Kaupunginsihteeri Merja Jokela 1.2.2017:

Kaupunginhallituksen jäsen Johannes Yrttiaho teki 7.11.2016 § 439 selvityspyynnön yksityisen päivähoidon hallitsemattomasta kasvusta ja talousarviomäärärahan ylittämisestä. Selvityspyynnössään Yrttiaho pyysi, että kaupunginhallitukselle tuodaan selvitys yksityisen päivähoidon hallitsemattomaan kasvuun ja talousarvioylitykseen johtaneista syistä.

Sivistystoimiala ja kiinteistötoimiala ovat antaneet vastauksensa Yrttiahon selvityspyynnössä esittämiin kysymyksiin.

Toimialajohtaja Timo Jalonen 30.1.2017:

1. Yksityisen päivähoidon talousarviomäärärahojen huomattava ylittyminen 2016 selvitetään. Onko toimialajohtajan, lautakunnan ja yksityisistä palveluista vastaavan palvelualuejohtajan päätöksenteko ollut tältä osin asianmukaista.

Vuoden 2016 talousarvioesitystä tehtiin poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa. Sipilän hallitus oli loppusyksyllä tehnyt kolme varhaiskasvatusta koskevaa linjausta, joista ensimmäinen koski subjektiivisen oikeuden rajaamista, toinen lapsiryhmäkokojen kasvattamista ja kolmas tuntuvaa päivähoitomaksujen korottamista. Linjaukset olivat hyvin tiedossa, kun kasvatus- ja opetuslautakunta teki oman talousarvioesityksensä, ja asiat olivat yhtä epävarmalla pohjalla siinä yhteydessä, kun valtuusto hyväksyi talousarvion vuodelle 2016. Talousarvion käsittelyn yhteydessä oltiin hyvin tietoisia, että koko varhaiskasvatuksen budjetointi jouduttaisiin avaamaan, mikäli hallituksen päätökset toimeenpantaisiin myös Turussa.

Eduskunta hyväksyi lait subjektiivisen oikeuden rajaamisesta ja ryhmäkokojen kasvattamisesta, mutta vastoin ennakkotietoja hallitus ei lähtenytkään merkittävään asiakasmaksujen korottamiseen. Asiakasmaksuista annettiin uusi asiakasmaksulaki, joka tulee voimaan 1.3.2017 ja joka heikentää sivistystoimialan tulopohjaa vuoden 2017 talousarviossa noin 250 000 eurolla.

Kaupunginhallituksen käsitellessä asiaa 18.4.2016 selvityksen liikemateriaalissa todetaan, että:

-Sivistystoimialan arvion mukaan subjektiivisen oikeuden rajaaminen tuo vuositasolla säästöjä 1,25 miljoonaa euroa. Henkilötyövuosien vähennys on 12.

-Suhdeluvun kasvattaminen mahdollistaa joustavamman ja tehokkaamman toimintatavan, mikäli tilat ja varhaiserityiskasvatuksen rajoitukset tämän mahdollistavat. Suurena haasteena on, että vanhat päiväkotirakennukset ja erityisesti muut päiväkotikäyttöön otetut tilat eivät mahdollista lapsimäärän kasvattamista. Ongelma on samanlainen sekä kunnallisessa että yksityisessä päivähoidossa. Suhdeluvun kasvattaminen kannustaa kuitenkin päivähoidon toteuttajia tekemään uusia päiväkoti-investointeja. Sivistystoimiala arvioi, että suhdeluvun kasvun toteuttaminen vähentää menoja 0,2 miljoonaa euroa vuodessa.

-Asiakasmaksulaki on vielä päättämättä. Jos laki säädetään hallituksen esittämällä tavalla, on ratkaisulla palvelusetelimenoja vähentävä ja maksutuloja lisäävä vaikutus. Saatava nettohyöty on 1,6 miljoonaa euroa vuositasolla. Asiakasmaksulaki on teknisesti helppo toteuttaa nykyisessä varhaiskasvatuksen tietojärjestelmässä.

-Vuoden 2016 talousarviossa päivähoidon järjestämiseen on noin 2 miljoonaa euroa liian vähän rahaa. Talousarvioesitys laadittiin siitä näkökulmasta, että esitetyt leikkaukset tullaan toteuttamaan. Osa puuttuvasta määrästä voidaan saada toimialan sisältä menoja uudelleen kohdentamalla, mutta loput pitäisi saada edellä esitetyt toimenpiteet toteuttamalla tai lisärahoituksella. Vuoden 2015 aikana palvelujen kysyntä kasvoi 250 lapsen verran. Vuoden 2016 aikana palvelujen kysynnän kasvun arvellaan olevan samalla tasolla. (Todellisuudessa määrä kasvoi kuitenkin 130 lapsella vuoden 2016 tilanteen lopun mukaan. Kevätkuukausina lapsia oli kuitenkin lähes 300 enemmän kuin vuonna 2015.)

Saadun selvityksen jälkeen kaupunginhallitus 18.4.2016 linjasi, että Turussa eräiden muiden yksittäisten kuntien tapaan ei lähdetä toimeenpanemaan subjektiivisen oikeuden rajaamista eikä ryhmäkokojen kasvattamista, jolloin mitään säästöjä ei voitu varhaiskasvatukseen tätä kautta saada aikaan.

Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotiedot osoittavat, että kunnallisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen menot ovat ylittymässä selvästi. Koko sivistystoimialan talousarvion ylitys on noin 3,2 miljoonaa euroa. Kunnallinen suomenkielinen varhaiskasvatus ylittää talousarvionsa 1,0 miljoonalla eurolla. Ruotsinkielinen varhaiskasvatus alitti talousarvionsa 100.000 eurolla. Yksityinen varhaiskasvatus ylittää talousarvionsa lähes 3 miljoonaa euroa. Palveluohjaus pysyi talousarviossa. Kokonaisuudessaan varhaiskasvatus ylitti talousarvionsa 3,88 miljoonalla eurolla, joten koko muu sivistystoimiala alitti talousarvionsa.

Kokonaisuus huomioon ottaen olisi ilmeistä, että varhaiskasvatuksen talous olisi ollut selvästi lähempänä tasapainoa, jos subjektiivisen oikeuden rajaus ja ryhmäkokojen kasvattaminen olisi toteutettu ja samassa yhteydessä olisi alennettu myös palvelusetelin arvoa sekä toteutettu budjetin uudelleenjako kesken vuoden 2016. Toimialajohtaja ja palvelualuejohtaja ovat raportoineet tilanteesta kasvatus- ja opetuslautakuntaa jokaisessa kokouksessa. Lautakunta ei esittelystä eikä omaehtoisesti ole päättänyt suorittaa talousarvion uudelleenjakoa.

Vuoden 2017 talousarvio on laadittu siltä pohjalta, että vuoden 2017 aikana ei toteuteta varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden rajaamista eikä ryhmäkokojen kasvattamista. Yksityinen varhaiskasvatus on resursoitu selvästi paremmin. Mikäli subjektiivisen oikeuden rajaaminen tai ryhmäkokojen kasvattaminen nousisi esille kuntavaalien jälkeen poliittisissa neuvotteluissa, ei säästöjä ehdittäisi toimeenpanna 1.8.2017 lukien.

Kaupunginhallitus on aikanaan asettanut tavoitteeksi sen, että päiväkotihoidosta 70 % on kunnallista ja 30 % yksityistä. Luku piti saavuttaa vuonna 2018. Kaupunginvaltuusto on useampana kertana hyväksynyt ko. tavoitteen. Tavoite saavuttiin ensimmäisen kerran väliaikaisesti jo vuonna 2016. Tammikuun 2017 toteuma on 72 % / 28 %. Toteutumisen etupainotteisuutta selittää varhaiskasvatuksen kysynnän kasvu, kunnallisten päiväkotien rakentamisaikataulujen viivästyminen ja yksityisten toimijoiden kiinnostus Turkua kohtaan. Varhaiskasvatuksen kysynnän kasvu on ollut vakaata ja ennakoitavissa olevaa, ja koska kunnallisen päiväkotihoidon laajenemista on ollut mahdotonta kasvattaa vähenevien tilojen puitteissa (Rauninaukion päiväkodin lakkautus 2016), on selvää, että tarjonnan painopiste on ollut yksityisellä puolella.

Palvelualuejohtaja Vesa Kulmala 17.1.2017:

2. Onko palvelusetelipäiväkoteja palveluntuottajiksi hyväksyttäessä toimittu tasapuolisesti, kaupungin omien varhaiskasvatuspalveluiden toimintaedellytykset turvaten?

Uuden tuottajan on ilmoitettava toiminnan käynnistämisestä varhaiskasvatuslain 28 §:n mukaisesti. Yksityisen päivähoidon tuottajan, joka korvausta vastaan harjoittaa lasten päivähoitotoimintaa, on tehtävä kirjallinen ilmoitus toiminnasta ennen sen aloittamista tai olennaista muuttamista lasten päivähoidosta vastaavalle 11 d §:n 1 momentissa tarkoitetulle kunnan toimielimelle. Kunnan velvollisuus on antaa tiedot viipymättä aluehallintovirastolle. Kunta liittää ilmoitukseen oman lausuntonsa, josta tulee ilmetä perusteltu arvio siitä, täyttääkö ilmoituksenvarainen palvelutoiminta yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa säädetyt edellytykset. Aluehallintovirasto tekee päätöksen ilmoituksenvaraisen toiminnan merkitsemisestä rekisteriin. Yksityisen päiväkodin ei lähtökohtaisesti tarvitse ilmoittautua palvelusetelituottajaksi, vaan se voi toimia myös yksityisen hoidon tuella. Yksityisen hoidon tuki on kunnan järjestämän varhaiskasvatuksen lakisääteinen vaihtoehto lapsiperheille.

Palveluverkkoa tarkasteltaessa lähtökohtana on ollut se, että varhaiskasvatuksen pienalueella on kunnallista palvelua tarjolla. Tällä hetkellä Ruissalon ja Kakskerran pienalueilla ei ole kunnallista eikä yksityistä päiväkotia. Jäkärlän, Moision, Paattisten, Runosmäen, Pernon ja Pikisaaren varhaiskasvatuksen pienalueilla ei ole perheille tarjolla vaihtoehdoksi palvelusetelipäiväkotia. Lähtökohtana palveluverkkoon liittyvissä päätöksissä ja toimenpiteissä on ollut se, että palvelusetelien käytön lisääminen ei vähennä kunnallisten paikkojen määrää. Kunnallisia yksiköitä on jouduttu sulkemaan muista syistä. Useita kunnan toteuttamia hankkeita on käynnistetty tai on ollut suunnitteilla viimeisten vuosien aikana, mutta kaikki hankkeet eivät ole kuitenkaan edenneet alkuperäisen aikataulun mukaisesti.

Palvelusetelin tarkoituksena on lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä (laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 1 §, jota noudatetaan järjestettäessä varhaiskasvatuspalvelua).

Kaupungin päiväkodeissa on yhtä paljon lapsia kuin aiemminkin ottaen huomioon sen, että on jouduttu luopumaan kunnallisesta Rauninaukion päiväkodista. Enempää lapsia ei niihin voida ottaa. Toimintakauden jälkipuoliskolla (kevätkaudella) kunnallisten ja yksityisten päiväkotien täyttöaste on korkea.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain 5 §:n mukaan kunta voi hyväksyä palvelujen tuottajan palvelusetelituottajaksi, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

1) tuottaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin;

2) tuottajan tuottamat palvelut täyttävät kyseiselle toiminnalle yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa ja varhaiskasvatuslaissa asetetut vaatimukset;

3) tuottajan tuottamat palvelut vastaavat vähintään sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta;

4) tuottajalla on potilasvahinkolain mukainen vakuutus tai muu vastuuvakuutus, jonka vakuutusmäärän voidaan palvelutoiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen arvioida riittävän toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien henkilövahinkojen korvaamiseen ja joka muilta ehdoiltaan vastaa tavanomaista vastuuvakuutuskäytäntöä; ja

5) tuottaja täyttää kunnan erikseen asettamat asiakkaiden tai asiakasryhmien tarpeisiin, palvelujen määrään tai laatuun tai kunnan olosuhteisiin liittyvät taikka muut vastaavat vaatimukset. Vaatimukset on päätetty varhaiskasvatuksen sääntökirjassa.

Hyväksyessään palveluntuottajan kaupunki ei sitoudu käyttämään yksikössä olevia varhaiskasvatuspaikkoja, vaan asiakas valitsee palvelunsa tuottajan. Laaja ja monipuolinen palveluntuottajarekisteri lisää asiakkaiden valinnanmahdollisuutta.

3. Toimiiko päivähoidon palveluohjaus tasapuolisesti ja asianmukaisesti ohjatessaan perheitä yli tavoitemäärien yksityiseen päivähoitoon?

Palveluohjauksen toimintaperiaatteena on se, että ensisijaisesti pyritään järjestämään lapsen varhaiskasvatus perheen esittämän ensimmäisen toiveen mukaisesti. Tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista, jolloin perheelle kerrotaan tasapuolisesti vaihtoehdoista, joita kyseisellä hetkellä on mahdollista järjestää.

Valinnan kunnallisen tai palvelusetelipäiväkodin välillä tekee lapsen huoltaja. Lainsäädännön mukaan asiakkaalla on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä, jolloin kunnan tulee ohjata hänet kunnan muilla tavoin järjestämien palvelujen piiriin.

Palveluohjauksessa on tehty vuonna 2015 yhteensä 2 835 palvelupäätöstä, joista kunnalliseen päivähoitoon on tehty 1 875 päätöstä ja palvelusetelipäätöksiä on tehty 960. Vuonna 2016 on tehty yhteensä 2 888 palvelupäätöstä, joista kunnalliseen päivähoitoon on tehty 1 901 päätöstä ja palvelusetelipäätöksiä on tehty 987. On kuitenkin syytä huomioida se, että kaikki päätöksen saaneet eivät aloita käyttämään myönnettyä palvelua.

4. Onko perheillä tosiasiallinen mahdollisuus valita lapselleen myös kaupungin kokoaikainen varhaiskasvatuspalvelu kaikilla alueilla?

Turussa ei noudateta varhaiskasvatuslain säädäntöä 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden osalta, vaan kaikilla lapsilla on edelleen huoltajien niin toivoessa oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Kunta voi varhaiskasvatuslain 10 §.n mukaisesti järjestää varhaiskasvatuspalvelut

1) hoitamalla toiminnan itse;

2) sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa;

3) olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä;

4) hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta;

5) antamalla palvelunkäyttäjälle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukaisen palvelusetelin.

Mikäli perhe ei valitse kunnan itse tuottamaa varhaiskasvatusta tai palvelusetelillä järjestettyä palvelua, voi huoltaja valita yksityisen hoidon tuen (laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta § 3).

Huoltajille on tarjolla kunnallisia päiväkoteja kaikilla muilla varhaiskasvatuksen pienalueilla paitsi Ruissalon ja Kakskerran pienalueilla. Ruotsinkielisten palvelujen osalta, sekä kunnallisten että palveluseteliyksiköiden, palvelut on keskitetty lähes kokonaan keskustan tuntumaan.

Rakennuttamispäällikkö Merja Lumme 1.12.2016:

5. Mitkä ovat keskeiset syyt kaupungin omien päiväkotien korjaus- ja uudisinvestointien viivästymiseen ja kuinka niitä voidaan kiirehtiä?

Syvälahteen ja Yli-Maariaan on tulossa monitoimitalot, joissa molemmissa on päiväkoti. Kyseiset kohteet ovat aikataulussaan. Syvälahti valmistuu kesällä 2018 ja Yli-Maaria vuodenvaihteeseen 2018/2019.

TVT:llä on tulossa kaksi päiväkotia, Kastu ja Tallimäki. Kastun tavoiteaikataulu on 2017/2018 vuodenvaihde. Kohde on tulossa entisen Kastun koulun paikalle. Koulun purku on viivästynyt jonkin verran pitkästä purkulupaprosessista johtuen.

Tallimäen päiväkotihanke on käynnistetty arkeologisilla kaivauksilla. Kohteen tavoiteaikataulu valmistumisella on vuosi 2018.

Kiinteistöliikelaitoksella ei ole käynnissä ns. omien päiväkotien täydellisiä peruskorjauksia eikä uudisrakennuksia. Kallelankadun päiväkodissa korjataan yksi osasto vuonna 2017. Päiväkotien kattokorjauksia ja pihojen kunnostuksia tehdään vuosittain.

Konsernihallinnon strateginen tilojen ohjaus- vastuualue työstää päiväkotien tarveselvityksiä ja vie ne päätöksentekoon. Kohteet, joiden tarveselvitykset hyväksytään, etenevät hankesuunnitteluvaiheeseen, ja niiden hyväksynnän jälkeen tehdään rahoitusesitykset talousarvioon.