Johtaja Pekka Sundman:

Meri- ja valmistavan teollisuuden kehitysnäkymät Turussa ja Varsinais-Suomessa ovat ylittäneet kaikki odotukset. Kerrannaisvaikutuksineen 2020 -luvun puolivälissä puhutaan 30 000 työpaikan työllisyysvaikutuksesta. Merkittävä ero aikaisempiin lyhytkestoisiin ja kertaluonteisiin suhdannehuippuihin on, että nyt sekä meri- että autoteollisuudessa tuotantokapasiteettia ollaan kaksinkertaistamassa nykyiseen verrattuna. Myös rakennusteollisuus ja palvelusektori ovat myönteisessä kasvusuunnassa alueellamme.

Kyseessä on positiivinen haaste ja mahdollisuus koko Suomelle - positiivinen rakennemuutos, jonka merkitys ja vaikutukset ulottuvat paljon pitemmälle kuin lähivuosiin. Ydinkysymys on, miten Turun alueen ja Varsinais-Suomen vahva talouskasvu saadaan maksimaalisesti hyödyttämään koko Suomen talouskehitystä ja elinvoimaisuuden kasvua.

Turun kaupunki on aloittanut laajat toimenpiteet voidakseen tukea tätä kasvua. Toimenpiteet koskevat asumista, työllisyys- ja maahanmuuttokysymyksiä, osaamista ja koulutusta, saavutettavuutta, logistiikkaa ja työvoiman liikkuvuutta. Kokonaisuutta koordinoidaan konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmässä ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä konserniyhteisöjen, oppilaitosten, ELY-keskuksen, TE-palvelujen, Varsinais-Suomen liiton ja muiden kumppaneiden kanssa. Turku Science Park Oy toteuttaa osaltaan operatiivista toimintaa, jota tullaan uudelleen järjestämään näihin haasteisiin vastaamiseksi.

Yhteistyössä yritysten, koulutusorganisaatioiden ja muiden toimijoiden kanssa Turun kaupunki vahvistaa meri- ja valmistavan teollisuuden klusterikoordinaatiota sekä kehittämistoiminnan kokonaisuutta ja suorituskykyä, jotta olemassa oleva osaaminen, hankkeet ja tuki muodostavat yhtenäisen palvelu- ja kehittämiskonseptin.

Monet Turun kaupungin jo aiemmin aloitetut, omat tai kaupungin koordinoimat toimenpiteet tukevat rakennemuutokseen vastaamista. Turun kaupunkiseudun kasvusopimukseen 2016-2018 on kirjattu mm. Turku Future Technologies -yhteistyömalli sekä Blue Industry Park -toimintakonsepti, jonka avulla Turun seudulle pyritään rakentamaan Euroopan johtava meriteollisuuden tuotannollinen verkostokeskittymä ja huippuosaamisen keskus. Blue Industry Parkin edistämiseksi on jo toteutettu investointeja liikenneinfraan sekä käyty maanhankintaneuvotteluja telakan ympäristössä.

Positiivisen rakennemuutoksen tukeminen edellyttää jatkossa lisäresursseja valtion taholta sekä Turun kaupungin resursointia erityisesti elinkeinoyhteistyöhön. Kaupunki arvioi jatkuvasti mahdollisuuksia ulkoisen rahoituksen ja muiden työkalujen lisäämiseksi.

Maaliskuussa 2015 kuusi suomalaista rannikkokaupunkia ja merialan keskeiset toimialaliitot laativat yhteisen kannanoton suomalaisen meriklusterin kehittämiseksi entistäkin kilpailukykyisemmäksi. Kannanotossa ehdotettiin, että hallitus laatii meriklusterille kilpailukykystrategian vuosille 2016-2022 ja käynnistää sen mukaiset pitkäjänteiset kehittämisohjelmat rahoitusinstrumentteineen. Kaupunginhallitukselle esitetään, että Turku tässä yhteydessä uudistaisi ehdotuksen meriklusterin kansallisen kilpailukykystrategian laatimisesta 2017-2025 siten, että strategiakausi kattaa meriteollisuuden näkyvissä olevan kasvuvaiheen kokonaisuudessaan. Kansallinen strategia sisältäisi mm. osaamisen ja koulutuksen kehittämiskokonaisuuden, ja sen valmistelua ja toteutusta tuettaisiin alueellisin toimenpitein.

Strategiaan tulisi myös sisällyttää tarvittava uusi ohjelmarakenne ja rahoitusinstrumentit huomioiden meriteollisuuden alan nykyisten kehittämisohjelmien päättymisen.

Asuminen

Positiivisessa rakennemuutoksessa vuokra-asuminen ja -asuntotuotanto tulevat nousemaan haasteiksi etenkin Uudessakaupungissa mutta myöhemmin myös Turussa. Vuokra-asuntotilanne on tällä hetkellä Turussa tasapainossa, mutta kysyntä on jo lähtenyt nousuun. Kaupungin toimesta on käynnistetty tarkastelu asiaan liittyen. Rakentaminen Turussa on erittäin vahvassa kasvussa. Tarvitaan kaiken tyyppisiä uusia joustavia asuntotuotannon ja asumisen ratkaisuja – myös lyhytaikaisia majoitusratkaisuja sekä valmiutta nopeaan reagointiin.

Työllisyys- ja maahanmuuttokysymykset

Työttömyystilastojen mukaan Turussa ja maakunnassa on n. 26 000 työtöntä työnhakijaa, joista ulkomaalaisia n. 3000. ELY-keskus ja TE-palvelut koordinoivat tehostettuja toimenpiteitä ja merkittäviä lisäresursseja edellyttäviä aktivointi- ja täydennyskoulutustoimia sekä uusia koulutusratkaisuja alanvaihtajille. Työhallinnon toimenpiteet tässäkin asiassa tulee soveltuvin osin ulottaa koko maahan. Turun kaupunki tukee valtion toimenpiteitä omalta osaltaan sekä toteuttaa työvoiman saatavuutta parantavia toimenpiteitä omassa työllisyyden edistämistoiminnassaan, kytkemällä nämä toimet soveltuvin osin myös työllistämisen kuntakokeilun piiriin.

Saavutettavuus, logistiikka ja työvoiman liikkuvuus

Työmatkaliikennettä Turkuun ja Turusta pitää vahvistaa säteittäin kaikilla pääyhteysväleillä meriteollisuuden tarpeisiin. Turku osallistuu Turun ja Uudenkaupungin välisen työmatkaliikenteen uudenlaisten kokeilujen suunnittelutyöhön (ns. kutsuohjattu työmatkaliikenne), joka on parhaillaan käynnissä.

Häiriötön ja sujuva tavaralogistiikka on elinehto sekä Valmet Automotivelle että Turun telakalle. Myös työmatka- ja henkilöliikenne kasvaa lähivuosina merkittävästi. Turun telakan ja Blue Industry Parkin kehittäminen edellyttää tieyhteyksien parantamista ja uudistamista sekä valtion että kaupungin panostuksin.

Myös Turun lentoaseman rahti- ja matkustajaliikenne on huomioitava. Työvoiman liikkuvuutta on edistettävä sekä alueella että koko Suomen laajuisesti. Tässäkin yhteistyö työvoimahallinnon kanssa on avainasemassa.

Turun kaupunki omalta osaltaan on käynnistänyt uusia viestinnällisiä toimenpiteitä, jotka vahvistavat alueen imagoa ja lieventävät kynnystä muuttaa töihin ja asumaan Turun alueelle.

Osaamisen kehittäminen

Osaamisen kehittäminen, koulutus ja tutkimus ovat suomalaisen kilpailukyvyn ydin. Meyer Turku Oy:n ja Valmet Automotive Oy:n kaltaisten veturiyritysten verkostoineen on voitava nojautua korkeatasoiseen koulutus-, tutkimus- ja innovaatiojärjestelmään. Turun ja Varsinais-Suomen osaamisjärjestelmän kehittäminen on nyt ensisijainen haaste. Koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan suoritus- ja palvelukyky, volyymit ja laatu on nostettava tasolle, joka vastaa sekä lyhyellä aikavälillä että pysyvämmin alueemme teollisuuden tarpeisiin.

Laajapohjainen ehdotus valtiolle koulutuksen uudistamiseksi 

Turun kaupunki on koonnut Turun ja Varsinais-Suomen alueen korkeakouluilta ja oppilaitoksilta sekä teknillisiltä kumppaniyliopistoilta osaamisen kehittämisen tilannearviot sekä konkreettiset toimenpide-ehdotukset. Yhdessä ne muodostavat laaja-alaisen ja vaikuttavan kehittämisohjelman, jolla osaamisen volyymi ja laatu nostetaan valmistavan ja meriteollisuuden kehittyvän tuotantokapasiteetin vaatimusten mukaisiksi.

Tilannearviot ja toimenpide-ehdotukset pohjautuvat oppilaitosten tiiviisiin työelämä- ja yritysyhteyksiin. Yritysten edustajat ovat osallistuneet ehdotusten valmisteluun sekä kokonaisuuden arviointiin. Valmistelu on toteutettu yhteistyössä Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaoston kanssa. Valmistelutyössä ovat olleet mukana myös ELY-keskus sekä TE-palvelut.

Vakava osaamiskapeikko valmistavan teollisuuden tulevaisuuden menestymisen kannalta on ylemmän teknillisen korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan vaje Turun ja Varsinais-Suomen alueella. Teknillisen tiedekunnan puuttuminen Turusta valmistavan teollisuuden ydinosaamisalueilla (mm. kone-, valmistus- ja tuotantotekniikka) on pitkän aikavälin rakenneongelma, johon tulee saada pysyvä ratkaisu.

Lähtökohta on, että Turkuun sijoitettavien DI -koulutusalojen on palveltava alueen teollisuuden tulevaisuuden teknologiatarpeita ja samalla muodostettava integroitu osa koko Suomen tekniikan alan yliopistokoulutuksen järjestelmää, toteuttaen ja kehittäen yliopistojen välistä työnjakoa tekniikan koulutuksessa. Korkeakoulujen välisiä yhteistyömalleja tarvitaan jatkossakin. Niiden alustana toimii 2016 käynnistetty Turku Future Technologies (TFT) – yhteistyöverkosto. Osana koulutusuudistusta TFT:n roolia täydennetään perustamalla sen yhteyteen teknillisen alan osaamisen ja koulutuksen kehittämis- ja koordinaatioverkosto Turun korkeakoulujen toimesta.

Koulutusuudistuksen tavoitteena ei ole ainoastaan koulutuksen volyymien nosto. Lisäksi tarvitaan opetussisältöjen, oppimisympäristöjen ja –menetelmien uudistamista, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tehostamista, eri koulutusasteita ja –aloja poikkileikkaavia ja yhdistäviä ratkaisuja sekä uudelleenkoulutuksen, täydennys- ja muuntokoulutuksen uusia toteutuksia alan- ja uranvaihtajille sekä työllistymisen tueksi, myös maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Osaamisen vahvistaminen nykyistenkin työntekijöiden osalta erilaisin joustavin täydennyskoulutusratkaisuin on yksi painopiste. Tarvitaan myös vaikuttavia ja pitkäjänteisiä toimia koko Suomen mitassa teknillisen alan vetovoiman ja imagon vahvistamiseksi koulutus- ja uravaihtoehtona läpileikkaavasti kaikille koulutusasteille.

Koulutusviiveet huomioiden uuden tuotantokapasiteetin mukaisen uudistetun koulutusjärjestelmän tulee olla toiminnallinen viimeistään yhteishaussa 2018 keväällä.

Turun kaupunki ehdottaa valtiolle mittavaa panostamista osaamisen ja koulutuksen kehittämiseen meri- ja valmistavan teollisuuden kasvun turvaamiseksi. Arvioitu lisärahoituksen tarve on 17 miljoonaa euroa, joka tulisi huomioida valtion ensi vuoden lisätalousarviossa.

Liite 1Positiivisen rakennemuutoksen tilannearvio ja kehittämiskokonaisuus (pdf)

Liite 2Meri- ja valmistavan teollisuuden koulutusuudistus-ehdotus valtiolle (pdf)

Liite 3Tausta-aineisto tekniikan alan korkeakoulutuksesta ja tki -toiminnasta (pdf)

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää

- merkitä tiedoksi positiivisen rakennemuutoksen tilannearvion sekä tilanteen edellyttämän kehittämistoimien kokonaisuuden ja etenemisen Turun kaupungin osalta;

- hyväksyä edelleen valtioneuvostolle esitettäväksi meri- ja valmistavan teollisuuden osaamisen varmistamista koskevan koulutusuudistuksen;

- hyväksyä edelleen Työ- ja elinkeinoministeriölle esitettäväksi meriteollisuuden kansallisen kilpailukykystrategian uudistamisen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.