Johtaja Pekka Sundman, kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa ja maahanmuuttajakoordinaattori Sari Kanervo 17.4.2017:

Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) velvoittaa kunnat laatimaan maahanmuuttajien kotouttamisohjelman. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.3.2014 § 29 Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelma vuosille 2014–2017. Vuosien 2014-2015 toimeenpanon raportointi käsiteltiin kaupunginhallituksessa 7.3.2016 § 102.

Kotouttamistoimenpiteiden kohderyhmään kuuluvat käytännössä kaikki pysyväisluonteisemmin Suomessa oleskelevat maahanmuuttajat. Viime vuosina maahanmuuttajamäärät Suomessa ja Turussa ovat kasvaneet ripeästi ja maahantulosyyt monipuolistuneet. Turun muunkielisten määrä kasvoi vuonna 2016 noin 1000 henkilöllä ja heidän osuutensa kaupungin väestöstä oli runsaat kymmenen prosenttia. Määrän kehitykseen vaikuttavat lähivuosina erityisesti työperäinen muutto Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen seurauksena sekä turvapaikanhakijoiden määrän kehitys ja tämän seurauksena oleskeluluvan saaneiden sijoittuminen Suomen sisällä.

Syksyn 2015 turvapaikanhakijoiden poikkeuksellinen määrä herätti runsasta aktiivisuutta kuntalaisissa ja toimijoissa Turun seudulla liittyen yleisemminkin maahanmuuttoon. Turun kaupunki on hakenut aktiivisesti ratkaisuja tilanteen asettamiin haasteisiin omalla kehitystyöllä sekä kumppanuudella muiden toimijoiden kanssa. Vuoden 2016 aikana Turun seudulle haettiin ja saatiin aiempaa runsaammin myös ulkoista rahoitusta kotouttamistoimintaan. Osassa hankkeista kohderyhminä ovat vastatulleiden lisäksi maahanmuuttajat laajemmin. 

Vuonna 2016 valmistellut tai toteutetut toimenpiteet ovat linjassa Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelman kanssa. Ohjelman kehittämissuositukset on koottu seitsemään kokonaisuuteen, joiden toimeenpanosta voidaan vuoden 2016 osalta todeta seuraavaa:

Maahanmuutto voimavarana ja Työllisyys -kokonaisuudet

Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutos luo uusia mahdollisuuksia hyödyntää maahanmuuttoa voimavarana. Maahanmuuttajat huomioidaan osana kaupungin ja sen yhteistyökumppaneiden toimia, joilla vastataan erityisesti kone- ja teknologiateollisuuden kasvunäkymiin alueella. Maahanmuuttajien työllisyyttä edistettiin vuonna 2016 perustoimintojen lisäksi useiden hankkeiden kautta.  

Vuonna 2016 valmisteltiin ja hyväksyttiin valtion kanssa solmittu Turun seudun kasvusopimus 2016–2018, johon sisällytettiin Työllistymisen polku maahanmuuttajille –hanke. Hanke käynnistyy 2017.

Maahanmuuttajat huomioidaan erityisenä kohderyhmänä myös vuonna 2016 valmistellussa Turun seudun elinkeino- ja työllisyyskokeilussa, jonka aikana alle 25-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien työllistämistoimet siirtyvät kunnan vastuulle. Kokeilu käynnistyy keväällä 2017.

Maahanmuuttajayrittäjyyden tukemiseksi suunniteltiin uudenlaisia toimia Turun seudun kasvusopimukseen sekä myönteisen rahoituspäätöksen saaneisiin Vertaista vailla ja AboaNova –hankehakemuksiin. Kaupunki on mukana myös maahanmuuttajien työllistymistä ja yrittäjyyttä edistävässä Baana-hankkeessa sekä Maahanmuuttajanaisille suunnatussa Opetuskoti Mustikan työllisyyshankkeessa.

Kansainvälisille opiskelijoille suunnattuja palveluja kehitettiin mm. Polku-hankkeen avulla.

Terveys ja hyvinvointi

Maahanmuuttajien ja kantaväestön terveyserojen kaventamiseksi valmisteltiin verkostoyhteistyönä maahanmuuttajien omaehtoisen terveyden edistämisen hanke, joka käynnistyy alkuvuodesta 2017. Maahanmuuttajataustaisten mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyviä palveluita kehittää PPMM-hanke.

Vapaa-aikatoimialan palveluissa panostettiin palveluiden saavutettavuuteen ja lähiötoimintaan. Koto-toiminnan asiakkaille ja nuorille järjestettiin mm. liikuntapalveluja ja lajikokeiluja kuten polkupyöräkurssi naisille. Työväenopiston Luuppi ohjasi aktiivisesti perheitä kurssitoimintaansa ja koulutuksiin.

Toimialojen yhteistyönä pilotoitiin uudenlaisia alkuvaiheen infoja TE-toimiston kanssa. 

Osaaminen ja oppiminen

Esiopetuksen valmistava opetus laajentui pilottialueelta koko kaupunkiin. Perusopeuksen uusi opetussuunnitelma huomioi hyvin maahanmuuttajien erityistarpeet mm. kielitietoisuutta ja monikulttuurisuusosaamista korostamalla. Lisäksi Turun kouluissa (perusopetus ja ammatillinen koulutus) on päivitetty yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat sekä käynnistetty niiden toimeenpano.

Maahanmuuttajanuoret on huomioitu osana nuorisotakuun toimenpiteitä. Esimerkiksi Turun ammatti-instituutissa on pilotoitu uudenlaisia ammatilliseen perustutkintoon johtavia koulutuksia sekä parannettu opetusvalmiuksia. Nivelvaiheopetusta tarjoavat oppilaitokset ovat kokoontuneet säännöllisesti turvatakseen kaikille opiskelupaikan. Työväenopisto on laajentanut suomen kielen kurssivalikoimaa sekä toteuttanut nuorisotakuukoulusta maahanmuuttajille.

Vuonna 2016 valtio antoi uudet linjaukset kotouttamiskoulutusten toteuttamiselle tavoitteenaan työelämälähtöisempi ja nopeampi koulutuspolku. Turun kaupunki ja alueen oppilaitokset valmistelivat kansainvälisen hankkeen, jonka kautta paneudutaan kotouttavien koulutusten kehittämiseen.    

Kaupungin henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille suunnattua monikulttuurisuuskoulutusta järjestettiin laajasti. Maahanmuutto ja monikulttuurisuus lisättiin myös kaupungin esimieskoulutuksen sisältöihin. 

Aktiivisuus, osallisuus ja vuorovaikutus

Maahanmuuttajien aktiivisuutta ja osallisuutta on tuettu kehittämällä alueellista toimintaa maahanmuuttajavaltaisilla alueilla sekä peruspalvelujen puitteissa että hankkeiden kautta erityisesti vapaa-aikatoiminnoissa. 

Kove-hankkeessa kehitettyä kotouttavaan työtä uskonnollisten yhteisöjen kanssa organisoitiin uudelleen ja kehitetään kaupungin omana määräaikaisena toimintana.

Maahanmuuttajien ja kantaväestön kohtaamisiin kannustettiin erityisesti #yksiTurku-kampanjalla.  Lisäksi kuntalaisille tiedotettiin aktiivisesti maahanmuuttoon liittyvistä kysymyksistä. 

Asuminen

Vuonna 2016 toteutettiin Raklin Klinikkatyöskentely Perno-Pansiossa ja sen kokemuksia hyödynnettiin Turun mallin mukaisen aluetyön käynnistämisessä. Toimintaan osallistettiin fyysisen ympäristön suunnittelua ja toteutusta. Yhteisöllisyytä ja tilojen yhteiskäyttöä kehitettiin aluetiimeissä.

Edullisten asuntojen hajauttamista toteutettiin käynnistämällä useita merkittäviä kohteita kaupungin eri alueilla, kuten TVT:n yli sadan asunnon rakentamisen Skanssiin. Myös täydentämisrakentamisella pyrittiin vahvistamaan alueellista tasapainoa mm. Runosmäessä.

Maahanmuuttotyön kehittäminen

Turvapaikanhakijamäärän kehittymistä ja sen vaikutuksia ennakoitiin ja seurattiin aktiivisesti. Tämä tarkoitti aktiivista viranomaisyhteistyötä ja tiedonvaihtoa turvapaikanhakijoihin määrään liittyen. Erityisesti paneuduttiin olemassa olevien toimintojen kehittämiseen tai tarvittaessa uusien käynnistämiseen ennakoiden oleskeluluvan saaneiden lisääntyvää määrää. Esimerkiksi pakolaisten vastaanottosopimuksen toimia kohdennetaan jatkossa enemmän lapsiin ja nuoriin Ely-keskuksen pyynnön mukaisesti. Toistaiseksi uusien tulijoiden määrä Turussa on ollut hyvin hallittavissa. 

Samanaikaisesti maahanmuuttotyössä keskityttiin erityisesti vahvistamaan toimenpiteitä Turussa asuvien maahanmuuttajien työllistämiseksi hyödyntäen positiivisen rakennemuutoksen tuomia uusia mahdollisuuksia.

Maahanmuuttajien ohjaamiseen kotoutumispoluille on panostettu vahvasti perustoimintojen lisäksi hankkeiden asiakastyön kautta sekä resurssoimalla määräaikaista henkilöstöä järjestöyhteistyöhön.

Maakuntauudistus tulee uudistamaan myös kotouttamiseen liittyvän lainsäädännön ja viranomaistoimijoiden tehtävät. Vuoden 2016 aikana tulevaan muutokseen valmistauduttiin edunvalvonnan keinoin. Keskeiset lainsäädännölliset muutokset tullaan linjaamaan uudistettavassa Laissa kotoutumisen edistämisestä. Turussa, kuten muissakin suurissa kaupungissa, maahanmuuttokysymykset kytkeytyvät kiinteästi elinkeinopolitiikkaan ja työllisyyteen. Niiden osalta raamit linjataan Laissa alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Lait ovat lausuntokierroksella keväällä 2017.

Yhteenveto

Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelman 2014-2017 toteuttaminen eteni vuonna 2016 tavoitteiden suuntaisesti. Laajoista tavoitteista on toteutunut omakielisen ohjauksen ja neuvonnan vakinaistaminen. Muiden tavoitteiden osalta toimeenpano on edennyt hyvässä tahdissa ja toimenpiteitä on toteutettu laajasti.

Kotouttamisohjelman toimeenpanossa on huomioitu toimenpidesuositukset, jotka on kirjattu raporttiin Työryhmän raportti maahanmuuton kustannuksista ja maahanmuuttoasioiden koordinaatiosta Turussa (kh 1.12.2014 § 476). Raportti toimenpidesuositusten toimeenpanosta on liitteenä 3. 

Kotoutumisen edistymistä seurataan Turussa toiminnallisen seurannan lisäksi kotouttamisindeksin avulla. Turun kotoutumisindeksi notkahti hieman alaspäin vuonna 2016, mutta säilyi kuitenkin tavoiteuralla. Kotoutumisindeksin tavoitteeksi on asetettu (Kaupunginhallitus 24.9.2007 § 563) indeksin parantuminen 1 %-yksikköä vuodessa vuodesta 2007 alkaen. Tämän tavoiteuran yläpuolelle päästiin ensi kerran vuonna 2014.

Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelman voimassaolo päättyy vuoden 2017 lopussa ja se on tarpeen päivittää, jotta kaupunki on oikeutettu kuntakorvauksiin pakolaisten vastaanotosta. Ohjelman päivittäminen edellyttää riittävää tietopohjaa maakuntauudistuksen vaikutuksista kotouttamiseen koskien erityisesti lakimuutoksia. Kotouttamisen kannalta keskeiset lainsäädännölliset linjaukset vahvistettanee syksyllä  2017.

Oheismateriaali 1Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelman raportti vuodelta 2016

Oheismateriaali 2Turun kotouttamisindeksi

Oheismateriaali 3Kustannusselvityksen seurantaraportti

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus merkitsee Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelman raportin vuodelta 2016 tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.