksenteosta Turussa. Myös kaikkiin turkulaisiin kotitalouksiin jaettavassa TurkuPosti -lehdessä on lähes jokaisessa numerossa päätöksentekoon liittyvä artikkeli.

Vaikuttajaryhmät osallisuuden edistäjinä

Turussa toimii tällä hetkellä kuusi vaikuttajaryhmää: lastenparlamentti, nuorisovaltuusto, monikulttuurisuusneuvosto, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimi-kunta, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto, joista lakisääteisiä ovat vammais- ja vanhusneuvosto sekä nuorisovaltuusto. Vaikka vaikuttajaryhmillä ei ole virallista asemaa päätöksenteko-organisaatiossa, ne tuottavat tärkeää tietoa nykyisistä ja tulevista tarpeista niin asioiden valmistelijoille kuin päätöksen-tekijöillekin.

Vuoden 2013 jälkeen perustetut ryhmät ovat nuorisovaltuusto (kv 23.9.2013 § 178) ja monikulttuurisuusneuvosto (kh 16.6.2014 § 261).

Nuorisovaltuusto valvoo nuorten etuja ja edistää heidän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiaan. Nuorisovaltuustossa on edustus Turun kaupungin yläkoulujen, lukioiden ja ammattioppilaitosten, Turun Steiner-koulun ja Turun normaalikoulun lisäksi myös Turun kansainvälisestä koulusta. Toimikausi on kaksi vuotta. Toimikaudella 2016–2017 valtuustossa on 25 varsinaista jäsentä ja 9 varajäsentä. Seuraavat nuorisovaltuustovaalit ovat marraskuussa 2017 viikolla 45. Nuorisovaltuusto myös myöntää hankerahaa nuorten ideoimille ja toteuttamille hankkeille ja perustaa harkintansa mukaan työryhmiä, joissa voi olla myös valtuuston ulkopuolisia jäseniä.

Monikulttuurisuusneuvoston keskeiset tehtävät ovat edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja seurata siihen liittyvien toimenpiteiden toteutumista, osallistua kaupungin suunnitteluun ja päätöksentekoon mm. tekemällä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja maahanmuuttajia koskevissa asioissa, edistää viranomaisten, vieraskielisten kuntalaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistoimintaa, vahvistaa monikulttuurisuusosaamista ja edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua kaupungissa, edistää vieraskielisten kuntalaisten osallisuutta kaupungin toiminnassa, suunnittelutyössä ja päätöksenteossa sekä hoi-taa muut neuvoston toimialaan kuuluvat ja kaupunginhallituksen määrittämät tehtävät.

Vuoden 2014 jälkeen kaikkien vaikuttajaryhmien toiminta on muuttunut entistä suunnitellummaksi. Ryhmien toimintaa ohjaa Turun kaupunkistrategia ja ne laativat toimintasuunnitelman ja vuosikellon ja raportoivat toiminnastaan. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteemat sisältyvät ja sopivat kaikkien ryhmien edistettäväksi, minkä vuoksi erillisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan asettamista voitaisiin arvioida uudelleen.

Myös neuvostojen valintaprosessi on uudistettu. Nyt prosessiin kuuluu kaikille järjestöille avoin infotilaisuus, jossa kerrotaan neuvostojen toiminnasta ja tavoitteista. Infotilaisuuden jälkeen kaikilla järjestöillä on mahdollisuus ehdottaa omaa jäsentään neuvostoon. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni turku-lainen järjestö pääsisi toimintaan mukaan.

Osallisuuden toimintamallia laadittaessa todettiin, että osallisuudelle on ollut leimallista projektimaisuus ja määräaikaisuus. Vuonna 2013 konsernihallinnon asiakkuudet ja osallisuus -vastuualueelle perustettiin osallisuuden erityisasiantuntijan toimi. Erityisasiantuntijan tehtäviin kuuluu muun muassa kaikkien vaikuttajaryhmien kanssa tehtävä säännöllinen ja suunnitelmallinen yhteistyö. Erityisasiantuntija auttaa ryhmiä kokousviestintään, ryhmien tunnetuksi tekemisessä ja toiminnan markkinoinnissa. Yhteistyössä järjestetään koulutuksia ja yhteiskokouksia.

Asukaspalautteen kerääminen ja hyödyntäminen

Turun kaupungin palautepalvelu (turku.fi/palaute) on osoittautunut kuntalaisille tarpeelliseksi ja helpoksi tavaksi olla yhteydessä kaupunkiin. Palvelu ottaa vastaan kiitoksia, moitteita ja kehittämisehdotuksia kaupungin palveluista, toiminnasta ja päätöksenteosta. Vuonna 2012 palautetta oli mahdollista antaa ainoastaan teknisen sektorin palveluista, mutta nyt palautepalvelu kattaa kaikki kaupungin toiminnot. Lisäksi palautetta voi antaa joukkoliikenteen liikennöitsijöille, Turun vesihuollolle, Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle, Arkealle, Kuntecille ja Destialle.

Palautepalvelun suosio kasvaa tasaisesti. Vuonna 2016 palautteita tuli 19 772 kpl. Saapuneista palautteista moitteita oli 6354 kpl, kiitoksia 1480 kpl, ehdotuksia 2879 kpl ja kysymyksiä sekä kommentteja yhteensä 4107 kpl. Vastaavat määrät vuonna 2013 olivat: palautteita yhteensä 8356 kpl, joista moitteita oli 838 kpl, kiitoksia 913 kpl, ehdotuksia 989 kpl ja kysymyksiä sekä kommentteja yhteensä 1144 kpl.

Palautepalvelussa annettu palaute ohjataan kaupungin organisaatiossa oikeaan paikkaan, joten asiakkaan ei tarvitse tuntea kaupungin organisaatiota. Palvelu toimii myös ruotsiksi ja englanniksi. Saadun palautteen avulla kaupungin eri toimijat saavat nopeasti tietoa kehittämisen kohteista ja pystyvät näin kohdentamaan tarvittavat toimenpiteet oikein. Lopputulos näkyy kuntalaisille entistä parempina palveluina.

Saadut palautteet vaikuttavat kaupungin toimintaan. Esimerkiksi puistonpenkkejä ja roskiksia koskevat investoinnit on toteutettu 80-prosenttisesti asiakas-palautteiden pohjalta, ja leikkipaikkojen leikkivälinehankinnat 60-prosenttisesti. Puistojen peruskorjaukset, puistometsien hoito ja katuviheralueiden peruskorjaukset ohjautuvat 50-prosenttisesti saadun palautteen pohjalta. Myös Turun Filharmoninen orkesteri tekee ohjelmistosuunnittelua ja arvioi viestintäänsä ja ravintolansa hinnoittelua sille tulleen palautteen pohjalta.

Palautepalvelun (turku.fi/palaute) käyttöönotto on merkittävästi tehostanut kaupungin työntekijöiden työtapojen. Ennen palautepalvelua kaupungin työn-tekijät vastasivat asukkailta tuleviin palautteisiin lähinnä puhelimitse. Nyt työn-tekijät vastaavat palautteisiin pääsääntöisesti verkossa. Asukas pystyy palvelussa katsomaan, onko samasta asiasta jo annettu palautetta ja näkee myös siihen annetun vastauksen.

Palauteraportointia on kehitetty vuoden 2016 aikana. Raportointi tuottaa ajan-tasaista tietoa saapuneista palautteista ja niihin vastaamisesta kaupungin johdon ja toimialojen käyttöön. Palauteraportointi valmistuu vuonna 2017.

EVIVAn aluetyöstä aluetyön kehittämisen Turun malliin

EVIVAn aluetyön tavoitteena oli luoda ennaltaehkäiseviä vapaa-ajanpalveluita ja tavoitella erityisesti vapaa-ajallaan passiivisia turkulaisia. Tavoitettavan asukaskohderyhmän haasteellisuuden pohjalta oli tarve luoda alueittain kaupungintoimijoista koostuva yhteistyöverkosto sekä asukkaille ja kolmannen sektorin toimijoille mahdollisuudet toteuttaa itselleen tärkeitä asioita itseohjautuvasti omalla asuinalueellaan, yksin, ryhmissä ja yhdistyksissä. Lisäksi taustalla oli tieto, että ymmärtämällä kaupungin alueiden ominaispiirteet voidaan paremmin tukea positiivisen alueidentiteetin vahvistumista. Alueellisen identiteetin vahvistuminen lisää asukkaiden sitoutumista asuinalueeseensa ja turvallisuuden tunnetta.

EVIVAn työskentelyllä ja tuloksilla luotiin pohja aluetyön edelleen kehittämiselle Turun mallille. Konsernihallinnossa aloitti aluetyönkehittäjä 1.8.2016. Tähän tehtävä kokonaisuuteen kuuluvat kaupunkitasoinen koordinointi alueita kehitettäessä sekä aluekohtaisessa kehittämisessä toimialojen yhteistyö, yhteistyö kolmannen sektorin, yritysten -ja muiden sidosryhmien kanssa. Kaupunginhallitus hyväksyi aluetyön kehittämisen Turun mallin 24.10.2016 § 415 ja työskentelyyn kuuluvan yhteistoimintasopimuksen Turkuseuran kanssa 10.10.2016 § 405.

Järjestöjen kanssa solmitut kumppanuussopimukset

Hyvinvointi ja aktiivisuus – ohjelman ”Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen” ala-tavoitteisiin on kirjattu: Kolmannen sektorin palveluntuottajien toimintaedellytyksiä vahvistetaan kumppanuuksilla ja avustuspolitiikan uudistamisella strategian tavoitteita tukeviksi ja kaupungin omaa toimintaa ja tehtäviä arvioidaan jatkuvasti ja soveltuvia toimintoja voidaan siirtää kolmannen sektorin toimijoiden toteutettavaksi kumppanuuteen perustuen.

Hyvinvointitoimiala on linjannut omien kumppanuussopimustensa perusteet (sosterla 10.1.2017 § 8).

Vapaa-aikatoimialan nuorisopalvelut tuottavat kumppanuussopimusten kautta sekä Hirvensalon että Halisten nuorisotalojen toiminnan. Aluetyön kehittämsen Turun mallissa kumppanuussopimus luotiin Turkuseuran kanssa (kh.10.10.2017 § 405).

Osallisuuden edistäminen toimialoilla

Osallisuutta edistetään kaikkien toimialojen edustajista kootussa osallisuuden koordinaatioryhmässä, joka kokoontuu muutaman kerran vuodessa. Koordinaatioryhmässä käsitellään esimerkiksi osallisuuteen liittyvät koulutustarpeet ja kehittämiskohteet.

Koordinaatioryhmän lisäksi toimialoilla toimii osallisuuden verkostot. Esimerkiksi hyvinvointitoimialan osallisuusverkostossa ideoitiin vuonna 2016 koko henkilökunnalle suunnattu, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ennakoiva, Potilaasta asiakkaaksi -koulutus ja lastensuojelun jälkihuollon ohjaajille suunnattu snapchat-koulutus. Kiinteistötoimialalta esimerkkinä on Hyvä arkiympäristö -tekeminen, jossa asuinalueiden kunnossapitoa tehdään asukkaiden kanssa tiiviissä yhteistyössä.

Turussa toimii myös useita asiakasraateja. Asiakasraadeissa jäsenet ovat usein eri-ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä, jotka haluavat osallistua asian tai alueen kehittämiseen. Skanssin alueen kehittämisen sparrausryhmän lisäksi on esimerkiksi terveysasemien kehittämisen asiakasraati. Ensi kesänä Seikkailu-puisto saa oman lapsiraadin.

2. Osallisuuden uudet tavoitteet ja toimintatavat v. 2017-

Asiakaslähtöisyys, vastuullisuus ja yhteistyö Turun kaupunkistrategiassa

Turulle tehtiin laajassa yhteistyössä vuoteen 2029 ulottuva kaupunkistrategia, joka hyväksyttiin Turun kaupunginvaltuustossa 23.6.2014 § 110.

Osallisuus, joka toteutuu asiakas- ja asukaslähtöisyytenä toteuttaa kaupunki-strategiaa ja strategisia ohjelmia sekä vastaa kaupungin toimintalupaukseen asukas- ja asiakaslähtöisyydestä. Kaupunkistrategian linjauksissa ja strategisten ohjelmien teemoissa velvoitetaan huomioimaan turkulaisten mahdollisuus toimia aktiivisena osallistujana kaupungin päätöksenteossa, suunnittelussa ja toiminnassa. Velvoite ilmenee erityisesti kaupunkistrategian kohdissa: Arvostamme asukkaitamme ja asiakkaitamme, Tarjoamme laadukkaita ja helposti saatavia palveluja hyvällä asenteella, Kehitämme kaupungin palveluita am-mattitaitoisesti yhdessä asukkaittemme, asiakkaittemme ja kumppaniemme kanssa sekä strategisten ohjelmien kohdissa Aktiivinen kaupunkilainen (2.3.) ja Vaikuttava ja uudistuva kaupunki (3.2.) velvoittavat huomioimaan turkulaisten mahdollisuuden toimia aktiivisena osallistujana kaupungin päätöksenteos-sa, suunnittelussa ja toiminnassa.

Osallisuus- ja vuorovaikutusmallien kehittäminen Helsingissä ja Tampereella

Helsingin kaupungin uutta osallisuus- ja vuorovaikutusmallia valmisteltiin laajassa yhteistyössä asukkaiden kanssa. Vuorovaikutusprosessin tuloksena luo-tiin Helsingin osallisuuden periaatteet, jotka tulivat kirjatuksi myös kaupungin uuteen hallintosääntöön, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.11.2016.

Hallintosääntöön kirjattiin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin periaatteet:

•Yksilöiden ja yhteisöjen osaamisen ja asiantuntemuksen hyödyntäminen

•Omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen

•Yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien luominen

Helsingissä osallisuus- ja vuorovaikutusmalli jakaantuu kuuteen pääosaan: Käyttäjien tieto ja osaaminen, Käyttäjien osallisuus, Alueellinen vaikuttaminen, Aktivismi ja omaehtoisen toiminnan muodot, Asiointi ja asiakaskokemus osallistumisen ja vuorovaikutuksen rakentajana sekä Kaupungin toiminta ja päätöksenteko. Helsingin kaupungin uusi osallisuusmalli tulee voimaan uuden johtamisjärjestelmän myötä 1.6.2017.

Tampereella osallisuudesta puhutaan kokonaisuuden Yhteinen Tampere – Uusi osallistuminen alla. Siellä osallisuus on jaettu kuuden teeman alle: Alueellinen osallistuminen, kaupunkitasoinen osallistuminen, asiakasryhmäkohtaiset viralliset osallistumiskanavat, järjestökumppanuus, yrityskumppanuus ja vapaaehtoistoiminta kaupungin palvelutuotannon tukena.

Sekä Helsingin että Tampereen malleissa alueellinen verkostotyöskentely on Turun tavoin yksi osa osallisuutta. Helsingissä esille tuodaan alueellinen vaikuttaminen, omaleimaiset yhteisölliset alueet, paikkaperustainen kehittäminen ja yhdessä tekeminen alueellisissa yhteistyön ja viestinnän rakenteissa. Tampereen alueellisessa osallistumisessa alueen asukkaat, järjestöt, yritykset ja kaupungin henkilöstö luovat alueverkoston. Tämän lisäksi alueella toimivat tilannekohtaiset toimintaryhmät, pysyvät yhteistyöryhmät ja asiakasraadit. Osallistumisen alustoina toimivat alueportaalit ja tila. Aluetyön kehittämisen Turun mallissa luotu rakenne on lähes yhteneväinen Tampereen mallin kanssa.

Osallisuuden näkökulmat Turussa

Osallisuutta tarkastellaan Turussa kaupunginhallituksen vuonna 2012 hyväksymän osallisuuden toimintamallin mukaisesti päätöksenteko-, suunnittelu- ja toimintaosallisuutena. Osallisuus esitetään jaettavaksi näiden kolmen näkö-kulman lisäksi kaupunkitasoiseen, asiakasryhmä- ja asiakohtaiseen, järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kumppanuuksiin ja alueelliseen osallistumiseen.

Aluetyön Turun mallin työskentelyn periaatteet

Kaupunginhallitus päätti aluetyön Turun mallin toteuttamisesta 24.10.2016 § 415. Aluetyön Turun mallin kumppanuuspöytä sekä aluefoorumi ovat informaaleja verkostoja, joissa työskentely on tasa-arvoista. Koolle kutsumisen sekä sisältöjen kokoamisen vastuu on Turun kaupungin edustajalla sekä yhteistoimintasopimuksessa määritellyllä Turkuseurassa toimivalla aluetyönkoordinaattorilla. Työskentelyn tulee perustua periaatteisiin: kehitämme aluettamme yhdessä sekä aluettamme kehitetään aluetiedon ja tarpeiden pohjalta. Valtuustoryhmiä informoidaan puolivuosittain alueellisten verkostojen kokoontumisaikatauluista sekä informoidaan alueella käytettävän yhteisen työtilan käytöstä.

Osallisuutta täydennetään uusilla yhteistyötavoilla

Tällä hetkellä järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa toteutetaan ilman kaupunkitasoista koordinaatiota, mikä ehkäisee toiminnan kehittämistä ja koko toiminta-kentän hyödyntämistä. Osallisuuden uuteen toimintamalliin tulee sen vuoksi kaupungin vaikuttajaryhmien rinnalle ottaa mukaan (lastenparlamentti, nuorisovaltuusto, monikulttuurisuusneuvosto, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimi-kunta, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto) uusia yhteistyöryhmiä.

Yhtenä yhteistyömuotona otetaan käyttöön myös lautakuntien ja erityisesti lakisääteisten vaikuttajaryhmien kanssa pidettävät yhteiset teemakokoukset muutaman kerran valtuustokaudessa. Nykyiset läsnäolo- ja puheoikeudet säilytetään nykyisessä laajuudessa.

Nuorisovaltuuston toimintaa kehitetään jatkossa niin, että toimialoilta käydään vuosikellon mukaisesti nuorisovaltuustossa esittelemässä asioita.

Osallisuuden toteuttamisella järjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan kanssa on merkittävä rooli kaupungin asukkaiden ja asiakkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kaupunki, järjestöt ja vapaaehtoiset muodostavat yhdessä hyvinvoinnin edistämisen alustan. Kaupungin osuus toiminnan ylläpitämisessä on suurelta osin perustunut avustusten myöntämiseen. Avustustoiminta on tarkoituksenmukaista pysyttää yhteistyön muotona, mutta toimintaa tulee kehittää toteuttamaan kaupunkistrategiasta nousevia tavoitteita ja kaupunkilaisten tarpeita nykyistä paremmin.

Asiakkuudet ja osallisuus – vastuualueen rooli kaupungin avustustoiminnan päätöksenteon valmistelussa arvioidaan vireillä olevan kaupungin avustustoiminnan uudistamisen yhteydessä.

Osallisuuden vuosikello

Aluetyön Turun mallin verkostojen ja vaikuttajaryhmien toiminnasta luodaan yhteinen vuosikello, jonka tavoitteena on viestiä toiminnasta tehokkaasti turku-laisille ja näin madaltaa osaltaan osallistumista.

Osallisuuden mittaaminen

Osallisuuden mittaamisella pyritään osoittamaan kaupunkistrategian toteutumista ja asiakaslähtöisen kehittämisen etenemistä kaupunkikonsernissa.

Kaupunkitasoinen osallisuus

Mittarit:

-Palautteiden määrä

-Suhde eri palautetyyppien välillä

Asiakasryhmätasoinen osallisuus

Mittari:

-Asiakasraatien ja asiakohtaisten yhteistyöverkostojen ja hankkeiden määrä

Vaikuttajaryhmien toiminta

Mittari:

-Kuinka paljon ja missä asioissa kaupungin toimialat ovat hyödyntäneet vaikuttajaryhmien asiantuntemusta.

Aluetyön Turun malli

Mittarit:

-Suuralueella toimialojen välisen yhteistyön ja toimialojen ja kumppanuuspöydän välisen yhteistyön kehittyminen

-Turkuseuran yhteistoimintasopimukseen liittyen Turkuseuran aluetyön koordinaattori mittaa vastaavasti kumppanuuspöydässä työskentele-vien verkostojen yhteistyön kehittymistä.

-Vuosittain toteutettavan kysely aluetyön vaikutuksesta asukkaan kokemaan elämänlaatuun sekä mielikuvaan alueen imagosta

-Suuraluetasolla pitkäaikaista työtä vaativia muutoksia mittaa THL:n Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus.