Terveyspalvelut, palvelualuejohtaja Katariina Korkeila ja kaupunginsihteeri Antti Perälä 25.11.2016:

Kaupunginhallitus on ottanut 21.11.2016 § 455 käsiteltäväkseen kaupunginjohtajan päätöksen 16.11.2016 § 145.

Turun hyvinvointitoimialalla terveyspalveluiden/avopalveluiden mielenterveys- ja päihdetiimeissä oli julkisesti haettavana sosiaalityöntekijän virka 21.9.2016 mennessä. Viran kelpoisuusvaatimus määräytyi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/15) mukaan. Sosiaalityöntekijän virkaa haki seitsemän henkilöä, joista viisi ei täyttänyt viran kelpoisuusehtoja. Kahdesta kelpoisuusehdot täyttävästä toinen on vanhuuseläkkeellä ja toinen perui hakemuksensa haastattelukutsun saatuaan. Päätös vakanssin täyttämättä jättämisestä on tehty ja se on vahvistettu sosiaali- ja terveyslautakunnassa 18.10.2016.

Koska sosiaalityöntekijän virkaa ei saatu täytettyä, hyvinvointitoimiala päätti esittää, että mielenterveys- ja päihdetiimiin sosiaalityöntekijän viran tilalle perustetaan kolmas sosiaaliohjaajan toimi samalla tehtävänkuvalla ja palkalla kuin kaksi tiimiin aiemmin perustettua tointa (390578 ja 390579) ovat (Kaupunginjohtajan päätös 27.6.2016 § 69/ Dnro 4635 - 2016). Lisäksi esitetiin, ettei uutta vakanssia tarvitse laittaa hakuun, koska näiden kahden sosiaaliohjaajan vakanssiin valitun lisäksi yksi hakijoista asetettiin varasijalle. Hänet voisi ottaa tähän kolmanteen vakanssiin tehtävää haettavaksi julistamatta.

Mielenterveys- ja päihdetiimit (MP-tiimit) perustettiin PPPR-hankkeen (Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille) hyvien tulosten juurruttamiseksi. MP-tiimit toteuttavat kaupungin strategiaa ja hyvinvointitoimialan strategista sopimusta.

Kaste 2 –hankerahoituksella toiminut PPPR-hanke osoittautui toiminnallisesti erinomaiseksi ja kustannustehokkaaksi malliksi hoitaa palvelujen suurkäyttäjiä, mielenterveys- ja päihdeasiakkaita jotka ovat palvelujärjestelmässä tällä hetkellä muutoin vaikeasti autettavissa. MP-tiimit jatkavat PPPR-hankkeen aloittamaa työtä. MP-tiimejä on kolme, ja niissä kussakin on yksi terveydenhoitaja ja yksi sosiaalityön edustaja (kahdessa tiimissä sosiaaliohjaaja, yhteen perustettiin sosiaalityöntekijän virka).

Sosiaalityöntekijän virkaan on tehtävänkuvan perusteella tehty työn vaativuuden arviointi, johon puolestaan perustuu tehtäväkohtaisen palkan määrittäminen. Sosiaalityöntekijän tehtävänkuvan vaativuus arvioitiin pienemmäksi kuin esimerkiksi perhe- ja sosiaalipalveluissa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden tehtävän vaativuus. Perusteluna tähän oli mm. PPPR-hankkeen aikana tehtyjen päätösten vähäinen määrä. Tämän perusteella oli mahdollista esittää, että kolmannessa MP-tiimissä terveydenhoitajan työparina työskentelisikin sosiaaliohjaaja eikä sosiaalityöntekijä: tehtävien päätösten määrä ei ole niin suuri, että niiden tekeminen MP-tiimissä olisi sellaisenaan välttämätöntä. Muutokselle on muitakin perusteluita.

PPPR-hankkeen kokemusten perusteella jossain määrin ongelmalliseksi näytti muodostuvan se, että PPPR-hankkeen tiimin sosiaalityöntekijän ja asiakkaiden oman sosiaalityöntekijän yhteistyö ei jaetun asiakkuuden myötä onnistunut odotetusti. Tämä asia nousi esiin mm. PPPR-hankkeen päättymisen yhteydessä järjestetyssä johdon arviointikeskustelussa elokuussa 2016. Ilmeiseltä näyttää jo nyt, MP-tiimien toimittua marraskuun alusta, että oheisen prosessikaavion mukainen työskentelymalli toimii alkuperäisen PPPR-hankkeen mallia paremmin asiakkaan, asiakasyhteistyön ja sote-integraatioprosessin näkökulmista. MP-tiimin sosiaaliohjaaja terveydenhoitajan työparina konsultoi tarvittaessa asiakkaan omaa sosiaalityöntekijää ja tarvittavat päätökset tekee oma sosiaalityöntekijä. Tämä sitouttaa MP-tiimien toimintaa aiempaa paremmin sosiaalityön perustyöhön. Aivan vastaavasti terveydenhoitaja konsultoi tarvittaessa potilaan omalääkäriä, mikä sitouttaa MP-tiimejä paremmin terveysasematoimintaan.

Sosiaalityöntekijän oli alun perin suunniteltu toimivan tiimin lähiesimiehenä. Nyt lähiesimiestyö toteutetaan siten, että Runosmäen terveysaseman osastonhoitaja on myös MP-tiimien lähiesimies. Tämän järjestelyn etuina ovat se, että MP-tiimit ovat osa isompaa työyhteisöä, ja kolmaskin MP-tiimi pystyy keskittymään ensiarvoisen tärkeään käytännön työhön, kun esimiestehtävät on keskitetty erilliselle, päätoimiselle lähiesimiehelle. 

Hyvinvointitoimiala on siis nähnyt tarkoituksenmukaiseksi esittää yhden sosiaaliohjaajan toimen perustamista mielenterveys- ja päihdetiimiin ja avoinna olevan sosiaalityöntekijän viran lakkauttamista.

Sosiaaliohjaajan toimen tehtävänimike, tehtäväkohtainen palkka ja kelpoisuusvaatimus on strategisen HR:n näkemyksen mukaan määritelty esityksessä oikein, eikä strategisella HR:llä ole muutoinkaan ollut huomauttamista toimialajohtajan esitykseen.

Sosiaalityöntekijän viran lakkauttamisen osalta toimivalta on kaupunginhallituksella ja kaupunginhallitukselle tehdään erillinen esitys viran lakkauttamisesta.

Oheismateriaali 1Mielenterveys- ja päihdetiimi –yleisesite

Oheismateriaali 2Kaupunginjohtajan päätös 16.11.2016 § 145

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell

EhdotusKaupunginhallitus päättää pysyttää kaupunginjohtajan päätöksen 16.11.2016 § 145.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin äänin 6-3, 1 tyhjä ja 3 poissa.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät von Frenckell-Ramberg, Alanen, Viljamaa, Hassan, Rantanen ja Manni.

Eevan Miikkolan kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen puolesta äänesti heidän lisäkseen Yrttiaho:

”Kaupunginhallitus päättää, että kaupunginjohtajan päätös 16.11.2016 § 145 kumotaan ja että kaupunginhallituksen päätöksellä 8.8.2016 § 305 perustettua sosiaalityöntekijän virkaa ei lakkauteta vaan se laitetaan uudelleen julkiseen hakuun.”

Maaskola äänesti tyhjää.

Eklund, Siitonen ja Vierimaa olivat poistuneet kokouksesta.  

Asian esitteli apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen.