Ympäristötoimiala, toimialajohtaja Christina Hovi 22.3.2017:

Kaupunginhallitus on 13.3.2017 § 116 käsitellessään lautakuntien pöytäkirjoja ja viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja päättänyt, että seuraavaan kaupunginhallituksen kokoukseen tuodaan erillisenä lista-asiana selvitys Kakolan kaavoitus- ja rakentamistilanteesta.

Kaavoitustilanne

Yleiskaava

Kakolanmäellä on voimassa kaupunginvaltuuston 18.6.2001 hyväksymä yleiskaava. Siinä Kakolanmäki on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY), josta pääosa on merkitty kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonoloiltaan arvokkaaksi alueen osaksi, jolla tehtävät muutokset tulee tehdä niin, ettei alueen ominaispiirteitä turmella. Yleiskaavan käyttötarkoitus PY on vanhentunut.

Yleiskaavan muuttaminen on vireillä.

Voimassa olevat asemakaavat

Kakolanmäellä on voimassa kolme asemakaavaa. Vanhin niistä on Kakolanmäen maanalainen, jätevedenpuhdistamon rakentamisen mahdollistanut asemakaava (”Kakolanmäki”, 36/1999), joka tuli voimaan 7.6.2003.

Kakolan maanpäällinen asemakaava (49/2002, kv hyv. 25.8.2008) on tullut voimaan 9.1.2010. Asemakaavan taustalla on korkeatasoinen kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu. Kaavassa vanhat vankilarakennukset on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueiksi. Suurin osa vanhasta rakennuskannasta (noin 31.000 k-m²) on osoitettu suojeltaviksi, osan rakennuksista saa korvata uudisrakennuksilla (n. 31.000 k-m²). Kaavanmuutoksessa mäelle osoitettiin uudisrakentamista yhteensä 51.000 k-m² pääasiassa kerrostaloille. 43 % kaava-alueesta on puistoa. Katuverkko suunniteltiin joukkoliikenteelle läpiajettavaksi ja Kakolanpuistoon, serpentiinin viereen, osoitettiin paikka rinnehissille. Kävely- ja pyöräily-yhteydet on osoitettu mäen ylitse pitkittäin ja poikittain. Graniittilinnankatu jakaa liikenneverkon kahtia siten, että alueen länsiosiin ajetaan sataman suunnasta ja itäosiin Portsan suunnasta. Autoliikenne Lohrmanninaukiolle ja Lohrmanninkadulle on osoitettu Tiililinnankadun kautta. Edellytyksenä tälle yhteydelle on sillan/ luiskan rakentaminen Tiililinnankadulta Lohrmanninaukiolle. Tämä yhteys tulisi rakentaa yksityisen rakentaman pysäköintilaitoksen päälle.

Kaavassa pysäköintiratkaisu on mitoitettu 1400 autopaikalle, joiden synnyttämä liikennetuotos vuorokaudessa on 3000 ajoneuvon luokkaa. Pysäköinti on kaava-alueella osoitettu pääasiassa talojen alle rakennettaviin pysäköintitiloihin. Kaavassa on sallittu myös louhosalueelle (510 ap) tai päävankilan pihan alle (240 ap) rakennettaville autopaikoille vaihtoehtoiseksi tarkoitettu 500 autopaikan pysäköintiluola, jonka sisäänajo on osoitettu Sofiankadun päästä.

Kakolan maanpäälliseen asemakaavan on tehty yksi kaavanmuutos (”Kakolankatu 3”, 11/2014, ltk hyväksynyt 21.4.2015), joka on tullut voimaan 13.6.2015. Siinä korttelin 13 yksi suuri tontti jaettiin kolmeen tonttiin. Samalla korttelissa 34 ent. vankilanjohtajan asuintalon pihapiiriä laajennettiin puistoon vahvistaen vuokrasopimuksella muodostunut tilanne.

Vireillä olevat asemakaavanmuutokset

Kakolanmäellä on vireillä kaksi asemakaavanmuutosta. Puhdistamon laajennuksen mahdollistama kaavanmuutosehdotus (”Kakolanmäen puhdistamon laajennus”, 26/2014) on lausunnoilla ja nähtävillä 28.3.2017 asti. Kaavaehdotus etenee kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan käsittelyyn, arvio kevät 2017.

Kakolanmäen kortteleihin 33 ja 35 sekä osalle katu- ja puistoalueita on vireillä asemakaavan muuttaminen (”Kakolan torni”, 2/2016). Kaavoitus on käynnistynyt alkuvuodesta 2016 Kakola Yhtiöt Oy:n aloitteesta.

Kaavanmuutoksen tavoitteena on lisätä alueen vetovoimaa ja edistää alueen toteutumista. Kaavassa tutkitaan erilaisia täydennysrakentamis- ja liikenneverkkovaihtoehtoja valtakunnallisesti merkittävälle entiselle vankila-alueelle. Asemakaavaprosessissa selvitetään alueen soveltuminen uudelle näköalapaikalle. Tavoitteena on myös Kivimäenpuiston säilyttäminen ehjänä kokonaisuutena, monipuolisten jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien säilyttäminen, mahdollisen palvelulinjan reitin turvaaminen sekä muun läpiajoliikenteen estäminen.

Koko kaavanmuutosalue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Kakolanmäki on maan laajin historiallinen vankila-alue ja vankeinhoidon valtakunnallisesti merkittävän rakennusperintömme tärkein kohdekokonaisuus. Historiallinen rakennuskanta hallitsee vankila-alueen yleisilmettä ja näkymiä. Merkittävimmät ovat palatsimaisen keskusvankilan luonnonkivivuorattu julkisivu Linnankadun suuntaan, länsisellisiipi ja entinen lääninvankila. Kakolanmäen osatekijöitä ovat myös Serpentiinitien puistoalue, alueen rakentamisessa hyödynnetty kivilouhimo ja mäen erityinen topografia. Museoviraston laatima inventointi (RKY) on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Asemakaavoituksessa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista (MRL 24.2 §).

Yleiskaavaan 2029 liittyen on valmisteltu korkean rakentamisen selvitys. Kakolanmäellä on merkittäviä kulttuuriympäristön arvoja, jotka rajoittavat rakentamisen korkeutta. Korkean rakentamisen selvitys sisältää myös arvion korkean rakentamisen vetovoimavaikutuksista.

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan 7.6.2016 § 167 päätöksen pohjalta on laadittu kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa korttelin 35 koilliskulmaan:

Vaihtoehto 1 perustuu kiinteistönomistajan laatimaan ”Purje”-nimiseen vaihtoehtoon. Kyse on noin 50 metriä korkeasta veistoksellisesta asuinkerrostalosta. Purjeen ”mastossa” oleva hissi vie turistit suoraan näköalatasanteelle, jossa on myös suuret ravintolatilat. Purjeen rakennusoikeus olisi n. 5000 k-m², ja se nousisi n. 30 metriä länsisellin yläpuolelle. Kortteliin 35 tarvittavat uudet autopaikat sijoittuvat osittain korttelin sisäpihan alle ja osittain louhokseen tehtävään noin 200-paikkaiseen pysäköintilaitokseen.

Vaihtoehto 2 perustuu kiinteistönomistajan laatimaan ”Näkötorni”-nimiseen vaihtoehtoon. Viisikerroksisen asuinrakennuksen viereen sijoittuu noin 45-metriä korkea erillinen näkötorni, jossa sijaitsee kahvila/ ravintolatilat. Asuinrakennuksen rakennusoikeus olisi n. 3000 k-m², näkötornin kahvila/ ravintolatilat n. 100 m². Näkötorni nousisi n. 25 metriä länsisellin yläpuolelle. Kortteliin 35 tarvittavat uudet autopaikat sijoittuisivat pääosin korttelin sisäpihan ja uuden rakennuksen alle. Lisäksi louhokseen tehtävän pysäköintilaitoksen ylin taso voi toimia korttelin 35 palvelutoimintojen pysäköintitilana.

Vaihtoehto 3 perustuu kiinteistönomistajan laatimaan suunnitelmaan, jossa korttelin pohjoiskulmaan sijoittuu viisikerroksinen asuinrakennus. Asuinrakennuksen rakennusoikeus olisi n. 3000 k-m². Korttelin pysäköintipaikat sijoittuvat samalla tavalla kuin vaihtoehdossa 2.

Eri vaihtoehtojen maisemallisia vaikutuksia on selvitetty kaupunkimallin avulla. Varjotutkielmilla on arvioitu korkean rakentamisen vaikutuksia lähiympäristöön. Visit Turku antoi lausuntonsa eri vaihtoehtojen vaikutuksesta matkailuun. Eri vaihtoehtojen vaikutukset on arvioitu.

Alueelle laaditussa liikenneselvityksessä (liite 2) on tutkittu koko Kakolanmäen liikennemääriä, alueen liikenneverkkoa ja Tiililinnankadun tarvetta. Tilanne on Kakolanmäellä voimassa olevan kaavan laatimisen jälkeen oleellisesti muuttunut; pysäköinti on poikkeusluvilla toteutettu korttelikohtaisena kaavan yhteisjärjestelyjen sijaan. Tämä on aiheuttanut muutoksia liikennevirtoihin. Myös joukkoliikenteen osalta tilanne on muuttunut. Funikulaari on nyt toteutumassa, ja se tuleekin olemaan Kakolanmäen ensisijainen joukkoliikenneyhteys. Voimassa olevassa kaavassa on huomioitu joukkoliikenteen läpiajomahdollisuus Kakolankadulta Graniittilinnankadulle. Seudullisen joukkoliikennetoimiston näkemyksen mukaan enää ei tarvitse varautua tavanomaisen linja-autokaluston käyttöön, vaan tarvittaessa palvelulinjaliikenne voidaan hoitaa pienemmällä kalustolla.

Liikenneselvityksessä on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja Tiililinnankadulle sekä korttelin 7 ajoyhteyksille ja arvioitu niiden vaikutuksia liikkumiseen, Kivimäenpuiston käyttöön, maisemaan, rakentamiskustannuksiin ja kaavan toteutumiseen. Kaavaluonnosvaihtoehdoista on laadittu alustavat liikenne-ennusteet.

Liikenneselvityksessä on päädytty siihen, että Tiililinnankadun länsipään rakentaminen ei ole välttämätöntä. Liikenteen katkaisukohta mäellä voidaan siirtää Kivimäenpuiston kohdalle, jolloin Lääninvankilan puoleiseen mäen itäpäähän kuljetaan Kakolankadun kautta ja päävankilan puoleiseen länsipäähän Michailowinkadun kautta. Tiililinnakadun itäpää säilyy kaavassa entisellään. Keskustasta tulevan, itä-länsisuuntaisen kävely-yhteyden jatkuvuus on tärkeää säilyttää, ja sitä on syytä tutkia vielä tarkemmin kaavaehdotusvaiheessa.

Korttelin 7 ajoyhteydet on tehdyn selvityksen perusteella päädytty pitämään voimassaolevan kaavan mukaisina, koska ajoyhteyden muuttaminen kaavassa viivästyttäisi korttelien 7 ja 33 rakentamista useilla vuosilla. Rakentamisen eteneminen edellyttää tiivistä yhteistyötä maanomistajien ja kaupungin kesken, jotta rakentamisaikataulut saadaan sovitettua yhteen kokonaiskustannusten kannalta järkevällä tavalla.

Entisten vankilarakennusten käyttötarkoituksenmuutoksen ja täydennysrakentamisen mahdollistava asemakaavanmuutosluonnos ve2 hyväksyttiin 7.3.2017 § 76 kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnassa jatkosuunnittelun pohjaksi.

Entisen keskusvankilan kortteli 35 osoitetaan asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi (AL). Alueen koilliskulmaan osoitetaan rakennusala ja -oikeus 5-kerroksiselle 3.000 k-m² suuruiselle kerrostalolle ja 45 metriä korkealle näkötornille, jonka huipulle sijoittuu noin 100 m²:n ravintolatila. Tontilla olevan säilytettäväksi tarkoitetun rakennuksen rakennusalaa ja -oikeutta pienennetään vastaamaan nykyrakennuksen kerrosalaa. Keskelle tonttia, yö- ja päiväsellien väliin, osoitetaan pääosin maanalaista palvelu- ja liiketilaa 1500 k-m². Pysäköinti osoitetaan tontille, keskitetyn pysäköinnin sijaan, alueelle myönnetyn poikkeamispäätöksen mukaisesti. Maanalaisiin ja kellaritiloihin sijoittuvat pysäköinti- ja varastotilat saa toteuttaa sallittua rakennusoikeutta ylittäen. Korttelin pohjoispuolella rakentamaton Anneksenpolku siirretään noin 5 metriä pohjoiseen, jotta alueella oleva kuilu voidaan hyödyntää viereisen rakennuksen poistumistienä

Lääninvankilan tontti 33.-1 osoitetaan asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi (AL). Rakennusoikeus säilyy ennallaan. Autopaikat on tarkoitus sijoittaa Kivimäen puistoalueen pysäköintilaitokseen. Huoltoliikenne voidaan järjestää Tiililinnankadun puolelta, nykyisen portin kautta. Maanalaiset pysäköinti- ja varastotilat saa toteuttaa sallittua rakennusoikeutta ylittäen. Muilta osin kaavamääräykset säilyvät pääpiirteiltään ennallaan.

Tontti 33.-2 säilyy asuinkerrostalojen korttelialueena (AK). Rakennusalaa laajennetaan ja osoitetaan kaarevan muotoiseksi. Rakennusoikeutta osoitetaan 4900 k-m² ja rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus nostetaan metrillä. Tontin lääninvankilan puoleisella reunalla säilytetään yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu yhteys. Kaavan toteuttaminen ei edellytä merkittäviä louhintatöitä kun rakentaminen sijoittuu likimain nykyisen maanpinnan tasoon. Autopaikat tulee sijoittaa tontille. Ajo tontille toteutetaan Tiililinnankadun itäpäästä. Pysäköintinormi pysyy ennallaan.

Liikenneverkon katkaisu siirretään Graniittilinnankadulta Kivimäen puistoalueelle. Tämä tarkoittaa, että autoliikenne Lohrmanninaukiolle ja -kadulle ohjataan Graniittilinnankadun kautta, joka siis muuttuisi tavalliseksi katualueeksi. Tiililinnankadun yhteys Lohrmanninaukiolle katkaistaan, ja voimassa olevan kaavan mukainen Kivimäenpuistoon rajoittuva Tiililinnankadun katualue voidaan liittää viereisiin korttelialueisiin.

Kivimäki säilyy puistoalueena. Puiston alla säilyy maanalaisen pysäköintitalon rakentamisoikeus, mutta nykykaavaa pienempänä. Tiililinnankadun länsiosan rakentamatta jättäminen mahdollistaa townhouse -tyyppisen asuin- ja liikerakennuksen sijoittamisen pysäköintilaitoksen kylkeen ja em. Tiililinnankadun katualueen liittämisen viereisiin korttelialueisiin. Yhtenäisen puistoalueen toteuttamiseksi tulee rakennuksen katto integroida osaksi Kivimäenpuistoa viereisen maanalaisen pysäköintilaitoksen tapaan. Ajo Kivimäenpuiston alle toteutettavaan pysäköintilaitokseen on suunniteltu tapahtuvan kerroksittain eri suunnista. Alimpaan tasoon ajettaisiin tontti 7.-10 pysäköintilaitoksen kautta. Keskimmäiseen tasoon ajo tapahtuisi Kakolankadun kautta, ylimpään Lohrmanninaukiolta.

Tiililinnankadun länsiosan rakentamatta jättäminen tarkoittaa, että katuverkon katkaisukohta siirtyy Graniittilinnankadulta Kivimäenpuistoon. Viistosti puiston poikki sijaitseva yhteys säilyy puistopolkuna. Se on tarvittaessa otettavissa palvelulinjan käyttöön, mikäli sille on tulevaisuudessa tarvetta.

Koko kaava-alue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (/RKY). Voimassa olevalla kaavalla suojellut rakennukset ja rakennelmat säilyvät suojeltuina.

Liitteessä 1 on kuvattu tarkemmin Kakolan tornin asemakaavanmuutoksen lähtökohtia, tavoitteita, laadittuja selvityksiä, vaihtoehtoja ja vaikutusten arviointia.

Poikkeamiset asemakaavasta ja rakennusluvat

Voimassa olevat poikkeamispäätökset

Entisten, pitkälti suojeltujen, vankilarakennusten myynti on kestänyt suunniteltua pidempään ja on siten viivästyttänyt Kakolan tammikuussa 2010 voimaan tulleen asemakaavan toteutumista. Kiinteistöjen omistajanvaihdosten myötä myös suunnitelmat ovat muuttuneet. Toteuttamisen nopeuttamiseksi on alueelle myönnetty 9 poikkeamispäätöstä, jotka ovat kaikki lainvoimaisia. Poikkeamispäätökset ovat voimassa kaksi vuotta päätöksen voimaantulosta. Seitsemälle hankkeelle on tähän mennessä myönnetty poikkeamispäätöstä vastaava rakennuslupa.  

Voimassa olevat rakennusluvat

Kakolan mäelle on myönnetty rakennusluvat yhteensä 805 asunnolle. Näistä 172 on valmistunut vuosina 2013 ja 2015. 628 asuntoa valmistuu vuosina 2017–2019. Viiden rivitaloasunnon rakentamista ei ole aloitettu. Alla olevassa taulukossa esitettyjen lupien lisäksi on myönnetty kohteisiin vähäisempiä muutoslupia.

Vireillä olevat poikkeamishakemukset

Alueelle on vireillä 5 poikkeamishakemusta. Kolme poikkeamishakemusta on vireillä Kakolan torni -nimisen asemakaavanmuutosalueen tonteilla 33.-1, 33.-2 ja 35.-1. Kakola Yhtiöt Oy on hakenut poikkeusta toteuttaa tavallisia asuntoja myös lääninvankilaan, pihakansien rakentamisen ja maanalaisten tilojen rakentamista rakennusoikeutta ylittäen keskusvankilan ja lääninvankilan tonteille sekä rakennusoikeuden (+1.500 k-m²), rakentamisen korkeuden (+1 m) ja pihakannen korkeuden (+2,5 m) ylitystä ja tontille osoitetun jalankulkuyhteyden poistamista tontilta 33.-2.

Lisäksi Pohjola Rakennus Oy hakee poikkeusta toteuttaa rakennukset eri paikkoihin kuin kaavassa on osoitettu ja pihakansi 1-1,5 metriä kaavan sallimaa alemmalle tasolle. Kiinteistöliikelaitos hakee poikkeusta toteuttaa rinnehissi ja sen asemat hieman kaavasta poiketen. Funikulaariradan ja asemarakennusten rakennuslupa on vireillä.

Poikkeamisen myöntäminen asemakaavasta edellyttää aina erityistä syytä. Sen myöntäminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle eikä johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Poikkeamishakemuksen mukaisen rakentamisen ympäristö- ym. vaikutuksia on syytä arvioida suhteessa voimassa olevan kaavan ympäristövaikutuksiin. Lisäksi on syytä arvioida, tuoko asian ratkaiseminen asemakaavanmuutoksella jotain olennaista lisäarvoa verrattuna siihen, että asia ratkaistaan kevyemmässä poikkeamismenettelyssä asemakaavanmuutoksen sijaan. Poikkeamispäätökset ja poikkeamishakemukset on kuvattu tarkemmin Oheismateriaali 1:ssä.

Rakentamistilanne

Kadut ja muut yleiset alueet

Kunnallistekniikan rakentaminen on aloitettu vuonna 2010. Ensimmäisessä urakassa toteutettiin uusi Michailowinkatu, peruskorjattiin Malminkatu sekä toteutettiin Graniittilinnankadun 1. vaihe, Lohrmanninpolku sekä Anneksenpolku. Toisessa urakassa toteutettiin Kakolankadun uudelleen rakentaminen.

Funikulaarista on poikkeamishakemus ja rakennuslupa vireillä. Tavoitteena on, että rinnehissille myönnetään poikkeamispäätös ja sitä vastaava rakennuslupa huhtikuussa 2017. Funikulaariin on varattuna rahaa 2.600.000 € vuodelle 2017 ja 600.000 € vuodelle 2018. Funikulaari Linnankadulta Kakolanmäelle on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2018.

Kakolankadun eteläosan ja Tiililinnankadun rakentaminen edellyttää vielä näiden katujen toteutussuunnittelua. Kakolankadun eteläosa sijaitsee osin louhoksen alueella. Alueelle pitää suunnitella tukiseinä tai louhokseen täyttöpenger riippuen siitä tuleeko louhokseen pysäköintitilaa vai ei. Suunnittelun voi tehdä vasta kun pysäköintitila-asia on ratkaistu. Kakolankatuun saattaa tulla muutoksia tasaukseen puistokäytävän käytöstä riippuen (palvelulinja/ kävely- ja pyöräily). Tiililinnankadun itäosan suunnittelu on aloitettu ja valmistuu syksyksi 2017, jos Kakolankadun eteläpään pysäköintitilakysymys on ratkaistu (louhos katuliittymässä). Tiililinnankadun länsiosaa ei ole suunniteltu, sillä oi ole ollut varmuutta toteutetaanko katuosuutta ja sen alapuolista pysäköintitilaa. Vireillä oleva asemakaavanmuutos saattaa aiheuttaa muutostarpeita Lohrmaninkadun suunnitteluun. Keskusvankilan päärakennukseen toteutettavat parvekkeet aiheuttavat muutoksia Graniittilinnankadun toteutussuunniteluun. Muutoin kaikki kadut on suunniteltu.

Puistojen yleissuunnitelma on hyväksytty lautakunnassa 2011. Kakolanpuiston (serpeentiinin) rakennussuunnittelua ei ole vielä tehty. Kakolanmäen aitjen selvitystyö on käynnissä (poisto, uusiminen, lisääminen). Pohjola Rakennus Oy on suunnitteluttanut tehdyn sopimuksen nojalla Samuel Wacklinin polun toteutussuunnittelun ja se on kaupungin rakennussuunnitelman hyväksyntää vailla valmis. Malminpuiston ja Mathilda Wreden puiston suunnittelu on käynnissä. Malminpuistoon suunnitellaan pientä pysäköintipaikkaa, Mathilda Wreden puistoon puistokäytävän osaa. Anneksenpolku ja Kivimäen puisto on vielä suunnittelematta. Vireillä oleva asemakaavanmuutos vaikuttaa Anneksenpolun linjaukseen ja saattaa vaikuttaa myös Kivimäen puiston suunnitteluun.

Kaikki kadut ja puistot saadaan suunniteltua vuoden 2018 aikana, jos vireillä oleva asemakaava hyväksytään 2017.

Kakolan katujen ja muiden yleisten alueiden toteuttamiseen on talousarviossa varattuna yhteensä 4,58 M€ vuosille 2017–2021. Vuonna 2017 toteutetaan Mathilda Wreden portaat ja suunnitellaan Michailowin portaat, toteutetaan kulkuyhteys Annankadun päästä Michailowin kadulle, suunnitellaan Linnalehdon puisto ja kulkuväylä, toteutetaan koko Kakolan alueen aitoja sekä Linnankadun linja-autopysäkki Funikulaarin kohdalla. Vuonna 2018 on tarkoitus suunnitella Tiililinnakatu ja toteuttaa Linnanlehdon viherrakentaminen, Chewitzin serpentiinin alueen kaiteet, valaistus, muurit, portaiden kunnostaminen ja täydentävät puuistutukset sekä Anneksenpolun loppuosa. Vuonna 2019 on tarkoitus saattaa loppuun Michailowinkatu ja Michailowin portaat sekä rakentaa Kakolankadun loppuosa ja Tiililinnankadun itäosaa. Tiililinnankatu on suunniteltu valmistuvan vuonna 2020 ja Graniittilinnankadun nupukiveys 2021. Vireillä oleva asemakaavanmuutos ja sen mukaiset katujärjestelyt sekä hankkeisiin ryhtyvien aikataulut ovat vielä muuttujia, jotka vaikuttavat vuosittaiseen rahoitustarpeeseen. Niitä päivitetään tarpeen mukaan kun suunnitelmat ja aikataulut vahvistuvat.

Kakolankatua on rakennettu lääninvankilan pohjoispuolella Anneksenpolun alkuun saakka. Tiililinnankatu sekä Kakolankadun loppuosa on vielä rakentamatta. Ajo tontille 7.-10 on voimassa olevan kaavan mukaan suunniteltu Tiililinnankadulta. Kakolankadun rakentaminen lääninvankilan muurin vieressä on haastavaa, kun katua tulisi osittain rakentaa nykyisen louhoksen päälle, joko siltana pysäköintilaitoksen päälle tai pengerrettynä. Myös Tiililinnankadun loppuosa (Lohrmanninaukiolle) tulee rakentaa mahdollisen pysäköintilaitoksen päälle. Aikataulullisestikin nämä ovat haastavia, kun liikenne tontille 7.-10 tulisi ratkaista pikimmiten. Korttelin 7 rakentaminen on tarkoitus käynnistyä syksyllä 2017. Kortelin 7 toteuttamisaikataulun myötä syntyy tarve aikaistaa Kakolankadun loppuosan ja Tiililinnankadun itäosan toteutusta. Graniittilinnankadun, Lohrmaninkadun sekä Anneksenpolun pintoja ei kannata tehdä valmiiksi, ennen kuin kaavamuutokset käsitelty ja hankkeeseen ryhtyvien työmaat rauhoittuvat.

Korttelialueet

Ensimmäinen uusi kerrostalo valmistui mäelle kesäkuussa 2013 (os. Michailowinkatu 2), seuraavat valmistuivat syksyllä 2015 (os. Michailowinkatu 4, Kakolankatu 7). Kahdeksan muuta on rakenteilla. Niiden valmistuminen ajoittuu vuosille 2017–2018.

Entisessä vankimielisairaalassa toimii hotelli ja entisissä vankilanjohtajan virka-asunnossa pihapiireineen on kahvila- ja näyttelytoimintaa. Entisen keskusvankilan päärakennuksen ja länsisellin muutostyöt ovat käynnissä. Rakennuksiin valmistuu 163 asuntoa (arvioitu valmistuminen 2018). Lisäksi kortteliin valmistuu vuonna 2017 tilapäinen pop-up-ravintola. Maanalaisen kylpylän rakennustyöt käynnistyvät 2017.

Oheismateriaali 1Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan päätös 7.3.2017 § 76

Oheismateriaali 2Luonnokset 21.2.2017 ”Kakolan torni”

Oheismateriaali 3Kakolan tornin liikenteellinen selvitys, 21.2.2017

Oheismateriaali 4Ote voimassa olevasta asemakaavasta

Oheismateriaali 5Myönnetyt poikkeamispäätökset ja vireillä olevat poikkeamishakemukset Kakolan asemakaavasta

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää merkitä selvityksen Kakolan kaavoitus- ja rakentamistilanteesta tiedoksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Pietarin Ilolan kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä va. toimialajohtaja Christina Hovi.

Pöydältä 27.3.2017 § 130

PäätösKaupunginhallitus päätti merkitä selvityksen Kakolan kaavoitus- ja rakentamistilanteesta tiedoksi.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti kantanaan, että valmistelua voidaan jatkaa kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan 7.3.2017 § 76 hyväksymän asemakaavanmuutosluonnoksen pohjalta ilman näkötorni-vaihtoehtoa.

Päätös asiassa tehtiin äänin 4-9.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Alanen, Vierimaa, Ruohonen ja Manni.

Eklundin Pietarin kannattamana tekemän kaupunginhallituksen päätökseksi tulleen muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Maaskola, Yrttiaho, Miikkola, Eeva, von Frenckell-Ramberg, Hassan ja Rantanen.

Asian esitteli apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen.