Esityslistat/pöytäkirjat

LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

Tervetuloa vastaamaan lausuntokyselyyn luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Esitys tulee sisältämään kaksi lakiehdotusta:

1. lakiehdotus: Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

2. lakiehdotus: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa (luonnos saatavissa

15.3.2017 alkaen). Myös tähän lakiehdotukseen annetaan lausunnot samassa kyselyssä. Lausuntopyyntöaineistossa on kyselylomake pdf-muotoisena.

Lausunnot pyydetään antamaan 26.4.2017 klo 16.15 mennessä.

Alla olevaan pakolliseen sähköpostiosoitekenttään annettuun osoitteeseen vastaaja saa kopion lähettämästään vastauksesta automaattisesti.

Kyselyyn vastaamista ei ole mahdollista välillä keskeyttää, vaan kyselyyn on vastattava kerralla. Kyselyssä myöskään pysty palaamaan taaksepäin aiemmalle sivulle tarkistamaan tai muuttamaan vastausta sen jälkeen kun "Seuraava"-painiketta on painettu. Kysely on suomenkielinen, mutta vastaukset voi antaa

myös ruotsiksi.

Vastauksen lähettäminen: Kun vastaus on valmis, paina kyselylomakkeen lopussa olevaa "Lähetä"

-painiketta. Tämän jälkeen kyselystä aukeaa "Kiitos-viesti", mikä osoittaa, että vastaus on lähtenyt onnistuneesti.

Ole ystävällinen ja kirjoita sähköpostiosoitteesi:

TAUSTATIEDOT

1) * Vastaajatahon virallinen nimi

Turun kaupunki

2) * Vastaajataho

☐ kunta X

☐ maakunnan liitto

☐ muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin

☐ julkisomisteinen yhtiö

☐ ministeriö

☐ ELY-keskus

☐ TE-toimisto

☐ aluehallintovirasto (AVI)

☐ muu valtion viranomainen

☐ järjestö

☐ joku muu, mikä

3) * Vastaajatahon vastuuhenkilön sähköpostiosoite

pasi.ahola@turku.fi

4) Vastauksen kirjanneen henkilön sähköpostiosoite (jos eri henkilö kuin edellä)

Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset (HE, luku 3)

5) Ovatko esityksen tavoitteet oikein asetettuja?

☐ kyllä

☐ kyllä pääosin

☐ ei pääosin X

☐ ei

☐ ei kantaa

6) Mahdollinen sanallinen perustelu

Esityksen tavoitteiden taustalla oleva pyrkimys taloudelliseen kasvuun on oikea. Taloudellinen kasvu on keskeinen tekijä Suomen hyvinvointivaltion kehittymisessä ja se lisää parhaiten työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia. Esityksen 1 pykälässä ehdotetut alueiden kehittämiseen liittyvät tavoitteet ovat perusteltuja.

Sen sijaan esityksen 1 pykälän 2 momentin kohdissa 2 ja 3 ehdotetut tavoitteet valtion ja maakuntien järjestämisvastuun määrittelystä ja maakuntien järjestämien palvelukokonaisuuksien määrittelystä eivät ole tässä yhteydessä oikein asetettuja.

Aluekehittämislailla säädetään ministeriöiden, maakuntien, kuntien ja muiden toimijoiden vuorovaikutukseen perustuvasta laaja-alaisesta ja monitasoisesta toiminnasta maan eri alueiden kehittämiseksi. Yleistä aluekehittämislakia ja luonteeltaan operatiivisempaa kasvupalvelulakia ei tulisi yhdistää. Yhdistämisellä aiheutetaan suurta hämmennystä suunniteltujen uusien maakuntien ja kaupunkien rooleissa ja työnjaossa.

7) Tukevatko keskeiset ehdotukset esityksen tavoitteita?

☐ kyllä

☐ kyllä pääosin

☐ ei pääosin

☐ ei X

☐ ei kantaa

8) Mahdollinen sanallinen perustelu

Esityksessä ehdotetaan, että alueiden kehittämisestä vastaisivat maakunnat, valtio ja kunnat kukin omilla alueillaan. Tosiasiassa kaupunkien ja kaupunkiseutujen alueilla tehtävä aluekehittäminen ylittää hallinnolliset rajat ja sen dynamiikka vaikuttaa laajalla alueella. Kaupunkiseuduilla on pitkään huolehdittu alueiden elinvoimasta ja vahvistettu kasvua tukevaa elinkeinorakennetta tuloksekkaasti: kuusi suurinta kaupunkia ovat väestömäärältään suurempia kuin valtaosa tulevista maakunnista ja neljän suurimman kaupunkiseudun alueella asuu lähes puolet koko maan väestöstä. Valtaosa maan bruttokansantuotteesta ja t&k-menoista synnytetään suurilla kaupunkiseuduilla. Mahdollisuudet maahanmuuttajien osaamispotentiaalin hyödyntämiseen korostuvat erityisesti suurten kaupunkien alueilla, joilla jo nykyisellään tehdään monialaista ja monitoimijaista kotouttamistyötä. Erot maahanmuuttajien määrissä ja taustoissa tulevat olemaan merkittäviä niin maakuntien välillä kuin niiden sisälläkin. Kaupunkiseutunäkökulman puuttuminen on yksi lain keskeinen puute, joka tulee haittaamaan esityksen tavoitteiden saavuttamista.

Lakiesityksessä maakunnalliset kasvupalvelut koostuisivat maakunnalle siirrettävistä nykyisten TE-toimistojen ja ELY-keskusten tehtävistä eli yritys- ja TE-palveluista sekä maakuntien liittojen nykyisistä elinkeinotoimintaa ja työllisyyttä edistävistä tehtävistä. Kunnat vastaisivat edelleen paikallisesta elinkeinopolitiikasta. Esityksen mukaan kuntien elinvoimatehtävän osana tuotettavat palvelut täydentäisivät valtakunnallisia ja maakunnallisia kasvupalveluja.

Turun kaupunkiseudulla keskuskaupunki ja muut alueen toimijat ovat tähän asti vastanneet monista esityksessä maakunnan järjestämisvastuulle ehdotetuista palvelukokonaisuuksista. Valtiolta siirtyvien kasvupalvelutehtävien osalta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten määrärahoihin, jotka siirtyvät maakuntien yleiskatteelliseksi rahoitukseksi, on kohdistettu merkittäviä säästöjä erityisesti vuosina 2016 ja 2017. Maakuntauudistuksen myötä kasvupalveluihin käytettävissä oleva rahamäärä ei tulle lisääntymään, vaan tehtävien hoitamiseksi tullaan vaatimaan edelleen jatkuvia keskittämisratkaisuja. Tämän perusteella on vaikea nähdä lisäarvoa siinä, että maakunnalle säädetään erityinen toimivalta sellaisiin tehtäviin, joita maakuntaan koottavat toimijat eivät tälläkään hetkellä järjestä, vaan vastuu on kaupunkiseudun toimijoilla.

Lakiesityksessä ehdotetaan järjestäjän ja tuottajan eriyttämistä niin sanotun tilaaja/tuottaja-mallin mukaisesti. Turun kaupunki näkee, että monituottajamallin voimakkaampi tuominen esimerkiksi työllisyyspalveluihin on perusteltua. Sen sijaan kasvupalveluiden tematiikkaan sisältyvä elinkeinopolitiikka, kilpailukyvyn ja innovaatioympäristöjen ja –alustojen rakentaminen sekä kansainvälisten tai kansallisten investointien edistäminen eivät ole tuotteistettavia, normitettavia palvelukokonaisuuksia. Turun kaupunki arvioi, että esitetyllä monituottajamallilla ei kokonaisuutena saavuteta esityksen tavoitteita. Näissä kokonaisuuksissa kaupunkiseutujen merkitys erityisesti korostuu ja kaupungit ovat niissä rahoittajia, strategeja ja toimeenpanevia voimia. Tehtävät sisältyvät kaupunkien elinvoimatehtäviin, jotka ovat alaltaan laajoja ja perustuvat kuntien yleiseen toimivaltaan sekä aitoon kannustavuuteen työpaikkojen lisääntymisen ja verotulojen kasvun kautta. Palvelut ovat integroituina kaupungin muuhun toimintaan ja ovat osa päivittäistä johtamista. Vahvassa yhteistyössä kaupungin, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kesken toteutettavat elinkeino- ja innovaatiopalvelut eivät ole ennakoitavissa, vaan edellyttävät nopeaa reagointia ja luovaa päätöksentekoa.

9) Voitaisiinko esityksen tavoitteet saavuttaa muilla keinoin?

☐ kyllä X

☐ kyllä pääosin

☐ ei pääosin

☐ ei

☐ ei kantaa

10) Mahdollinen sanallinen perustelu

Kasvupalveluiden ja laajemmin elinvoima- ja elinkeinopolitiikan saralla on oltava erityisen huolellinen, jotta vältetään päällekkäisten palveluiden ja rakenteiden muodostaminen. Kilpailukyvyn kannalta ajaudutaan kielteisiin vaikutuksiin, mikäli uudella rakenteella estetään tai haitataan vuosien aikana rakennettuja elinvoimapolitiikan ja yhteistyön käytäntöjä suurilla kaupunkiseuduilla.

Lainsäädännöllä kasvupalveluiden järjestämisen ja tuottamisen prosessin sääntely on kankeaa, kustannuksia lisäävää, byrokraattista ja vastoin hallituksen tavoitetta normien ja sääntelyn purkamisesta. Kasvupalvelujen järjestämisvastuu tulee määritellä lainsäädännössä vaihtoehtona maakunnalliselle ratkaisumallille siten, että määrätyillä kaupungeilla tai kaupunkiseuduilla olisi ensisijaisesti oikeus palveluiden järjestämiseen tarkoituksenmukaisella tavalla. Laajemmat vastuut rahoitettaisiin rahoitusperiaatteen mukaisesti. Maakunnan tehtäväala rajattaisiin strategisen tason ohjaukseen ja rahoittamiseen mm. kansallisia ja EU-tason rahoitusohjelmia hallinnoimalla.

Turun kaupunkiseudulla on käynnissä alueellinen työvoima- ja elinkeinopalvelukokeilu, jossa etsitään aiempaa tehokkaampia tapoja tuottaa palvelut. Kokeilusta saatavat kokemukset on voitava ottaa huomioon myös siinä tapauksessa, että ne tukevat kaupunkiseutujen vahvaa järjestämisroolia kasvupalveluissa.

Esitetyllä monituottajamallilla ei Turun kaupungin arvion mukaan saavuteta esityksen tavoitteita. Tavoitteet voidaan saavuttaa mahdollistamalla kaupungin oma palvelutuotanto yksityisen sektorin rinnalla kaikissa tilanteissa. Lakiesityksen puute on, että tällaista vaihtoehtoa ei ole arvioitu.

11) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 3

Esityksen 18 pykälässä säädettäisiin maakunnan viranomaistehtävistä. Pykälän yksityiskohtaisten perustelujen mukaan koko lakiesityksen keskeinen periaate on, että mahdollisimman paljon palveluita annettaisiin yksityisten tahojen tuotettavaksi ja viranomaistehtävinä hoidettaisiin vain se, mikä on välttämätöntä. Perusteluissa viitataan perustuslain 124 pykälään, jonka mukaan merkittävää julkisen vallan käyttöä ei voida siirtää yksityisen hoidettavaksi, ja että merkittävää julkisen vallan käyttämistä on ”muun muassa oikeus puuttua merkittävällä tavalla yksilön perusoikeuksiin.” Edelleen, samaan perustuslain pykälään viitaten, perusteluissa todetaan, että ”muuta kuin merkittävää julkisen vallan käyttöä on mahdollista siirtää yksityisen hoidettavaksi, jos siirtäminen on oikeudellisesti arvioituna tarkoituksenmukaista.”

Perustelutekstin viittaukset perustuslakiin ovat vajavaiset. Perustuslain 124 pykälän mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia.

Perustuslain edellytys hyvän hallinnon vaatimusten turvaamisesta yksityisen hoitaessa julkista hallintotehtävää on toteutettu hallintolailla, jossa säädetään hyvän hallinnon perusteista sekä hallintoasiassa noudatettavasta menettelystä. Hallintolakia sovelletaan yksityiseen sen hoitaessa julkista hallintotehtävää. Lausunnon kohteena olevassa lakiesityksessä ei kuitenkaan määritellä, miltä osin viranomaisilta yksityisille siirtyvät tehtävät sisältävät julkisia hallintotehtäviä. Riittävänä ei voida pitää sitä, että esityksen 18 pykälässä säädettäisiin viranomaistehtävistä, joita ei voida siirtää yksityisten hoidettavaksi. Esityksessä tulee kuvata, miltä osin yksityisille toimijoille siirtyvät tehtävät ovat julkisia hallintotehtäviä, miltä osin niihin sisältyy julkisen vallan käyttöä sekä miten perusoikeudet, oikeusturva ja hyvän hallinnon vaatimukset turvataan tehtävien siirtyessä viranomaisilta yksityisille toimijoille.

Luvussa 3 perustellaan sitä, miksi kuntien hankintalain mukaisten sidosyksikköjen mahdollisuus toimia kasvupalveluiden tuottajana on lakiehdotuksessa rajattu ulos. Perustelun mukaan mm. "sidosyksikön toiminta markkinoilla saattaa poistaa yksityisiä toimijoita markkinoilta tai jopa estää kasvupalvelumarkkinoiden syntymisen".

Erityisesti kaupunkiseudulla toimivien yritysten kannalta potentiaalisesti huomattavasti suurempi ongelma on se, että maakunnan resurssit eivät riitä tarpeita vastaavien kasvupalveluiden järjestämiseen. Ongelma konkretisoituu siten, että maakunnan järjestämisvastuu voi kilpailuoikeudellisesta näkökulmasta katsottuna rajata palveluvalikoimasta pois kuntien rahoittaman palvelutoiminnan. Kaupunkiseudun elinvoiman ja kilpailukyvyn kannalta on vaikeaa nähdä, mitä lisäarvoa tällaisesta valmistelussa tehdystä lähtökohdasta voisi koitua.

Luvussa 3 perustellaan myös Uudenmaan erillisratkaisua. Perusteluissa todetaan, että "kuntayhtymämalliin perustuvan ratkaisun laajentaminen muualle kuitenkin rapauttaisi koko maakuntauudistuksen lähtökohdat". Huomioiden, miten useasti lausunnon kohteena olevassa lakiesityksessä viitataan suurten kaupunkiseutujen ja keskuskaupunkien merkittävään asemaan elinkeinopolitiikassa, olisi loogista kyseenalaistaa tältä osin myös mainitut maakuntauudistuksen lähtökohdat. Turun kaupunki on mm. lausunnossaan maakuntalakiesityksestä lausunut, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on jo sellaisenaan niin suuri rakenteellinen uudistus, että sen läpivientiä ei tulisi vaarantaa muihin toimialoihin liittyvillä työnjaollisilla ja rakenteellisilla muutoksilla samanaikaisesti.

Esityksen vaikutukset (HE, luku 4)

12) Ovatko esityksen vaikutukset tunnistettu riittävällä tasolla?

☐ kyllä

☐ kyllä pääosin

☐ ei pääosin

☐ ei X

☐ ei kantaa

13) Mahdollinen sanallinen perustelu

Lakiesityksen vaikutusarvioinnissa ei arvioida mitenkään lain vaikutuksia kuntien ja kaupunkien toimintaan. Yhtäältä lain perusteluissa todetaan, että lailla ei puututa kuntien elinvoimatehtävän ja siihen liittyvien paikallisten palveluiden järjestämiseen. Toisaalta perusteluissa todetaan mm. että "maakunnan keskuskaupunkien vaikutus maakunnan elinkeinoelämään on keskeinen ja maakunnan ja keskuskaupungin yhteistyö on välttämätöntä molempien osapuolten tehtävien hoitamiseksi", että "palvelukokonaisuuksien sisällöt saattavat pitää sisällään myös sellaisia palveluja, joita tuotetaan valtakunnallisesti tai maakuntien alueella kuntien toimesta" ja, että "kunnat ja erityisesti suuremmat kaupungit panostavat merkittävästi yleisen toimialansa puitteissa elinvoimaa ja kilpailukykyä edistäviin toimenpiteisiin. Maakunnan ja kuntien on siten tärkeää yhdessä suunnitella alueen toimenpiteiden kokonaisuus, jossa maakunnan kasvupalvelutehtävä ja kuntien elinvoimatehtävä tukevat ja täydentävät toisiaan."

Ristiriita lakiesityksen perusteluiden ja vaikutusarvioiden kesken on ilmeinen. Lakiesityksen vaikutusta kuntien toimintaan, suurista kaupunkiseuduista puhumattakaan, ei arvioida esityksessä sanallakaan. Se, että kuntien yleisen toimivallan ja maakuntien erityisen toimivallan päällekkäisyyttä ei problematisoida vaikutusarvioinnissa mitenkään, on esityksen keskeinen puute ja tulee johtamaan ongelmiin lain toimeenpanossa ja yleisesti kilpailukyvyn kehittämisessä.

Vaikutuksia seudullisten kehittämisyhtiöiden toimintaan arvioidaan vain siitä näkökulmasta, että ne alkaisivat tuottaa maakunnan järjestämiä palveluita. Valmistelu on ilmeisen puutteellinen, koska arvioimatta jää vaikutus sekä sidosyksikköasemassa olevaan että ei-sidosyksikköasemassa olevaan seudulliseen kehittämisyhtiöön siinä tapauksessa, että yhtiö ei osallistu maakunnan järjestämien palvelukokonaisuuksien tuottamiseen. Vaikutusarviointi ei myöskään problematisoi tilaaja/tuottaja-mallin käyttöönoton vaikutuksia nykyisiin yhteistyörakenteisiin keskuskaupunkien, seudullisten kehittämisyhtiöiden, korkeakoulujen, ELY-keskusten ja muiden alueellisten toimijoiden kesken.

Toisin sanoen vaikutusarvioinnissa ei puututa mitenkään niihin vaikutuksiin, joilla estetään tarkoituksenmukaiseksi todettua toimintaa tai rikotaan olemassaolevia yhteistyörakenteita. Tämä on valmistelun dramaattinen puute, jonka johdosta lain vaikutuksista annettu kuva on vakavasti puutteellinen.

On syytä olla huolissaan sote- ja maakuntauudistukseen liittyvän valmistelun kokonaishallinnasta yleisesti sekä erityisesti pirstoutuneesta valmistelusta johtuvista epäselvyyksistä koskien maakuntien ja kuntien rooleja ja työnjakoa. Koko reformin kokonaisvaikutusarviointi suhteessa kaupunkeihin on edelleen tekemättä.

Vaikutusten arvioinnissa tuodaan esiin, että suurimmat epävarmuustekijät markkinaehtoisten palveluiden toimivuudessa liittyvät vaikeasti työllistettävien henkilöiden palveluiden organisointiin ja tuloksellisuuteen. Julkisen sektorin palvelutuotannon rajaaminen pois keinovalikoimasta vaikuttaa heikentävästi vaikeasti työllistyvien ja erityisryhmien palveluihin, joissa korostuvat moniammatilliset palvelut ja asiakkaan intensiivinen ja pitkäjänteinen ohjaaminen ja tukeminen kohti työllistymistä.

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten monenlaiset tilanteet asettavat haasteita palveluntuottajille osaamisen näkökulmasta. Markkinaehtoiset toimijat eivät välttämättä ole halukkaita hankkimaan asiantuntemusta riittävän monitasoisiin, pitkäkestoisiin ja räätälöityihin palvelukokonaisuuksiin. Tällöin on riskinä, että heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä ohjataan palvelusta toiseen, koska mikään taho ei halua ottaa vastuuta kokonaisuudesta.

Lakiesitys ei ota kantaa kuntien rooliin työllisyyden hoidossa. Tällä hetkellä kuntien panostus työllisyyttä edistäviin toimiin on merkittävä. Kunnat ovat maksaneet työmarkkinatuen kuntaosuutta vuosittain yli 400 miljoonaa euroa ja lisäksi panostaneet suunnilleen vastaavan summan työllisyyden edistämiseen. Kuntien resurssit on kohdennettu etenkin pitkäaikaistyöttömien aktivointiin ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseen. Jos kuntien rooli on jatkossa toteuttaa työllisyyttä edistäviä palveluja vain yhtiöidensä kautta, nämä resurssit menetetään.

14) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 4

Valtiolta siirtyvien tehtävien osalta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten määrärahoihin, jotka siirtyvät maakuntien yleiskatteelliseksi rahoitukseksi, on kohdistettu merkittäviä säästöjä erityisesti vuosina 2016 ja 2017 ja tehtävien hoidon turvaaminen on edellyttänyt useita keskittämisratkaisuja. Siirtyvien tehtävien rahoitus valtion talousarviossa alenee vuodesta 2015 vuoteen 2019 noin neljänneksellä. Tehtävien siirtyessä maakunnille tarvitaan useiden tehtävien tulokselliseksi hoitamiseksi edelleen keskittämisratkaisuja, sillä tehtävien konkreettisen hoitamisen hajaantuminen kaikille toimivaltaisille toimijoille (18 maakuntaa) nostaisi tehtävien hoidosta aiheutuvia kustannuksia nykytilaan nähden.

Turun kaupungin näkemyksen mukaan on perusteltua, että maakuntien rahoitus toteutetaan ainakin alkuvaiheessa valtion osoittamana rahoituksena. Kuitenkin on syytä olla huolissaan maakunnan muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen rahoituksesta. Maakuntiin kohdistuu tulevina vuosina kolmen miljardin euron sopeutustarve, ja on ennakoitavissa, että tässä tilanteessa myös muut yleiskatteellisen rahoituksen piiriin kuuluvien toimintojen volyymit tulevat arvioitaviksi. Tähän viitataan myös lakiesityksen luvussa 4: "maakunnat voivat kohdentaa resursseja kasvupalveluihin nykyisestä poikkeavalla tavalla."

Väestörakenteen, talouden, elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmista keskeisten suurten kaupunkiseutujen näkökulmasta on kestämätöntä, mikäli maakunnat tekisivät sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistehtävässään taloudellisesti ja toiminnallisesti epätarkoituksenmukaisia ratkaisuja, jotka puolestaan heijastuisivat maakunnan muiden tehtävien rahoitukseen. Tälläkin perusteella olisi erittäin painavat syyt harkita uudelleen suurten kaupunkien aiottua suurempaa roolia erityisesti kasvu-, elinvoima- ja innovaatiokokonaisuuksien järjestämisessä ja toteuttamisessa.

Asian valmistelu (HE, luku 5)

15) Vapaamuotoiset huomiot

KOMMENTIT LAKILUONNOKSEEN

Luku 1 Yleiset säännökset (1-5 §)

16) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 1

17) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 1

Luku 2 Alueiden kehittäminen (6-12 §)

18) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen vastuista (7 §)?

☐ kyllä

☐ kyllä pääosin

☐ ei pääosin X

☐ ei

☐ ei kantaa

19) Mahdollinen sanallinen perustelu

Pykälässä säädettäisiin, että vastuu alueiden kehittämisestä on maakunnilla alueillaan ja kunnille niiden alueilla. Nykyisen aluekehittämislain (7/2014) kirjaus "vastuu alueiden kehittämisestä on kunnilla ja valtiolla siten kuin tässä laissa säädetään" on esitettyä parempi. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen alueilla tehtävä aluekehittäminen ylittää hallinnolliset rajat ja sen dynamiikka vaikuttaa laajalla alueella. Toiseksi maakuntien alueilla ei ole muunlaisia alueita kuin kuntien alueita.

Pykälän kirjaukset ovat pitkälti vastaavia kuin nykyisessä aluekehittämislaissa. Kuntien näkökulmasta merkittävä ero syntyy kuitenkin siitä, että maakuntaliitto on kuntien omistama ja ohjaama kuntayhtymä, jonka tehtävät esitetään siirrettäväksi jossain määrin itsehallinnolliselle maakunnalle. Joka tapauksessa kuntien ohjausmahdollisuus maakunnan toimintaan ja ratkaisuihin poistuu. Tätä problematiikkaa ei käsitellä nyt lausunnon kohteena olevassa lakiesityksessä sen enempää kuin on tehty koko maakuntauudistuksen valmistelussa.

20) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen järjestelmästä, rakennerahastojen hallinnoinnista ja aluekehittämiseen liittyvästä yhteistyöstä (8, 9,10,11 ja 32 §)?

☐ kyllä

☐ kyllä pääosin

☐ ei pääosin

☐ ei X

☐ ei kantaa

21) Mahdollinen sanallinen perustelu

Esityksen 11 pykälässä säädettäisiin sopimusmenettelyistä. Esityksen mukaan yhteistyösopimus laaditaan maakunnan, toimenpiteiden rahoittamiseen osallistuvien viranomaisten ja muiden alueiden kehittämiseen osallistuvien tahojen kanssa. Pykälän perustelujen mukaan yhteistyösopimuksia olisivat esimerkiksi kaupunkien kasvusopimukset.

Kaupunkien ja/tai kaupunkiseutujen ja valtion välisten sopimusten korvaaminen valtion ja maakuntien kanssa tehtävillä sopimuksilla tai ylipäätään maakuntien ottaminen kaupunkien elinkeinopolitiikan ja aluekehittämisen vahvistamiseksi tehtävien sopimusten lakisääteiseksi osapuoleksi ei tuo minkäänlaista lisäarvoa, vaan ennemminkin vähentää sopimusmenettelyille ominaista dynamiikkaa ja vuorovaikutteisuutta. Esitetyn mukainen säädös olisi dramaattinen virhe suomalaisessa alue- ja kaupunkipolitiikassa ja heikentäisi merkittävästi kansallisen kilpailukyvyn parantamisen elementtejä.

Kaupunkiseutujen ja ministeriöiden suora sopimuskumppanuus on ollut keskeinen elementti elinkeinopolitiikan ja aluekehittämisen vahvistamisessa. Suurille kaupungeille on tärkeää, että suora neuvottelumenettely toimii myös jatkossa. Suurten kaupunkien asema ja kumppanuus valtion kanssa kaupunkipolitiikassa ja EU-yhteistyössä on tärkeää ja siitä tulee huolehtia myös tulevassa julkisen hallinnon rakenteessa. Tarve kaupunkien ja valtion kumppanuudelle ja siitä syntyvälle toimeenpanovoimalle ja toiminta-alustoille ei ole vähenemässä, vaan päinvastoin kasvaa entistä dynaamisemmassa elinkeinopolitiikan ympäristössä.

22) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 2

23) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 2

7 §: Muutetaan pykälän ensimmäinen virke kuulumaan seuraavasti: "Vastuu alueiden kehittämisestä on maakunnilla ja kunnilla."

11 §: Korvataan virke "Yhteistyösopimus laaditaan maakunnan, toimenpiteiden rahoittamiseen osallistuvien viranomaisten ja muiden alueiden kehittämiseen osallistuvien tahojen kanssa." seuraavalla virkkeellä: "Yhteistyösopimus voidaan laatia maakunnan, kunnan, toimenpiteiden rahoittamiseen osallistuvien viranomaisten tai muiden alueiden kehittämiseen osallistuvien tahojen kanssa siten, kuin sopimuksen luonteen perusteella katsotaan tarkoituksenmukaiseksi."

Luku 3 Kasvupalvelut ja niiden järjestäminen (13-20 §)

24) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi maakunnan vastuusta ja järjestämistehtävistä?

☐ kyllä

☐ kyllä pääosin

☐ ei pääosin

☐ ei X

☐ ei kantaa

25) Mahdollinen sanallinen perustelu

Esityksen 13 pykälässä säädettäisiin, että maakunnat ottavat kasvupalveluja järjestäessään ja tuottaessaan huomioon alueen kuntien elinvoimatehtävät sekä pyrkivät kasvupalvelujen ja kuntien elinvoimatehtävien tehokkaaseen yhteensovittamiseen. Esityksen 16 pykälän perustelujen mukaan maakunnan järjestämisvastuulle säädettyjen palvelukokonaisuuksien sisällöt saattavat pitää sisällään myös sellaisia palveluja, joita tuotetaan valtakunnallisesti tai maakuntien alueella kuntien toimesta.

Erityisesti suuret kaupungit panostavat merkittävästi yleisen toimialansa puitteissa elinvoimaa ja kilpailukykyä edistäviin toimenpiteisiin. Toimenpiteet ovat integroituina kaupungin muuhun toimintaan ja ovat osa päivittäistä johtamista. Vahvassa yhteistyössä kaupungin, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kesken toteutettavat elinkeino- ja innovaatiopalvelut eivät ole aina ennakoitavissa, vaan edellyttävät nopeaa reagointia ja luovaa päätöksentekoa.

Lakiesityksen 16 pykälän säädös maakunnan vastuusta toiminnan yhteensovittamiseksi kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa ei takaa pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa esitettyä pyrkimystä siihen, ettei maakunta laajenna palveluvalikoimaansa epätarkoituksenmukaisesti toimintaan, jota esimerkiksi kunta jo tarjoaa tietyllä alueella.

Kaupungin näkökulmasta ei ole nähtävissä minkäänlaista lisäarvoa siitä, että maakunnalle säädetään erityinen toimivalta sellaisiin toimintoihin, joita kaupunki yleisen toimivaltansa puitteissa jo järjestää. Yhteensovittamisen vastuun säätäminen maakunnalle on omiaan mahdollistamaan päällekkäiset toiminnot ja epätarkoituksenmukaiset rakenteet. Vastuista ja rooleista tulisi säätää voimakkaammin siten, että huomioitaisiin resursointi, toimeenpanovoima ja tarkoituksenmukaisuus. Tämä ei ole mahdollista muutoin kuin antamalla kaupungeille ja kaupunkiseuduille suurempi, tosiasiallista tilannetta vastaava rooli.

26) Tulisiko lailla säätää, mitkä palvelut maakunnan tulee minimissään järjestää?

☐ kyllä

☐ kyllä pääosin

☐ ei pääosin

☐ ei X

☐ ei kantaa

27) Mahdollinen sanallinen perustelu

28) Onko lakiluonnoksessa tuotu tarpeeksi selkeästi esiin mahdollisten valtakunnallisten palvelukeskustehtävien (toimitila- ja kiinteistö, talous- ja henkilöstö sekä ICT-tehtävät) suhde maakuntien kasvupalvelutehtäviin?

☐ kyllä

☐ kyllä pääosin

☐ ei pääosin

☐ ei X

☐ ei kantaa

29) Mahdollinen sanallinen perustelu

Valtakunnallisten palvelukeskusten rooli jää lakiluonnoksessa epäselväksi. Turun kaupungin näkemyksen mukaan maakunnat olisivat itsehallinnollisia yksiköitä, joiden tukipalvelujen järjestämisen tulee olla maakuntien päätettävissä.

30) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 3

Lakiesityksen 15b pykälästä ei sen puutteellisuuden vuoksi voida lausua.

Lakiesityksen 16 pykälän mukaan maakunnallisina kasvupalveluina voidaan järjestää rekrytointeja ja osaamista, yritystoimintaa ja yrittäjyyttä, luoda edellytyksiä innovaatioiden kehittämiselle, kansainvälistymistä ja rahoitusta koskevia palvelukokonaisuuksia. Maakunta voisi lisäksi järjestää alueellaan myös muita palvelukokonaisuuksia tai palveluita maakuntalain 6 § 1 momentin 9 kohdan mukaisen toimivaltansa rajoissa.

Lausunnossaan maakuntalakiesityksestä Turun kaupunki katsoi, että maakuntalain 6 § 1 momentin 9 kohdan kirjauksen tulee kuvata paremmin maakunnan tehtäväalan luonnetta huomioiden, että erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla kaupungit ovat jo pitkään vastanneet elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittämisestä yhdessä alueen elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja muiden kumppaneiden kanssa. Kaupungin näkemyksen mukaan täsmentämätön tehtäväala on omiaan luomaan päällekkäisen rakenteen kaupunkien toteuttaman elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittämisen kanssa.

Lausunnon kohteena olevan lakiesityksen 16 pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa kuvatut yritystoiminta ja yrittäjyys- ja edellytysten luominen innovaatioiden kehittämiselle -palvelukokonaisuuksien määritelmät kuvaavat täysin Turun kaupunkiseudulla kuntien rahoituksella toteutettuja palveluja. Näiltä osin lakiesitys muodostaisi kokonaisuudessaan päällekkäisen palvelurakenteen kuntien toiminnan kanssa ja sekoittaisi kuntien yleisen ja maakunnan erityisen toimivallan.

Turun kaupungin näkemyksen mukaan suurille kaupunkiseuduille on annettava työkalut, joita ne tarvitsevat elinvoima- ja kilpailukykytehtävässään. Näihin työkaluihin sisältyy yksiselitteinen toimivalta alueen elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa, työllisyyden hoidossa, kotoutumisen edistämisessä sekä maankäyttö-, asumis- ja liikenneasioissa (MAL). Tästä syystä lakiesityksen 16 § tulee muuttaa mahdollistavaksi siten, että maakunnallisen ratkaisun rinnalla myös muut järjestämisen tavat ovat mahdollisia erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla.

Innovaatioympäristöjä ja – ekosysteemejä ei luoda hetkessä eikä ostopalveluina. Ekosysteemit kokoavat erilaisia toimijoita ja toimenpiteitä työskentelemään yhdessä. Kumppanuuteen perustuva kehittäminen vaatii toimijoilta verkostoitumista, ja yritysten verkottamisessa vaaditaan toimijakentän ja alueen hyvää tuntemusta. Paikallisen tahon innovaatioekosysteemin vuorovaikutusta ylläpitävä taholla – esimerkiksi seudullisella elinkeinoyhtiöllä – ja ekosysteemin muilla toimijoilla pitäisi säilyä toimivat yhteistyösuhteet ja toimintaprosessit maakuntauudistuksesta huolimatta. Vuorovaikutuksen ylläpitäminen ja fasilitointi edellyttävät pitkäjänteistä, luotettavaa toimijaa, jota ei voida hoitaa lyhytaikaisella projektirahoituksella tai ostopalveluilla. Tämä on todettu myös Valtioneuvoston Innovaatioekosysteemejä käsittelevässä julkaisussa (28/2017) . Turun seudulla – kuten muillakin suurilla kaupunkiseuduilla - toteutetaan jo nyt proaktiivista ja strategista ekosysteemien rakentamista ja fasilitointia, joissa keskeistä on yhteisen vision ja luottamuksen rakentaminen eri toimijoiden kanssa.

Team Finland-toimijoita korostetaan lakiesityksessä esimerkiksi investointien edistämistyössä ja kansainvälistymisessä. Käytännössä yritysten asiakaspalaute on ollut Team Finland-kokonaisuudesta varsin huonoa. Ulkomaisten investointien houkuttelussa kansallisella Invest in Finlandilla ei ole maakunnissa ollut merkittävää roolia. Koska toiminta ei ole alueilla ollut tuloksekasta on epätodennäköistä, että se paranisi maakuntauudistuksenkaan myötä. Investointien houkuttelussa alueen ja sen toimintaympäristöjen ja yritysten tuntemus on erittäin tärkeää ja valtakunnallisen palvelutarjoajan kautta ei tuntemus ole koskaan samalla tasolla, kuin paikallistoimijan kanssa. Operaattorin ja toimeenpanijan rooli ulkomaisten investointien edistämistehtävissä on joka tapauksessa asianomaisella kaupungilla, erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla.

Kasvu-, elinvoima- ja innovaatiokokonaisuuksissa yksiselitteinen toimivalta ja järjestämisvastuu tulee olla isoilla kaupungeilla, joilla on parhaat toimintaedellytykset toteuttaa vaikuttavaa ja tehokasta toimintaa näillä aloilla. Maakunnan tehtäväala tulee rajata strategisen tason ohjaukseen ja rahoittamiseen mm. vastaamalla kansallisten ja EU-tason rahoitusohjelmien hallinnoinnista.

31) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 3

13 §: Muokataan virke "Maakunnat ottavat kasvupalveluja järjestäessään ja tuottaessaan huomioon alueen kuntien elinvoimatehtävät sekä pyrkivät kasvupalvelujen ja kuntien elinvoimatehtävien tehokkaaseen yhteensovittamiseen." kuulumaan seuraavasti:

"Maakunnat ottavat kasvupalveluja järjestäessään ja tuottaessaan huomioon alueen kuntien elinvoimatehtävät. Maakunnat eivät järjestä sellaisia kasvupalveluja, jotka olisivat vastaavia kuin kuntien elinvoimatehtäväänsä toteuttaessaan järjestämät palvelut."

16 §: Muutetaan 1 ja 2 momentti kuulumaan seuraavasti:

"Maakunnallisella kasvupalvelulla tarkoitetaan palveluja, jotka maakunta järjestää alueellaan ja jotka kuuluvat maakuntalain 6 §:n 1 momentin 9 kohdassa määriteltyyn maakuntien tehtäväalaan. Tässä laissa tarkoitettujen maakunnallisten kasvupalveluiden järjestäminen voidaan antaa kunnan tai kuntayhtymän tehtäväksi sopimuksella, lailla säätämällä tai kun kunta tai kuntayhtymä, jolla on riittävät valmiudet, ottaa palveluiden järjestämisen tehtäväkseen.

Maakunnallisina kasvupalveluina voidaan järjestää rekrytointeja ja osaamista, yritystoimintaa ja yrittäjyyttä, luoda edellytyksiä innovaatioiden kehittämiselle, kansainvälistymistä ja rahoitusta koskevia palvelukokonaisuuksia. Maakunta voi lisäksi järjestää alueellaan myös muita palvelukokonaisuuksia tai palveluita maakuntalain 6 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaisen toimivaltansa rajoissa. Maakunta ei järjestä tässä momentissa mainittuja kasvupalveluja, mikäli ne olisivat vastaavia kuin kuntien elinvoimatehtäväänsä toteuttaessaan järjestämät palvelut."

Luku 4 Kasvupalvelujen tuottaminen (21-24 §)

32) Onko monituottajamalliin pohjautuva ratkaisu tarkoituksenmukainen, jotta kasvupalvelu-uudistuksen tavoitteet saavutetaan?

☐ kyllä

☐ kyllä pääosin

☐ ei pääosin X

☐ ei

☐ ei kantaa

33) Mahdollinen sanallinen perustelu

Markkinapuute on ilmeinen niiden työnhakija-asiakkaiden palvelussa, jotka tarvitsevat keskimääräistä enemmän tukea työllistyäkseen. Nämä henkilöt ovat hyötyneet muun muassa kuntien vastuulla olleista TYP-toiminnasta, työ- ja toimintakyvyn arvioinneista sekä osaamiskartoituksista, kuntouttavasta työtoiminnasta, työpaja- ja työkeskustoiminnasta sekä pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä kuntien palvelukseen tai edelleen yrityksiin. Näiden palveluiden vieminen monituottajamallin mukaisesti markkinoille on haastavaa ilman huomattavaa julkisen sektorin taloudellista lisäpanostusta.

Uudistuksen tavoitteet voitaisiin saavuttaa vahvistamalla kaupunkien järjestämisroolia maakunnallisen mallin vaihtoehtona ja mahdollistamalla kaupungin oma palvelutuotanto yksityisen sektorin rinnalla kaikissa tilanteissa. Lakiesityksen puute on, että tällaista vaihtoehtoa ei ole arvioitu.

34) Säädetäänkö laissa tarpeeksi selkeästi kasvupalvelun tuottajien velvoitteista (huomioiden myös 35 §

Hallintomenettely ja julkisuus)?

☐ kyllä

☐ kyllä pääosin

☐ ei pääosin X

☐ ei

☐ ei kantaa

35) Mahdollinen sanallinen perustelu

Lakiesityksen 23 pykälässä säädettäisiin kasvupalvelun tuottajan velvollisuuksista. Palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen osalta kirjaukset ovat sinänsä perusteltuja, mutta niiden toteutuminen edellyttää vankkaa ja uudenlaista hankintaosaamista kasvupalvelujen järjestäjältä. Osaamisen puuttumiseen liittyvät puutteet muodostavat riskin sille, että asiakastarpeiden sijaan kokonaisuutta ohjaavat yhtäältä yksittäisten tuottajien intressit tai toisaalta valtion tai maakunnan pahimmillaan epätarkoituksenmukaisiksi ja joustamattomiksi muodostetut prosessit.

Pykälän 2 momentin mukaan maakunnallisen kasvupalvelun tuottajan palveluksessa olevaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen hoitaessaan kasvupalveluihin liittyviä julkisia hallintotehtäviä. Rikoslain 40 luvun 12 §:n 1 momentin mukaan 40 luvun virkamiestä koskevia säännöksiä sovelletaan myös julkista luottamustehtävää hoitavaan henkilöön ja julkista valtaa käyttävään henkilöön.

Esityksessä maakunnallisen kasvupalvelun tuottajan palveluksessa olevan rikosvastuu määriteltäisiin julkisten hallintotehtävien mukaan, eikä julkisen vallan käytön mukaan, kuten rikoslaissa. Tämä voi aiheuttaa käytännössä soveltamisongelmia jos virkavastuu on ulotettu koskemaan kaikkia kasvupalveluihin liittyviä julkisia hallintotehtäviä, myös sellaisia, jotka eivät sisällä julkisen vallan käyttöä. Virkavastuuta koskevia rangaistussäännöksiä ei tulisi säätää, mikäli ei selkeästi säädetä niistä vastuista, joiden rikkomista koskevista säännöksistä on kysymys. Hyvän hallinnon takeita, oikeusturvaa ja perusoikeuksien turvaamista koskevista vaatimuksista aiheutuvat velvollisuudet yksityiselle palveluntuottajalle on syytä yksilöidä riittävän tarkkarajaisesti.

Esityksen 35 pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että kasvupalveluja tuottavan maakunnan ja kunnan määräysvallassa olevan yksikön ylläpitäjän toimintaan sovelletaan hallintolakia (434/2003) tämän lain mukaisessa toiminnassa myös silloin, kun palvelun tuottaja on osakeyhtiö, yhdistys tai muu yhteisö. Pykälän sanamuoto rajoittaa hallintolain soveltamisen vain maakunnan ja kuntien omistamien palveluntuottajien toimintaan hallintolain esteellisyyssäännöksiä lukuun ottamatta, joita sovellettaisiin kaikkiin palveluntuottajiin. Perustuslain 124 §:ssä tarkoitetut hyvän hallinnon vaatimukset on kuitenkin pitkälti turvattu hallintolailla, jota hallintolain 2 §:n 3 momentin mukaan sovelletaan yksityiseen sen hoitaessa julkista hallintotehtävää. Esityksen 35 §:n 1 momentti tulisi muuttaa siten, että hallintolakia sovellettaisiin kaikkiin palveluntuottajiin niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä.

Esityksen 35 pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että kasvupalvelujen tuottajan toiminnan julkisuuteen sovellettaisiin, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään viranomaisen toiminnan julkisuudesta. Säännöksessä on rajattu julkisuuslain soveltuvuus vain julkisomisteisiin yhtiöihin. Pykälän perustelujen mukaan valmistelun yhteydessä ei ole nähty perusteita sille, että eri palveluja tuottaviin yksityisiin toimijoihin sovellettaisiin julkisuuslain velvoitteita 2 momentissa säädettyä laajemmin.

Julkisuuslain soveltamisen rajoittaminen vain maakunnan ja kuntien omistamien palveluntuottajien toimintaan ei ole perustuslain 124 §:n asettamien hyvän hallinnon vaatimusten ja perusoikeuksien vaarantumattomuuden edellytysten mukainen. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 4 §:n 2 momentin mukaan sitä sovelletaan julkista hallintotehtävää hoitavaan yhteisöön. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta tulee soveltaa julkisomisteisten yhtiöiden lisäksi myös yksityisomisteisiin yhtiöihin niiden tuottaessa kasvupalveluja. Lakiesityksessä haetaan markkinoilla palveluita tuottaville tahoille kilpailuneutraliteettia, joten siltäkin osin olisi luontevaa, että julkisuuden säätelyn osalta yhtiöitä ei aseteta erilaiseen asemaan sillä perusteella, kuka yhtiön omistaa.

36) Mahdollistaako laki riittävällä tavalla asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen?

☐ kyllä

☐ kyllä pääosin X

☐ ei pääosin

☐ ei

☐ ei kantaa

37) Mahdollinen sanallinen perustelu

Asiakkaiden valinnanvapaus esimerkiksi yrityspalveluissa ja monissa työllistymistä edistävissä palveluissa toteutuu jo nykyisin. Yritykset toivovat mahdollisimman selkeää palvelupolkua, yhden luukun periaatetta ja hyvää verkostojen, toimintaympäristöjen ja alueen tuntemusta.

Niiden asiakkaiden kohdalla, joilla on tahto, mahdollisuudet valita tai asiakkaat jotka tarvitsevat palvelua tietyn helposti etukäteen määriteltävän ajan, valinnanvapauden voidaan katsoa toteutuvan pääosin riittävällä tavalla. Sen sijaan monituottajamalliin sisältyvä valinnanvapaus ja asiakkaan itseohjautuvuuteen nojaaminen on haastavaa osalle kotoutujista. Edelleen, pasiivinen ja työmarkkinavalmiuksiltaan heikompi työnhakija voi hämmentyä ja passivoitua edelleen. Nykyisessä mallissa työnhakuprosessin erilaiset vaiheet ja siihen liittyvä palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus ovat pääsääntöisesti yhden toimijan, TE-toimiston hallinnassa, ja työnhakija-asiakas voi helposti mieltää tähän prosessiin liittyvän "yhden luukun". Jatkossa prosessi hajoaa monen toimijan toiminnaksi. Suuri merkitys on myös sillä, miten vuoropuhelu sote-palveluiden ja kasvupalveluiden välillä tullaan rakentamaan.

38) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 4

39) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 4

Luku 5 Palvelujen monimuotoisuus ja yhteiset järjestelmät (25-28 §}

40) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 5

Lakiesityksen 25 pykälän perusteluissa todetaan, että palveluissa hyödynnetään tehokkaasti sekä tiedon hallintaa että digitaalisia toimintamalleja ja palvelutuotanto nojaa periaatteisiin, joiden mukaan tieto ilmoitetaan vain kerran, tieto seuraa asiakasta ja että tiedot ovat niitä tarvitsevien saatavilla.

Tällä hetkellä Turun kaupunkiseudulla alueen yritysten ja niiden palvelutarpeiden olennainen tuntemus on kaupunkiseudun kunnilla ja seudullisilla kehittämisyhtiöillä. Työnhakija-asiakkaiden osalta keskeinen ongelma valtion ja kuntien jaetun vastuun järjestelmässä on ollut kuntien vaikea pääsy valtion tietojärjestelmään. Riippumatta siitä, miten vastuut jaetaan uudistuksen jälkeen, on olennaisen tärkeää, että kunnille annetaan pääsy kasvupalveluissa käytettäviin tietojärjestelmiin.

41) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 5

27 §: Muutetaan 2 momentti kuulumaan seuraavasti: "Valtakunnallisia ja maakunnallisia kasvupalveluja tukevat järjestelmät tulee toteuttaa ja ylläpitää sellaisina, että ne mahdollistavat ja edistävät yhteistä palveluntarjontaa maakunnallisten kasvupalvelujen järjestäjien kanssa ja että kaikki maakunnat voivat palvelujen järjestäjinä tukeutua samoihin järjestelmiin. Kuntien elinvoimatehtävien tukemiseksi kasvupalveluja tukevat järjestelmät ja niihin tallennetut tiedot ovat kuntien käytettävissä."

Luku 6 Erinäiset säännökset (26-37 §}

42) Tukevatko alueiden kehittämisen keskustelut valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden yhteensovittamista ja alueiden ja valtion yhteistyötä?

☐ kyllä

☐ kyllä pääosin

☐ ei pääosin

☐ ei

☐ ei kantaa X

43) Mahdollinen sanallinen perustelu

Lakiesityksen 32 pykälässä säädettäisiin, että maakuntalain 13 §:ssä tarkoitetun neuvottelun tueksi ja valtioneuvoston ja maakuntien välisen yhteistyön edistämiseksi valtio ja maakunnat keskustelevat vuosittain alueiden kehittämisen tavoitteista ja toimeenpanosta. Pykälän perustelujen mukaan pykälässä määritelty toiminnallinen keskustelu ja maakuntalain 13 §:n mukainen taloudellinen neuvottelu yhdessä muodostaisivat talousohjauksen ja julkisen talouden suunnitteluun liittyvän pääneuvotteluprosessin ja edistäisivät maakuntien ja valtioneuvoston välistä yhteydenpitoa. Maakuntalain 13 §:ssä tarkoitettu neuvottelu on valtion ja maakunnan välinen neuvottelu, jota johtaa valtiovarainministeriö. Mainitussa neuvottelussa on tarkoitus tehdä johtopäätökset maakuntien kustannusten kehittymisestä, toimenpiteistä ja maakuntien investointien yhteensovittamisesta.

Turun kaupungin näkemyksen mukaan lakiesityksen 32 pykälä vahvistaa käsitystä siitä, että erityisesti maakuntien taloudellinen, mutta myös toiminnallinen itsehallinto on varsin vähäinen. Kaupunki viittaa tässä yhteydessä lausuntoonsa maakuntalakiesityksen 103 pykälästä:

"Maakuntien tiukka taloudellinen ohjaus on ainakin niiden perustamisvaiheessa tarkoituksenmukaista, koska taloudellisia ja toiminnallisia vaikuttavuusarviointeja ei ole tehty. Kokonaisuudella on yhteys myös kuntien kokonaistaloudelliseen kestävyyteen. Toisaalta on selvää, että maakuntien vähäinen taloudellinen itsehallinto heikentää niiden kykyä vastata tehtäviensä järjestämisestä."

44) Ohjaavatko kasvupalvelujen valtakunnalliset tavoitteet riittävästi kasvupalveluiden tuottamista maakunnissa?

☐ kyllä X

☐ kyllä pääosin

☐ ei pääosin

☐ ei

☐ ei kantaa

45) Mahdollinen sanallinen perustelu

Yksityiskohtaisempi ohjaus ei ole tarkoituksenmukaista.

46) Onko kasvupalvelutoimijoiden ohjaus- ja valvontaroolit tarpeeksi selkeästi kuvattu, kun otetaan huomioon 20 §:n omavalvonta?

☐ kyllä

☐ kyllä pääosin X

☐ ei pääosin

☐ ei

☐ ei kantaa

47) Mahdollinen sanallinen perustelu

Valvontarooli kuuluu palveluiden järjestäjälle. Koska palveluiden sisältöjen määrittäminen on maakunnan vastuulla ja ne osaltaan syntyvät markkinoiden avautumisen ja palvelutarjonnan kehittymisen myötä, lienee vaikeaa kirjoittaa tyhjentävästi sellaisten palveluiden valvonnasta, joiden sisältöäkään ei ole yksityiskohtaisesti määritetty.

Sen sijaan ministeriöiden ohjausrooli kasvupalveluiden järjestämisessä jää lakiesityksessä epäselväksi. Toisaalta palvelukokonaisuuksien sisällön määrittämisessä päätösvalta annetaan maakunnille, mutta toisaalta ministeriöillä on vahva rooli tavoitteiden asettamisessa ja strategisessa suunnittelussa.

Kaupunkien ja maakuntien väliset roolit jäävät lakiesityksessä hyvin epäselviksi.

48) Ovatko keskitetysti hoidettavat tehtävät tunnistettu kattavasti?

☐ kyllä X

☐ kyllä pääosin

☐ ei pääosin

☐ ei

☐ ei kantaa

49) Mahdollinen sanallinen perustelu

50) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 6

Lakiesityksen 31 pykälässä säädettäisiin, että työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimisi alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä olisi sovittaa yhteen ja linjata alueiden kehittämisen strategista kokonaisuutta sekä edistää siihen liittyen alueiden kehittämistä keskeisesti vaikuttavien osa-alueiden kuten kasvupalvelujen, hyvinvoinnin, osaamisen, kotoutumisen, elinvoiman sekä saavutettavuuden strategisten linjausten toteuttamista sekä lisäksi edistää valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä. Lisäksi neuvottelukunta kokoaisi ja välittäisi tietoa alueiden kehityksen tilasta ja kehittämistarpeista ja sen tehtävänä olisi seurata sekä ennakoida alueiden kehitystä ja toimenpiteiden vaikuttavuutta. Neuvottelukunta käsittelisi myös alueiden kehittämiseen liittyvät keskeiset uudistukset.

Neuvottelukunnan tehtävät huomioiden on huomionarvoista, että kuten yleisesti maakuntauudistuskokonaisuudessa, kaupunkiseudut ja niiden rooli on sivuutettu. Kaikki alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen neuvottelukunnalle tarkoitetut tehtävät ovat sellaisia, joissa kaupunkiseutujen strateginen ja operatiivinen merkitys on erityisen keskeinen. Tämän puutteen korjaamiseksi laissa on säädettävä nykyisen aluekehittämislain (7/2014) 16 §:n mukaisesti yhteistyöryhmistä.

Lakia viranomaisten toiminnasta tulee soveltaa julkisomisteisten yhtiöiden lisäksi myös yksityisomisteisiin yhtiöihin niiden tuottaessa kasvupalveluja. Lakiesityksessä haetaan markkinoilla palveluita tuottaville tahoille kilpailuneutraliteettia, joten olisi luontevaa, että julkisuuden säätelyn osalta yhtiöitä ei aseteta erilaiseen asemaan sillä perusteella, kuka yhtiön omistaa.

51) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 6

Lisätään lukuun 6 uusi pykälä Yhteistyöryhmät:

"Aluepoliittisesti merkittävien kokonaisuuksien valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittamista sekä ennakointia, seurantaa ja arviointia varten voidaan asettaa yhteistyöryhmiä. Yhteistyöryhmissä ovat edustettuina jäsenet sellaisista ministeriöistä ja muista tahoista, joilla on keskeinen merkitys asian toteuttamisen kannalta. Yhteistyöryhmät asetetaan hallituskaudeksi.

Valtioneuvosto asettaa yhteistyöryhmät ja määrää niiden puheenjohtajat. Työ- ja elinkeinoministeriö päättää yhteistyöryhmien jäsenistön muutoksista.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yhteistyöryhmien kokoonpanosta, toimikaudesta, työskentelytavoista ja tehtävistä."

35 §: Muutetaan pykälän 1 momentti alkamaan seuraavasti: "Kasvupalveluja tuottavan yksikön ylläpitäjän toimintaan sovelletaan hallintolakia..."

Luku 7 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset (38-44 §)

52) Uskotteko, että alueellanne esiintyy kasvupalveluiden osalta markkinapuutetta vuonna 2019?

☐ kyllä X

☐ kyllä pääosin

☐ ei pääosin

☐ ei

☐ ei kantaa

53) Mahdollinen sanallinen perustelu

Merkittävimpiä puutteita esiintyy vaikeasti työllistyvien palveluissa ja monialaisissa erityispalveluissa.

54) Onko markkinapuutteen toteaminen kuvattu riittävällä tavalla lakiesityksessä?

☐ kyllä

☐ kyllä pääosin X

☐ ei pääosin

☐ ei

☐ ei kantaa

55) Mahdollinen sanallinen perustelu

56) Onko uudistuksessa otettu riittävästi huomioon henkilöstön asema?

☐ kyllä

☐ kyllä pääosin X

☐ ei pääosin

☐ ei

☐ ei kantaa

57) Mahdollinen sanallinen perustelu

58) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 7

59) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 7

Kommentit lakiehdotukseen 2: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä

Uudenmaan maakunnassa (luonnos saatavissa 15.3.2017 alkaen)

60) Vapaamuotoiset huomiot 2. lakiehdotukseen

Turun kaupungin näkemyksen mukaan lakiehdotuksen 1 pykälän perusteluissa kuvataan kiitettävällä tavalla maakunnallisten kasvupalveluiden ja kuntien elinvoimatehtävien päällekkäisyyttä. Päällekkäisyys ei kuitenkaan rajaudu pääkaupunkiseudulle, vaan koskee kaikkia suuria kaupunkiseutuja.

Turun kaupungin näkemyksen mukaan kasvu-, elinvoima- ja innovaatiokokonaisuuksissa (sisältäen yritys-, työ- ja elinkeinopalvelut) toimivalta ja järjestämisvastuu tulee suurilla kaupunkiseuduilla osoittaa kaupunkiseudun kunnille sopimuksella tai erikseen säätämällä. Järjestämisvastuun yhteydessä kunnille siirrettäisiin resurssit rahoitusperiaatteen mukaisesti.

61) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset 2.1 lakiehdotukseen

Vapaa sana

62) Mitä muuta haluatte sanoa esitysluonnoksesta?