Lausuntopyyntö

Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan on jätelain nojalla päätettävä jätteenkuljetusjärjestelmästä Auran, Kaarinan, Liedon, Marttilan, Paimion, kanta-Paraisten, Pöytyän, Ruskon, Salon, Sauvon ja Turun alueilla. Näillä alueilla on voimassa vuoden 1993 jätelain mukainen ns. sopimusperusteinen, kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus sekä tavanomaisissa kotitalousjätteissä että sako- ja umpikaivolietteissä.

Muulla lautakunnan toimialueella (Kemiönsaari, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paraisten saaristo, Raisio ja Ruskon Vahto) erillistä päätöstä tavanomaisen jätteen kuljetuksista tarvita. Se on kunnan järjestämä palvelu, mikä on uuden, vuonna 2012 voimaan tulleen jätelain mukaan ensisijainen tapa järjestää kunnan vastuulle kuuluva jätteenkuljetus.

Sako- ja umpikaivolietteet kuljetetaan kiinteistöiltä vastaanottopaikkoihin koko toimialueella kiinteistön haltijan järjestämänä kuljetuksena lukuun ottamatta Kemiönsaarta, jossa kunta on järjestänyt myös lietteenkuljetuksen. Jätehuoltolautakunnan tulee näin ollen päättää myös lietteiden kuljetusjärjestelmästä muiden kuntien, paitsi Kemiönsaaren, osalta.

Lausunnossa pyydetään huomioimaan jätehuollon alueellinen yhteistyö ja arvioimaan kunnan jätehuoltojärjestelmää myös osana Lounais-Suomen alueen jätehuollon kokonaisuutta. Jos lausunnossa puolletaan kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta, pyydetään lausunnossa esitettävän perustelut jätelain 37 §:ssä lueteltujen ehtojen täyttymisestä.

Lausuntopyynnön liitteenä on jätehuoltolautakunnan viranhaltijoiden koostama selvitys kunnan vastuulle kuuluvasta jätteenkuljetuksesta Lounais-Suomessa, Taloustutkimus Oy:n selvitys jätteenkuljetuksen hinnoista Lounais-Suomessa sekä vertailu jätteenkuljetusjärjestelmistä logistiikan näkökulmasta.

Lausunto on pyydetty toimittamaan 28.4.2017 mennessä.

Asian aikaisemmat vaiheet

Alueen jätteenkuljetusjärjestelmistä päätettiin viimeksi vuonna 2013 alueen jätehuoltolautakunnissa. Tuolloin jätteenkuljetusta päätettiin jatkaa nykyisen jätelain mukaisena kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena sekä tavallisen jätteen että sako- ja umpikaivolietteiden osalta.

Korkein hallinto-oikeus kumosi päätökset 18.2.2016, sillä päätöksissä ei ollut riittävästi selvitetty täyttyvätkö kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle jätelain 37 §:ssä asetetut vaatimukset. Perusteluiden mukaan jätteenkuljetusta olisi tarkasteltava jätteenkuljetuksen toimivuuden kannalta alueellisena, erityyppiset kuljetusolosuhteet (ei niinkään kuntarajat) huomioiden ja eri jätejakeiden erityispiirteet huomioiden.

Lassila & Tikanoja on oma-aloitteisesti toimittanut kaupungille 12.4.2017 Rambollilla teetetyn selvityksen siitä, täyttyvätkö jätelain 37 §:n mukaiset, kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytykset.

Lausuntoehdotus

Turun kaupunki ilmoittaa lausuntonaan asiaan seuraavaa:

Jätteenkuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen edellytykset

Jätelain 32 §:n mukaan kunnan on järjestettävä seuraavien, muiden kuin vaarallisten jätteiden jätehuolto:

1) vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete

2) sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte

3) valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä muu kuin 2 kohdassa tarkoitettu yhdyskuntajäte

4) liikehuoneistossa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään kiinteistöllä yhdessä 1–3 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa

5) muu yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä 1–4 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa alueellisessa putkikeräys- tai muussa vastaavassa keräysjärjestelmässä.

Seuraavassa on referoitu KHO:n edellä mainittua päätöstä, jolla se on kumonnut Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnan aiemman jätteenkuljetuksen järjestämistä koskevan päätöksen. Mitä seuraavassa sanotaan kunnasta, koskee myös seudullisena viranomaisena toimivaa lautakuntaa.

Kunnan toimivaltaan kuuluu päättää siitä, järjestetäänkö kiinteistöittäinen jätteenkuljetus kunnassa (tai sen osassa) kunnan vai kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Kunnan harkintavaltaa jätteenkuljetusjärjestelmää valittaessa on 1.5.2012 voimaan tulleella uudella jätelailla rajoitettu. Päätös jätteenkuljetuksen järjestämisestä kiinteistön haltijan järjestämänä voidaan tehdä vain silloin, kun kaikki uuden jätelain 37.1 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät. Näiden edellytysten ja samalla kunnan päätöksen arvioimiseksi on voitava varmistua siitä, että päätöstä tehdessä on ollut olemassa hallintolain 31.1 §:ssä tarkoitetut asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

Kunnan päätös kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöönotosta voi koskea kuntaa tai sen osaa. Kunta voi lisäksi rajata päätöksen koskemaan vain tiettyä jätelajia tai tietynlaatuisia jätteitä. Jotta jätelaissa säädettyjen oikeudellisten vähimmäisedellytysten täyttymistä voidaan arvioida, tulee päätöksenteon tueksi tehtävässä selvityksessä kuvata päätöksen kohteena olevia alueita riittävän yksityiskohtaisesti ja niin, että kysymyksessä oleviin jätelajeihin mahdollisesti liittyvät erityispiirteet otetaan huomioon.

Selvityksessä on erityisesti kiinnitettävä huomioita niihin alueen ominaisuuksiin, joilla on merkitystä jätteenkuljetuksen ja sen kustannusten ja toimivuuden kannalta, kuten asuinkiinteistöjen määrään ja tiheyteen, kuljetusmatkoihin tai alueen kuljetusoloihin muutoin. Samankaltaiset alueet voidaan tarkastelussa yhdistää, mutta kuljetusolojen kannalta erityyppisiä alueita, kuten esimerkiksi keskustaajamaa, hyvin harvaan asuttuja alueita ja saaristoalueita, on yleensä syytä tarkastella erikseen. Lain esitöissä on yhtenä arvioinnissa huomioon otettavana seikkana mainittu myös kuljetuspalveluista perittävät maksut.

Rambollin selvitys ei täytä edellä KHO:n kuvaamia kriteerejä, joiden perusteella voitaisiin tehdä päätös kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetuksesta. Rambollin selvityksessä ei ole kuljetuspalveluiden saatavuuden ja luotettavuuden tarkastelussa otettu huomioon Lounais-Suomen yhteistoiminta-alueen jätteenkuljetukseen vaikuttavia erityispiirteitä. Selvityksessä puhutaan Turun seudusta yhtenä erittelemättömänä kokonaisuutena eikä esimerkiksi Turun ja Salon keskustaajaman, harvaan asuttuja seutujen kuten Marttilan ja Sauvon tai saaristoalueiden kuten kanta-Paraisten erityispiirteitä ole otettu huomioon.

Rambollin selvityksessä ei myöskään ole arvioitu eri kuljetettavien jätelajien (polttokelpoiset jätteet, biojätteet, erilliskerättävät pakkausjätteet) vaikutuksia kuljetusten järjestämiseen ja palveluiden ehtoihin, vaan se on rajattu koskemaan ”tavallisia kotitalousjätteitä”, joka ilmeisesti sisältää kaikki ko. jätelajit. Selvitys ei koske lainkaan sako- ja umpikaivolietteistä.

Virkatyönä tehdyssä selvityksessä ei myöskään ole otettu huomioon alueellisia erityispiirteitä. Selvittämisen kuluessa havaittiin melko pian, että edellytykset kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmään siirtymiselle eivät mitä todennäköisimmin täyty moneltakaan osin. Havaitut edellytysten puutteet ovat luonteeltaan sellaisia, että ne tavalla taikka toisella koskevat koko 17 kunnan yhteistoiminta-aluetta. Lisäksi yhteistoiminta-alueella kahden eri kuljetusjärjestelmän ylläpidosta aiheutuisi tehottomuutta eikä se edistäisi jätehuollon alueellista kehittämistä. Jätelain 37.1 §:n mukaisten edellytysten tarkempi arviointi ei ole tarpeen päätettäessä siirtymisestä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, sillä siinä on kyse jätelaissa ensisijaiseksi määritellystä järjestelmästä.

Asuinkiinteistöjen jätehuollon valvonta

Valvontaviranomaisena Turun alueella toimivaan Turun kaupungin ympäristönsuojeluun tulee säännöllisesti ilmoituksia asuinkiinteistöistä, jotka eivät ole liittyneet järjestettyyn jätteenkuljetukseen tai joissa jätteenkeräysväline ei ole määräysten mukainen. Myös roskaustarkastuksissa tulee esiin asuinkiinteistöjä, joilla ei ole jätteenkuljetusta. Jätehuoltoviranomaisen tehtävänä puolestaan on seurata jätehuollon toimivuutta.

Kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmässä viranomaiset ovat kiinteistöjen jätteenkuljetusten osalta niiden tietojen varassa, joita kuljetusyritykset ovat velvollisia toimittamaan viranomaiselle. Kokemus on osoittanut, että ajantasaisen tiedon saaminen kuljetusyrittäjiltä ei nykyisin toimi, sillä osa seurantaa ja valvontaa varten tarvittavista tiedoista jää kokonaan saamatta ja osa saaduistakin tiedoista on pahoin puutteellisia. Tämän vuoksi viranomaiset joutuvat säännöllisesti pyytämään tietoja uudelleen taikka täsmennyksiä ja täydennyksiä, jolloin tietojen saaminen viivästyy. Ajoittain joudutaan myös turvautumaan valvontaviranomaisen (ELY-keskus) virka-apuun tietojen saamiseksi.

Kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmässä ajantasainen, luotettava ja toimiva seuranta ja valvonta ei tosiasiallisesti ole mahdollista vaan tietojen saamatta jäämisestä tai niiden puutteista aiheutuu seurannalle ja valvonnalle huomattavaa haittaa. Jätehuollon valvonta olisi helpompaa, jos alueella olisi kunnan järjestämä jätteenkuljetus ja ympäristönsuojelun viranhaltijoilla olisi pääsy Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n (LSJH Oy) ylläpitämään ajantasaiseen kuljetusrekisteriin.

Roskaantuneiden asuinkiinteistöjen tarkastuksissa tulee ajoittain myös esiin tilanteita, joissa jätehuoltolaskuja on jäänyt maksamatta mahdollisesti useammallekin kuljetusyrittäjälle ja kiinteistö on ehtinyt jo pahoin roskaantua ennen kuin naapurustosta tulee ilmoitus valvontaviranomaiselle. Rambollin selvitys vahvistaa sen, että maksamattomien maksujen vuoksi uutta kuljetussopimusta ei ole mahdollista tehdä. Tämä on vastoin jätelain määräystä, jonka mukaan kuljetuspalvelun pitää toimia kaikissa olosuhteissa ja kaikkina aikoina. Rambollin selvitys on tältä osin myös puutteellinen, sillä siinä on huomioitu vain ne, joiden palvelut ovat maksuhäiriöiden vuoksi loppuneet. Niitä, jotka eivät tarkasteluhetkellä ole maksuhäiriöiden vuoksi olleet lainkaan mukana kuljetuksissa, ei ole huomioitu lainkaan.

Kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmässä maksuhäiriötilanteiden selvittely ja paikkaavien kuljetuspalveluiden järjestäminen työllistää huomattavasti valvovaa viranomaista. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa vastaavia tilanteita ei pääse syntymään, sillä jätteenkuljetus hoidetaan maksuhäiriöistä huolimatta ja laskut peritään asiakkaalta.

Yhteisen keräyspaikan tai yhteisastian käytöstä tulee ilmoittaa kunnan järjestämän jätehuollon alueella LSJH Oy:lle. Kiinteistön haltijan jätteenkuljetuksen alueella ilmoitus tulee tehdä jätehuoltoviranomaiselle ja kuljetuksen suorittajalle. Koska kunnan järjestämässä järjestelmässä ilmoitus tehdään vain yhdelle taholle, velvollisuus tulee todennäköisemmin hoidettua ja tiedot ns. jätehuoltokimpoista pitävät tämän vuoksi paremmin paikkansa.

Jätehuoltokustannukset ja kilpailutus

Taloustutkimuksen tekemän Lounais-Suomen hintaselvityksen mukaan kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmässä jätteenkuljetuksen hinnat ovat kokonaisuutena korkeampia kuin kunnan järjestämässä jätehuollossa. Kuljetuksen ja käsittelyn kokonaishinnat olivat Turussa neljänneksi kalleimmat, jos kiinteistön haltijalla oli omakotitaloissa tavanomainen 240 litran astia. Tutkimuksessa oli mukana 20 eri kuntaa Lounais-Suomesta ja mukana oli myös saaristoalueita, joissa kuljetuskustannukset muodostuvat helposti korkeiksi.

Saman hintaselvityksen mukaan kiinteistökohtaisen jätteenkuljetuksen hinnat vaihtelevat Turussa suuresti kiinteistöjen välillä jopa samalla alueella vaikka käytössä olisi samankokoiset jäteastiat. Tätä ei voi pitää jätelain edellyttämällä tavalla kohtuullisena ja syrjimättömänä, sillä eri asiakkaita, asiakasryhmiä tai eri alueita ei saisi asettaa palvelun hinnoittelussa perusteettomasti toisistaan poikkeavaan asemaan.

Rambollin selvityksessä on myös tehty tilastollista analyysiä hinnoista ja päädytty johtopäätökseen, jonka mukaan suurin osa maksuista on jonkin hintahaarukan sisäpuolella. Hintavertailussa ei kuitenkaan huomioida yksittäisten kiinteistöjen maksamia suurimpia- ja alhaisimpia hintoja, joten sen avulla ei voida arvioida juuri niiden maksuosuuksia, jotka eniten poikkeavat keskimääräisestä ja jotka ovat kiinnostavimpia kohtuullisuutta ja syrjimättömyyttä arvioitaessa. Oletettavaa on jo lähtökohtaisestikin se, että enemmistöä ja keskimääräistä maksua maksavia ei syrjitä eikä keskimääräinen hinta ole kohtuuton.

Kunnan järjestämässä kuljetuksessa hinnat eivät ole kaikille samat asuinpaikasta riippumatta. Hinnat ovat kylläkin samat aina kullakin urakka-alueella, jotka ovat pääsääntöisesti pienempiä kokonaisuuksia, jolloin myös kuljetusolosuhteet ovat alueella useimmiten melko yhteneväiset kaikille alueen kiinteistöille. Urakka alueiden välillä hinnat kuitenkin vaihtelevat merkittävästikin (esim. Paraisten saariston ja Raision välillä). Tämä on myös jätelain mukaan kohtuullista, sillä erilaiset olosuhteet ovat peruste erilaiselle hinnoittelulle. Rambollin selvityksessä esitetty väite siitä, että kunnan järjestämässä kuljetuksessa hinnat olisivat samat kaikille asuinpaikasta riippumatta, ei näin ollen pidä paikkaansa.

Tänä vuonna LSJH:n alueella otetaan käyttöön jätehuollon perusmaksu, jota Turun seudulla ei ole ollut aikaisemmin. Maksun käyttöönotto alentaa kiinteistöjen maksamia jätteenkäsittelymaksuja. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella alennus näkyy jätelaskuissa automaattisesti. Kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmässä asian valvominen on kiinteistön haltijan vastuulla, koska hänen tulee itse kilpailuttaa jätehuoltopalvelut. Näin ollen riippuu kiinteistön haltijan aktiivisuudesta, pysyvätkö maksut kilpailukykyisinä yleiseen hintatasoon nähden.

Turkulainen alueellinen isännöinti- ja kiinteistöpalveluyritys on kilpailuttanut jätehuollon omalla alueellaan, mikä on tuonut säästöjä asukkaiden jätehuoltokustannuksiin. Kunnan järjestämässä jätehuollossa voidaan kilpailutus toteuttaa vastaavalla tavalla. Urakka-alueet voidaan suunnitella siten, että esim. yksi jäteauto pystyy tyhjentämään alueen jäteastiat. Jätteenkuljettajat pystyvät tällöin toimimaan tehokkaammin ja mahdolliset pitkät siirtymiset yksittäisten jäteastioiden välillä jäävät pois. Erikokoisten alueiden kilpailutus mahdollistaa myös pienten kuljetusyritysten tulon markkinoille. Kunnan järjestämää jätteenkuljetusta ei näin ollen voi millään perusteilla pitää monopolina tai keskittämisenä, sillä kaikki kuljetukset kilpailutetaan, mikä mahdollistaa uusien kuljetusyrittäjien mukaan tulon ja lisää näin ollen kilpailua.

Jätehuollon yleisen toimivuuden edistäminen ja alueellinen kehittäminen

Jätelain 34 §:ssä on säädetty kunnan jätehuoltopalveluja koskevista laatuvaatimuksista. Jätteenkuljetusjärjestelmä on vain osa kunnan vastuulle kuuluvan jätehuoltojärjestelmän kokonaisuudesta, josta kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmä on kovin irrallinen eikä se edistä 17 kunnan alueellista jätehuoltoyhteistyötä ja sen kehittämistä tai jätehuollon yleistä toimivuutta.

Rambollin selvityksessä on asiaa arvoitu lähes yksinomaan kuljetusyrittäjien ja niiden toimintaedellytysten näkökulmasta: jos kuljetuksen katsotaan edistävän yritysten toimintaedellytyksiä seuraa siitä selvityksen mukaan, että niiden on katsottu edistävän myös jätehuollon toimivuutta ja alueellista kehittämistä. Tämä on kovin suppea näkökulma jätehuollon yleisen toimivuuden edistämiseen ja alueelliseen kehittämiseen.

Kuljetusten ympäristövaikutukset

Jätelain 37 §:n perusteluiden mukaan kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta ei voi ottaa käyttöön, jos se heikentää jätehuollon yleistä toimivuutta alueella tai lisää vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle verrattuna kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen.

Turun ammattikorkeakoulun (AMK) tekemän logistiikkaselvityksen mukaan jätekuljetusten ajosuoritteet voivat vähentyä jopa 50 % siirryttäessä kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään. Kiinteistönhaltijan jätteenkuljetus sisältää paljon päällekkäistä ajoa ja tehottomuutta, koska eri kuljetusliikkeet käyvät tyhjentämässä samalla kadulla sijaitsevia jäteastioita. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus on kokonaislogistisesti jopa merkittävästi tehokkaampi kuin kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus: ajokilometrit vähenevät, minkä johdosta polttoainetta kuluu vähemmän, lisäksi päästöt, katujen rasitus ja liikenteen melu vähenevät. Tämä puolestaan lisää asuinalueiden viihtyisyyttä, parantaa liikenneturvallisuutta ja vähentää katujen korjausinvestointien tarvetta.

Rambollin selvityksessä sen sijaan on arvioitu eri kuljetusjärjestelmien ilmansaastepäästöjä vertaamalla jätteenkuljetuksen päästöjä koko Turun seudun liikennepäästöihin ja koko Turun seudun raskaan liikenteen päästöihin. Näin on päädytty johtopäätökseen, jonka mukaan jätteenkuljetusjärjestelmällä ei ole juurikaan merkitystä alueen ilmanlaatuun. Tämä näkökulma on vastoin jätelain 37 §:n perusteluissa esitettyä, jonka mukaan terveys- ja ympäristöhaittoja tai -vaaroja tarkasteltaessa on nimenomaan verrattava eri jätteenkuljetusjärjestelmiä ja niiden vaikutuksia toisiinsa, eikä siis jätteenkuljetuksen vaikutuksia jonkin muun kuljetuksen taikka muun liikenteen vaikutuksiin.

Kuten AMK:n logistiikkaselvityksestä käy ilmi, kunnan järjestämään kuljetukseen siirtymällä voidaan merkittävästi vähentää jätteenkuljetuksesta aiheutuvia ilmansaasteongelmia vaikka sillä ei luonnollisestikaan ratkaista kokonaisliikenteen ilmansaasteongelmia. Huomionarvoista on myös se, jätekuljetusten melu- ja ilmansaastepäästöt ovat ns. lähipäästöjä, eli ne syntyvät pääasiassa asuinalueilla, joilla jätteitä kerätään ja jossa ihmiset niille herkimmin altistuvat. Tätä ei Rambollin selvityksessä ole otettu huomioon.

Kuljetuspalveluiden tarjonta ja kilpailutilanne

Kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusjärjestelmää perustellaan usein sillä, että kiinteistön haltijalla on siinä mahdollisuus valita useammasta keskenään kilpailevasta palvelun tarjoajasta. Lounais-Suomen alueella on kuitenkin neljä kuntaa, joissa yksi jätteenkuljettaja tyhjentää käytännössä 100 % ns. takapakkuriautolla tyhjennettävistä polttokelpoisen jätteen astioista. Turun kaupungin alueella kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa toimii käytännössä vain kaksi kuljetusyrittäjää. Tuolloin kiinteistön haltijalla ei käytännössä ole juurikaan valinnanvaraa.

Rambollin selvityksessä esitetty väite siitä, että kaikissa tarkastelualueen kunnissa toimii vähintään kolme yhdyskuntajätteen kuljetuksia tarjoavaa yritystä, on ongelmallinen. Asiakkaan, valinnanmahdollisuuden ja kilpailun kannalta on käytännön merkitystä vain niillä kuljetusyrityksillä, jotka tosiasiallisesti järjestävät kuljetusta kyseisellä alueella.

Rambollin selvityksessä puhutaan lisäksi harhaanjohtavasti ”yhdyskuntajätteen kuljetuksia” tarjoavista yrityksistä, vaikka yhdyskuntajäte sisältää tällä hetkellä kuutta eri jätelajia ja lisäksi erilaisten jäteastioiden tyhjennyksissä tarvitaan erilaista ajoneuvokalustoa. Jotta voitaisiin sanoa, kuinka monta kuljetusyrittäjää tarjoaa palveluita, pitäisi siis yksilöidä tarjonta tyhjennysvälineistön ja kuljetettavien jätteiden laadun perusteella. Koska tätä perustietoa ei Rambollin selvityksestä käy ilmi, ei myöskään selvityksen johtopäätöksiä siitä, että Turun seudulla on kilpailua eri kuljetusyrittäjien välillä ja että jäteastian tyhjennyksen hinta muodostuu markkinaperusteisesti kustannusrakenteen ja kilpailutilanteen mukaisesti, voi pitää luotettavina.

Yhteenveto

Turun kaupunki katsoo, että kaupungissa tulisi siirtyä kunnan järjestämään jätekuljetukseen. Erityisiä, jätelain mukaisia perusteita pitäytyä kaupungin nykyisessä, kiinteistön haltijan järjestämässä sopimuspohjaisessa jätteenkuljetuksessa ei ole. Alueille, joissa kiinteistöhuoltoyhtiö on kilpailuttanut laajemman alueen jätehuollon, tulisi kuitenkin varata mahdollisuus hoitaa jatkossakin jätteenkuljetuksen kilpailutus itsenäisesti, sillä tallaisilla alueilla järjestelmä käytännössä vastaa jo nykyisellään kunnan järjestämää jätehuoltoa.