Turun hallinto-oikeus
Sairashuoneenkatu 2 - 4
PL 32
20101 TURKU
Lähete: 00109/17/4103
Turun kaupungin lausunto Turun hallinto-oikeudelle Moikoisten itärannan asemakaava-valituksesta
Hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallitusta hankkimaan Moikoisten itärannan asemakaava-asiassa (00109/17/4103) valtuuston lausunnon 24.2.2017 mennessä.
Kaupunginhallituksen johtosäännön (kv 15.12.2014 § 193) 8 § 1 mom. 6-kohdan mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asian, joka koskee selityksen ja lausunnon antamista kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta.
Turun kaupunginhallitus palauttaa lähetteen asiakirjoineen, liittää oheen pyydetyt asiakirjat sekä ilmoittaa lausuntonaan asiaan seuraavaa:
Kaava-alueen sijainti ja sisältö
Kaavanmuutosalue sijaitsee Pitkänsalmen rannalla Hirvensalossa Moikoisten uimarannan ja Pitkäsalmen venevalkaman välisellä alueella. Alueella sijaitsee pientalotontteja ja voimassa olevassa asemakaavassa huvi- ja viihdetarkoituksia varten osoitettu YV-korttelialue. Maisemallisesti keskeisellä paikalla Kirjamäenkujan päässä on 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa rakennettu uusrenessanssin piirteitä omaava rakennus, joka on ympäristöllisesti ja rakennushistoriallisesti arvokas. Muut alueen asuinrakennukset on pääosin rakennettu 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alkupuolella. Pietarkallion metsäiselle, maastoltaan jyrkälle puistoalueelle on pääsy Pietinkujalta ja Pitkäsalmenkadulta.
Asemakaavan tavoitteena on säilyttää suojeluarvoa omaava rakennus, selkiyttää olemassa olevien tonttien ranta-alueita ja osoittaa kaavanmuutosalueelle kaksi uutta rakennuspaikkaa sekä säilyttää vapaa pääsy rantaan.
Osallistumisen järjestäminen asemakaavoituksessa
Kaavoitusmenettelystä ja siltä edellytetystä vuorovaikutuksesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa. Keskeistä vuorovaikutuksen toteutumisessa on, että kaavoituksen etenemisestä tiedotetaan siten, että osallisilla on mahdollisuus kaavoituksen eri vaiheissa esittää mielipiteitä ja muistutuksia.
Asemakaavan muutoksen vuorovaikutus on toteutunut säännösten mukaisesti. Toteutunut vuorovaikutus käy yksityiskohtaisesti ilmi kaavaselostuksesta kohdista 4.2 ja 4.4. Osallisille on tarjottu useampia mahdollisuuksia tuoda mielipiteensä esille ja esitettyihin mielipiteisiin ja muistutuksiin on annettu perustellut kannanotot. Vuorovaikutus ei kuitenkaan voi aina johtaa kaikkien esitettyjen mielipiteiden huomioon ottamiseen.
Sisältövaatimusten täyttyminen ja suojelumääräykset
MRL:n 54.2 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.
MRL:n 57.1 §:n mukaan asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset). MRL:n 57 §:n 2 momentin mukaan, jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, asemakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). Suojelumääräysten tulee olla maanomistajalle kohtuullisia.
Asemakaavamuutoksella suojellaan kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi todettu Kirjamäen huvilarakennus, joka on merkitty kaavassa säilytettäväksi kohteeksi merkinnällä sr-1. Suojelumääräykseen on tehty muutoksia Museokeskuksen lausunnon perusteella. Museokeskuksen lausunnossa on todettu, että tynnyriholvatulla kellarilla on myös rakennus- ja kulttuurihistoriallista arvoa. Lausunnossa ei ole eritelty arvojen merkittävyyttä. Museokeskuksen lausunnon johdosta uudisrakennuksen rakennusalaa on laajennettu ja AO-1 korttelialueen kaavamääräystä täydennetty siten, että uudisrakentamisen yhteydessä saa säilyttää rakennusalalla sijaitsevan tynnyriholvatun kellarin.
Kaupunkisuunnittelu ei pidä perusteltuna rajoittaa tonttijaon tekemistä AO-1 korttelialueella ottaen huomioon, että tonttijaon tekemistä ei ole rajoitettu muillakaan alueen tonteilla. Myöskään Museokeskus ei ole tällaista rajoitusta lausunnossaan ehdottanut. Korttelialueen maisemallisesti merkittävien tekijöiden säilyttäminen on huomioitu asemakaavamuutoksessa. Kaavaehdotuksen AO-1 korttelialuetta koskevalla kaavamääräyksellä velvoitetaan säilyttämään rakennusalojen, kulkuteiden ja autopaikkojen ulkopuolella oleva kookas puusto.
Asemakaavamuutoksen johdosta Pietarkallion puistoalue laajenee. Tosiasiallisesti yleiseen virkistyskäyttöön käytettävissä olevat alueet lisääntyvät asemakaavamuutoksen johdosta ja vapaa pääsy rantaan säilyy.
Rakennusoikeuden lisääminen
MRL:n 54.3 §:n mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.
Kaava-alueelle osoitettu rakennusoikeus lisääntyy asemakaavanmuutoksen myötä AO-1 ja AO-2 korttelialueilla. AO-2 korttelialueen tehokkuusluvuksi muodostuu n. e = 0,24. Ottaen huomioon AO-1 korttelialueen koon, sen tehokkuusluku muodostuu jopa AO-2 korttelialuetta pienemmäksi. Lisärakentamisen osoittaminen on kohtuullista ottaen huomioon ympäristön tonttien voimassa olevan asemakaavan mahdollistamat tehokkuusluvut ja AO-1 korttelialueen rakennussuojelukohteen. Esimerkiksi: muutoksenhakijan tonteilla 853-51-51-9 ja 853-51-51-8 tehokkuusluvut ovat e = 0,39 ja e = 0,41. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevien käyttötarkoitukseltaan kaava-aluetta vastaavien muiden tonttien tehokkuudet ovat esimerkiksi seuraavat: tontti 853-51-51-4 e = 0,44 ja tontti 853-51-51-6 e = 0,49. Ehdotuksen tonttitehokkuus ei ole ylimitoitettu, kun huomioidaan ympäristön tonttitehokkuudet.
Yhteenveto
Edellä ja kaava-asiakirjoissa esitetyn perusteella kaupunginhallitus toteaa, että Moikoisten itärannan asemakaavanmuutos on lainmukainen. Kaupunginhallitus katsoo, että valituksessa ei ole esitetty perusteita kaavan hyväksymispäätöksen kumoamiseksi, joten valitus tulee hylätä.
Lisätietoja antaa tarvittaessa kaupunginsihteeri Satu Lehto, puh. 044 9074 064, sähköposti satu.j.lehto@turku.fi, PL 355, 20101 Turku.