Johtaja Jukka Laiho ja laskentapäällikkö Seija Liinoja, talouden ja rahoituksen vastuualue 23.3.2017:

Kuntalain 68 §:n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Tilikaudelta on laadittava tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä saatettava tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan kesäkuun loppuun mennessä.

Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätökseen sisällytetään konsernituloslaskelma ja konsernitase liitteineen sekä konsernin rahoituslaskelma.

Edellä mainitut tilinpäätökseen kuuluvat asiakirjat sidotaan tasekirjaan.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kaupunginhallituksen jäsenet ja kaupunginjohtaja.

1. Turun kaupungin tuloksen muodostuminen

Tilikauden tulos oli 28,2 milj. euroa. Tilikauden tulos ennen kertaluonteisia eriä on noin 9 milj. euroa. Tilinpäätökseen sisältyy rahaston vähennyksenä Turun ammattikorkeakoulun investointirahaston lakkauttamisen seurauksena kirjattu kertaluonteinen rahaston tuloutus, noin 15 milj. euroa. Tuloutuksella ei ole kassavaikutusta. Rahoitustuotot sisältävät kertaeriä noin 4 milj. euroa.

Talouden myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut merkittävästi verorahoituksen ja rahoitustuottojen kasvu sekä toimialojen toimenpiteet toimintojen tehostamiseksi. Työvoiman käytön vähentyminen sekä maltillinen palkkaratkaisu laskivat kaupungin henkilöstökuluja edellisen vuoden tasosta.

Toimintatuotot olivat yhteensä 315,4 milj. euroa. Toimintatuottojen kasvuksi muodostuu 2,1 milj. euroa. Myyntituotot kasvoivat 7,8 milj. euroa (vesihuollon liittymismaksut + 1,7 milj. euroa, joukkoliikenteen myyntitulot + 1,2 milj. euroa, tulkkipalvelukeskuksen myyntituotot 1,3 milj. euroa). Vuokratuotot kasvoivat 2,4 milj. euroa. Tuet ja avustukset vähenivät noin 5,2 milj. euroa, josta 2,8 milj. euroa oli opetus- ja kasvatusministeriön perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitettua avustusta. Muihin toimintatuottoihin sisältyviä myyntivoittoja kertyi 17,6 milj. euroa, mikä oli 3,8 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Kaupungin toimintakulut olivat 1 303,2 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 23,2 milj. euroa. Kuluista 40,1 prosenttia on henkilöstökuluja ja 42,5 prosenttia palvelujen ostoja. Toimintakulut oikaistuna Valmistus omaan käyttöön – erällä olivat 1.300,1 milj. euroa, joka oli 1,9 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kaupungin toimintakulujen kasvuun vaikutti eniten asumispalveluiden, ruokapalveluiden ja asiantuntijapalveluiden kasvu. Avustuskulujen kasvuun vaikutti eniten varhaiskasvatuksen palvelusetelimenojen kasvu.

Kaupungin henkilöstökulut yhteensä olivat 522,5 milj. euroa. Henkilöstökulut laskivat vuoden 2015 tasosta 1,8 milj. eurolla. Kehitykseen vaikutti henkilötyövoiman väheneminen, maltillinen palkkaratkaisu sekä eläkemenoperusteisten eläkemaksujen lasku. Lisäksi henkilöstökuluihin vähentävästi vaikutti kilpailukykysopimukseen perustuvan lomarahaleikkauksen kirjaus tilinpäätökseen 2016. Palkat ja palkkiot laskivat 0,2 prosenttia.

Palvelujen ostot olivat yhteensä 553,6 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 12,5 milj. euroa (+ 2,3 %), josta asiakaspalvelujen ostot kasvoivat yhteensä 3,8 milj. euroa. Asiakaspalvelujen ostoista eniten nousivat asumispalvelujen ostot (3,4 milj. euroa) ja lastensuojelun ostopalvelujen ostot (1,1 milj. euroa). Laitoshoidon ostopalveluja ostettiin 2,6 milj. euroa edellisvuotta vähemmän.

Avustukset kasvoivat 6,2 milj. euroa edellisvuodesta. Suurin osa kasvusta, 4,0 milj. euroa aiheutui varhaiskasvatuksen palveluseteleiden kasvusta.

Tilinpäätöksen toimintakate oli 984,7 milj. euroa. Vertailukelpoinen kasvu edellisvuoteen verrattuna on noin 14 milj. euroa (+1,4 %). Toimintakate kuvaa nettokäyttömenojen määrää, jotka jäävät rahoitettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla.

Verotuloja ja valtionosuuksia kertyi yhteensä 1.012,4 milj. euroa. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä 16,4 milj. euroa (+ 1,7 %). Toimintatuotoilla katettiin toimintakuluista 24,3 prosenttia (24,5 % TP2015). Verotuloilla ja valtionosuuksilla jää rahoitettavaksi siten 75,7 prosenttia (75,5 % TP2015).

Rahoitustuotot olivat 44,5 milj. euroa rahoituskuluja suuremmat. Korko- ja muut rahoitustuotot olivat yhteensä 53,2 milj. euroa (40,5 milj. euroa TP2015).

Vuosikatteeksi jäi 72,2 milj. euroa. Vuosikate kattoi suunnitelmanmukaiset poistot, jotka olivat 59,2 milj. euroa.

2. Investoinnit ja omaisuuden luovutukset

Investointien omahankintameno oli 73,8 milj. euroa.

Kaupungin bruttoinvestoinnit olivat 74,5 milj. euroa ja ne kasvoivat 10,8 % verrattuna edelliseen tilinpäätökseen (67,3 milj. € vuonna 2015).

Kaupunginhallituksen investointimenot olivat 14,9 milj. euroa vuonna 2016. Investointimenoihin sisältyi kaupungin 10 milj. euron sijoitus Turun Ammattikorkeakoulu Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Kiinteistöliikelaitoksen investoinnit olivat yhteensä 42,2 milj. euroa. Kiinteän omaisuuden hankintaan käytettiin 3,3 milj. euroa, infran rakentamiseen 22,3 milj. euroa ja tilahankkeisiin 16,6 milj. euroa, joista peruskorjauksiin 16,2 milj. euroa. Tilainvestoinneista suurimmat peruskorjauskohteet olivat Katedralskolanin peruskorjaushanke ja Samppalinnan maauimala. Katedralskolanin rahankäyttö 5,6 milj. euroa. Katedralskolan valmistui aikataulussa. Samppalinnan maauimalahankkeen rahankäyttö oli 3,2 milj. euroa.

Liikelaitosten (Kiinteistöliikelaitos ja Vesiliikelaitos) strategiset maankäytön investoinnit olivat yhteensä 3,9 milj. euroa. Suurin yksittäinen kohde oli VR-konepajan alue yht. 2,6 milj. euroa.

Kiinteistöliikelaitoksen tuloa tuottavat hankkeiden rahakäyttö oli yhteensä 1,9 milj. euroa. Suurimmat yksittäiset ylityskohteet ovat olleet Säkömäen ja Munttismäen kaava-alueet. Toimintoja tukevien infrahankkeiden rahankäyttö oli yhteensä 3,6 milj. euroa. Suurimpana yksittäisenä kohteena oli Syvälahden alueen infran saneerauskohde. Korjausvelkaa alentavien kohteiden rahankäyttö oli 9,5 milj. euroa, joista katurakeiden korjaus, päällysteet ja valaistuksen osuus oli yhteensä 5,1 milj. euroa. Liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen käytettiin 2,3 milj. euroa ja asukasviihtyvyyden parantamiseen tähtäävien hankkeiden rahankäyttö oli 1,6 milj. euroa.

Vesiliikelaitoksen korvausinvestoinnit toteutuivat lähes suunnitellusti vuonna 2016, vesi- ja viemäriverkostoa saneerattiin ennätysmäärä. Vesiliikelaitoksen investoinnit olivat yhteensä 12,0 milj. euroa.

Merkittävimmät käynnissä olevat kaupungin tytäryhtiöiden toteuttamat tilarakennushankkeet ovat Syvälahden koulu, Kaupunginteatteri ja Yli-Maarian monitoimitalo. Kiinteistöosakeyhtiö Turun kaupunginteatteri peruskorjaus- ja laajennushankkeelle vahvistettiin uusi kustannusarvio 39,15 milj. euroa (Kv 28.11.2016 § 191). Yhtiö on solminut projektinjohto-urakoitsijan kanssa ryntäyssopimuksen, jonka tarkoituksena on sopia aikataulun kirimisestä ja hankkeen osittaisesta käyttöönotosta 18.8.2017 niin, että teatterin ensi-ilta olisi mahdollista pitää 15.9.2017. Syvälahden koulu etenee aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti.

Omaisuuden luovutustulot olivat yhteensä 22,4 milj. euroa.

3. Toiminnan rahoitus

Tilikauden 2016 toiminnan ja investointien nettokassavirta on 0,2 milj. euroa negatiivinen. Vuoden 2016 investointimenot rahoitettiin lähes kokonaan tulorahoituksella ja omaisuuden luovutustuloilla eikä lainarahoitusta tarvittu.

Antolainojen lyhennyksistä kertyi 7,4 milj. euroa. Pitkäaikaisia antolainoja myönnettiin vuoden aikana 42,9 milj. euroa. Suurin osa lainoista myönnettiin Turku Energia Oy:lle.

Uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin 150,0 milj. euroa. Vuoden aikana lyhennettiin pitkäaikaisia lainoja 100,0 milj. eurolla. Lainakanta kasvoi 77,2 milj. euroa. Kasvusta 27,2 milj. euroa oli lyhytaikaisten korollisten lainojen kasvua.

Kaupungin rahavarat vuoden lopussa olivat 186,3 milj. euroa. Rahavarat lisääntyivät vuoden alusta 13,4 milj. euroa.

4. Talousarvion toteutuminen

Tilivelvollisten selvitykset kaupunginvaltuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta sekä käyttötalousosan, tuloslaskelmaosan, investointiosan ja rahoitusosan toteutumisvertailut esitetään tasekirjan luvussa Talousarvion toteutuminen.

Kaupunginhallituksen ja lauta- ja johtokuntien välisiin strategisiin sopimuksiin sisältyvien tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan erillisessä Strategisten sopimusten seurantaraportissa vuodelta 2016.

Toiminnalliset tavoitteet

Kaupunginvaltuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat toimialoilla pääosin. Joitakin poikkeamia kuitenkin oli.

Kaupunginhallituksen toimialalla yhtenä kaupungin kärkihankkeena olevan Digitaalisen asioinnin kehittämisen eteneminen oli tavoiteltua hitaampaa. Kuntalaistiliin ei saatu liitettyä palveluita vielä vuoden 2016 aikana. Syksyllä 2016 Turun kaupunki valittiin ainoana kuntapilottina Valtiokonttorin verkkomaksamisen projektiin. Valtiokonttorin projektin aikataulu pitkittää osaltaan yhtenäisen verkkomaksamisen toteuttamista Turun kaupungissa. Uuden aikataulutuksen mukaisesti digitaalisen aineiston myynti valmistuu vuonna 2017.

Kaupungin tavoitteet työllisyyden edistämisestä jäivät osittain saavuttamatta. Turun työmarkkinatuella olevien asiakasohjaus aktivointitoimenpiteisiin ei toiminut toivotulla tavalla, josta syystä henkilöiden kokonaismäärä aktivointi- ja työkykypalveluissa jäi alle tavoitteen. Nuorten osuus työttömistä ei laskenut tavoitteen mukaisesti. Nuorten osuus työttömistä poikkesi tavoitteesta vajaalla prosenttiyksiköllä. Osasyynä tähän oli NAO-koulutuksen rahoituksen vähentyminen.

Kiinteistötoimialalla kaupungin yhtiöille luovutettavien tonttien kerrosneliömäärään kohdistuvana tavoitteena oli kasvattaa ne 16.000 kem2:öön, mitä ei vielä saavutettu. Hankkeista toteutukseen ehti vuoden 2016 aikana vain Skanssin noin 7.100 kem2.

Hyvinvointitoimialalla lähinnä ympärivuorokautiseen hoitoon siirtyvien keski-iän myöhentyminen ja omaishoidon tukea saavien 75 vuotta täyttäneiden osuuden kasvu poikkesi tavoitteesta vuonna 2016.

Sivistystoimialalla toisen asteen koulutuksen läpäisyn tavoitteista poikettiin ammatillisessa koulutuksessa, jossa 8 %:n keskeyttämistavoitteesta jäätiin jonkin verran. Myöskään nuorisotyöttömyyden vähentämisessä ei täysin onnistuttu, vaan alle 30–vuotiaita osallistui ammatilliseen ja yleissivistävään koulutukseen tavoitetta vähemmän. Poikkeaman yhtenä syynä oli rahoituksen ja koulutuksen tarjonnan väheneminen erityisesti ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Lisäksi palveluverkkoselvitystä myöhennettiin tavoitteena olleesta vuodesta 2016, koska varhaiskasvatuksen lainsäädäntömuutoksia ei toimeenpantu kaupungissa.

Ympäristötoimialalla Turun yleiskaava 2019 ei edennyt tavoitteen mukaisesti vielä lausunnoille asti, vaan yleiskaavaluonnos viedään hyväksymiskäsittelyyn vasta uudella valtuustokaudella. Asuinkerrostalojen osalta kem2 tavoitteita ei saavutettu kokonaiskerrosneliöiden eikä kaupungin omalle maalle sijoittuvan asuinkerrosalan osuuden suhteen.

Taloudelliset tavoitteet

Kaupunginvaltuuston asettamat taloudelliset tavoitteet toteutuivat poikkeuksena sosiaali- ja terveyslautakunta sekä kasvatus- ja opetuslautakunta.

Käyttötalousosan nettomenot alittuivat muutettuun talousarvioon verrattuna 3,2 milj. euroa. Kaupunginhallituksen toimintakate/nettomenot toteutuivat 5,2 milj. euroa budjetoitua pienempänä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakate/nettomenot ylittyivät 2,8 milj. eurolla ja kasvatus- ja opetuslautakunnan 3,2 milj. eurolla.

Kiinteistöliikelaitoksen tulostavoite liikeylijäämä + poistot ylittyi 5,2 milj. euroa ja vesiliikelaitoksen liikeylijäämä + poistot ylittyi 2,7 milj. euroa.

Kaupungin nettokäyttömenot alittivat yhteensä talousarvion 11,1 milj. eurolla.

Kaupungin bruttoinvestoinnit olivat 74,5 milj. euroa.  Investointimenot toteutuivat 43,8 milj. euroa budjetoitua pienempänä. Suunnitellusta investointitasosta jäätiin 29,4 %.

Kaupunginhallituksen investointimenot alittuivat 27,4 milj. euroa. Suurin osa alituksesta johtuu siitä, että Turun seudun sosiaali- ja terveyspalvelukiinteistöt Oy:n 25,2 milj. euron vaihtovelkakirjalainan konvertointia ei toteutettu. Vastaava poikkeama näkyy rahoituslaskelman rivillä Antolainojen vähennykset.

Liikelaitosten infrakohteiden rahankäyttö alittui yhteensä 10,2 milj. euroa suunnitellusta. Osa infrahankkeista siirtyy ensivuoden puolelle osittain tai kokonaan. Liikelaitosten (Kiinteistöliikelaitos ja Vesiliikelaitos) strategisten maankäytön yhteishankkeiden rahankäyttö vuonna 2016 on alittunut 7,4 milj. euroa. Kohteista Kauppatori, Logomonsilta, Maa-ainespuisto ja Skanssin Vallikadun eteneminen ja rahankäyttö poikkeaa merkittävästi suunnitellusta, yhteensä 6,3 milj. euroa.

Tilakohteiden rahankäyttö alittui yhteensä 5,2 milj. euroa (23,7 %) suunnitellusta. Tilainvestoinneista suurimmat poikkeamat olivat Samppalinnan maauimalahankkeen rahankäytössä, jossa alitusta talousarvoon oli 1,5 milj. euroa.  ko. Työvaiheet eivät tulleet maksukelpoisiksi suunnitellusti. Puropellon koulun korjaustyö ja rahankäyttö jakautuu usealle vuodelle, eikä hankkeen etenemistä ja rahantarvetta ole osattu arvioida riittävästi. Samppalinnan Katedralskolanin peruskorjaus ylittyi 0,6 milj. euroa.

Muut peruskorjaukset - kohteiden rahankäyttö alittui 2,1 milj. euroa suunnitellusta.

Kiinteistöliikelaitoksen tuloa tuottavat hankkeiden rahankäyttö oli yhteensä 1,9 milj. euroa ja se toteutui lähes suunnitellusti. Toimintoja tukevien infrahankkeiden rahankäyttö alittui yhteensä 1,1 milj. euroa suunnitellusta. Korjausvelkaa alentavien kohteiden rahankäyttö ylittyi yhteensä 1,9 milj. euroa suunnitellusta, joista katuvalaistus, katurakenteiden korjaus ja päällysteet ovat suurimmat ylitystä aiheuttaneet hankekokonaisuudet. Liikenteen toimivuus & turvallisuus koontinimikkeen rahankäyttö alittui 3,2 milj. euroa suunnittelusta, josta Funikulaari on aiheuttanut merkittävimmän poikkeaman suunniteltuun rahankäyttöön.

Vesiliikelaitoksen korvausinvestoinnit toteutuivat lähes suunnitellusti vuonna 2016, vesi- ja viemäriverkostoa saneerattiin ennätysmäärä.

Omaisuuden luovutustulot olivat 22,4 milj. euroa. Luovutustuloja kertyi suunnitelman mukaisesti

5. Konsernitilinpäätös

Konsernin tulos

Konsernin ylijäämä tilikaudelta 2016 oli 47,8 milj. euroa. Tilikauden tulos oli 40,7 milj. euroa ylijäämäinen (32,5 milj. euroa TP 2015). Tilinpäätössiirtoihin sisältyy Turun kaupungin ammattikorkeakoulun investointirahaston kertaluonteinen tuloutus. Konsernin ylijäämä vuodelta 2016 oikaistuna kertaluonteisella tuloutuksella olisi 32,8 milj. euroa (22,2 milj. euroa TP 2015).

Konsernin toimintatuotot olivat 919,5 milj. euroa (885,6 milj. euroa TP 2015). Kasvua edelliseen vuoteen oli 33,9 milj. euroa. Toimintakulut vähennettynä valmistus omaan käyttöön – erällä olivat 1 811,1 milj. euroa (1.775,0 TP 2015), jossa lisäystä oli 36,1 milj. euroa (2,1 %).

Konsernin toimintakate oli – 882,2 milj. euroa (- 880,2 milj. euroa TP 2015). Toimintakate heikkeni 2,0 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna (-0,2 %). Konsernin toimintatuotoilla rahoitettiin 50,6 prosenttia toimintakuluista. Edellisenä vuonna toimintatuotoilla rahoitettiin 49,9 prosenttia toimintakuluista.

Konsernin nettorahoituskulut olivat 5,9 milj. euroa (15,1 milj. euroa TP 2015).

Konsernin vuosikate oli 174,0 milj. euroa, joka on käytettävissä konsernin investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate oli 21,4 milj. euroa edellisvuotta parempi. Konsernin vuosikate asukasta kohden oli 928 euroa (821 euroa TP 2015). Vuosikate kattoi suunnitelmanmukaisista poistoista 130,5 prosenttia (119,8 prosenttia TP 2015).

Konserniyhtiöittäin tarkasteltuna eniten ylijäämää teki Turku Energia konserni, jonka ylijäämä tilikaudelta 2016 oli 23,0 milj. euroa. TVT Asunnot konsernin ylijäämä oli 3,2 milj. euroa, Turun Satama Oy:n ylijäämä oli 1,6 milj. euroa ja Arkea Oy:n ylijäämä oli 1,6 milj. euroa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirikonsernin ylijäämä oli 13,6 milj. euroa. Turun kaupungin osuus sairaanhoitopiirin ylijäämästä oli 4,4 milj. euroa.

Konsernin investoinnit ja toiminnan rahoitus

Konsernin investointimenot olivat yhteensä 189,6 milj. euroa (166,8 milj. euroa TP 2015). Merkittävimmät investoinnit konsernissa olivat

Turun kaupunki 74,5 milj. euroa,

TVT Asunnot Oy alakonserni 23 milj. euroa,

Turku Energia alakonserni 20,6 milj. euroa,

Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy 14,3 milj. euroa,

Koy Turun kaupunginteatteri 13,8 milj. euroa,

Koy Syvälahden koulu 9,5 milj. euroa.

Turku Energian investoinnit kohdistuivat normaaleihin verkostojen siirtokyvyn sekä toimintavarmuuden parantamiseen ja ylläpitämiseen.

TVT Asunnot Oy:lle valmistui uudiskohteet Tähkiönkatu 4 ja Stålarminkatu 33. TVT-konsernissa Turun Palvelutilat Oy:lle valmistui uudiskohde Paaskunnankadulle käsittäen 15 asuntoa, jotka on vuokrattu Varsinais-Suomen Erityishuoltopiirin kuntayhtymälle kehitysvammaisten asumispalveluiden käyttöön. Lisäksi käynnistettiin Stålarminkatu 27 perusparannuksen toinen vaihe sekä Lumikonkatu 2 C ja Raastuvankatu 3 C perusparannukset.

Varsinais-Suomen Asumisoikeuden investoinnit kohdistuivat uudisrakentamiseen. Kaarinan Piikkiöön elokuussa 2016 valmistunut Pappilanaho 1,6 milj. euroa, Kaarinan keskustassa rakenteilla oleva Katariina 7,9 milj. euroa ja Turun Mälikkälään rakenteilla oleva Unikko 3,4 milj. euroa. Lisäksi viime vuonna on valmistunut perusparannus Waistenrivi 0,4 milj. euroa.

Turun kaupungin investoinneista 42,2 milj. euroa oli Kiinteistöliikelaitoksen ja 12,0 milj. euroa Vesiliikelaitoksen investointeja. Turun kaupungin investointeja on selvitty toimintakertomuksen kohdassa toiminnan rahoitus.

Konsernin investointien omahankintamenot olivat 188,6 milj. euroa (164,5 milj. euroa TP 2015). Tulorahoitus ei riittänyt investointien omahankintamenon kattamiseen. Investointien omahankintamenosta 92,3 prosenttia (92,8 prosenttia TP 2015) katettiin tulorahoituksella. Omaisuuden luovutustuloja kertyi 29,4 milj. euroa (35,9 milj. euroa TP 2015). Toiminnan ja investointien nettokassavirta oli 17,7 milj. euroa negatiivinen.

Tilinpäätösvuodelta ja neljältä edelliseltä vuodelta laskettu konsernin toiminnan ja investointien rahavirran kertymä on -80,9 milj. euroa negatiivinen (-102,0 milj. euroa TP 2015). Menoja on siten jouduttu kattamaan joko kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa taikka omaisuutta myymällä.

Konsernin korolliset velat lisääntyivät 38,4 milj. euroa (25,8 milj. euroa TP 2015). Eniten konsernivelkaa lisäsivät Turun kaupunki, Turku Energia Oy ja TVT Asunnot Oy.

Konsernin rahoitusasema ja sen muutokset

Turku-konsernin lainakanta vuoden päättyessä oli 1 308,3 milj. euroa (1 269,9 milj. euroa TP 2015). Konsernin lainat asukasta kohden olivat 6 975 euroa (6 831 euroa TP 2015). Lainakantaan sisältyy lyhytaikaisina korollisina velkoina kaupungin henkilöstökassatalletuksia yhteensä 55,3 milj. euroa (56,1 milj. euroa TP 2015).

Konsernin koko lainakannasta kohdistuu kiinteistö- ja asuntoliiketoimintaan 33 prosenttia (34 prosenttia TP 2015) ja muuhun elinkeino- ja liiketoimintaan 15 prosenttia (18 prosenttia TP 2015). Kuntayhtymien osuus lainakannasta oli 5 prosenttia (6 prosenttia TP 2015) ja Turun kaupungin osuus oli 47 prosenttia (42 prosenttia TP 2015).

Konsernin koko vieraan pääoman määrä vuoden lopussa oli 1 712,5 milj. euroa (1 641,1 milj. euroa TP 2015). Lisäystä edelliseen vuoteen oli 71,4 milj. euroa.

Konsernin leasingvastuiden määrä 31.12.2016 oli 73,4 milj. euroa (87,9 milj. euroa TP 2015). Leasingvastuista Turun kaupungin osuus on 25,9 milj. euroa ja tytäryhteisöiden osuus 47,5 milj. euroa. Suurin osa tytäryhteisöjen leasingvastuista aiheutuu seudullisen jätevedenpuhdistamon ja vesiyhtiön sekä Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin investointihankkeista.

Konsernin omavaraisuusaste oli 38 prosenttia. Konsernin käyttötuloista tarvittaisiin 86,0 prosenttia (84,6 prosenttia TP 2015) konsernin vieraan pääoman takaisinmaksuun.

6. Henkilöstö

Henkilötyövuosina mitattu työvoiman käyttö (koko henkilöstö) aikajaksolla 1.1.–31.12.2016 oli 10 682,6. Työvoiman käyttö vuonna 2016 laskettuna ilman työllistettyjä, oppilaita/harjoittelijoita, uudelleensijoituskokeilijoita ja ns. vajaakuntoisten työllistämistöissä olevia oli 10 367,0, mikä on 50,6 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna 2015.

Turun Seudun Kehittämiskeskuksen toiminta luovutettiin TSP Oy:lle 1.7.2016. Lisäksi Hankinta- ja logistiikkakeskuksen varastointi- ja logistiikkatoiminnot luovutettiin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille 1.4.2016 (20 henkilöä). Kun näiden organisaatiomuutosten vaikutus huomioidaan, kokonaistyövoima vuonna 2016 (ilman edellä mainittuja ryhmiä) laski 24,7 henkilötyövuodella verrattuna vuoteen 2015. Koko henkilöstön osalta työvoiman käyttö vuonna 2016 kasvoi 16,5 henkilötyövuodella verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 2015. Kasvu selittyy pääosin Työllisyyspalvelukeskuksen työvoiman käytön kasvulla. Työvoiman käyttö laski tai pysyi lähes ennallaan toimialoilla.

Turun kaupungin palveluksessa 31.12.2016 oli yhteensä 11 865 henkilöä, kokoaikaisia 10 217 ja osa-aikaisia 1 648.

Henkilöstökulut vuonna 2016 olivat 522,5 milj. euroa, josta palkat ja palkkiot 396,0 milj. euroa ja henkilösivukulut yhteensä 126,5 milj. euroa. Henkilöstökulut laskivat 0,3 prosenttia edellisen vuoden tasosta. Palkat ja palkkiot laskivat 0,2 prosenttia. Palkkamenojen kehitykseen vaikuttavat kunta-alan virka- ja työehtosopimuksissa määritellyt sopimuskorotukset. Sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuoden 2016 palkkakuluihin oli noin 0,6 prosenttia.

Turun kaupunki julkaisee erillisen henkilöstöraportin vuodelta 2016.

7. Tasekirja

Tasekirja sisältää toimintakertomuksen, kaupungin tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman sekä konsernituloslaskelman, konsernitaseen ja konsernin rahoituslaskelman sekä näiden liitetiedot. Lisäksi tasekirjaan sisältyvät talousarvion toteutumisvertailut.

Tasekirjan allekirjoittaa kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsenet.

Turun kaupungin tilinpäätös 2016 (Toimintakertomus, Talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen, Tuloslaskelma, Tase, Rahoituslaskelma, Konsernituloslaskelma, Konsernitase, Konsernin rahoituslaskelma ja tilinpäätöksen liitetiedot), liitetään kokouksen asiakirjoihin.