Johtaja Jukka Laiho ja rahoituspäällikkö Kari Pentti 25.1.2017:

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 15.2.2010 § 31 rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet. Päätöksellä uudistettiin kaupungin sijoitusperiaatteet vuodelta 2002 ja päätettiin uudistaa keskeisiä rahoitusperiaatteita valtuustotasolla. Valtuuston määrittelemien periaatteiden mukaan kaupunginhallitus hyväksyy vuosittain lainannosto- ja sijoitussuunnitelman.

Vuoden 2017 sijoitussuunnitelma on tämän lainannostoesityksen liitteenä.

Kaupungin rahoitusasema vuoden 2016 lopulla

Kaupungin maksuvalmius säilyi vuoden 2016 aikana hyvällä tasolla. Vuoden 2016 lainannostosuunnitelman mukaisesti kuntatodistuksia käytettiin tasaamaan kassavarannossa tapahtuvaa vaihtelua. Enimmillään kuntatodistuksia oli liikkeellä 80 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin viime vuonna yhteensä 150 milj. euroa. Vuoden aikana lyhennettiin vastaavasti 100 milj. euron pitkäaikaisia lainoja. Näin ollen pitkäaikainen velka lisääntyi viime vuonna 50 milj. euroa. Lisäksi vuodenvaihteessa oli liikkeellä lyhytaikaista velkaa eli kuntatodistuksia yhteensä 55 milj. euroa. Kuntatodistuskanta nousi vuoden aikana 35 milj. euroa edellisen vuodenvaihteen 20 milj. eurosta. Lainakannan lisäykseksi muodostui näin ollen 85 milj. euroa.

Tytäryhtiöiden talletukset vähenivät vuoden 2016 aikana 7 milj. euroa ja henkilöstökassan talletukset vähenivät 0,8 milj. euroa ja näiden seurauksena korollinen kokonaisvelka kasvoi vuoden aikana 77 milj. euroa 675 milj. euroon.

Pitkäaikaisten lainojen nostot vuonna 2016

Kaupunki nosti vuoden 2016 pitkäaikaiset yhteensä 150 milj. euron lainat erikseen kolmessa erässä. Keväällä nostettiin Kuntarahoitukselta 50 milj. euron kiinteäkorkoinen taselaina ja laskettiin liikkeelle kotimainen 50 milj. euron vaihtuvakorkoinen joukkovelkakirjalaina. Joulukuussa nostettiin vielä Pohjoismaiden Investointipankista 50 milj. euron vaihtuvakorkoinen ja lyhennysohjelmallinen laina konsernin kouluinvestointeihin. Investointilainan laina-aika on 25 vuotta. Muiden lainojen laina-ajat ovat viisi ja seitsemän vuotta.

Lainakannan suojaukset vuonna 2016

Lainakantaa suojattiin muuttamalla Kuntarahoituksen yhteensä 110 milj. euron lainat kiinteäkorkoisiksi keväällä. Lisäksi nostettiin uusi 50 milj. euron Kuntarahoituksen laina kiinteäkorkoisena. Lisäksi muutettiin kahden olemassa olevan yhteensä 80 milj. euron koronvaihtosopimuksen maturiteettia pidemmiksi purkamalla samalla seuraavan parin vuoden suojausta. Suojausaikaa pidennettiin vuoteen 2025 asti.

Kaupunginhallitus 8.8.2016 päätti, että kaupungin korkosuojauksille asetetaan rajat eli vaihteluväli 40 % ja 90 % suhteessa kunkin vuoden vaihteen korolliseen kokonaisvelkaan.

Kaupungin korollisen velan suojausten kokonaismäärä oli 540 milj. euroa vuoden 2016 lopussa. Lainoista oli kiinteäkorkoisia 220 milj. euroa ja koronvaihtosopimuksilla oli suojattu kiinteäkorkoisiksi 320 milj. euroa. Näin ollen suojausaste 675 milj. euron kokonaisvelasta oli 80 % vuoden lopussa.

Kaupungin korollisen velan keskikorko oli vuoden lopussa n. 1,03 %. Vuoden 2016 aikana korkomenot olivat 7,6 milj. euroa. Korkomenojen odotetaan pysyvän ennallaan tai jopa alenevan vuosien 2017- 2020 aikana.

Kassavarannon vaihtelut   

Kaupungin kassavarannon vaihtelut vähenivät viime vuonna nostettujen kuntatodistusten seurauksena. Alimmillaan kassavaranto on ollut 80 milj. euroa ja ylimmillään 149 milj. euroa. Kuukausitasolla menot ja tulot ovat vaihdelleet n. 130 – 180 milj. euron välillä. Yhden päivän aikana kassatapahtumia on ollut enimmillään 106 milj. euroa. Keskimäärin kassavaranto oli 117 milj. euroa. Vuoden lopussa kassavaranto oli 145 milj. euroa (ilman vahinkorahaston rahoitusomaisuutta (sijoituksia)). Kaupungin kassavarat toimivat koko konsernin likviditeettipuskurina, koska kaupungin kassavarat ovat käytännössä myös konsernin kassavarat.

Rahoitusmarkkinoiden kehitys

Korkomarkkinoilla lyhyet korot ovat vuoden 2016 aikana laskeneet edelleen alaspäin negatiivisille tasoille. Sen sijaan pitkät korot nousivat vuoden loppua kohden jo lievästi. Euroopan keskuspankki ei muuttanut ohjauskorkoa vuoden 2016 aikana 0,05 %:sta, vaikka alensi pankkien talletuskorkoa keskuspankkiin -0,40 %:iin, jonka takia 1- 12 kuukauden euriborkorot olivat vuoden lopussa negatiivisia. Lisäksi Euroopan keskuspankki aloitti euroalueen pääasiassa valtionlainojen ja julkisen sektorin lainojen osto-ohjelman, joka jatkunee vuoden 2017 loppuun asti tosin alenevalla tasolla. Ohjauskorkoa ei näin ollen vielä vuoden 2017 aikana todennäköisesti nosteta.

Talouskasvu on Euroopan komission marraskuun ennusteen mukaan edelleen vaimeaa euroalueella vuosina 2017 – 2018 n. 1,6 % - 1,8 %. Mm. öljyn hinta on noussut vuoden 2016 lopussa, joka vaikuttaa myös inflaatioon. Euroopan komission ennusteen mukaan inflaatio vuonna 2017 olisi euroalueella 1,6 %.

USA:ssa talouskasvu on jo voimakkaampaa. USA:n keskuspankki nosti ohjauskorkoaan odotetusti joulukuussa 0,50 – 0,75 %:n tasolle.  

Kuntasektorin rahoitus

Euroopan keskuspankin käynnistämä valtion lainojen osto-ohjelma alentaa myös kaupungin varainhankinnan hintaa tilapäisesti. Vaikka Suomen valtion luottokelpoisuusluokitus on alentunut (Standard & Poor’s AA+), niin tämä ei ole näkynyt vielä Suomen valtion ja kuntien varainhankinnan hinnassa.

Kaupungin lainakannan hajauttaminen

Kaupunginvaltuuston 15.2.2010 hyväksymien rahoitus- ja sijoitusperiaatteiden kohdan 1.3 mukaan kaupunki turvaa rahoituksen saatavuuden ylläpitämällä kaupungin hyvää nimeä markkinoilla ja käyttämällä rinnan erilaisia rahoitusmuotoja ja rahanlähteitä.

Rahoituslähteiden hajautuksen ohella periaatteena on hajauttaa lainakannan maturiteettijakaumaa sekä viitekorkoperusteita, jotta mahdolliset muutokset varainhankinnan saatavuudessa ja markkinakoroissa heijastuisivat mahdollisimman vähän kaupungin rahoituskuluihin. Lainakannan maturiteetin hajauttamisessa pyritään toteuttamaan seuraavaa karkeaa hajautusperiaatetta kuitenkin markkinatilanne ja rahoituksen saatavuus huomioiden:

• Ensimmäinen osa lainakannasta pidetään lyhyessä (alle vuoden) maturiteetissa (emittoidut kuntatodistukset), joka on varainhankinnan edullisin komponentti tällä hetkellä, mutta samalla likviditeettiriski eli jälleenrahoitusriski on suurin. Markkinahäiriötapauksessa lyhyt varainhankinta pyritään korvaamaan nopeasti pidemmällä rahoituksella.
• Toinen osa lainakannasta pidetään keskipitkässä maturiteetissa (n. 1- 5 vuotta), jota uusitaan eli jälleenrahoitetaan säännönmukaisesti vuosittain ja pidetään yllä kaupungin hyvää nimeä markkinoilla laskemalla liikkeelle mm. jvk-lainoja sekä säilytetään tuntuma kyseiseen varainhankintakanavaan.
• Kolmas osa lainakannasta hankitaan pitkänä rahoituksena (5 – 30 vuotta), joka on absoluuttisesti kallein osa varainhankinnasta tällä hetkellä, mutta samalla varaudutaan Suomen koko julkisen sektorin luottokelpoisuuden mahdolliseen heikkenemiseen ja edelleen rahoituksen vaikeutumiseen ja hinnan kallistumiseen.

Lainannostosuunnitelma vuodelle 2017

Kaupunginvaltuuston 14.11.2016 vahvistamassa kaupungin vuoden 2017 talousarviossa on pitkäaikaisten lainojen lisäys merkitty 100 milj. euroksi ja lyhytaikainen velanotto 15 milj. euroksi. Kaupungin pitkäaikaisesta lainakannasta ei eräänny pitkäaikaisia kertalyhenteisiä lainoja vuoden 2017 aikana. Sen sijaan vuoden vaihteessa olleet 55 milj. euron kuntatodistukset erääntyvät jo tammikuun lopussa. Lisäksi korkotukilainasta on n. 11.000 euron lyhennys.

Lainakannan lisäykseksi muodostunee vuonna 2017 enimmillään 115 milj. euroa.

Talousarviokirjassa todetaan, että kaupungilla on kuntatodistuslimiittejä tällä hetkellä yhteensä 400 milj. euroa, joita voidaan käyttää tarvittaessa täysimääräisesti maksuvalmiuden turvaamiseen lyhytaikaisesti tai korvaamaan pitkäaikaisia lainoja.

Vuoden aikana erään pankin kuntatodistuslimiittiä mahdollisesti päivitetään ja korotetaan. Näin varmistetaan riittävä kilpailuttaminen eri pankkien välillä. 

Lyhytaikainen velanotto on tarkoitus toteuttaa kuntatodistuksia liikkeelle laskemalla. Vuoden 2016 lopussa kuntatodistuksia oli liikkeellä 55 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarvion mukaan kuntatodistusten määrän nettomuutos olisi 15 milj. euroa, jolloin vuoden 2017 lopussa kuntatodistuksia voisi olla liikkeellä yhteensä 70 milj. euroa. Vuoden 2017 aikana kuntatodistuksia voi silti olla liikkeellä ajoittain merkittävästi tätä suurempi määrä. Kuntatodistuksia on myös tarpeen käyttää tasoittamaan kassavarannon kuukauden sisällä tapahtuvaa vaihtelua erityisesti kaupungin palkkapäivien ja verotulopäivien välillä.

Kuntatodistuksilla nostettavan lainan korko on ollut vuoden 2016 loppupuolella lievästi negatiivinen.

Pitkäaikaiset lainat nostettaneen yhdessä tai useammassa erässä, mutta kuitenkin vähintään 20 milj. euron määräisenä, jolloin varainhankinta tulee edullisimmaksi. Rahoituslähteitä voivat olla mm.:

• Investointipankkien noin 15 – 25 vuoden pituiset lainat
• Kuntarahoituksen ns. vihreä rahoitus 5- 10 vuotta
• Kotimaiset kaupungin liikkeelle laskemat jvk -lainat 2- 15 vuotta
• Pankkien tai Kuntarahoituksen taselainat
• Muu ulkomainen rahoitus, jvk ja Schuldschein -lainat ym.

Pitkäaikainen rahoitus kilpailutetaan aina eri vastapuolien kesken riippumatta rahoituksen hankintakanavasta sekä dokumentaatiosta.

Talousarvion ja taloussuunnitelman mukaisesti pitkäaikaiset lainat kehittyvät vuosina 2017 - 2020 seuraavasti (milj. euroa): 

Päätöksen pitkäaikaisesta ja lyhytaikaisesta lainannostosta tekee kaupunginhallituksen johtosäännön mukaisesti talous- ja strategiaryhmän johtaja.

Korollisen kokonaisvelan kehitys (milj. euroa)

Kaupungin pitkäaikainen velkamäärä vuoden 2016 lopussa oli 501,6 milj. euroa ja lyhytaikaisia lainoja eli kuntatodistuksia oli liikkeellä vuoden vaihtuessa 55 milj. euroa. Yhteensä lainakanta oli näin ollen 471,6 milj. euroa. Tämän lisäksi henkilöstökassan ja tytäryhtiöiden talletukset olivat yhteensä 108 milj. euroa eli korollinen kokonaisvelka 675 milj. euroa.

Suurin osa kaupungin lainakannasta on suojattu koronnousua vastaan koronvaihtosopimuksilla. Tosin suurin osa suojauksesta on vain muutaman vuoden mittaisia. Suojausastetta voidaan nostaa nykyisten suojausten päättyessä eteenpäin. Uudet pitkäaikaiset lainat nostetaan yleensä vaihtuvakorkoisena. Myöhemmin lainojen korkoperustetta voidaan muuttaa markkinatilanteen mukaan koronvaihtosopimuksella.

Pitkäaikaisia antolainoja myönnetään talousarvion mukaan tytäryhtiöille vuoden 2017 aikana 166,4 milj. euroa, josta suurin osa on Turun Vesihuolto Oy:n kauppahinnan rahoitus. Vastaavasti pitkäaikaisia antolainoja erääntyy vain 4,2 milj. euroa. Kaupungin nettovelka ei näin ollen kasva yhtä paljon kuin korollinen kokonaisvelka.

Vuoden 2017 aikana kaupunki rahoittaa edelleen eräiden tytäryhtiöiden (mm. Koy Turun Kaupunginteatteri, Koy Turun Syvälahdenkoulu ja Koy Turun Yli-Maarian koulu) investointeja konsernitililimiitin kautta. Lisäksi on tulossa mm. Koy Turun Kulkurin Valssille myönnettävä uusi limiitti. Edellä mainitut hankkeet ovat yhteensä yli 100 milj. euroa.

Vuoden 2016 lopussa myönnettyjä limiittejä oli 197 milj. euroa, josta tytäryhtiöillä oli käytössä 55 milj. euroa. Talousarvion mukaan limiittejä voi olla enintään 250 milj. euroa.

Kassavarannon ja muiden sijoitusten tuotto vuonna 2016

Kassavaranto vuoden 2016 lopussa oli 145 milj. euroa (ilman vahinkorahaston erityiskatteisia sijoituksia). Keskimäärin kassavaranto oli n. 116 milj. euroa.

Vuoden 2016 aikana korot säilyivät ennätyksellisen alhaalla. Kassavarannon tuotoksi muodostui tästä huolimatta yhteensä noin 2,76 milj. euroa (eli 2,36 % keskimääräiselle kassavarannolle) jakaantuen korkotuloihin ja rahoitustuloihin/menoihin, vaikka noin puolet kassavarannon määrästä oli maksuliiketileillä hyvin alhaisella korolla. Talousarviossa tuotoksi oli arvioitu 1,05 milj. euroa.

Omien rahastojen osalta vahinkorahaston tulos on ylittänyt selvästi talousarvion asettamaa 2,65 milj. euroa ja oli 6,66 milj. euroa. Myös suurimpien lahjoitusrahastojen tuotto oli poikkeuksellisen korkea eli n. 3 milj. euroa.

Sijoitussuunnitelmavuodelle 2017

Kaupungin sijoitussuunnitelmassa määritellään sijoitusten painopistealueita ja kassavarannon ja rahastojen allokaatiojakaumat eri instrumenttiluokille.

Sijoitussuunnitelmassa korostetaan myös sijoitusperiaatteiden mukaisia eettisiä periaatteita ja YK:n vastuullisen sijoittamisen toimintamalleja. Lisäksi painotetaan sijoitustoiminnassa yrityksiä, jotka ottavat huomioon ympäristön ja kestävän kehityksen sekä ovat kaupungin hyväksymän strategian mukaisia, jonka eräänä tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2040 mennessä.

Sijoitusten osalta painotetaan erityisesti kaupungin kassan likviditeettiä. Rahastojen sijoitusten tulee osaltaan tukea kaupungin maksuvalmiutta. Sijoitustoiminnan tavoitteena on kuitenkin saavuttaa talousarviossa määritetyt euromääräiset tavoitteet ottaen huomioon sijoitusperiaatteiden mukaiset sijoituskohteiden luottokelpoisuudet.

Edellä olevaan viitaten esitämme, että

• kaupunginhallitus hyväksyy vuoden 2017 lainannostosuunnitelman, jossa nostetaan 100 milj. euroa pitkäaikaista lainaa vuoden 2017 aikana,
• kaupunki käyttää tarvittaessa maksuvalmiuden niin vaatiessa tai kassavarannon heilahteluita tasaamaan tai korvaamaan pitkäaikaista rahoitusta jo solmittuja 400 milj. euron kuntatodistusohjelmia,
• kaupungin liikkeellä olevien kuntatodistusten määrän nettomuutos vuoden 2017 lopussa on enintään 15 milj. euroa,
• kaupungin korkosuojauksille noudatetaan edelleen 40 % ja 90 %:n rajoja suhteessa kunkin vuoden vaihteen korolliseen kokonaisvelkaan,
• kassavarannon minimitavoitteena pidetään kaupungin riittävän likviditeetin ylläpitämiseksi 50 milj. euroa,
• kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan sijoitussuunnitelman vuodelle 2017.

Liite 1                                  Sijoitussuunnitelma vuodelle 2017

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää lainannosto- ja sijoitussuunnitelmasta vuodelle 2017 esityksen mukaan.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä johtaja Jukka Laiho.