Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen ja kaupunginsihteeri Pia Bergström 1.2.2017:

Hallintosääntöuudistuksen ja toimialauudistuksen välinen suhde

Uusi kuntalaki tulee kaikilta osin voimaan 1.6.2017 ja se edellyttää Turun kaupungin hallintosäännön uudistamista. Turun kaupungin kannalta uudistus on lähinnä tekninen eikä uuden hallintosäännön hyväksyminen tässä yhteydessä tarkoita kaupungin organisatorista uudistamista.

Uusi kuntalaki lähtee siitä, että kaikki erilliset valtuustotasolla hyväksytyt säännöt, kuten toimialojen johtosäännöt, kootaan yhteen asiakirjaan. Hallintosäännön osaksi liitetään lisäksi muita tällä hetkellä hallintosäännöstä erillään olevia sääntöjä, kuten kaupunginvaltuuston työjärjestys, palkkiosääntö sekä hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat määräykset. Hallintosääntöuudistus antaa kaupungille mahdollisuuden selkeyttää ja yhdenmukaistaa sääntelyään sekä helpottaa tiedonhakua kuntalaisen näkökulmasta.

Hallintosäännön uudistamiseen tähtäävä valmistelu on käynnistynyt loppusyksystä 2016 ja työhön osallistuvat kaikki kaupungin toimialat. Uuden kuntalain 90 §:n mukainen hallintosääntö on oltava hyväksyttynä seuraavan valtuustokauden alkaessa eli 1.6.2017. Hallintosääntö valmistellaan kaupunginvaltuustoon hyväksyttäväksi 15.5.2017.

Ennen uuden hallintosäännön valmisteluprosessia on käynnistynyt kiinteistötoimialan ja ympäristötoimialan yhdistämiseen tähtäävä kaupunkiympäristötoimialan perustaminen. Uusi toimiala aloittaa toimintansa 1.1.2018. Kaupunkiympäristötoimialan ”johtosääntö” ja toimialojen yhdistymisen aiheuttamat muutokset kaupunginhallituksen nykyiseen johtosääntöön ovat kuitenkin osa kaupunginvaltuustoon toukokuussa tuotavaa hallintosääntöuudistusta. Tästä syystä liitteenä 1 oleva sääntökokonaisuus on laadittu liitettäväksi samaan rakenteeseen kuin toukokuussa valtuustossa hyväksyttävä uusi hallintosääntö. Uuden hallintosäännön rakenne poikkeaa nykyisestä jo yksinomaan sisällön laajuuden osalta, mutta se tulee kokoavana asiakirjana olemaan huomattavasti selkeämpi kuin tämän hetkinen hallintosäännöstä erillään olevien johtosääntöjen ja muiden erillissäännöstöjen muodostama kokonaisuus.

Uudessa hallintosäännössä on selkeästi omissa luvuissaan esitetty kaikki kaupungin toimielimet (luottamuselimet), koko kaupungin hallinnollinen organisaatio kaupunginjohdosta toimialoihin sekä toimielinten, luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden toimivalta. Aiemmin esimerkiksi toimivaltojen osalta kokonaisuuden hahmottaminen on ollut vaikeaa, koska toimivalloista ja tehtävistä on määrätty useissa eri asiakirjoissa mukaan lukien jokaisen toimielimen tekemät delegointipäätökset.

Tässä vaiheessa kaupunginhallitus päättää osaltaan vain kaupunkiympäristötoimialan perustamisen edellyttämistä sääntömuutoksista, jotka liitetään sellaisenaan osaksi toukokuussa päätöksentekoon tuotavaa hallintosääntöä. Kaupunginhallituksen päätöksen myötä kaupunkiympäristötoimialan perustamiseen liittyvä uusi luottamuselinrakenne on siten alustavasti selvillä jo ennen kevään 2017 kuntavaaleja. Kaupunginhallitus voi kuitenkin esittää toukokuussa kaupunginvaltuustolle tuotavaan hallintosääntökokonaisuuteen vielä vähäisiä tarkistuksia liitteeseen 1.

Viranhaltijoiden toimivalta konsernihallinnossa ja uudella toimialalla tulee tarkentumaan kevään aikana. Johtavien viranhaltijoiden toimivallat ovat osa uutta hallintosääntöä ja niistä tullaan päättämään uuden säännön hyväksymisen yhteydessä 15.5.2017.

Uudet toimielimet

Kaupunkiympäristötoimialan perustamisen myötä suurimman muutoksen nykyiseen luottamuselinrakenteeseen aiheuttaa kaupunginhallituksen uusi kaupunkikehitysjaosto. Kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaosto tulee 1.1.2018 alkaen vastaamaan kaupungin kiinteistökehityksen, maankäytön ja tilankäytön strategisesta ohjauksesta.

Kaupunkikehitysjaoston tehtävät tulevat muodostumaan osin täysin uusista tehtävistä, kuten maankäyttöön ja asumiseen liittyvien ohjausasiakirjojen lähtökohdista ja tavoitteista sekä investointiohjelmien lähtökohdista ja kohteiden priorisoinnista. Lisäksi tehtäviin lukeutuvat sellaiset kaupunginhallitukselta ja Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnalta jaostolle siirtyvät tehtävät, jotka kuuluvat luontevimmin jaoston toimialaan. Jaoston perustamisen myötä voidaan poliittisessa päätöksenteossa aiempaa laajemmin keskittyä kaupungin strategiseen tavoiteasetantaan maankäytössä ja kiinteistökehityksessä, mikä on ollut yksi toimintamalliuudistuksen tavoitteista.

Kiinteistöliikelaitoksen liikelaitosaseman purkamisen myötä nykyiset Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan tehtävät, jotka eivät siirry uuden jaoston tehtäviksi, tullaan käytännössä yhdistämään ensisijaisesti kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan nykyisten tehtävien kanssa ja molempien toimielinten tehtäviä hoitaa jatkossa uusi kaupunkiympäristölautakunta.

Kaupunkiympäristölautakunta vastaa kaupungin maankäytön, liikenteen ja yleisten alueiden suunnittelusta, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan seurannasta, kaupungin maaomaisuuden hallinnasta sekä katujen ja muiden yleisten alueiden rakennuttamisesta ja ylläpidosta. Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta vastaa kaupungin toimitilojen hallinnasta, ellei tehtäviä ole annettu muulle toimielimelle tai viranhaltijalle.

Uuden kaupunkiympäristötoimialan viranomaistoimintoihin olennaisesti liittyvistä tehtävistä tulee vastaamaan rakennus- ja lupalautakunta. Se tulee toimimaan rakennusvalvonta-, ympäristönsuojelu-, ja terveydensuojeluviranomaisena sekä hulevesi- ja ojittamisasioista vastaavana monijäsenisenä toimielimenä, ellei tehtävää ole osoitettu viranhaltijalle. Lisäksi rakennus- ja lupalautakunta toimii yksityistielain mukaisena tielautakuntana. Viranomaistehtäviä siirtyy käytännössä sekä nykyiseltä kiinteistötoimialalta että ympäristötoimialan sisältä, kuten nykyiseltä kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalta uuteen lupa- ja valvontalautakuntaan siirtyvät ympäristöterveydenhuolloin ja ympäristönsuojelun viranomaistehtävät.

Seudulliset lautakunnat jatkavat tässä vaiheessa ennallaan, koska niiden toimiala ja kokoonpano perustuvat paljolti erityislainsäädännöllä kohdennettuihin tehtäviin ja seudullisiin sopimuksiin. Kyseisten sopimusten muuttaminen edellyttää sopimuskuntien välistä neuvottelua ennen muutosten vahvistamista kaupunginvaltuustossa.

Kuntalain velvoite tarkistaa voimassaolevien johtosääntöjen muotoa koskee kuitenkin myös seudullisia lautakuntia sekä niiden päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta vastaavaa isäntäkuntamuotoista organisaatioita. Tässä vaiheessa onkin perusteltua, että kaupunginhallitus hyväksyy osaltaan myös seudullisia lautakuntia koskevat muutokset vastaamaan kaupungin lakiperusteisesti muodostettavaa uutta hallintosääntöä. Kaupunki tulee käymään kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen sopijaosapuolten välillä neuvottelut siten, että säännöstö voidaan lopullisesti hyväksyä muodollisen prosessin jälkeen tarkistettuna kaupunginvaltuustossa 15.5.2017.

Merkittävimmät muutokset nykyisten toimielinten ja viranhaltijoiden toimivaltoihin

Kaupunginvaltuuston toimivallan osalta ei ehdoteta tehtävän muita muutoksia, kuin omaisuuden hankkimiseen ja luovuttamiseen liittyvän toimivaltarajan korotusta kahdesta kolmeen miljoonaan. Tällöin raja saataisiin selvyyden vuoksi yhteneväiseksi tilahankkeiden hankesuunnitelmarajan kanssa, joka kaupunginvaltuuston osalta on yli kolmen miljoonan euron kustannusarvion ylittävät hankkeet ja yli 300.000 euron vuosivuokrahankkeet. 

Kaupunginhallituksen nykyisestä toimivallasta poistuvat edellä kuvatulla tavalla vain ne asiat, jotka liittyvät uuden jaoston perustamiseen ja joista tulee jatkossa päättämään kaupunkikehitysjaosto. Näitä ovat esimerkiksi yli 2 miljoonan euron tilahankkeiden tarveselvityksistä, 1 - 3 miljoonan euron tilahankkeiden hankesuunnitelmista ja merkittävistä kiinteän omaisuuden hankkimisesta ja luovuttamisesta päättäminen sekä kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle annettavat lausunnot, jotka koskevat kaupungin sisäisen joukkoliikenteen järjestämistä.

Etuosto-oikeuden käyttämisestä päättämistä ehdotetaan lisättäväksi etuostolain mukaisesti kaupunginhallituksen tehtäviin. Etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä on taas tähän asti päättänyt kiinteistötoimialan toimialajohtaja. Poliittisen harkintavallan vahvistamiseksi esitetään nyt, että uusi jaosto päättäisi yli miljoonan euron arvoisten kiinteistökauppojen osalta myös etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä.

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnalta siirtyy kaupunkikehitysjaoston päätettäväksi muun muassa kiinteän ja toimialaansa kuuluvan irtaimen omaisuuden hankkiminen ja luovuttaminen sekä muista omistajahallintaansa perustuvista sopimuksista ja sitoumuksista päättäminen, mikäli kauppahinta tai sopimuskorvaus on yli 500.000 euroa. Kyseisellä ratkaisulla pyritään eriyttämään toisistaan strategisesti merkittävissä kohteissa maankäytön suunnitteluun liittyvä toimivalta maan luovutuksesta.

Lisäksi Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnalta siirtyvät jaoston päätettäväksi kaikki maankäyttösopimukset sekä maankäytön kumppanuus- ja yhteistyösopimuksista ja tontinluovutuskilpailujen järjestämisestä päättäminen.

Kaupunkiympäristötoimialalle jäävät kuitenkin päätettäväksi alle 500.000 euron arvoiset kaupat ja alle 150.000 euron vuokraukset (vuosivuokra), millä on tarkoitus kohdentaa päätösvalta asiakasrajapinnan ja operatiivisen työskentelyn näkökulmasta tarkoituksenmukaisella tavalla.

Kaupunkiympäristötoimialan tulevan toimialajohtajan toimivalta muodostuu aiemmin kahden toimialajohtajan yhdistetyistä tehtävistä. Muutoin tehtäviin ei ole tulossa merkittäviä lisäyksiä.

Liite 1Kaupunkiympäristötoimialan perustamiseen liittyvä säännöstö

Oheismateriaali 1Kaupunkiympäristötoimialan perustamiseen liittyvä säännöstö vertailukommenteilla.

Oheismateriaali 2Kiinteistötoimialan johtosääntö 26.10.2015 § 183

Oheismateriaali 3Ympäristötoimialan johtosääntö 26.10.2015 § 183

Oheismateriaali 4Kaupunginhallituksen johtosääntö 15.12.2014 § 193

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää hyväksyä osaltaan hallintosääntöön liitettäväksi kaupunkiympäristötoimialan perustamiseen liittyvät sääntömuutokset liitteen 1 mukaisesti.

PäätösAsia pantiin pöydälle Eevan Eklundin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Merkittiin, että esittelijä teki johtosääntöön kaupunginhallituksen kokouksessa esitellyt muutokset.

Pöydältä 6.2.2017 § 50

Liite 2Kaupunkiympäristötoimialan perustamiseen liittyvä säännöstö (kh:n kokouksessa 6.2.2017 tehdyt muutokset huomioitu; muutokset punaisella)

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää hyväksyä osaltaan hallintosääntöön liitettäväksi kaupunkiympäristötoimialan perustamiseen liittyvät sääntömuutokset liitteen 2 mukaisesti.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Ennen varsinaista päätöksentekoa äänestettiin asian käsittelyn jatkamisesta.

Asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 11-2.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Eklund, Pietari, Maaskola, Miikkola, von Frenckell-Ramberg, Alanen, Parpola, Huovinen, Vornanen, Rantanen ja Manni.

Eevan tekemän seuraavansisältöisen palautusehdotuksen puolesta äänesti häntä kannattanut Yrttiaho:

"Kaupunkiympäristötoimialan perustamisen edellyttämät sääntömuutokset tulee lähettää uudelleen valmisteluun siten, että kaupunkikehitysjaostoa ei perusteta ja olemassa oleva konsernijaosto lakkautetaan ja näiden tehtävät siirretään kaupunginhallitukselle ja kaupunginhallituksen alaisille toimikunnille."

Yrttiahon seuraavansisältöinen muutosehdotus raukesi kannatuksen puuttuessa:

”Kaupunginhallitus päättää hylätä esityksen:

- kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaostoa ei perusteta. Kaupunginhallituksen toimivallan lisääminen maapolitiikassa esitetyllä tavalla vähentää demokratiaa.

- kiinteistö- ja ympäristötoimialoja ei yhdistetä.

- kiinteistöliikelaitoksen johtokunta ja kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta jatkavat nykyisellä toimivallallaan.

- liikelaitosmallista voidaan luopua kiinteistöliikelaitoksen osalta päätöksenteon avoimuuden lisäämiseksi.

Päätösvallan keskittämiselle ei ole perusteita. Pohjaesityksessä ehdotetut linjaukset keskittävät maapoliittista valtaa, kaventavat demokratiaa ja kasvattavat päätöksenteon alttiutta korruptiolle. Esimerkiksi kestävän kaupunkisuunnittelun ja ympäristönsuojelun näkökulmat päätöksenteossa jäävät taloudellisten intressien alle."