Vs. tilajohtaja Tuomas Koskiniemi, tilacontroller Johanna Aarnio, palvelualuejohtaja Sirpa Kuronen 16.11.2016:

Lastensuojelun palvelurakennemuutos on yksi hyvinvointitoimialan strategisista tavoitteista ja se on mukana myös uudistamisohjelman toimenpiteissä. Pitkän aikavälin tavoitteena on vähentää erityisesti kalleimpia laitospaikkaostoja ja niiden kustannuksia. Näin mahdollistetaan panostukset varhaisen tuen ja avohuollon lastensuojelun palveluihin, joilla voidaan vähentää lastensuojelun ja erityisesti sijaishuollon tarvetta. Rakennemuutoksen toteutumiseen tähdätään myös kaupungin omien sijaishuollon palvelujen kehittämisellä sekä lastenkotien ajanmukaisilla ja toimintaa hyvin tukevilla tiloilla. Myös lastensuojelu- ja sosiaalihuoltolain muutokset asettavat uusia vaatimuksia Turun lastensuojelun palvelurakenteelle. Lastensuojelulain mukaan lapsen yksin sijoittamisen sijaan kunnilla tulisi olla mahdollisuus tarjota perheille lapsen ja vanhemman yhteissijoituksia ja perheitä kuntouttavaa työtä sekä akuutteja avohuollon perheen kotiin vietäviä tukitoimenpiteitä. Ennen ympärivuorokautista lapsen tai koko perheen sijoittamista tulee kuntien kyetä tarjoamaan erilaisia tukipalveluja mm. perheiden kotiin. Näiden lisäksi vastaanottokotien toimintaa tulee arvioida uudelleen.

Lastensuojelulaki asettaa perhehoidon, siis lapsen sijoittamisen sijaisperheeseen ensisijaiseksi sijoitusmuodoksi. Perhe- ja sosiaalipalveluiden strategisessa sopimuksessa perhehoidon kasvun tavoitteeksi on asetettu 4 % vuosittainen kasvu vuosille 2017 –2019. Perhehoidon lisääminen vähentää merkittävästi erityisesti ostopalvelujen käyttöä. Sijoitus voidaan tehdä akuuttina kriisisijoituksena tai pitkäaikaisesti. Päivystysperheiden käytön lisääntyessä tarve laitosmuotoiselle ympärivuorokautiselle vastaanottotoiminnalle vähenee.

Edellä esitetyistä syistä lastenkotiyksiköissä on käynnissä toiminnallisia muutoksia. Osassa kaupungin nykyisistä lastenkodeista tilat eivät anna mahdollisuuksia toiminnan muuttamiselle, eivätkä ne esimerkiksi turvallisuusnäkökulmasta täytä nykyaikaisen sijaishuollon vaatimuksia. Koska laitoshoitoon sijoitetaan tulevaisuudessa yhä vaativahoitoisempia lapsia, asettaa se uusia vaatimuksia Turun omille lastenkodeille mm. tilaratkaisuille, henkilöstörakenteelle (nimikemuutokset) ja henkilöstön määrälle.

Edellä esitetyn pohjalta on tehty lastenkoteja koskeva tilatarveselvitys. Selvitys on valmisteltu yhteistyössä konsernihallinnon strateginen tilojen ohjaus -vastuualueen, hyvinvointitoimialan ja kiinteistöliikelaitoksen tilapalvelun kanssa ja on valmistunut 5.10.2016.

Turun kaupungilla on 9 kaupungin omaa lastenkotia, joista seitsemän on pitkäaikaisyksikköä ja kaksi vastaanottoyksikköä.

-      Mäntymäen perhekeskus (vastaanottoyksikkö) Luolavuorentie 1

-      Pienten lasten vastaanottokoti, Vähä-Heikkiläntie 5

-      Lakkatien erityislastenkoti, Lakkatie 11

-      Puolukkatien lastenkoti, Puolukkatie 9

-      Luostarinkadun lastenkoti, Luostarinkatu 5

-      Makslankadun lastenkoti, Makslankatu 4

-      Moikoisten lastenkoti, Moikoistenkatu 7

-      Vakka-Suomentien lastenkoti, Vakka-Suomentie 28

-      Virusmäentien lastenkoti, Virusmäentie 8

Perheitä kuntouttava yksikkö

Turku hankkii tällä hetkellä kaiken ympärivuorokautisen perheitä kuntouttavan palvelun ostopalveluna. Vuosikustannukset palvelusta ovat n. 3,4 M€. Huostaan otettujen lasten ja nuorten kokonaismäärän väheneminen, perhehoidon osuuden kasvaminen sijoituksissa, omien laitosten käytön tehostaminen ja ostopalveluiden käytön vähentäminen ovat keskeiset sijaishuollon sosiaalityön strategiset tavoitteet seuraaville vuosille. Tarve asiakkaan palvelutarpeesta lähtevien palveluiden kehittämiselle on olemassa, jotta kyetään vähentämään lastensuojelun avohuollon ostopalveluita.

Koko perheen kuntouttaminen on oleellinen avohuollon sosiaalityössä käytettävä tukitoimi. Tavoitteena on, että osa perhekuntoutuksesta kyetään jatkossa tuottamaan omana toimintana, jolloin perheen lähiverkostot ja lasten ja vanhempien hoitavat tahot ja lasten koulut kyettäisiin ottamaan mukaan kuntoutuksen aikaiseen työskentelyyn. Mikäli kaupunki tuottaa perheitä kuntouttavan palvelun omana toimintana on säästö ostopalvelusta vuositasolla n. 800 000 € (perhekuntoutuksen hoitovuorokausihinta n. 600 €, laskettu 8 perheelle 6 kk kuntoutuksesta).

Perheitä kuntouttava yksikkö

Luostarinkadun lastenkodin osasto 2 on tarkoitus muuttaa perheitä kuntouttavaksi yksiköksi. Toiminta voidaan aloittaa tammikuussa 2017 siten, että perheitä kuntoutetaan toiminnan alkuvaiheessa heidän omissa kodeissaan. Henkilökunnan tarvitsema tukikohta sijoittuu Mäntymäen perhekeskuksen yhteyteen. Kun työryhmä on sisäistänyt uudet toimintatavat, on tarkoituksenmukaista vuokrata toiminnalle 2–3 perhekuntoutusasuntoa. Hyvinvointitoimiala on neuvotellut asuntojen mahdollisesta vuokraamisesta TVT Asunnot oy:n kanssa ns. Tovi-kodeista. Asuntojen vuokra on noin 1 000 €/kk/asunto eli noin 24 000–36 000 €/vuosi. Myöhemmin voi tulla ajankohtaiseksi tehdä yhteistyötä myös esim. kumppanuussopimuksella paikallisen toimijan kanssa.

Vaihtoehtona on tutkittu uudisrakennusta perheitä kuntouttavalle yksikölle. Se olisi luontevaa rakentaa pienten lasten vastaanottokodin yhteyteen omana rakennuksena, sillä Lounais-Suomen aluehallintoviraston antaman ohjeen mukaan yksikkö ei voi sijaita pitkäaikaishoidon laitoksen yhteydessä. Uudisrakennuksessa olisi neljä 50 m2 asuntoa (kaksio) sekä henkilökunnan työtiloja. Arvoitu huoneistoala alustavan tilaohjelman mukaan on 356 m². Hankkeen arvioitu kustannusarvio on noin 1 287 000 € (alv 0 %) ja hyvinvointitoimialalle aiheutuva vuokra on noin 113 000 €/vuosi.

Vastaanottokodit

Tavoitteena on, että päivystysperheiden käytön lisääntymisen myötä tarve ympärivuorokautiselle laitosmuotoiselle sijaishuollon vastaanotto/kriisisijoituksille vähenee. Tämän myötä Turussa on jatkossa tarvetta vain yhdelle vastaanottokodille (Mäntymäen vastaanottokoti), joka vastaa lasten ja nuorten mm. kiireellisistä ympärivuorokautisista sijoituksista. Tällöin toinen vastaanottokoti (Pienten lasten vastaanottokoti) voi keskittyä koko perheen tai vanhempi – lapsi sijoituksiin (Tähtelä-osasto) ja päivystysperheisiin (Päivölä-osasto) sekä myöhemmin mahdollisesti myös perheiden kuntouttamiseen.

Päivölä -osastolla on pieniä lastenhuoneita, jotka eivät sellaisenaan vastaa tarkoitustaan. Jotta tiloihin saadaan tarkoituksenmukaisia vastaanottotiloja, tiloihin on tarpeen tehdä muutostöitä. Muutostyön alustava kustannusarvio on 48 000 € (alv 0 %). Tästä aiheutuu noin 585 €/kuukausi lisäkustannus hyvinvointitoimialan vuokraan. Näin ollen muutostyön jälkeen pienten lasten vastaanottokodin vuokra on 12 273,76 €/kk vuoden 2016 vuokratason mukaan.

Pienten lasten vastaanottokodin toiminnan muutosten myötä tulee arvioitavaksi tarve yksikön valmistuskeittiölle. Mikäli yksikön valmistuskeittiöstä luovuttaisiin, mahdollistaisi se kokin ja laitosapulaisen vakanssin lakkauttamisen. Samalla voidaan arvioida mielekkyyttä muuttaa keittiötila asuntokäyttöön perheitä kuntouttavalle yksikölle.

Luostarinkadun lastenkoti

Mikäli Luostarinkadun lastenkodin os. 2 toiminnallinen muutos koko perhettä kuntouttavaksi yksiköksi toteutuu, tulee tarkastella myös lastenkodin os. 1 tilannetta. Osaston toimiminen yksin kiinteistössä, jossa ei ole käytettävissä toisen ympärivuorokautisen osaston tukea, ei ole tarkoituksenmukaista. Lisäksi tilat ovat toiminnallisesti sekä työntekijöiden että lasten näkökulmasta epätarkoituksenmukaiset ja vaativat isoja kunnostustöitä.

Lastenkodin osastolle on tällä hetkellä sijoitettuna 6 lasta, joiden hoito on alustavan suunnitelman mukaan tarkoitus järjestää Makslankadun lastenkodissa siten, että lapsille läheinen hoitohenkilöstö siirtyy heidän mukanaan. Järjestely mahdollistaa sen, että hyvinvointitoimiala pystyy luopumaan Luostarinkadun tiloista kokonaan kiinteistökehitykseen kevään 2017 aikana.

Ympärivuorokautinen laitoshoito

Vakka-Suomentien lastenkodin ja Virusmäentien lastenkodin tilat eivät sovellu vaikeahoitoisten lasten ja heidän perheidensä kanssa työskentelyyn. Työtilat eivät ole turvallisia työntekijöiden kannalta, eivätkä tilat mahdollista lasten riittävää valvontaa.

Kahden erillään toimivan pienen yksikön yhdistäminen yhdeksi yksiköksi mahdollistaa osastojen välisen yhteistyön. Erityisesti lastenkotitoimintaan suunnitellut tilat mahdollistavat turvalliset olosuhteet sekä laitoksen työntekijöille että sijoitetuille lapsille. 

Uuden ympärivuorokautisen laitoshoidon yksikön ensisijaiseksi sijoituspaikaksi on esitetty Moikoisten lastenkodin tonttia, Moikoistenkatu 7. Toinen vaihtoehto on Puolukkatien lastenkodin viereistä tontti, Puolukkatie 11. Huoneistoala alustavan tilaohjelman mukaan on 2 021 m². Hankeen arvioitu kustannusarvio on noin 3 148 000 € (alv 0) ja vuokra-arvio hyvinvointitoimialalle on 281 000 €/vuosi. Kustannusarvio on laskettu Moikoisten lastenkodin tontille. Puolukkatie 11 sijaitsee Vasaramäenpuistossa, jossa on ollut 1960 -luvun puoliväliin saakka ympäristösuojelutoimiston mukaan kaatopaikka. Mikäli hanke toteutetaan ko. tontille, aiheuttanee saastuneen maaperän puhdistaminen kustannuksia. Nämä kustannukset tulee arvioida tarkemmin hankesuunnitteluvaiheessa.

Moikoisten ja Makslankadun lastenkodit

Moikoisten ja Makslankadun lastenkodeissa paikkaluku on tällä hetkellä 14 ja huoneiden lukumäärä 12. Molempien yksiköiden hoitomitoitus on sellainen, että kyseisellä henkilöstömäärällä kyetään vastaamaan 12 lapsen hoidosta. Mikäli huoneluku kasvaa 2/yksikkö, tarvitaan 1–2 lisävakanssia kumpaankin yksikköön. Koska kustannukset lisähuoneiden rakentamisesta ovat arvioitu isoiksi ja koska lisähuoneiden rakentaminen edellyttää yksikköön lisävakanssien perustamista, on tarkoituksenmukaista muuttaa nämä lastenkodit 12 -paikkaisiksi.

Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta (548/2016)

Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen laista kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali-, ja terveyshuollossa. Laki astui voimaan 1.7.2016 ja se esittää yli 5 M€:n sosiaali- ja terveyshuollon hankkeet vuoteen 2019 loppuun asti. Rakennusinvestointeja koskeva rajoitus ei kuitenkaan koske pienempiä investointeja, eikä normaaleja vuosihuoltoon liittyviä investointeja. Rajoituksen ulkopuolella ovat myös sellaiset, jotka ovat välttämättömiä valvovan viranomaisen tarkastusten johdosta esimerkiksi käyttäjien turvallisuuden tai terveyden vuoksi.

Laissa sanotaan, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuussa olevalla on oikeus irtisanoa tilojen vuokrasopimus vuoden 2019 aikana päättymään 12 kuukauden kuluttua irtisanomisesta. Jos palvelun järjestämisvastuussa oleva ei ole tänä aikana irtisanonut sopimusta, jatkuisi sopimuksen voimassaolo sopimuksen mukaisesti.

Sosiaali- ja terveyslautakunta 8.11.2016 § 214

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti osaltaan hyväksyä Turun kaupungin lastenkoteja koskevan tilatarveselvityksen ja päätti lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle käsiteltäväksi. Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta päätti

• hyväksyä Luostarinkadun lastenkodin toiminnan muutoksen tilatarvesuunnitelmassa esitetyn mukaisesti
• että Luostarinkadun lastenkodin tilojen vuokrasopimus irtisanotaan 30.11.2016 alkaen päättymään 31.5.2017

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

Tarveselvityksen hyväksymisen jälkeen laaditaan lastenkotien osalta tarveselvitystä toteuttava hankekuvaus. Kokoukseen asiaa on kutsuttu selvittämään palvelualuejohtaja Sirpa Kuronen.

Liite 1Lastenkoteja koskeva tilatarveselvitys

Oheismateriaali 1Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:            

EhdotusKaupunginhallitus hyväksyy liitteenä 1 olevan tilatarveselvityksen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Yrttiahon seuraavansisältöinen muutosehdotus raukesi kannatuksen puuttuessa:

”Kaupunginhallitus päättää, että Vakka-Suomentien ja Virusmäentien lastenkodit säilytetään nykysijainneissaan omina yksiköinään. Tilojen kunnosta huolehditaan.

Luostarinkadun tiloista ei luovuta. Tilat tulee pitää perhe- ja sosiaalipalveluiden käytössä. Lautakunnan 8.11.2016 päätös vuokrasopimuksen irtisanomisesta kumotaan.

Kaupunginhallitus toteaa, että oman toiminnan supistaminen 92 paikasta 74:än heikentää kaupungin oman sijaishuollon kykyä vastata palvelutarpeeseen ja lisää painetta ostopalveluiden käyttöön."

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä palvelualuejohtaja Sirpa Kuronen.