Johtaja Pekka Sundman, kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen, kehittämispäällikkö Jari Paasikivi ja hankepäällikkö Stella Aaltonen:

Taustaa

Kaupunkipyöräjärjestelmiä on jo maailmalla 1200 erikokoisissa kaupungeissa. Nykyaikainen kaupunkipyöräjärjestelmä on ennen kaikkea palvelu. Se palvelee niin asukkaita, työmatka- ja asiointiliikennettä, matkailijoita kuin kaupunkikehitystäkin sekä elävöittää keskustaa, erityisesti Aurajoen alajuoksun alueita. Se ei kuitenkaan ole pyöränvuokrauspalvelu, vaan pääasiallisesti alle tunnin mittaisiin matkoihin tarkoitettu, toiminta-alueen saavutettavuutta parantava ja arkea sujuvoittava, osaksi joukkoliikennettä nivoutuva ratkaisu. Hyvin toteutettu järjestelmä on kaupungille konkreettinen ja selkeä, hyvin näkyvyyttä saava pyöräilyn, joukkoliikenteen käytön ja fiksun liikkumisen edistämistapa. Kaupunkipyöräjärjestelmä tukee Smart city ja liikkuminen palveluna (MaaS, Mobility as a Service) konseptien kehittymistä tarjoamalla kaikille avointa liikennepalvelua osaksi matkaketjua.

Kaupunkipyöräjärjestelmien kehitys on edennyt neljänteen sukupolveen. Teknologian kehityksen, kokeilujen, yritysten ja erehdysten kautta on päästy pisteeseen, jossa on löydetty tarvittavat tekniset ja toiminnalliset ratkaisut nykyaikaiselle järjestelmälle. Tällaisen järjestelmän tunnuspiirteitä ovat mm. tiheä asemaverkko, käyttäjän tunnistaminen ja joukkoliikenteeseen kytkeytyminen.

Suomen ensimmäinen nykyaikainen järjestelmä otettiin käyttöön viime kesänä Helsingissä ja se oli menestys: Käyttäjämäärät ylittivät odotukset eikä pyöriä kadonnut pysyvästi yhtään toimintakauden aikana. Aiempi viime vuosikymmenellä käyttöön otettu järjestelmä edusti toista sukupolvea, ja siinä olevat pyörät olivat epämukavia polkea eikä käyttäjää kyetty tunnistamaan. Tuloksena oli ilkivaltaa ja väärinkäyttöä ja järjestelmän lakkauttaminen toimimattomana.

Helsingin esimerkki osoittaa hyvin, miten uudet nykyaikaiset järjestelmät ovat saavuttaneet kriittisen rajan toimivuudessa ja suosiossa. Tämän ovat huomanneet muutkin kaupungit Suomessa:

• Liikennevirasto julkaisi maaliskuussa 2017 raportin, jossa selvitettiin kaupunkipyöräjärjestelmän soveltuvuutta Jyväskylään, Lahteen, Ouluun ja Tampereelle (Liite 1)
• Kuopiossa on laadittu omaa selvitystä
• Espoo pilotoi tulevana kesänä 100 pyörällä ja 10 asemalla sekä järjestää markkinavuoropuhelutilaisuuden laajempaa hankintaa varten 31.3.2017. Tavoitteena on saada käyttöön 2018 alkaen 500 pyörää ja 50 asemaa.

Turku on mukana EU:n Horizon 2020 -rahoitteisessa CIVITAS ECCENTRIC -hankkeessa, jonka keskeisenä tavoitteena on edistää fiksun kaupunkiliikkumisen ratkaisuja. Yksi hankkeen Turussa toteutettava kokonaisuus on vähintään 100 yhteiskäyttöpyörää sisältävän järjestelmän implementointi. Hankkeessa on varattu tähän rahaa yhteensä 500.000 euroa, josta ulkoisten palveluostojen osuus 380.000 €, jonka lisäksi hankkeessa on varattu resurssit järjestelmän hankinnan ja käyttöönoton valmisteluun. Rahoitus on koko määrästään ulkoista tukea hankkeen toimenpiteille. Hankkeen hakuvaiheen jälkeen tehtyjen tarkempien selvitysten mukaan ainoastaan 100 polkupyörää sisältävä järjestelmä on kuitenkin Turun kokoluokan kaupunkiin auttamatta liian pieni, eikä sillä voida saavuttaa laajaa vaikutusta liikkumistottumuksiin. Lisäksi kansainväliset toteutuneet yhteiskäyttöpyöräjärjestelmät osoittavat, että liian pienen järjestelmään sisältyy todella merkittävä riski siinä, houkutteleeko sen käyttö ihmisiä lainkaan, ja useat pienet järjestelmät ovatkin lopetettu erillisen hankerahoituksen jälkeen. Kansainvälisesti toteutuneiden hankkeiden ja nyt kotimaassa Liikenneviraston johdolla tehtyjen selvitysten pohjalta on arvioitu, että riittävän laajuuden kannalta 300 pyörää ja 30-35 asemaa on mielekäs minimimäärä Turkuun ja pitemmän aikavälin tavoitemäärä olisi noin 500 pyörää ja noin 50 asemaa.  

300 pyörällä ja noin 30-35 asemalla pystytään Turussa kattamaan alue Turun Linnalta keskustaan ja siitä edelleen Kupittaalle. Yhdessä kiinteistöliikelaitoksen ja kaupunkisuunnittelun asiantuntijoiden kanssa laadittu alustava hahmotelma asemien mahdollisista sijainneista on oheismateriaalina 1. Asemien lopulliset paikat määräytyvät rakennusteknisen suunnittelun yhteydessä.

Kaupunkipyöräjärjestelmätkin kehittyvät koko ajan. Merkittävimpinä teknologisina kehitysaskeleina nähdään sähköpyörät ja asemattomuuteen perustuva, ”kelluva” järjestelmä. Koska Turussa ei ole kuitenkaan aikaisempaa kokemusta ja jo valmista vakiintunutta yhteiskäyttöpyöräkulttuuria, niin tässä vaiheessa nähdään, että nämä kehitysaskeleet on hyvä huomioida tehtävissä hankinnoissa laatupisteitä tuovina parannuksina sekä laajentamismahdollisuuksina, mutta itse perushankinta perustuisi normaaleihin kaupunkipyöräkäyttöön suunniteltuihin vaihdepyöriin ja asemapohjaiseen ratkaisuun, jolla voidaan myös taata pyörille merkittävä näkyvyys kaupunkikuvassa ja näin varmistaa asiakkaiden osalta pyörien helppo löydettävyys. Helppokäyttöisyyttä tullaan edistämään myös palvelua tukevilla hyvillä digitaalisilla palveluilla, jotka toteutetaan yhdessä seudullisen joukkoliikenteen Fölin kanssa.

Turku pyrkii pyöräilyn edistämistä tukevilla toimillaan kannustamaan myös ympärivuotiseen pyöräilyyn ja myös mahdollisuutta pitää kaupunkipyöräjärjestelmä avoimena ympäri vuoden on selvitetty, mutta järjestelmän talviylläpidon aiheuttaman lisätyön sekä pyörätelineiden kasvavien teknisten vaateiden (esim. sähkösyöttö ja katokset) takia, ei tässä vaiheessa nähdä mielekkääksi toteuttaa. Pyöräliiton erityisasiantuntijan näkemyksen mukaan 6 kuukauden aukiolo (esim. Helsingissä viime kesänä) on kuitenkin liian lyhyt aika ja toisaalta 12 kuukautta liian kunnianhimoinen. Ensimmäisen kauden aukioloksi on Turussa suunniteltu toukokuun alku – marraskuun alku välistä aikaa vuonna 2018. Saatujen kokemusten perusteella tehdään jatkopäätökset aukiolokauden pidentämisestä.

Kaupunkipyöräjärjestelmän koon kasvamisen ja sille muuten asetettujen teknisten ja toiminnallisten lisävaatimusten vuoksi alkuperäinen EU-hankerahoitus ei kata kokonaisuudessaan hankkeelle tarvittavaa julkista tukiosuutta. Laajentuneen kaupunkipyöräjärjestelmän osalta on arvioitu, että käyttäjä- ja mainostulot kattavat järjestelmän kustannuksista noin puolet ja toinen puoli tulee kattaa tukina. Helsingin uuden kaupunkipyöräjärjestelmän osalta käyttäjä- ja mainostulojen suhde on parempi, mutta varovaisuuden periaate huomioiden, ei tässä vaiheessa ole laskelmissa haluttu käyttää yhtä korkeita lukemia.

Kaupunkipyöräjärjestelmän bruttokustannukset peruspyörillä koostuvat karkeasti seuraavista osista.

Vertailun vuoksi sähköpyörillä vastaavan järjestelmän kustannusarvio on seuraava.

Sähköpyörien merkittävästi korkeampien kustannusten takia valmistelua on jatkettu pohjautuen perusvaihdepyöriin.

Kaupunkipyöräjärjestelmän hankinta voidaan toteuttaa kokonaan palveluna, mikäli näin halutaan toimittavan, ja tällöin ei erillisiä investointeja asiaan tarvitse tehdä. Palveluhankinnassa tulee sopimuskauden olla vähintään 5 vuoden mittainen, jotta toimittaja pystyy jakamaan palvelun rakentamisvaiheen kustannukset riittävän monelle vuodelle. Esimerkiksi Helsingissä sopimuskauden pituus on 10 vuotta ja Espoo on suunnitellut 8 vuoden sopimuskautta. Turun kaupunkipyöräjärjestelmän sopimuskaudeksi määritellään kolme vuotta sekä lisäksi 3 vuoden lisäoptio mikäli kaupunki päättää jatkaa järjestelmää.

Järjestelmän rahoitus koostuu käyttäjätuloista, mainos- ja sponsorituloista, CIVITAS-tuesta sekä kaupungin rahoituksesta. Eri rahoitusryhmien osuudet on arvioitu seuraavasti:

Järjestelmään sisältyvä mainonta ja sponsorointi ovat erittäin tärkeänä rahoituskomponenttina. Huomattava mainostulojen lähde on asemien läheisyyteen sijoitettavat digitaaliset mainoslaitteet. Mainoslaitteiden sijoittamisen mahdollisuutta on selvitetty yhdessä kiinteistöliikelaitoksen ja kaupunkisuunnittelun asiantuntijoiden kanssa ja arviolta puoleen suunnitelluista asemapaikoista voitaisiin sijoitta a digitaalinen mainoslaite. Loppujen osalta se ei ole mahdollista tai vaatii jatkosuunnittelua esimerkiksi kaupunkikuvallisista syistä johtuen.

Kaupungin tukirahoituksen tarve on arvioitu Turun kaupunkipyöräjärjestelmän osalta hieman alhaisemmaksi kuin esimerkiksi Liikenneviraston tuoreessa selvityksessä, jossa vastaavan kokoinen järjestelmä 10 vuoden sopimuksella vaatisi keskitason arviolla tukea 350 000 € vuodessa. Alempaan tukirahoitustarpeeseen on päädytty, koska käyttäjä- ja mainostulojen potentiaalin arvioidaan olevan Turussa hieman keskiarvoa suurempia, EU -hankerahoituksella voidaan kattaa osa kustannuksista ja kaupunkipyöräjärjestelmässä voidaan hyödyntää joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmiä, asiakasrekistereitä sekä muita digitaalisten palveluiden osia. Asiakaspalvelun malli ja resursointi tulee kiinnittää ennen järjestelmän kilpailutusta.

Kaupunkipyöräjärjestelmän tekninen suunnittelu ja hankintojen valmistelu on toteutettu EU rahoituksella CIVITAS ECCENTRIC -hankkeen kautta. Hankkeessa on varattu resursseja myös järjestelmän kilpailutus- ja käyttöönottovaiheisiin. Määräaikainen hanke ei kuitenkaan voi olla järjestelmän käytön aikainen omistaja vaan järjestelmän pitkäjänteisen kehittämisen varmistamiseksi ja kaupunkipyörien kytkemiseksi tiiviisti osaksi muuta liikkumispalvelutarjontaa, onkin ensiarvoisen tärkeää, että kaupungin määrittämä järjestelmän omistajaorganisaatio on mukana koko nyt käynnissä olevan valmistelu- ja toteutusprojektin ajan.

Oheismateriaali 1Pyöräasemien alustava sijoittelu

Oheismateriaali 2Vaarala, R. & Översti, K. (2017). Kaupunkipyörän toimintamalli ja toteuttamismahdollisuudet suomalaisittain suurissa kaupungeissa Tampere, Oulu, Jyväskylä ja Lahti. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 12/2017.

Oheismateriaali 3Selvitys muista kaupunkipyöräjärjestelmistä ja niiden kehittymisestä

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää,

- että kaupunkipyöräjärjestelmän toteuttamiseen palveluna annetaan lupa,

- että kaupunginhallituksen varausmäärärahoista osoitetaan vuosille 2018 – 2020 vuosittaisen 150.000€ erillismäärärahan kaupunkipyöräjärjestelmän toteuttamista varten täydentämään käytettävissä olevaa EU –hankerahoitusta,

- että kaupunkipyöräjärjestelmän kilpailutukseen voidaan liittää muitakin mainospaikkoja kuin pyörätelineissä olevat, jotta maksimoidaan mainosrahoituksen osuus osana järjestelmää,

- että hankinnan toteutuksesta ja järjestelmän käyttöönotosta vastaa CIVITAS ECCENTRIC – hanke

- että kaupunkipyöräjärjestelmän omistajuus ja asiakaspalvelun järjestäminen määritellään toimin-
nan-, talouden- ja henkilöstösuunnittelun 2018 yhteydessä ja

- että pilottiaikana arvioidaan järjestelmän onnistuminen sekä kehitetään toimintamalli, jolla kaupunkipyöräjärjestelmä voisi rahoittaa itsensä ilman julkista rahoitustukea

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä kehittämispäällikkö Jari Paasikivi.

Asian esitteli apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen.