Kaupunginjohtaja Aleksi Randell 20.3.2017:

Suomen itsenäisyyden juhlavuosi ja sen toteuttaminen Turussa

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden organisoinnista vastaa valtioneuvoston kansliassa toimiva Suomi 100 -hanke, jonka sihteeristö pääsihteerin johdolla vastaa kansallisella tasolla juhlavuoden kokonaisuuden rakentamisesta. Juhlavuosihankkeen hallituksen tehtävänä onsuunnitella ja sovittaa yhteen juhlavuoden viralliset tapahtumat sekä vastata juhlavuoden toimeenpanosta ja toimeenpanon ohjauksesta. Itsenäisyyden juhlavuoden linjauksissa kannustetaan tekemään erilaisia juhlapäätöksiä juhlistamaan juhlavuotta.

Juhlavuoden alueellisesta toteutumisesta eri puolilla Suomea vastaa maakuntien liitoista ja kuudesta suurimmasta kaupungista koostuva Suomi 100 -alueverkosto. Turun kaupunki tekee aktiivisesti yhteistyötä Varsinais-Suomen liiton Suomi 100 -hankkeen kanssa. Maakuntaliitto vastaa pääsääntöisesti maakunnan aktivoinnista, ja Turun kaupunki operoi kaupunkialueella. Valtioneuvoston kanslia on myös myöntänyt Turun kaupungille 100.000 euroa valtionapua Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden alueellisen koordinaatio-, valmistelu-, viestintä- ja yhteistehtävien hoitamiseen. 

Itsenäisyyden juhlavuosi ja reformaation merkkivuosi rinnakkain

Suomen itsenäisyyden juhlavuotta ja reformaation merkkivuotta toteutetaan Turussa kaupunginhallituksen 1.2.2016 § 37 hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Itsenäisyyden juhlavuosi ja reformaation merkkivuosi tapahtuvat ajallisesti lähes päällekkäin, joten reformaation merkkivuoden teemat ja sisällöt kytkeytyvät useilla toiminnan osa-alueilla itsenäisyyden juhlavuoteen. Turun kaupungilla ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymällä onkin yhteinen hanke edistämässä merkkivuoden paikallista toteuttamista. Turku on myös Suomen ainoa reformaatiokaupunki, kirkon pääkaupunki sekä Suomen hengellinen pääkaupunki. Reformaatiokaupungin status on Turulle arvokas, ja sisältökokonaisuus omaa vahvaa vetovoima- ja matkailupotentiaalia.

Suomi 100 -projekti Turussa

Kaupunki on asettanut Turun kaupungin Suomi 100 -projektin, jonka ohjausryhmänä toimii kaupungin johtoryhmä. Itsenäisyyden juhlavuoden Suomi 100 -projektia edistetään laaditun viestintä- ja aktivointisuunnitelman mukaisesti. Siinä määritellään mm. Suomi 100 -projektin yhteistyötahot ja kohderyhmät sekä kohderyhmien tavoittamiskeinot, -tavat ja -kanavat. Lisäksi suunnitelmaan on sisällytetty kaupunkinäkyvyys ja Suomi 100 -teemat Turussa.

Juhlavuosi näkyy koko kaupungissa

Kaupungin itsenäisyyden juhlavuoden laaja toiminnallinen kokonaisuus on jaettu seitsemään toimintalinjaan, jotka ovat kaupungin oman perustoiminnan aktivoiminen, juhlapäätökset, investointihankkeet, yhteisöaloitteet, reformaation merkkivuosi, suurtapahtumat sekä virallinen yhteistyö ja kansainvälinen toiminta.

Itsenäisyyden juhlavuoden toiminta näkyy ja sitä edistetään kaikilla toimialoilla. Kaupungin Suomi 100 -koordinaatioryhmän johdolla konsernihallinto ja kaikki toimialat ovat laatineet toimialakohtaiset suunnitelmat, joissa määritetään tavat ja toimenpiteet, joilla itsenäisyyden juhlavuotta toteutetaan. Sivistystoimialalla päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa käsitellään juhlavuoden aikana kansallisia teemoja monin eri tavoin sekä vietetään itsenäisyysjuhlia. Hyvinvointitoimialalla vanhuspalveluissa juhlitaan itsenäisyyttä ja kirjoitetaan blogia vanhus-hoitaja -työparina. Vammaispalveluissa toteutetaan mm. valokuvanäyttely teemalla suomalaisuuden kasvot sekä syödään juhlalounasta. Terveyspalveluissa puolestaan toteutetaan Terveys Turussa 100 vuotta -juhlanäyttely yhdessä terveydenhuoltomuseon kanssa.

Vapaa-aikatoimialan juhlavuosi koostuu mm. suurproduktioista, kiinnostavista näyttelyistä, erilaisista teemaviikoista ja monista juhlavuoden tapahtumista. Kiinteistötoimialalla mm. kaupunginteatterin peruskorjaus ja laajennus valmistuvat juhlavuonna, samoin palloiluhalli. Myös Samppalinnan maauimala uudelleenvihitään. Lisäksi juhlavuosi näkyy mm. rantaväylän rakentamisena, Förin sähköistyksenä sekä valaistustapahtumina ja erityisissä istutuksissa. Ympäristötoimialan juhlavuoden hankkeita ovat mm. itsenäisyyden nimet, Koroisten valaistusreitti ja Kakolanmäen funikulaari.

Juhlapäätökset

Itsenäisyyden juhlavuoden linjauksissa kannustetaan tekemään erilaisia juhlapäätöksiä juhlistamaan juhlavuotta. Kaupunginvaltuusto pitää 18.4 juhlakokouksen ja kokouksessa tullaan tekemään kaupunkia koskeva itsenäisyyden juhlavuoden juhlapäätös. Valtiolle Suomi 100 -investointihankkeena on esitetty historian museon perustamista Turkuun.

Juhlavuoden yhteisöavustukset

Kaupunki aktivoi ja vauhdittaa paikallista toimintaa ja toimijoita avustamalla pienimuotoisia yhteisöhankkeita ja niiden valmistelua. Yhteisöaloiteavustukset ovat yksi osa juhlavuoden toimintaa ja niiden avulla kaupunki pyrkii aktivoimaan erilaisia toimijoita suunnittelemaan ja toteuttamaan juhlavuoteen liittyviä hankkeita. Rahoitukseen käytetään kaupungin toimintaan varattavaa määrärahaa.

Syksyllä 2016 kaupunki myönsi itsenäisyyden juhlavuoden yhteisöavustuksia 36 eri hankkeelle yhteensä 120.000 euroa. Myönnetyt avustukset olivat suuruudeltaan 1.000–8.000 euroa/toimija. Avustettavia hankkeita valittaessa huomioitiin sekä hankkeiden monimuotoinen edistäminen että hankkeiden luonne ja ajankohta, teema-alueet ja erilaiset kohderyhmät. Näin juhlavuoden ohjelmasta on pyritty saamaan mahdollisimman monipuolinen ja monia kiinnostava. Arvioinnin kohteena oli myös hankkeen mahdollinen jatkuvuus ja vaikuttavuus juhlavuoden jälkeen.

Kaupungin tukemat hankkeet edustivat mm. teatteria, taidetta, liikuntatapahtumia, monikulttuurisuutta, musiikkia, näyttelyitä, lastenkulttuuria ja erilaisia yhteisöllisiä tapahtumia. Mukana oli niin kaikille avoimia tapahtumia kuin erilaisille erityisryhmille, kuten vanhuskeskuksiin suunnattuja ohjelmakokonaisuuksia. Avustetuiksi tulivat myös lyhytelokuva, käsityötaide, radiodokumentti, antologia sekä valokuvanäyttely. Useimmissa hankkeissa korostui yhdessä-tekeminen erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Kevään 2017 yhteisöavustuskierros on vielä käynnissä. Kaupunki jakaa pienimuotoisille juhlavuoden hankkeille kevään aikana enintään 70.000 euroa yhteisöavustuksina.

Juhlavuosi on tapahtumien runsautta

Valtakunnalliseen Suomi 100 -ohjelmaan on jo tässä vaiheessa liitetty yli 300 hanketta Varsinais-Suomen alueelta. Itsenäisyyden juhlavuoden ansiosta Turkuun saadaan myös useita merkittäviä kansallisia ja kansainvälisiä suurtapahtumia ja näyttelyitä, jotka vahvistavat kaupungin positiivista imagoa ja saavat aikaan positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia. Kaupunki hyödyntää juhlavuoden tapahtumia kaupungin tavoitteiden edistämiseen ja edunvalvontaan.

Itsenäisyyden juhlavuoden suurista yleisötapahtumista Tall Ships Races ja Europeade valtaavat Aurajoen rannat lähialueineen heinäkuussa. IAAF:n World Challenge -kilpailusarjaan noussut Paavo Nurmi Games kisataan Nurmen 120-vuotissyntymäpäivänä kesäkuussa. Tapahtuman ympärille toteutetaan myös kokonainen Festival-viikko. Eurooppalainen kulttuuriperintötapahtuma European Heritage Congress sekä reformaation merkkivuoden päätapahtuma Kirkkopäivät saapuvat puolestaan Turkuun toukokuun puolivälissä. Kirkkopäivien yhteydessä järjestetään myös Euroopan uskontojohtajien neuvoston – ECRL:n konferenssi ja rauhankävely.

Urheilutapahtumista Pesäpallon World Cup ja nuorten suurleiri sijoittuvat heinäkuulle. Kulttuurin saralla nähtiin jo helmi-maaliskuussa Die Kalewainen in Pochjola -ooppera, ja lokakuussa kulttuuriväki kokoontuu Turkuun juhlimaan Vuosisadan kulttuurigaalaa. Juhlavuonna merkittäviä näyttelyjä ovat mm. Wäinö Aaltonen ja kansallisen yhteyden rakentaminen, 101 esinettä – Turku Suomen historian tapahtumapaikkana, Touko Laaksonen – The Man Behind Tom of Finland, Turun hovioikeuden juhlanäyttely sekä Mikael Agricola -näyttely. Myös Eat My Turku -ruokatapahtumat tuovat sisältöä juhlavuoteen.

Itsenäisyyden juhlavuoden kansallinen virallinen ohjelma päättyy itsenäisyyspäivään. Turun kaupunki profiloituu vahvasti itsenäisyysvuoden joulun toimijana. Joulukaupunki Turku ja joulun tilaisuudet ja tapahtumat kytkeytyvät sekä itsenäisyyden että reformin tarinaan.

Kaupunginvaltuuston juhlakokous ja kaupungin juhlapäätökset

Juhlavuosi on hyvä hetki tehdä uusia päätöksiä, jotka positiivisella tavalla vaikuttavat maamme tulevaisuuteen. Itsenäisyyden juhlavuosi antaakin hyvän syyn kehittää ja ajatella uusiksi monia asioita. Valtioneuvoston mukaan itsenäisyyden juhlavuoden yksi toteutusmuodoista on lahjat ja päätökset satavuotiaalle Suomelle. Lahjat ja päätökset ovat kunnianosoituksia maallemme ja parhaimmillaan niiden vaikutus voi olla hyvinkin pitkäkestoinen ja yhteiskuntaa eteenpäin vievä. Myös Turussa valmistellaan juhlavuoden kunniaksi erityistä Suomi 100 -juhlapäätöstä, jonka toivotaan jättävän kauaskantoisen ja merkittävän jäljen juhlavuodesta.

Esimerkkinä juhlapäätöksestä on eduskunnan vuonna 1967 tekemä päätös perustaa itsenäisyytemme 50-vuotisjuhlan kunniaksi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, joka sijoitettiin aluksi Suomen Pankin yhteyteen. Vuonna 1991 Suomen itsenäisyyden juhlarahasto eli Sitra siirtyi eduskunnan alaisuuteen. Sitran tehtävänä on rakentaa huomisen menestyvää Suomea, ennakoida yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia, etsiä uusia käytännön toimintamalleja ja vauhdittaa kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa. Sitran toiminta rahoitetaan peruspääoman ja pääomasijoittamisen tuotoilla.

Turun kaupungin juhlapäätösesitykset on valmisteltu keskitetysti ja on katsottu, että kaupunginvaltuusto ylimpänä päätöksentekoelimenä tekee itsenäisyyden juhlavuoden juhlapäätöksen. Kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen kaupunginhallitus ja toimielimet panevat päätöksen täytäntöön. Esitetty juhlapäätös ja siihen liittyvät hankkeet kytkeytyvät vahvasti kaupungin strategiaan ja sen toteuttamiseen.

Toimialoilta on koottu merkittävimmät aihiot, joiden pohjalta juhlapäätöstä on valmisteltu. Nämä hankkeet on koostettu kaupunginvaltuustoa varten yhteen esitykseen. Hankkeet ovat historian museon perustamispäätös, Turku 2029 -säätiön perustaminen, Aurajokivarren vetovoiman ympärivuotisuutta vahvistava hanke sekä Luolavuoren luonnonsuojelualueen perustaminen.

Toimialajohtaja Minna Sartes 20.3.2017:

Historian museon toteuttaminen Turkuun

Tausta

Kulttuuripääkaupunkivuodella 2011 oli suuri merkitys Turulle. Tuolloin keskiöön nostettiin ennakkoluuloton yhteistyö ja uudenlaiset toimintatavat. Vuoden seurauksena myös kulttuurimatkailun potentiaali aluetaloudelle nousi keskusteluissa voimakkaasti esiin. Yhteistyössä tiedekeskus Heurekan kanssa toteutettu Tuli on irti - näyttely ja sen osana Turku palaa – multimediateatteri innoittivat ajatusta saada Turkuun historian näyttely, joka mahdollistaisi vastaavien kekseliäiden ja kokemuksellisten näyttelyiden tuottamisen.

Historian museon esivalmisteluaikatauluksi määriteltiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi 2017. Kaupunginhallitus päätti 16.1.2012 § 22 kulttuurilautakunnan strategiseen palvelusopimukseen lisättäväksi selvityksen em. multimediateatterin sijoitusvaihtoehdoista ja kustannuksista sekä mahdollisuudesta sijoittaa osa museon kokoelmatiloista tämän ratkaisun yhteyteen. Kaupunginjohtajan päätöspöytäkirjalla 18.4.2016 § 35 historian museo tuli osaksi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden projektia. Kuluvan vuoden aikana historian museon toteuttamista Turkuun on esitelty sekä kaupunginhallituksen iltakoulussa että kaupunginvaltuuston seminaarissa.

Tavoitteet ja keinot

Tavoitteena on toteuttaa tiedekeskustyyppinen historian museo, joka kertoo Turun ja Suomen historiasta sekä tarjoaa tilan korkeatasoisille kulttuurihistoriallisille ja luonnontieteellisille vaihtuville näyttelyille. Esiselvityksen mukaan tarkoituksena on luoda museo, jossa kävijät voivat kokeilla ja tehdä, osallistua ja tutkia, pelata ja sukeltaa virtuaalimaailmaan.

Uuden museokokonaisuuden hahmotellaan muodostuvan viidestä toisiaan tukevasta toiminnallisesta kokonaisuudesta: päänäyttelytila, vaihtuvien näyttelyiden tila, kansalaistori, digitaaliset palvelut ja yhteistyötoimijoiden tilat.

Kullakin toiminnallisella osalla on oma erottuva profiilinsa. Päänäyttelytilassa korostuvat elämyksellisyys ja vuorovaikutteisuus ja näyttelyiden ensisijainen kohderyhmä ovat lapset ja lapsiperheet. Vaihtuvien näyttelyiden pääkohderyhmänä ovat matkailijat ja tuotantojen keskiössä matkailullisen vetovoiman lisääminen. Kansalaistori on kaupunkilaisten ja kaupungin tarpeisiin muokkautuvaa avointa ja vapaata tilaa, jonka toiminnoissa pääkohderyhmänä ovat turkulaiset ja lähiseutujen asukkaat. Osana kansalaistoria sijaitsevat info-, kassa- ja museokauppapalvelut, osallisuus-, osallistamis- ja esittelytoimintaan soveltuva monitoimitila ja avoin tekijätila (maker’s studio).

Digitaalisten palveluiden kautta museo on kaikkien saatavilla. Digitaalisten sovellusten avulla museo laajenee myös seiniensä ulkopuolelle ja eri Turun historian aikakausiin, tapahtumiin ja kulttuuriympäristöihin. Lisätyn todellisuuden tekniikka -sovellusten avulla on mahdollista esimerkiksi yhdistää museo ja vanhan Turun kulttuuriympäristö; Tuomiokirkon, Piispankadun, Vanhan Suurtorin ja jokirannan alueet. Toimintamalli voimistaa näiden alueiden sekä Luostarimäen ja Fortuna-korttelin matkailubrändäämistä Turun vanhaksi kaupungiksi. Sovellukset ja museosta lähtevät opastetut kierrokset tukevat myös vanhaan kaupunkiin sijoittuneiden toimintojen kuten kahviloiden, ravintoloiden, gallerioiden ja luovan työn tilojen toimintaa. Viidennen ulottuvuuden muodostavat yhteistyötoimijoiden tilat, joiden tavoitteena on löytää uusia ja yllättäviä yhteistyömuotoja ja mielenkiintoisia toimijoita.

Yhteistyö erilaisten toimijoiden kanssa tulee olemaan historian museon toimintaa kannatteleva periaate. Museota rakennetaan foorumina uuden tutkimuksen popularisointiin ja jaetun asiantuntijuuden kasvattamiseen ja museo toimii alustana niin yritysyhteistyölle kuin paikallisille innovaatioille. Samalla museo tarjoaa testaus- ja pilotointipaikan uusille ideoille, tuotteille ja sovelluksille.

Museokenttä ympäri maailmaa on murroksessa, ja museot erikoistuvat sekä digitalisoituvat. Museokokemukselta haetaan yhä enemmän elämyksellisyyttä. Historian museo vastaa näihin haasteisiin toteuttamalla luovaa, rohkeaa ajattelua. Uudenlaiset lähestymistavat sisältöihin ja tekniikan innovatiivinen hyödyntäminen nousevat keskeisiksi museoelämysten tuottamisessa. Vuorovaikutteisessa museossa opitaan menneisyydestä muun muassa tekemällä ja kokeilemalla sekä löytämällä yhtymäkohtia omaan arkeen. Käyntikohteena ja esitystekniikaltaan historian museo rinnastuu tiedekeskuksiin.

Hallintomallia arvioitaessa mahdollisena vaihtoehtona tulee ottaa huomioon, että uusi museo toimii osana kaupungin museopalveluiden organisaatiota ja pohjaa toiminnassaan sen kokoelmiin ja asiantuntemukseen. Toiminta osana isompaa organisaatiota luo mahdollisuuksia hyödyntää yhteistä henkilöstöä. Hallintomallia työstettäessä on hyvä selvittää museotoiminnan joidenkin osien toteuttamista ostopalveluina tai esim. vaihtuvien näyttelyiden tuottamisen ulkoistamista vetovoimaisen näyttelytoiminnan ja monipuolisen rahoituksen varmistamiseksi.

Perustelut

Historian museo toteuttaa Turku 2029 strategiaa sekä sen hyvinvointi- ja kilpailukykyohjelmia. Kaupunkistrategian mukaisesti tavoitteena on toteuttaa matalan kynnyksen museo, josta tulee osa jokapäiväistä kaupunkielämää, ja joka omalta osaltaan tukee Turun tavoitetta tarjota houkutteleva ympäristö aktiiviselle asujalle ja matkailijalle. Avoimena oppimisympäristönä museo tukee varhaiskasvatuksen ja koulujen opetussuunnitelmien toteuttamista.

Museotoiminnan kehittäminen on yksi kansainvälisiä trendejä, joiden kautta vahvistetaan kaupunkien vetovoimaisuutta paitsi matkailijoille ja asukkaille, myös sijoittajille sekä luovien alojen yrityksille ja ammattilaisille. Houkuttelevien museoiden tuoma myönteinen vaikutus kaupunki-brändiin näkyy invest in-toiminnan kehittymisessä.

Vuonna 2013 museoiden taloudellisesta vaikuttavuudesta tehdyn selvityksen mukaan jokainen museokävijä saa aikaan 32,80 euron aluetalouteen vaikuttavan lisäkysynnän. Samana vuonna Turkuun mahdollisesti toteutettavan museon liiketoimintasuunnitelmaluonnoksen mukaan museon perustaminen on puolestaan elinkeinopoliittinen investointi, jolla on positiivista vaikutusta alueen talouteen ja houkuttelevuuteen. Alueellisesti museo on kannattava investointi, jonka myönteiset taloudelliset vaikutukset ovat siihen sijoitettua rahamäärää suuremmat.

Museon kävijätavoite kaikkien toimintojen osalta on ensimmäisien vuosien aikana 200 000 kävijää vuodessa, jonka jälkeen kävijöiden määrän arvioidaan asettuvan noin 160 000- 180 000 vuosikäynnin tasolle. Pitkän aikavälin kävijämääriin vaikuttavat osaltaan näyttelyiden sisällön vetovoimaisuus sekä niihin käytettävissä olevat resurssit. Pysyvään kävijämäärään vaikuttaa suuresti museon sijaintipaikka, museokokonaisuuden toiminnot ja museossa toimivat yhteistyökumppanit.

Valmisteluprosessi

Historian museon valmistelutyötä on tehty laaja-alaisesti yhdessä kansalaisten ja sidosryhmien kanssa. Valmistelua on pyritty tekemään mahdollisimman avoimena prosessina toteuttamalla esim. Unelmien museo – projekti, jossa kaupunkilaiset eri yhteyksissä ovat voineet kertoa näkemyksensä unelmiensa museosta. Vastauksia on koostettu ja julkaistu erityisesti sosiaalisessa mediassa. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus on puolestaan toteuttanut osallisuusverstaita, joiden loppuraportissa on neljä tulevaisuuden kuvaa siitä, minkälainen museo voisi olla. Turun museopalvelut on valmistelutyössä keskittynyt museon sisältöihin ja konseptiin. Sisältösuunnittelun ja päänäyttelyn käsikirjoittamisen pohjamateriaalina tulee olemaan kaikki osallisuusverstaiden prosessin aikana kerätyt loppuraportissa ja myös osaraporteissa esitetyt ideat ja ajatukset sekä Unelmien museo-projektin aikana kerätty materiaali.

Kustannukset

Historian museon kustannukset voidaan jaotella kolmeen kokonaisuuteen, jotka koostuvat tilaan liittyvästä investoinnista, sisältötuotannosta sekä toiminnasta ja ylläpidosta. Tilojen investointikustannukset sekä arvio niiden ylläpitokustannuksista selvitetään osana tilatarveselvitystä. Ylläpidon kiinteistökuluja voidaan vähentää innovatiivisella ja energiatehokkaalla rakentamisella, tilaratkaisuilla ja tekniikalla.

Sisältötuotannon kustannuksissa oleellista on päänäyttelyn toteuttaminen kertainvestointina. Päänäyttelyn sisältötuotanto vertautuu tiede- ja luontokeskuksien toteutuksiin, joissa keskimääräinen näyttelytuotannon neliöhinta on 1.100 €. Laskennallinen neliöhinta on pysynyt joitakin vuosia samalla tasolla: muiden kustannusten noustessa ovat teknisten toteutusten ja välineiden kustannukset hinnat laskeneet. Laskennallisen hintatason arvioidaan säilyvän tulevina vuosina.

Toiminnan ja ylläpidon kustannuksista suurin osa muodostuu kiinteistö- ja henkilöstökuluista. Henkilöstötarve pyritään minimoimaan. Historian museon näyttelyratkaisut toteutetaan niin, että henkilövalvonnan tarve tulee olemaan vähäinen ja muun toiminnan toteutuksessa arvioidaan erilaisten tuotantomallien kustannustehokkuus. Näyttelyiden kierrättämiseksi luodaan kansainvälinen yhteistyöverkosto, joka laskee kustannuksia ja lisää näkyvyyttä. Lähtökohtaisesti tavoitteena on, että uusi museo mahdollisimman vähän nostaisi vapaa-aikatoimialan henkilötyövuosia.

Historian museon realistinen oman toiminnan tuotto-oletus on kattaa museon kuluista pääsylippu-, opastus- ja museokauppatuloilla vähintään 30 %. Lippuhintatavoite tulee asettaa vähintään Turun linnan vuoden 2016 keskimääräisen hinnan; 5,9 € tasolle.. Pääsylipputulojen lisäksi kävijät käyttävät opastuspalveluita ja tekevät ostoksia museokaupassa. Lisäksi on mahdollista kasvattaa tuottoja lisäämällä museoiden erityisosaamiseen liittyviä palveluja. Kasvupotentiaalia on myös kurssien, opastusten ja työpajojen tarjonnan lisäämisessä, museokauppatoiminnassa sekä tilavuokrauksessa ja tilojen monipuolisessa käytössä.

Aikataulu

Valmistelun seuraavia vaiheita ovat yksityiskohtaisempi sisältösuunnittelu, tilatarveselvityksen ja tilaratkaisun valmistelu, tarkemman toimintamallin valmistelu ja näiden pohjalta tehtävä ehdotus liiketoimintasuunnitelmasta.

Historian museon valmistelua ohjaamaan tulee koota kansainvälinen neuvonantajaryhmä, jonka jäsenistö koostuu eri alojen asiantuntijoista. Ryhmässä tulee olla edustettuina henkilöitä, joilla on paitsi monialaista osaamista, myös ennakkoluuloton näkemys museoista sekä museotoiminnan potentiaalista osana luovaa taloutta ja kulttuurimatkailua. Myös neuvottelut valtion rahoituksesta tulee käynnistää sekä kartoittaa ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuudet toteutuksen eri osa-alueille.

Toteutuksen eteneminen on tarkoituksenmukaista jaksottaa ja tehdä valmisteluprosessista yhteinen matka kaikille turkulaisille ja suomalaisille. Ensimmäiseksi valmistuisi osa tiloista (tavoite vuodelle 2021), joihin toteutettaisiin ensimmäiset osat näyttelyitä (tavoite vuodelle 2022), sen jälkeen lisää tiloja ja ensimmäinen vaihtuva suurnäyttely (tavoite vuodelle 2024), Turun palon 200-vuotisjuhla olisi seuraava vaihe vuonna 2027 ja kokonaisuutena valmista tulisi Turun kaupungin juhlavuonna 2029.

Oheismateriaali 1Esiselvitys

Oheismateriaali 2Tulevaisuuden Tutkimuskeskuksen osallisuusverstaiden raportti

Oheismateriaali 3Vaasan yliopiston Levón-instituutin raportti

Johtaja Tuomas Heikkinen 20.3.2017.2017: 

Turku 2029 säätiön perustaminen

Säätiön tarkoitus ja toiminta

Valtuustolle esitetään Turku 2029 säätiön perustamista. Säätiön tarkoituksena on edistää toimenpiteitä ja toimintaa, joilla vahvistetaan kaupungin vetovoimaa ja positiivista imagoa. Säätiön perustamisella pyritään säilyttämään kaupungin toimintakyky vetovoimatoiminnoissa. Sote- ja maakuntauudistusten myötä kaupungin kyky rahoittaa hankkeita, tapahtumia ja vapaata toimijakenttää on vaarassa heiketä. Säätiön perustamisella valmistaudutaan osaltaan 2029 juhlavuoteen.

Säätiö aktivoi toimintaa ja lisää toimenpiteitä, jotka houkuttelevat kaupunkiin lisää matkailijoita, asukkaita, kävijöitä ja yrityksiä. Säätiön tavoitteena on edistää kaupunkikulttuuria ja kaupungin vetovoimaisuutta. Säätiö voi hankkia myös ulkoista rahoitusta tarkoituksensa toteuttamista varten. 

Perustettavan säätiön ensisijainen tarkoitus on tukea kaupungin strategian toteutumista. Strategia tähtää vaikuttavuuteen ja on laadittu olemaan voimassa vuoteen 2029 saakka, jolloin Turku täyttää 800 vuotta.  Säätiöön ei ole tarkoitus sijoittaa perustamisvaiheessa omaa henkilöstöä vaan säätiön tehtävänä on päättää pääoman tuoton kanavoimisesta. Säätiöllä voi olla henkilöstöä, mikäli hallitus päättää käynnistää säätiölle omia hankkeita tai tuotantoja.

Valtuustolle esitetään, että säätiön säädepääomaksi tulisi 29 miljoonaa euroa, jonka tuoton se voi käyttää tarkoituksensa totuttamiseksi. Lähtökohtaisesti vuosina 2017-2029 säätiö kohdentaisi pääoman tuoton  kaupungin strategian mukaisiin vetovoimaa, hyvinvointia ja kilpailukykyä lisääviin kaupungin omiin tapahtumiin, hankkeisiin ja investointeihin sekä vapaan toimijakentän vastaaviin hankkeisin. Vuonna 2029 säätiö sijoittaisi pääoman tai osan siitä kaupunginvaltuuston päättämiin investointeihin. Säätiö voi käyttää vuoteen 2027 saakka vain peruspääoman tuottoja ja 2029 jälkeenkin pääomasta tulee olla tallella vähintään puolet.

Säätiöllä on yhdeksän (9) henkinen hallitus. Hallituksen nimeää kokonaisuudessaan kaupunginhallitus. Hallituksen jäsenistä enemmistön tulee olla kaupunginvaltuuston tai -hallituksen jäseniä taikka varajäseniä. Tällä varmistetaan, että säätiön tuki kohdistuu kulloinkin kaupungille strategisesti tärkeisiin hankkeisiin ja investointeihin.  Säätiö toimii Turun kaupungin strategisessa ohjauksessa. Säätiö kuuluu kaupunkikonsernin strategisiin yhteisöihin.  

Varojen lähde – konserniyhtiöiden ylimääräinen tuloutus

Juhlavuoden rahaston pääomaksi on suunniteltu 29 milj. euroa. Pääoma on tarkoitus kerätä siten, että puolet pääomasta eli 14,5 milj. euroa tuloutetaan kaupungin strategisten konserniyhtiöiden jakokelpoisista varoista ensisijaisesti ylimääräisellä osingonjaolla syksyn 2017 kuluessa ja toissijaisesti pääoman palautuksilla. Kaupunginvaltuuston 12.12.2016 hyväksymässä Omistajapolitiikka-asiakirjassa on kohdassa: Taserakenne, tuloutukset ja osinkopolitiikka – todettu seuraavaa:

”Konserniyhtiöiden tulee käyttää pääomia tehokkaasti ja yhtiöiden taseissa ei tulisi lähtökohtaisesti olla sellaisia kassavaroja, jonka pääoman tuotto ei vastaa alan keskimääräisen sijoitetun pääoman tuottoa. Yhtiön kassavarojen osalta toimitaan kuitenkin siten, että kaupungin rahoituksesta ja sijoituksista vastaava taho sijoittaa kaupungin konsernitilillä olevat yhtiöiden kassavarat konsernin kokonaisedun kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. 

Konserniyhtiöiden maksuvalmius turvataan lisäksi konsernitilijärjestelmään myönnettävillä yhtiökohtaisilla tililimiiteillä sekä mahdollisesti avattavilla leasing-limiiteillä. Kassavarojen sijoittamisesta, maksuliikenteestä ja investointien rahoittamisesta säädetään tarkemmin konserniohjeissa. 

Yhteisöillä ei tule lähtökohtaisesti olla ylisuuria raha- ja pankkisaamisia ellei niiden olemassaoloon ole selkeitä perusteita kuten varautuminen tiedossa ole-vaan investointiin tai kriittisen omavaraisuuden säilyttäminen. Mikäli yhteisöllä ei ole edellä mainittuja perusteita ylisuurille kassavaroille tai se ei pysty luo-maan sille toimialan sijoitetun pääoman tuottoa, tulee varat lähtökohtaisesti palauttaa omistajille. Omavaraisuustavoite määritellään toimiala- ja yhtiökohtaisesti”. 

Konserniyhtiöistä suurimmat rahavarat ja jakokelpoiset pääomat ovat Arkea Oy:llä, Kuntec Oy:llä ja Turun Satama Oy:lla. Mainittujen yhtiöiden taseista on mahdollista tulouttaa vaaditut 14,5 milj. euroa ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksellä. Lisäksi Turku Energia Oy:llä on jakokelpoisia varoja n. 60 milj. euroa, josta on mahdollista tulouttaa osinkona, mutta yhtiöllä ei ole likvidejä kassavaroja, joten kaupungin tulisi rahoittaa koko osingonjako antolainalla. Tämä ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista. Yhtiöiden maksuvalmius on turvattu myönnetyillä tililimiiteillä ja niiden operatiivinen toiminta tai vakavaraisuus ei vaarannu esitettävästä osingonjaosta / pääomanpalautuksesta.

Osinkotulot käsiteltäneen kaupungin tuloslaskelman satunnaisena tuottona ja ne parantavat kaupungin tulosta vastaavalla määrällä. Siirto juhlarahastoon käsitellään tuloslaskelmassa rahaston lisäyksenä, jolloin maksetuilla osingoilla ei ole vaikutusta kaupungin ylijäämään.

Kaupunginhallituksen konsernijaosto päättää miten säätiön pääomistus totutetaan ja miten se jakautuu eri konserniyhtiöihin. Kaupunginhallitus vahvistaa säätiön säädekirjan ja säännöt valtuuston perustamista koskevan päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä.

Varojen lähde – vahinkorahaston osittainen purkaminen

Vahinkorahaston koko ja tase-arvo on kasvanut jo noin 53 milj. euroon.  puolet säätiöön tarvittavasta pääomasta esitetään hankittavaksi purkamalla vahinkorahaston pääomista 14,5 milj. euroa vuoden 2017 aikana. Vahinkorahaston pääoma 31.12.2016 on 8.101.337 euroa. Vahinkorahaston kertyneet ylijäämät per 31.12.2015 ovat yhteensä 28.843.546 euroa. Vahinkorahaston pääomia ei ole kartutettu rahaston tilikauden tuloksesta perustuen siihen, että vahinkorahaston pääoman on katsottu riittävän tulevaisuudessa mahdollisesti tulevien vahinkojen kattamiseen.  Vahinkorahasto on yhdistelty kaupungin tilinpäätökseen rivi riviltä. Vahinkorahaston ylijäämät ovat siten sisältyneet kaupungin tilikausien ylijäämiin ja sisältyvät nyt kaupungin kertyneisiin ylijäämiin.

Vahinkorahaston koko ja tase-arvo on kasvanut jo noin 53 milj. euroon, kun vastaavasti sen korvauksenalainen omaisuusmassa on vähentynyt jatkuvasti. Kaupunki on yhtiöittänyt toimintojaan ja yhtiöihin siirretyt tase-erät ja omaisuus eivät ole enää vahinkorahaston korvausten piirissä. Suuria omaisuuserien siirtoja ovat olleet mm. Turun seudun sosiaali-ja terveyspalvelukiinteistöt Oy:n ja Turun Vesihuolto Oy:n yhtiöittämiset ja liikkeenluovutukset. Näin ollen vahinkorahaston koko on muodostunut liian suureksi suhteessa sen sääntöjen mukaiseen korvauksenalaiseen omaisuusmassaan nähden.

Edellä esitettyyn viitaten 14,5 milj. euroa juhlavuoden rahaston pääomista tulee muodostaa purkamalla vastaavalla summalla kaupungin vahinkorahastoa.

Säätiön perustamisen taloudelliset vaikutukset

Säätiöön sijoitettaisiin pääomaa 29 milj. euroa, jonka vuosittaisella tuotolla katettaisiin säätiön operatiiviset menot sekä säätiön säädekirjan tarkoittamasta toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Säätiön sääntöluonnos on esitetty oheismateriaalissa. Säätiö siis kuuluisi Turku konserniin ja se yhdisteltäisiin konsernitilinpäätökseen. Säätiö voitaisiin myös nimetä strategiseksi säätiöksi, jolloin se olisi mukana kaupungin talousarviossa ja osana normaalia toiminnan ja talouden seurantaa.

Säätiöön sijoitettava pääoma joudutaan lähtökohtaisesti kirjaamaan tulosvaikutteisesti:

Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje tuloslaskelman laatimisesta: 5.4:

”Yhteisöille myönnettyjä avustuksia ovat mm. yhdistyksille, seuroille ja tiehoitokunnille maksettavat toiminta-avustukset, jäsenkunnan osallistuminen kuntayhtymän investointiin silloin, jos sitä ei voida merkitä taseen muihin pitkävaikutteisiin menoihin, sekä säätiölle maksettava säädepääoma, joka ei ole taseeseen muihin osuuksiin aktivoitava meno.”

Oheismateriaali 4Turku 2029 – säätiön sääntöluonnos

Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen 20.3.2017:

Aurajokivarren vetovoiman ympärivuotisuutta vahvistava hanke

Turun kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluva Aurajokea myötäilevä kaupunkialue on yksi Turun keskeisimmistä ja merkittävimmistä elinvoimaista kaupunkikuvaa rakentavista tekijöistä. Jokivarren, sen rantojen, kaupallisen ytimen ja lähikortteleiden merkitys kaupunkikuvassa myös kasvaa jatkuvasti. Alueen saavutettavuuteen, viihtyisyyteen ja toiminnallisuuteen panostaminen vaikuttavat positiivisesti Turun imagoon eurooppalaisena kulttuurikaupunkina ja kaupunkikulttuurin edelläkävijänä.

Elinvoimaisen kaupunkikeskustan asemaa kaupunkilaisten yhteisenä viihtyisänä ympäristönä voidaan vahvistaa erityisesti elävöittämällä Aurajokivartta, joen tuntumassa sijaitsevia historiallisia alueita ja kytkemällä kehittäminen muuhun keskustan ympärivuotisuuden edistämiseen.

Aurajokivarren alueen kehittäminen kaupungin tärkeimpänä vetovoimakohteena on ollut viime vuosikymmenten aikana määrätietoista. Kaupunkivalaistuksen rooli myönteisessä kehityksessä on ollut keskeinen erityisesti kaupungin ympärivuotisen vetovoiman näkökulmasta. Jokivarren suotuisan kehityksen näkemyksellinen jatkaminen on vahvasti kaupunkistrategiaa toteuttavaa toimintaa sekä hyvinvoinnin että kilpailukyvyn osalta.

Jokivarren keskeisten jo laadukkaasti valaistujen osien ja muuta pehmeitä vetovoimatekijöitä hyödyntävää kehitystä on tarpeen laajentaa koskemaan laajemmin koko jokivartta lähiympäristöineen. Tällöin kehittäminen laajennetaan alueellisesti koskemaan koko urbaania jokivartta Tuomaansillalta Turun Linnalle sekä historiallista vanhakaupunkia. Suunnittelu synkronoidaan kaupallisen keskustan ympärivuotisen vetovoiman kehittämiseen, jota toteutetaan osana keskustan kehittämisen kärkihanketta. Alueet kuuluvat olennaisilta osiltaan Turun kansalliseen kaupunkipuistoon, jonka perustamisesta tulee 2018 kuluneeksi viisi vuotta. 

Uudenlaisena avauksena tulevalle toteutettiin joulun aikaan 2016 Satujen sillat –hanke, jossa Kirjastosilta ja Teatterisilta elävöitettiin suosituiksi talviajan attraktioiksi valoja ja ääntä hyödyntäen. Laajempaa samanhenkistä kokonaisuutta on sittemmin hahmoteltu Satumainen Aurajoki –konseptin alla. Sen keskeiset piirteet ovat luonteva osa tulevaa kehittämistä. Konseptin ja brändin sisältöä tullaan tarkentamaan suunnittelun edetessä esimerkiksi rinnalla kulkevan laajemman ”Elämysten Aurajoki” –ajattelun suuntaan.

Samanaikaisesti on tutkittu kaupallisen keskustan pimeän ajan ns. kausivalaistuksen kehittämistä. Erillisinä käynnistyneet valaistushankkeet on tarkoituksenmukaista synkronoida ja muodostaa niille yhteinen kaupunkikehitysryhmävetoinen monialainen ohjaus, johon liitetään myös kaupunkikuvallinen ja arkkitehtonis-taiteellinen ohjaus. Hanketta voidaan osittain rahoittaa kaunistamisrahaston tuotosta.

Esitettävän hankkeen ensimmäinen valaistus- ja äänipainotteinen vaihe on tarkoitus toteuttaa marraskuusta 2017 maaliskuulle 2018 ulottuvalla aikavälillä. Tärkeää on, että ympärivuotisen vetovoiman kehittäminen ulottuu muihinkin kuukausiin kuin vain joulunaikaan. Ensi vaiheessa ratkaisuja kokeillaan paljolti tilapäisten ratkaisujen avulla, mutta hankkeelta edellytetään tulevina vuosina kehityspolkua kohti pääosin kiinteää ja ylläpitokustannuksiltaan kohtuullista toimintamallia. Hankkeeseen kutsutaan alueen kiinteistöjä ja muita kaupungin kehittäjiä.

Valaistuksen, äänen ja kuvallisen elävöittämisen lisäksi kehittämisen piiriin liittyvät rantarakenteiden ja

–muurien kunnostaminen ja jatkaminen sekä laadukas ympäristö- ja viherrakentaminen. Hankkeessa kehitetään myös kaupungin tärkeiden puistoalueiden näkyvyyttä, saavutettavuutta ja käytettävyyttä. Paljon toivottuna ja konkreettisena kohteena on yhtenäisiä katkeamattomia jokivarren kulkureitistöjä edistävä kokonaan uusi osuus Aurajoen itärannalla, arkkipiispan asunnon kohdalla.

Toimialajohtaja Jouko Turto 6.3.2017/ kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen 19.3.2017

Luolavuoren luonnonsuojelualueen perustaminen

Maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja kuntaliitto ovat käynnistäneet kampanjan suojelualueiden perustamiseksi.

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi on avattu Luontolahjani satavuotiaalle -kampanja, jossa maaomistajia kannustetaan perustamaan omalle maalleen luonnonsuojelualue.

Kampanja on kertaluonteinen ja toteutetaan vuoden 2017 aikana. Kampanjan tavoitteena on saada jokaiseen maakuntaan vähintään 100 hehtaaria uusia maanomistajan omistukseen jääviä, pysyviä suojelualueita. Suojeltavat alueet voivat olla esimerkiksi metsää tai suota. Useat kaupungit ovat lähteneet haasteeseen mukaan.

Luonnonsuojelualueen perustaminen tukee kaupunkistrategian toteutumissa. Strategiaan on kirjattu tavoi-te monimuotoisuudessaan ainutlaatuisen luonnonympäristön arvojen säilymisen aktiivisesta tukemisesta sekä luonnon kokemisen mahdollisuuksia edistämisestä kestävin ja luontoa varjelevin tavoin.

Luonnonsuojelualuetta esitetään perustettavaksi poikkeuksellisen urbaaniin lähiympäristöön Luolavuoren louhikkoisuudessaan kiehtovalle ja ainutlaatuiselle männikköalueelle. Alueella on luonnontilaista vanhaa metsää, josta on todennettu liito-oravareviiri. Louhikkoisesta kalliomänniköstä löytyy Litorinameren ranta-vyöhyke 7000 - 8000 vuoden takaa. Alueella sijaitsee kolme museoviraston kuvaamaa muinaismuistoa ja yksi kaavassa rajattu luonnonmuistomerkki. kaksi muinaismuistoista on varhaismetallikautisiakivistä ka-sattuja hautaröykkiöitä. Yksi kohteista on Turun kaupungin vanha rajakivi, josta on maininta jo vuodelta 1530. Kiveen on hakattu A-kirjain ja vuosiluku 1794. Luonnonmuistomerkki on alueen pohjoiskolkassa sijaitseva luola, joka on yksi suomen komeimmista luolakohteista, pituudeltaan peräti 45 metriä.

Suojelualuetta koskevissa määräyksissä ei rajoiteta alueen käyttöä ulkoiluun ja liikuntaan.

Kaunistamisrahaston tuottoa voidaan sääntöjen mukaan käyttää kaupungin kaunistamiseen ja luonnon-suojeluun. Osaa rahaston tuotosta tullaan näin ollen harkitsemaan käytettäväksi Luolavuoren luonnonsuojelualueen informaation ja opastuksen toteuttamiseen.

Oheismateriaali 5Rauhoitushakemus

Oheismateriaali 6Rauhoitusmääräykset

Oheismateriaali 7Kartta (M63, 3.3.2017)                            

Kaupunginhallituksen ehdotus        

Kaupunginvaltuusto päättää

- merkitä tiedokseen juhlavuoden tilannekatsauksen,

- että Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Turkuun toteutetaan historian museo ja että valtion kanssa käynnistetään sitä koskeva neuvottelu,

- että museon hankesuunnitelman valmistelu käynnistetään heti,

- että vuoden 2018 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan varataan tarvittavat määrärahat hankkeen suunnitelman toteuttamiseksi,

- että perustetaan Turku 2029 säätiö,

- että säätiön säädepääoma maksetaan siten, että 14,5 milj. euroa maksetaan vahinkorahaston pääomista ja 14,5 milj. euroa kaupunginhallituksen avustusmäärärahoista,

- että korotetaan vahinkorahaston toimintakuluja 14,5 milj. euroa ja kaupunginhallituksen avustusmäärärahoja 14,5 milj. euroa,

- että korotetaan kaupungin rahoituslaskelman kohtaa pitkäaikaisten lainojen lisäys 15 milj. euroa ja lyhytaikaisten lainojen lisäys 14 milj. euroa,

- että korotetaan kaupungin rahoitustuloja 14,5 milj. euroa, jolla katetaan kaupunginhallituksen avustusmäärärahojen korotus,

- että kaupungin edellisten tilikausien ylijäämistä siirretään 6,5 milj. euroa vahinkorahaston peruspääomaan,

- että vahinkorahastosta tuloutetaan 14,5 milj. euroa ja tuloutus kohdistetaan säätiön säädepääoman maksamiseen,

- että Turun kaupunki hakee Luolavuoren luonnonsuojelualueen perustamista Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselta,

- että käynnistetään valaistushanke, jonka tavoitteeksi asetetaan jokivarren ja Turun vanhan kaupungin ympärivuotisen vetovoiman pysyvä vahvistaminen valaistuksen, kuvien ja äänen sekä rantamuureihin ja –väyliin liittyvän ympäristö- ja viherrakentamisen avulla,

- että valaistushankkeen alueeseen sisällytetään Aurajokivarsi Tuomaansillalta Turun linnalle, Vanhan Suurtorin ympärille asettuva vanhakaupunki ja synkronoidaan hanke keskustan kärkihankkeen kautta toteutettavaan kaupallisen keskustan ympärivuotisuuden kehittämiseen ja

- että osana valaistushanketta toteutetaan laajaan julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyöhön perustuva ja yhdessä suunniteltu viestintä- ja markkinointiohjelma.

PäätösEhdotus hyväksyttiin seuraavalla lisäyksellä:

- että Turku 2029 säätiöllä voi olla neuvottelukunta.

Päätös asiassa tehtiin esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta yksimielisesti.

Yrttiahon ehdotus asian pöydällepanosta raukesi kannatuksen puuttuessa.

Kokouksessa asiaa selvittivät toimialajohtaja Minna Sartes, museopalvelujohtaja Olli Immonen, kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen ja johtaja Tuomas Heikkinen.