Liite 5

Eevan tekemä muutosehdotus asiaan:

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi

Lausunnosta tulee poistaa yliviivatut kohdat ja muuttaa kysymyksen 5 valintavaihtoehto seuraavin perustein.

Kysymys 5.

Maakuntalain 2 luvussa määritellään maakunnan tehtävät. Onko maakunnalle esitetty tehtäväkokonaisuus uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) X e. ei kantaa (avotila)

Kasvu-, elinvoima- ja innovaatiokokonaisuuksissa yksiselitteinen toimivalta ja järjestämisvastuu tulee olla isoilla kaupungeilla, joilla on parhaat toimintaedellytykset toteuttaa vaikuttavaa ja tehokasta toimintaa näillä aloilla.

Perustelut: Edellä esitetty ei edistä avoimuutta vaan se johtaa vallan keskittymiseen ja heikentää entisestään kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin tavalla, joka on turkulaisten etujen vastaista.

Sopimusmenettelyä suurten kaupunkien ja valtion välillä tulee jatkaa ja entisestään syventää.

Perustelut: Se merkitsee päällekkäisten sopimustasojen luomista tavalla, joka heikentää avoimuutta ja demokratian toimivuutta sekä lisää kustannuksia.

Järjestämis- tai tuottamisvastuun siirto kuntien ja maakuntien välisellä sopimuksella ei olisi riittävä tapa säätää asiasta, vaan järjestämisvastuun tulee lähtökohtaisesti olla kaupungeilla. Tarvittaessa järjestämisvastuu voitaisiin yhteisellä sopimuksella siirtää resursseineen maakunnalle.

Perustelu: Edellä esitetty merkitsee kunnissa olevan sote-hallinnon säilyttämistä, mikä loisi päällekkäisiä hallintotasoja ja toimivan maakuntamallin vesittämistä.

Maakuntakaavoituksen siirtäminen itsehallinnolliselle maakunnalle ei ole hyväksyttävää.

Perustelut: Edellä esitetty on ristiriidassa vaaditun maakunnan itsehallinnon kanssa. Tulevassa maakuntahallinnossa turkulaiset päättäjät tulevat olemaan keskeisessä asemassa ja voivat sitä kautta turvata Turun etuja. Maakuntahallinnon kautta demokratia toteutuu laajemmin ja estää vallan keskittymistä.

Kysymys (kohta) 9.

Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntalaista. Maakuntalakiluonnoksen 58 §:ssä säädettäisiin, että palvelulaitoksen hallituksen jäsen ja johtaja eivät voi olla palvelulaitoksen tytäryhteisön hallituksen jäseniä. Pykälän perustelujen mukaan säännöksellä pyrittäisiin varmistamaan omistajaohjauksen riippumattomuus.

Palvelulaitoksen hallituksen jäsenten ja johtajan kelpoisuutta tytäryhteisöjen hallintoon ei tule rajoittaa.

Perustelut: Omistajaohjauksen riippumattomuuden kannalta on hyvä, että palvelulaitoksen hallituksen jäsen ja johtaja eivät ole palvelulaitoksen tytäryhteisön hallituksen jäseniä.

Pykälän 3 momentin kuntalakia vastaava säädös, jonka mukaan enemmistön maakuntahallituksen jäsenistä on oltava muita kuin maakunnan tai maakunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä, on tältä osin riittävä, eikä pykälän 1 momentin 2 ja 3 kohtia ole syytä säätää. Lisäksi nykyiset esteellisyyssäännökset ovat riittäviä turvaamaan mahdollisten ristiriitatilanteiden ratkaisemisen.

Perustelut: Jotta aseman väärinkäytökset estetään, on hyvä, että vaalikelpoisuuden ehtoja kiristetään.