Perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelualejohtaja Sirpa Kuronen ja avohuollon sosiaalityön toimistopäällikkö Minna Virta 1.2.2017:

Kaupunginhallituksen jäsen Raija Eeva on kaupunginhallituksen kokouksessa 19.9.2016 § 378 tehnyt kirjallisen selvityspyynnön Turun kaupungin toimeentulotukinormin vastaavuudesta todellisiin asumiskustannuksiin ja asumismahdollisuuksiin.

Kaupunginhallituksen jäsen Eeva on esittänyt, että toimeentulotukea saavien asiakkaiden asumiseen liittyvistä asioista huolehditaan, tehdään selvitys todellisista asumiskustannuksista ja asumismahdollisuuksista ja huolehditaan normin vastaavuudesta asumiskustannuksiin. Lisäksi Eevan selvityspyynnössä esitetään, että tulisi erityisesti keskittyä yksin asuvien asumisen ja nykyisen normin vastaavuuteen. Selvityksessä tulee ilmetä asuntojen määrän lisäksi, minkä kokoisen asunnon kyseisellä 480 euron normilla keskimääräisesti Turusta saa, miten paljon kyseisen hintaisia vuokra-asuntoja on tarjolla vuoden ympäri, miten paljon TVT:llä on vapaana kyseiseen normiin sopivia asuntoja kuukausittain ja miten tällä hetkellä toimeentulotuen yksin asuvien kotitalouksien nykyiset asumiskustannukset vastaavat käytössä olevaan normia. 

Vastauksena kaupunginhallituksen jäsenen kysymykseen esitettiin selvitys, jonka perustana oli vuonna 2016 voimassa ollut toimeentulotukilaki ja miten asumiseen liittyviä normeja sovellettiin toimeentulotukea myönnettäessä. Menettely noudatti toimeentulotukilain säädöksiä ja sovellettua oikeuskäytäntöä. Perustoimeentulotuen myöntäminen ja tuen maksaminen siirtyivät toimeentulotukilain muutoksen johdosta kunnilta Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi vuoden 2017 alusta lukien.

Asumiskulujen huomioiminen toimeentulotuessa

Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta (perusosa ja muut perusmenot), täydentävästä toimeentulotuesta sekä ehkäisevästä toimeentulotuesta. Sosiaali- ja terveysministeriö tarkistaa perustoimeentulotuen perusosan vuosittain kansaneläkeindeksillä. Toimeentulotukilain mukaan asumismenot kuuluvat muihin perusmenoihin. Perusmenoja ovat lain mukaan asumistukilain (408/2975) mukaiset asumismenot, taloussähköistä koituvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot.

Selvitys vuokra-asuntotilanteesta

Avohuollon sosiaalityössä sovitun käytännön mukaan vuokrakustannukset käydään läpi säännöllisesti TVT Asunnot OY:n kanssa. TVT Asunnot OY edustaa kaupunkikonsernissa parasta asuntomarkkinoiden tuntemusta ja yhtiö seuraa aktiivisesti vuokramarkkinoiden muutoksia, joten on perusteltua hyödyntää sen osaamista.

Tarkasteluhetkellä 20.10.2016 oli yksiöitä hintaluokassa alle 480,00 euroa tarjolla Oikotie.fi -palvelussa 32 kpl ja nämä olivat pinta-alaltaan 20 – 40 m2. Tilastosta on poistettu tarjolla olevat soluasunnot sekä yksittäiset huoneet. Hintaluokassa 485,00 – 500,00 euroa oli tarjolla 16 asuntoa. Tässä hintaluokassa saatavilla on ollut myös muutamia 50 m2 kaksioita. Tässä tilastossa eivät ole mukana TVT Asunnoilta vapautuneet yksiöt eivätkä kaksiot. Uusintatarkastelussa 9.12.2016 alle 480,00 euron vuokralla oli saatavissa 45 asuntoa, joista n. 50 % 20-30m2 asuntoa, n. 40 % 40-50 m2 asuntoa. Joukossa oli muutama kaksio. Vuokralla 485-500 euroa on markkinoilla 17 asuntoa, joista suurin osa 30-40 m2, myös näissä oli mukana muutama kaksio. Asuntoja oli tarjolla eri puolilta kaupunkia, myös keskusta-alueelta.

TVT Asunnoilta saadun tiedon mukaan yksityisten vuokra-asuntojen tarjonta on marraskuun aikana selvästi parantunut lokakuun tilanteesta, jolloin vielä näkyi uusien opiskelijoiden asuntojen kysyntää lisäävä vaikutus. Tarkkaa kuukausittaista tai vuoden ympäri tarjolla olevien alle 480 euron hintaisten asuntojen määrää ole mahdollista esittää, koska kaikki eivät tule julkiseen markkinointiin eikä tilastointia niistä ole olemassa. Asuntojen tarjonnassa on kuitenkin merkittävää kausivaihtelua. Syksyllä uusien opiskelijoiden saapuessa kaupunkiin yksiöiden kysyntä saattaa ylittää hetkellisesti tarjonnan. TVT Asunnot OY:ltä saadun tiedon mukaan kuukausittain yhtiöllä vapautuu noin 60 yksiötä ja vuositasolla niitä vapautuu noin 600. Yksiöt ovat pinta-alaltaan 30 – 38 neliöisiä ja ovat hinnaltaan alle 480,00 euroa kuukaudessa.

Edellä olevan perustella voimme todeta, että Turussa on tosiasiallisesti saatavilla vuokra-asuntoja toimeentulotuessa huomioitavan normin mukaisella vuokralla. Sosiaalityön näkökulmasta voidaan myös todeta, että osalla asiakkaista kysymyksessä ovat muut kuin asuntojen saatavuuteen liittyvät ongelmat asumisessa. Yleinen syy asunnon saannin vaikeuteen on aikaisemmat häädöt joko häiritsevän käytöksen tai elämäntavan takia tai maksamattomien vuokrien vuoksi.

Yleistä asuntotilanteesta

ARA:n mukaan (http://www.ara.fi/fi-FI/ARAtietopankki ) Turussa on vielä tasapainoinen vuokra-asuntomarkkinatilanne. TVT Asunnot pyrkii jatkuvasti saamaan tontteja uudistuotantoon kohtuuhintaisten  vuokra-asuntojen rakentamiseksi. Vain riittävällä määrällä aravavuokra-asuntoja vuokra-asuntomarkkinat tasopainottuvat ja siten sekä asumistuki- että toimeentulotukikustannukset pysyvät kohtuullisina..

Näkemyksemme on, että toimeentulotukinormeilla on myös yksityisten vuokramarkkinoiden hintatasoa ohjaava vaikutus. Tämän johdosta toimeentulotuessa huomiotavan vuokran korotuksissa on syytä olla vahvat perusteet, koska on syytä olettaa vuokratason nousevan normin korotusta vastaavasti. Tästä muutoksesta kärsivät erityisesti ne pienituloiset turkulaiset jotka tällä hetkellä pystyvät suoriutumaan asumiskustannuksistaan ilman toimeentulotukea. 

Toimeentulotukilain muutokset 1.1.2017 lukien ja kunnan rooli asumismenojen huomioimisessa

Perustoimeentulotuen myöntäminen ja tuen maksaminen siirtyivät kunnilta Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi vuoden 2017 alusta lukien. Lainuudistuksen tavoitteena on ollut muun muassa parantaa ihmisten yhdenvertaisuutta perustoimeentulotuen saamisessa, helpottaa ja yksinkertaistaa asiakkaiden asiointia, tehostaa viranomaistoimintaa sekä vähentää kuntien tehtäviä. Valtakunnallisena toimijana Kansaneläkelaitos antaa vakuutuspiireille perustoimeentulotukea koskevat yhtenäiset tulkinta- ja menettelyohjeet.

Toimeentulotuen sisältö ja rakenne säilyi uudistuksesta pääosin ennallaan. Toimeentulotuki koostuu toimeentulotukilain mukaan perustoimeentulotuesta (lain 7 §), johon kuuluvat perusosa (7 a §) ja muut perusmenot (7 b §) sekä täydentävästä toimeentulotuesta (7 c §) ja ehkäisevästä toimeentulotuesta (1 §, 13 §).

Lainuudistus ei muuttanut toimeentulotuen tasoa eikä tuen myöntämisperusteita. Eräitä täydentävänä toimeentulotukena huomioituja menoja siirrettiin Kansaneläkelaitoksen perustoimeentulotuessa huomioitaviksi. Kyse on toimeentulotuen pääosin vähäisempää harkintaa edellyttävistä ja usein toistuvista täydentävän tuen piirissä olleista menoeristä. Toimeentulotuessa huomioitavien asumisesta aiheutuvien menojen osalta harkinta keskitetään mahdollisimman laajalti perustoimeentulotuen myöntämisharkinnan yhteyteen. Täydentävästä toimeentulotuesta Kansaneläkelaitoksen päätettäviksi siirtyvät menoerät ovat välttämättömät muuttokulut ja takuuvuokra sekä lasten päivähoitomenot. Lisäksi perusmenoina huomioidaan eräitä muita menoja, joiden ei katsota sisältävän sellaista erityistä harkintaa ja henkilön tai perheen tarpeen arviointia, joka olisi jätettävä kunnan sosiaalitoimen tehtäväksi.

Toimeentulotukilain perusosa (7§)

Tuen perusosaa koskevan ratkaisun antaa asiakkaalle Kansaneläkelaitos osana perustoimeentulotukipäätöstä. Toimeentulotuen perusosalla katettavia menoja ovat muun muassa perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot kuten ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot.

Toimeentulotuen muut perusmenot (7 b §)

Tuen muita perusmenoja koskevan ratkaisun antaa asiakkaalle Kansaneläkelaitos osana perustoimeentulotukipäätöstä. Menojen tarpeellisuuden arvioinnin perusteita ei lainuudistuksessa muutettu. Toimeentulotuessa huomioitavat muut perusmenot otetaan tukea määrättäessä huomioon tarpeellisen suuruisina, minkä vuoksi tuenhakijan on aina tarvittaessa esitettävä niihin liittyvät selvitykset menon tarpeellisuudesta. Menot otetaan yleensä huomioon todellisen suuruisina, jollei niitä ole pidettävä kohtuuttomina.

Lainuudistuksessa tuen muihin Kansaneläkelaitoksessa ratkaistaviin perusmenoihin siirrettiin täydentävästä toimeentulotuesta tarpeellisen suuruisina hyväksyttävät asuntoon muuttoon liittyvät menot, kuten välttämättömät muuttokulut ja takuuvuokra sekä lasten päivähoitomenot.

Asumismenot muodostavat tärkeimmän ja suurimman osan toimeentulotuen muista perusmenoista.

Asumismenot

Toimeentulotuen muihin perusmenoihin kuuluvina kunta on ottanut huomioon muun muassa tarpeellisen suuruisiksi harkitut asumismenot. Asumismenojen hyväksymiseen liittyviä harkintaperusteita ei lainuudistuksessa muutettu.

Lainuudistuksen tarkoituksena on ollut pysyttää vakiintunut käytäntö asumismenojen tarpeellisen suuruisen määrän arvioinnissa. Asumismenojen huomioon ottamisen tarkoituksena on turvata hakijan asuminen. Kuten aikaisemminkin, asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otettaisiin huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Kohtuulliset asumismenot otetaan huomioon todellisen määräisinä.

Toimeentulotukilain tarkistetun 7 b §:n lakiviittaus kohdistuu uuden asumistukilain 9 §:ään ja siinä mainittuihin asumismenolajeihin. Perustoimeentulotuessa tarpeellisen suuruisina hyväksyttävien asumismenojen määrää ei jatkossakaan määritellä asumistukea koskevan lainsäädännön perustein, vaan menojen tarpeellinen suuruus arvioidaan lähtien tosiasiallisista kustannuksista. Menoja arvioidessaan Kansaneläkelaitos voi ottaa huomioon tuen hakijan asumiseen ja olosuhteisiin liittyvät erityistarpeet kuten esimerkiksi lasten koulunkäyntimahdollisuudet, erityinen hoidon tarve tai vammaisen henkilön tarvitsemien apuvälineiden aiheuttama tilantarve.

Tarpeellisen suuruiset asumismenot kunnittain arvioidaan toimeentulotukea hakevan perheen henkilömäärän mukaan, huomioiden perheen kokonaistilanne. Harkintaa Kansaneläkelaitoksen tulee käyttää erityisesti lapsiperheiden kohdalla. Vuokran, vesimaksun ja erillisten lämmityskulujen yhteenlaskettujen kustannusten tulee noudattaa kohtuuvuokratasoa. Kansaneläkelaitoksella yleisesti tarpeellisen suuruisena asumiskuluna kunnittain pidetään asumistuen saajien asumiskustannusten mediaania lisättynä 10 %:lla. Lisäksi kohtuullisuusarvioinnissa tulee huomioida esim. lämmityskustannusten kohdistuminen talviaikaan.

Käytännön toiminnassaan Kansaneläkelaitos voi arvioidessaan tarpeellisen suuruista asumismenojen määrää hankkia kunnista viitetietoja kuntakohtaisista asumismenoista ja käyttää näitä tietoja arvioidessaan kunkin kunnan ja alueen perustoimeentulotuessa hyväksyttyä asumismenojen tasoa.

Kansaneläkelaitoksen määrittämät kuntakohtaiset asumismenojen rajat:

http://www.kela.fi/documents/10180/2628102/Kela_fi_Totun+rajat22122016.pdf/d4c3ba5f-3502-48c5-b7bb-299e952e9245

Toimeentulotukilain 7 b §:n uusi 2 momentti vastaa periaatteiltaan aiemmin voimassa ollutta toimeentulotukilakia. Uusi lainkohta sääntelee Kansaneläkelaitoksen menettelyä tilanteissa, joissa toimeentulotukiasiakkaan asumiseen liittyvät menot ylittävät lainkohdan tarkoittaman tarpeellisen suuruisena pidettävän määrän. Tällöin Kansaneläkelaitoksen tulee ohjata hakijaa hankkimaan edullisempi asunto. Tämän lisäksi tuen hakijaa on ohjattava ottamaan yhteyttä kuntaan asuntoasian selvittämistä varten. Mikäli Kansaneläkelaitos edellyttää menojen kohtuullisuusharkinnan perusteella toimeentulotuen hakijan hankkivan edullisemman asunnon, hänelle tulisi varata riittävä ja hänen tosiasialliset tarpeensa huomioon ottava määräaika uuden asunnon hankkimiseen tai muihin asumisjärjestelyihin ennen kuin asumismeno voidaan ottaa Kansaneläkelaitoksen perustoimeentulotukiharkinnassa kohtuullistettuna huomioon. Riittävänä määräaikana voidaan pitää vähintään kolmea kuukautta, ellei erityisistä syistä, kuten kunnan asuntomarkkinatilanteesta tai asiakkaan tosiasiallisista tarpeista johtuen harkita tätä lyhyempää määräaikaa perustelluksi. Tämän määräajan pituuden arvioinnissa voidaan antaa merkitystä myös sille, onko hakijan toimeentulotuen tarve tilapäinen esimerkiksi äkillisen työttömyystilanteen yllättäessä vai arvioidaanko sen olevan pitempiaikaista.

Edullisemman asunnon hankintaan tulisi varata aikaa paitsi uudelle asiakkaalle, tarvittaessa myös toimeentulotukea aiemminkin hakeneelle henkilölle, jos hänelle ei ole annettu tietoa toimeentulotukea myönnettäessä noudatettavista asumismenokäytännöistä tai ne ovat muuttuneet.

Jos henkilö on saanut kehotuksen ja määräajan hakeutua edullisempaan asuntoon ja hän hakee uudelleen toimeentulotukea asuen edelleen samassa asunnossa ilman, että hänen tarpeensa on muuttunut, määräaika ei tule enää sovellettavaksi. Hakija ei toisin sanoen voi saada uuden hakemuksen myötä kansaneläkelaitokselta uutta määräaikaa edullisempaan asuntoon hakeutumista varten.

Tarpeellisen suuruisena pidettävän määrän ylittävät asumismenot voidaan toimeentulotukilain uuden 7 b § 3 momentin nojalla ottaa huomioon täysimääräisinä myös määräajan jälkeen, jos hakijalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta hankkia asuinpaikkakunnaltaan edullisempaa asuntoa.

Säännöksen edellyttämä tilannekohtainen kohtuullisuusharkinta ei saa johtaa siihen, että toimeentulotuen hakija jää ilman asuntoa tai joutuu muuttamaan sellaiseen asuntoon, joka ei täytä yleisesti hyväksyttävää tai henkilön tai perheen erityisiä tarpeita vastaavaa asumistasoa.

Täydentävä toimeentulotuki (7 c §)

Täydentävää toimeentulotukea asiakas hakee kunnasta saatuaan Kansaneläkelaitokselta perustoimeentulotukea koskevan päätöksen. Täydentävän toimeentulotuen luonne ja sen myöntämisen periaatteet eivät muutu uudistuksessa. Eräitä sen menoeriä on siirretty osaksi perustoimeentulotukea. Uutena menoeränä lainkohdassa säädetään asumisesta aiheutuvista menoista, jotka on tarpeen huomioida täydentävän tuen tarvearvioinnissa tai joita ei ole voitu ottaa kokonaisuudessaan huomioon Kansaneläkelaitoksen myöntäessä perustoimeentulotukea.

Täydentävää toimeentulotukea voidaan toimeentulotukilain 7 c §:n mukaan myöntää silloin, kun hakijalla tai perheellä on säännöksessä tarkoitettuja erityismenoja, ja pelkän perustoimeentulotuen myöntäminen ei riitä turvaamaan asiakkaan toimeentuloa toimeentulotukilaissa tarkoitetulla tavalla. Kunta arvioi esitetyn erityismenon tarpeellisuuden tapauskohtaisesti suhteessa toimeentulotuen hakijan ja hänen perheensä olosuhteisiin ja tilanteeseen. Täydentävää toimeentulotukea saadakseen asiakkaan on esitettävä riittävä selvitys erityismenon tarpeellisuudesta.

Täydentävässä toimeentulotuessa ei ole suljettu pois mitään menolajia, vaan tapauskohtaisesti kunta harkitsee, onko jokin meno henkilön tai perheen toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellinen.

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi edellä olevan selvityksen.

PäätösKaupunginhallitus päätti, että ryhdytään selvittämään toimeentulotuen asumiskustannusten normin noston mahdollisuus ja Turun kaupungin mahdollisuus vaikuttaa normiin.

Päätös asiassa tehtiin Eevan Yrttiahon kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.