Työllisyyspalvelukeskus, apulaissuunnittelija Arto Alakoski, työllisyyspalvelujohtaja Riitta Uitto 13.12.2016:

Kaupunginhallitus varaa vuosittain kaupungin talousarvioon työllisyysmäärärahan, jolla rahoitetaan kaupungin työllisyydenhoidon toimintoja. Työllisyysmäärärahan hallinnoinnista vastaa kaupungin työllisyyspalvelukeskus, jossa laaditaan määrärahalle vuosittain käyttösuunnitelma.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa määrärahaan tehdään varauksia eri käyttökohteisiin. Käyttösuunnitelma esitetään työllisyystoimikunnalle ja lähetetään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Toimintavuoden aikana työllisyyspalvelukeskus raportoi käyttösuunnitelman toteutumisesta määräajoin työllisyystoimikunnalle.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelma on luonteeltaan ohjeellinen. Tarvittaessa toimintavuoden aikana työllisyyspalvelujohtaja voi päättää määrärahojen siirroista käyttökohteiden välillä työllisyysmäärärahan sisällä siten, että työllisyysmäärärahan nettosumma yhteensä säilyy samana.

Työllisyysmäärärahalla toteutetaan erilaisia työllistymistä tukevia ja työllistymisedellytyksiä lisääviä palveluja turkulaisille työttömille. Palvelujen kohderyhmänä ovat pääosin työllisyyspalvelukeskuksen ja sen alaisuudessa toimivien hankkeiden asiakkaat.

Työllisyysmäärärahan nettosumma vuodelle 2017 on 7.945.000 euroa. Tulona ovat valtionosuudet, jotka ovat arviolta 2.600.000 euroa. Valtionosuudet huomioon ottaen työllisyysmäärärahan bruttosumma vuodelle 2017 on 10.545.000 euroa. Työllisyysmäärärahan nettosumma vuodelle 2016 oli 6.950.000 euroa. Näin työllisyysmäärärahan nettosumma vuodelle 2017 on 995.000 euroa enemmän kuin vuonna 2016. Tosin vuodelle 2016 kaupunginvaltuusto on myöntänyt kahdesti erillistä lisämäärärahaa työllisyydenhoitoon (Kv 16.11.2015 § 197, Kv 11.4.2016 § 61). Nämä kaupunginvaltuuston myöntämät erillismäärärahat yhteensä 2.000.000 euroa huomioon ottaen vuoden 2017 työllisyysmääräraha ei ole enempää kuin työllisyydenhoitoon vuodelle 2016 yhteensä varatut määrärahat.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2017 painopistealueina ovat työmarkkinatuen kuntaosuuden ja nuorisotakuun piiriin kuuluvien työnhakijoiden tukityöllistäminen kaupungin toimialoille, kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen, työttömien terveystarkastukset, työnetsijäpalvelut ja työllistyminen avoimille työmarkkinoille sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvien työnhakijoiden työllistymisen tukeminen kolmannelle sektorille.

Tukityöllistäminen

Tukityöllistäminen on työllisyysmäärärahan euromääräisesti merkittävin käyttökohde. Työllisyyden edistämisen ohella tukityöllistämisen tavoitteena on erityisesti kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuusmenojen vähentäminen, sillä tukityöllistämisen avulla kuntaosuuden piiriin kuuluvia henkilöitä voidaan poistaa pysyväluonteisesti kuntaosuuden piiristä ja näin voidaan vähentää kaupungin kuntaosuusmenoja. Vuonna 2016 kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuusmenot ovat noin 25 miljoonaa euroa.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2017 on tukityöllistämiseen varattu 4.800.000 euron nettomääräraha, mikä on 60 % koko työllisyysmäärärahan nettosummasta. Varatulla määrärahalla on tavoitteena työllistää yhteensä noin 750 eri henkilöä vuoden 2017 aikana.

Vuosina 2015 ja 2016 tukityöllistämistä on vaikeuttanut merkittävällä tavalla TE-toimiston palkkatukimäärärahojen niukkuus. Määrärahojen niukkuuden vuoksi Varsinais-Suomen TE-toimisto on myöntänyt kunnille palkkatukea vain rajoitetusti. Lisäksi molempina vuosina Varsinais-Suomen TE-toimiston kunnille varaamat palkkatukimäärärahat loppuivat kokonaan jo kesällä. Vuosina 2015 ja 2016 tukityöllistäminen on tapahtunut ilman valtion tukea siltä osin, kun kaupunki ei ole voinut saada TE-toimiston myöntämää palkkatukea.

Vuonna 2017 tukityöllistämistä tulee edelleen vaikeuttamaan TE-toimiston palkkatukimäärärahojen niukkuus. Tilannetta helpottaa kuitenkin vireillä oleva lakiesitys (HE 209/2016). Lakiesityksen mukaan vuosina 2017 ja 2018valtion työttömyysturvan ansiopäivärahan perusosan, työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen rahoittamiseen osoittamia määrärahoja voidaan käyttää palkkatuen rahoittamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuonna 2017 palkkatukimäärärahojen puuttuessa TE-toimisto voi kuitenkin myöntää työnantajalle palkkatukea työttömyysturvan perusturvan suuruisen euromäärän eli noin 700 euroa kuukaudessa.

Saman vireillä olevan lakiesityksen mukaan vuodesta 2017 alkaen työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon luetaan palkkatuetusta työstä pääsääntöisesti 75 % työssäoloehdon muutoin täyttävistä kalenteriviikoista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lakiesityksessä pääsäännöstä poikkeuksena säädettyä velvoitetyöllistämistä lukuun ottamatta tukityössä TE-toimiston myöntämällä palkkatuella työssäoloehto täyttyy aiemman kuuden kuukauden sijasta kahdeksan kuukauden työjaksolla. Tämä merkitsee kaupungin tukityöllistämisessä pääpiirteisesti sitä, että vuodesta 2017 alkaen työssäoloehdon täyttävän palkkatukityöjakson tulee olla kahdeksan kuukauden pituinen. Tämä puolestaan lisää kaupungin tukityöllistämisen kustannuksia ja samalla osaltaan vähentää tukityöllistettävien henkilömäärää.

Täysimääräisellä työajalla tapahtuvaa velvoitetyöllistämistä lukuun ottamatta kaikki kaupungin tukityöllistäminen tapahtuu vuonna 2017 aiempien vuosien tapaan 85 % työajalla. Tämä on perusteltua, koska lyhemmällä työajalla työllistetyllä olisi oikeus soviteltuun työttömyysturvaan, mikä aiheuttaisi kaupungille tukityöjakson ajalta työmarkkinatuen kuntaosuusmaksuja kuntaosuuden piiriin kuuluvien työllistettyjen osalta. Lisäksi lyhemmällä työajalla työllistettyjen työpanos jäisi pienemmäksi, mikä todennäköisesti vaikeuttaisi työllistettävien sijoittamista toimialojen yksiköihin.

Käyttösuunnitelmassa vuodelle 2017 tukityöllistämiseen varattu 4.800.000 euron nettomääräraha jakautuu tukityöllistämisen osa-alueittain siten, että työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvien työnhakijoiden työllistämiseen on varattu 2.600.000 euroa, nuorisotakuun piiriin kuuluvien työnhakijoiden työllistämiseen 900.000 euroa, osatyökykyisten ja muiden työnhakijoiden työllistämiseen 300.000 euroa, edelleensijoittamiseen 500.000 euroa ja velvoitetyöllistämiseen 500.000 euroa.

Edelleensijoittamiseen varatussa määrärahassa on lisäystä edelliseen vuoteen 300.000 euroa, koska työllisyyspalvelukeskuksen yritysyhteistyön laajenemisen myötä asiakkaiden edelleensijoitukset ovat voimakkaasti lisääntyneet. Näin erityisesti nuorisotakuun piiriin kuuluvien nuorten osalta, joiden edelleensijoittamiseen oli vuonna 2016 varattu 120.000 euron määräraha kaupunginvaltuuston työllisyydenhoitoon myöntämästä erillismäärärahasta (Kv 11.4.2016 § 61). Muut edelleensijoitettavat ovat pitkälti työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvia henkilöitä.

Edelleensijoittamisessa työllisyyspalvelukeskus tukityöllistää asiakkaan kaupungille ja siirtää työllistetyn työntekijän työhön yritykseen. Edelleensijoituksen kesto on pääsääntöisesti enintään kolme kuukautta. Edelleensijoittamisen tavoitteena on, että asiakas työllistyy yritykseen yrityksen omalla rahoituksella edelleensijoituksen jälkeen.

Vuonna 2017 kaikki tukityöllistäminen on tarkoitus tapahtua TE-toimiston myöntämällä palkkatuella niin suurelta osin kuin se on Varsinais-Suomen TE-toimiston palkkatukeen käyttämän rahoituksen ja palkkatuen myöntämistä koskevien rajoitusten puitteissa mahdollista. Ainoastaan siltä osin, mikäli TE-toimisto ei joissakin tapauksissa voi myöntää työllistämiseen lainkaan palkkatukea, työllistäminen tapahtuu kokonaan ilman valtion tukea.

Kuntouttava työtoiminta

Kuntouttavan työtoiminnan tarkoituksena on työtoimintaan osallistuvan henkilön työ- ja toimintakyvyn selvittäminen ja vahvistaminen. Mikäli osallistuja on työmarkkinatuen kuntaosuuden piirissä, osallistuminen kuntouttavaan työtoimintaan poistaa hänet kuntaosuuden piiristä työtoiminnan ajaksi. Mikäli osallistuja jää kuntouttavan työtoiminnan päättyessä työttömäksi, hän palaa uudelleen työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin.

Kuntouttavaa työtoimintaa toteutetaan sekä kaupungin omana toimintana että ostopalveluna. Kaupungin omana toimintana kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään kaupungin työkeskuksessa, kaupungin nuorten työpajalla ja nuorten starttivalmennuksessa sekä kaupungin toimialojen yksiköissä. Ostopalveluna kuntouttavaa työtoimintaa hankitaan vuonna 2017 seitsemältä eri palvelutuottajalta. Hankintasopimukset ovat voimassa 31.8.2017 saakka, minkä jälkeen ostopalveluna toteutettavan kuntouttavan työtoiminnan hankinnassa on tarkoitus siirtyä kokonaan palvelusetelijärjestelmään, johon siirtyminen alkaa asteittain jo keväällä 2017.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2017 on ostopalveluna toteutettavaan kuntouttavaan työtoimintaan varattu 1.000.000 euron nettomääräraha, jolla on tavoitteena hankkia kuntouttavaa työtoimintaa 400 henkilölle. Kaupungin omana toimintana toteutettavaa kuntouttavaa työtoimintaa on tavoitteena järjestää 250 henkilölle vuonna 2017. Tarkoituksena on lisätä erityisesti ryhmämuotoista ja kaupungin toimialojen yksiköissä tapahtuvaa kuntouttavaa työtoimintaa. Omana toimintana toteutettavan kuntouttavan työtoiminnan rahoitus on työllisyysmäärärahan ulkopuolella.

Työttömien terveystarkastukset

Kokonaan uusi työllisyysmäärärahan käyttökohde vuodelle 2017 on työttömien terveystarkastukset. Tarkoitukseen on vuoden 2017 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa varattu 280.000 euron määräraha, jolla on tarkoituksena käynnistää laajamittaiset työttömien terveystarkastukset perusterveydenhuollossa sekä kehittää työttömien terveydenhuoltoa.

Pienimuotoisemmin työttömien terveystarkastukset perusterveydenhuollossa ovat alkaneet jo syksyllä 2016. Tarkoitukseen oli vuonna 2016 varattu 125.000 euron määräraha kaupunginvaltuuston työllisyydenhoitoon myöntämästä erillismäärärahasta (Kv 11.4.2016 § 61, Kh 25.5.2016).

Käyttösuunnitelmassa vuodelle 2017 on varattu edellisen vuoden tavoin 50.000 euron määräraha ostopalveluna toteutettavien työ- ja toimintakyvyn arviointien hankintaan. Määrärahalla voidaan tarvittaessa hankkia työ- ja toimintakyvyn arviointeja yksityisen terveydenhuollon erikoislääkäreiltä.

Keskeisessä asemassa työttömien terveydenhuollon ja kuntoutuksen kehittämisessä on myös vuonna 2015 työllisyyspalvelukeskuksen alaisuudessa toimintansa aloittanut kolmivuotinen Euroopan sosiaalirahaston ja sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama valtakunnallinen Party – Parempaa työ- ja toimintakykyä -hanke, jonka tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien, osatyökykyisten ja muiden syrjäytymisvaarassa olevien työttömien sosiaalisen, lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen sekä kuntoutuskoordinaation kehittäminen. Turussa hankkeen kohderyhmänä ovat yli tuhat päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneet työttömät työnhakijat ja hankkeen tavoitteena on valtakunnallisten tavoitteiden ohella erityisesti työttömien terveydenhuollon sekä työ- ja toimintakyvyn arviointimallien kehittäminen.

Yritysyhteistyö ja työnetsijäpalvelut

Työllisyyspalvelukeskus on vuodesta 2014 alkaen tehnyt järjestelmällistä yritysyhteistyötä. Yritysyhteistyön tavoitteena on yritysten työntekijätarpeiden kartoittaminen ja työllisyyspalvelukeskuksen asiakkaiden työllistyminen yrityksiin. Yritysyhteistyöverkoston rakentamiseksi ja laajentamiseksi työllisyyspalvelukeskus on vuosittain hankkinut ostopalveluna yrityskäyntejä yritysyhteistyötä tekeville virkailijoilleen.

Vuonna 2017 työllisyyspalvelukeskuksen yritysyhteistyötä on tarkoitus edelleen laajentaa ja kehittää. Tätä tarkoitusta varten vuoden 2017 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmaan on varattu 60.000 euron määräraha, joka on tarkoitus käyttää aiempien vuosien tavoin pääosin ostopalveluna tapahtuvaan yrityskäyntien hankintaan.

Työllisyyspalvelukeskus hankkii ostopalveluna työnetsijäpalveluja turkulaisille työttömille työnhakijoille. Työnetsijäpalvelujen kohderyhmänä ovat työmarkkinatuen kuntaosuuden ja nuorisotakuun piiriin kuuluvat työnhakijat sekä kaikki vähintään kaksi vuotta työttömänä olleet työttömät työnhakijat.

Vuosina 2015 ja 2016 työnetsijäpalveluja on hankittu viideltä eri palvelutuottajalta hankintasopimuksilla, jotka ovat voimassa 31.12.2016 saakka. Työnetsijäpalvelujen uudet hankintasopimukset tulevat voimaan 1.1.2017 ja ovat voimassa 31.12.2018 saakka, minkä jälkeen sopimuksia voidaan jatkaa yhdellä optiovuodella 31.12.2019 saakka. Uudet palvelutuottajat valitaan tarjouskilpailun perusteella joulukuussa 2016.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2017 ostopalveluna toteutettaviin työnetsijäpalveluihin on varattu 500.000 euron määräraha. Määrärahassa on lisäystä edelliseen vuoteen 50.000 euroa, koska vuoden 2017 alussa voimaan tulevien uusien hankintasopimusten mukaan asiakkaan työllistymisestä palvelutuottajalle maksettava palkkio on aiempaa korkeampi. Vuonna 2017 työnetsijäpalvelujen asiakasmäärä tulee todennäköisesti olemaan alempi kuin vuosina 2015 ja 2016. Toisaalta tavoitteena on, että vuonna 2017 työnetsijäpalvelujen ansiosta avoimille työmarkkinoille työllistyvien asiakkaiden määrä on huomattavasti korkeampi kuin aikaisemmin.

Kolmannen sektorin korotettu työllisyyden Turku-lisä

Toinen kokonaan uusi työllisyysmäärärahan käyttökohde vuodelle 2017 on kolmannen sektorin korotettu työllisyyden Turku-lisä. Tarkoitukseen on vuoden 2017 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa varattu 480.000 euron määräraha, jolla on tarkoituksena tukea työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvien työnhakijoiden työllistymistä kolmannelle sektorille tilanteessa, jossa TE-toimisto ei voi myöntää lainkaan tai täyttä palkkatukea kolmannen sektorin työnantajille tarkoitukseen varattujen palkkatukimäärärahojen puuttuessa.

Vuonna 2016 korotetun työllisyyden Turku-lisän myöntämiseen kolmannelle sektorille oli varattu 480.000 euron määräraha kaupunginvaltuuston työllisyydenhoitoon myöntämästä erillismäärärahasta (Kv 11.4.2016 § 61).

Kolmannen sektorin työllisyyshankkeet ja Tsemppi-Talo

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa kolmannen sektorin työllisyyshankkeille varattu määräraha on tarkoitettu kaupungilta avustusta hakevien kolmannen sektorin työllisyyshankkeiden rahoittamiseen. Kolmannen sektorin työllisyyshankkeiden rahoituksessa lähtökohtana on, että Turun kaupunki toimii osarahoittajana edellyttäen, että hankkeille myönnetään myös kaupungin ulkopuolista rahoitusta. Käytännössä työllisyysmäärärahan hankeavustusta myönnetään hankkeille päärahoittajien avustusten jälkeen jäävään omavastuuosuuteen. Kaupungin avustusta voidaan myöntää niihin työllisyyshankkeiden toiminnan kannalta välttämättömiin ja tarpeellisiin kustannuksiin, joihin päärahoittajat eivät avustusta myönnä.

Vuoden 2017 käyttösuunnitelmassa on kolmannen sektorin työllisyyshankkeiden rahoittamiseen varattu 350.000 euron määräraha. Määrärahassa on vähennystä edelliseen vuoteen 50.000 euroa, koska vuonna 2017 rahoitettavien hankkeiden määrä on aiempaa pienempi. Toisaalta useimpien hankkeiden koko ja samalla kaupungin rahoituksen euromäärä hanketta kohden on vuonna 2017 aiempaa suurempi. Muutosten taustalla on hankkeiden suurimman päärahoittajan TE-toimiston työllisyyspoliittisen rahoituksen väheneminen ja muutokset rahoituksen kohdentumisessa.

Tsemppi-Talo on Turun seudun Mielenterveyspalveluyhdistys ry:n ylläpitämä työikäisten mielenterveyskuntoutujien toimintakeskus, jonka toiminnan rahoittajina ovat Turun kaupunki ja Raha-automaattiyhdistys. Turun kaupungin vuosittainen rahoitus toimintakeskukselle on ollut 100.000 euroa, joka kattaa hieman vajaa puolet keskuksen kokonaisrahoituksesta. Rahoitus on myönnetty kaupungin työllisyysmäärärahasta.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2017 Tsemppi-Talontoiminnan rahoittamiseen on varattu aiempien vuosien tavoin 100.000 euroa. Koska Tsemppi-Talon toiminta on luonteeltaan mielenterveystyön avopalvelua eikä niinkään työllisyyspalvelua, toiminnan rahoitus tulisi jatkossa kuulua kaupungin hyvinvointitoimialan talousarvioon.

Esitämme, että työllisyystoimikunta puoltaa vuoden 2017 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman hyväksymistä edellä esitetyn sekä liitteiden 1 ja 2 mukaisesti ja lähettää käyttösuunnitelman hyväksyttäväksi kaupunginhallitukselle. Työllisyyspalvelujohtaja valtuutetaan päättämään käyttösuunnitelman muuttamisesta tarvittaessa toimintavuoden aikana siten, että työllisyyspalvelujohtajan päätöksellä määrärahoja voidaan tarvittaessa siirtää työllisyysmäärärahan sisällä käyttökohteiden välillä niin, että työllisyysmäärärahan nettosumma yhteensä säilyy samana.

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

Työllisyystoimikunta on 19.12.2016 § 99 merkinnyt tiedokseen kaupunginhallitukselle lähetettävän käyttösuunnitelman.

Liite 1Työllisyysmääräraha käyttökohteittain 2017

Liite 2Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelma vuodelle 2017

EhdotusKaupunginhallitus päättää hyväksyä vuoden 2017 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman liitteiden 1 ja 2 mukaisesti.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.