Turun kaupunki toteaa lausuntonaan seuraavaa:
Selvitysmiehet Atso Taipale ja Kyösti Värri selvittivät v. 2015 edellisen kerran erityisen koulutustehtävän asemaa opetus- ja kulttuuriministeriölle. Jo tuolloin tuli esiin rahoituksen kohdentumisen ongelmat. Koulutuksen järjestäjien saamissa korvauksissa on suuria eroja, mutta myös saman koulutuksen järjestäjän saamat korvaukset poikkeavat nykyisessä käytännössä merkittävästi toisistaan. Esimerkiksi Turussa vain osa erityisen koulutustehtävän saaneista lukioista saa rahoituksellista tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
Hallituksen esityksen luonnoksessa on nostettu esille myös yksityisten oppilaitosten perusteettomasti saama merkittävä tuki, n. 2,6 miljoonaa euroa. Esitysluonnoksessa yksityisiä ja kunnallisia koulutuksen järjestäjiä tultaisiin kohtelemaan yhdenvertaisesti.
Esitysluonnoksen keskeisiä kohtia on erityisen tehtävän saaneiden koulutuksen järjestäjien saaman rahoituksen uudelleenjärjestely. Esityksen perusteella muutettaisiin erityisen koulutustehtävän lisän laskentaperusteita. Turun kaupungilla ei ole tähän asiaan suoranaisesti huomautettavaa. On kuitenkin todettava, että laskentamallissa tehtävään käytettävissä oleva valtakunnallinen resurssi pysyy nykyisellä tasollaan eikä esityksessä ole mainintaa sen pysyvyydestä. Lakia säädettäessä tulisikin huomioida lukiokoulutuksen valtionosuuksiin tehdyt mittavat leikkaukset vuosina 2014 ja 2015. Samalla tulisi myös huomioida, että erityisen tehtävän saama tuki ei kata erityisen tehtävän aiheuttamista kuluista kuin vähäisen osan.
Esityksen sivuilla 20 ja 21 on esimerkkitaulukot lisärahoituksen opiskelijakohtaisesta määrästä. Molemmissa malleissa korostuu IB-opetukselle aiottu huomattavasti muita erityistehtäviä korkeampi kerroin. Tällä hetkellä Suomessa on 14 IB-lukiota, joista 11 saa korotettua yksikköhintaa. Vastaavasti urheilupainotteisia lukioita on 13, joista 12 saa korotettua tukea. Olisikin perusteltua urheilulukioiden korkeiden käyttökustannusten ja suuren alueellisen vaikutuksen vuoksi korottaa niille suunniteltua kerrointa.
Mahdollisuus poiketa valtakunnallisesta tuntijaosta on esityksessä osoitetulla tavalla keskeinen edellytys erityisen lukiokoulutustehtävän toteuttamiseksi, ja se tulisi ehdottomasti säilyttää nykyisessä muodossaan.
Erityisen koulutustehtävän myöntämisen perusteet on esityksessä määritelty selkeästi. Turun kaupunki tukee näkemystä, ettei erityistä koulutustehtävää myönnettäisi yksittäisen urheilulajin tai instrumentin opetuksen tarpeen perusteella. Esityksessä on huomioitu ennakoivasti se, että erityistehtävä voi kohdistua myös oppiainerajat ylittäviin kokonaisuuksiin. Uutta esityksessä on mahdollinen velvoite erityisen koulutustehtävän mukaisesta valtakunnallisesta kehittämisestä mm. luomalla uusia toimintamalleja ja koulutuksen järjestämisvaltuuksia. Turun kaupunki tukee esitystä tältä osin.
Turun kaupungilla on erityinen koulutustehtävä musiikissa, urheilussa, luonnontieteissä, teknologiassa ja taideviestinnässä. Jokaisen erityistehtävän osalta Turku on voimakas alueellinen ja myös valtakunnallinen koulutuksen järjestäjä. Kaikki lukiorakennukset ovat perusteellisesti uusittuja tai parhaillaan niitä remontoidaan. Lukiot ovat hyvin varustettuja ja niissä on ammattitaitoinen opettajakunta. Yhteistyö alueen korkeakoulujen kanssa on jatkuvaa ja laaja-alaista, ja mm. Turun yliopiston kanssa on solmittu kattava yhteistyösopimus. Naapurikuntien kanssa on tehty pitkään yhteistyötä mm. Turun Seudun Etärenkaan ja Turun seudun opetustoimenforumin kautta.
Turun kaupunki katsookin, että erityisen koulutustehtävän lupia myönnettäessä tulee esityksen tavoin painottaa koulutuksen järjestäjien jatkuvaa resursointia henkilöstön riittävään määrään ja kehittämiseen, toiminnan alueelliseen vaikutukseen sekä korkeakoulujen ja yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. On itsestään selvää, että toimintaa on arvioitava saatujen tulosten perusteella. Arviointi voi kohdistua opiskelijoiden menestykseen opiskeluaikana sekä lukio-opintojen läpäisyyn ja menestykseen kuten myös sijoittumiseen jatko-opintoihin. Myös valmius toimia valtakunnallisena kehittäjänä on pidettävän mukana valintaperusteissa. Valintakriteerejä määritettäessä tulisi huomioida ne panostukset erityisen tehtävän saaneisiin lukioihin, joita koulutuksen järjestäjät ovat tähän mennessä tehneet. Erityiseen koulutustehtävään osoitetut tuet kattavat ainoastaan pienen osan sen aiheuttamista kustannuksista. Tämän vuoksi niiltä koulutuksen järjestäjiltä, joille luvat tullaan myöntämään, on edellytettävä voimakasta ja mitattavissa olevaa sitoutumista tehtävän suorittamiseksi.
LAUSUNNON KESKEINEN SISÄLTÖ
Yksityisiä ja kunnallisia koulutuksen järjestäjiä on tuen saannissa kohdeltava yhdenvertaisesti.
Erityisen koulutustehtävän lisän maksuperusteita muutettaessa on taattava, että valtakunnallinen kokonaisresurssi pysyy nykyisellä tasollaan. Nyt maksettu tuki kattaa vain osan koulutuksen aiheuttamista kustannuksista. Urheilulukioiden ja urheiluakatemioiden korkeiden käyttökustannusten vuoksi niille laskettua opiskelijakohtaista kerrointa tulisi korottaa.
Mahdollisuus poiketa valtakunnallisesta tuntijaosta tulisi ehdottomasti säilyttää nykyisessä muodossaan.
Erityisen koulutustehtävän lupia myönnettäessä tulee painottaa koulutuksen järjestäjien jatkuvaa resursointia henkilöstön riittävään määrään ja kehittämiseen, toiminnan alueelliseen vaikutukseen sekä korkeakoulujen ja yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön.