Ympäristönsuojelu, vt. ympäristönsuojelujohtaja Olli-Pekka Mäki 18.10.2016:

Ympäristön tilan seuranta kuuluu kuntien lakisääteisiin tehtäviin. Ympäristötoimialan ympäristönsuojelu koosti Ympäristön tila 2015 -raporttiin vuosina 2010 - 2015 tehtyjä kaupunkia koskevia ja seudullisia selvityksiä ympäristökuormituksesta, päästöistä sekä ympäristön tilan ja luonnon muutoksista. Vastaavan laajuista raportointia tehdään valtuustokausittain.

Raportin sisältö on jaettu kuuteen kokonaisuuteen: ilmanlaatu ja ilmasto, maaperän suojelu, jätteet ja jätehuolto, vesistöjen kuormitus ja tila, ympäristömelu sekä luonto.

Ilmanlaatu ja ilmasto

Turun seudun ilmanlaadun luontovaikutuksia on seurattu bioindikaattoritutkimuksilla. Kesällä 2015 toistettiin jäkäläkartoitus, joka toteutettiin samalla menetelmällä ja havaintoverkolla myös kymmenen vuotta aiemmin. Lajien lukumäärän ja runsauden perusteella kullekin havaintoalueelle laskettiin ilmanpuhtausindeksi (IAP). Tutkimuksessa ilmeni varsin selkeästi ilmanlaadun asteittainen heikentyminen Turun keskusta-aluetta lähestyttäessä. Selvä ilmanlaadun rajavyöhyke voidaan havaita 3–4 kilometrin etäisyydellä

Turun keskustasta, jolloin jäkälälajistojen esiintyvyydessä tapahtuu selkeää taantumista. Herkimmät lajit reagoivat jo viiden kilometrin etäisyydellä Turun keskustasta. Ilmanlaadun kannalta heikoimmat alueet sijoittuvat vilkkaimmin liikennöityjen teiden läheisyyteen.

Turun vaikutusta ilmastonmuutokseen seurataan laskemalla alueen kasvihuonekaasupäästöt vuosittain. Raportissa esitetyt päästöt on laskettu CO2 -raportin menetelmällä, joka vastaa päästöraportoinnin kansainvälisiä standardeja. Päästöihin lasketaan käyttöperusteiset hiilidioksidi-, dityppioksidi- ja metaanipäästöt hiilidioksidiekvivalentteina, ja ne ilmoitetaan asukasta kohden. Kasvihuonekaasupäästöt ovat viime vuosina laskeneet selvästi, ja vuodelle 2020 asetettu tavoite vähentää asukaskohtaisia päästöjä 30 prosentilla vuoden 1990 tasosta tullaan nykykehityksellä saavuttamaan etuajassa.

Maaperän suojelu

Turku on vanha teollisuuskaupunki, jonka alueella on runsaasti pilaantuneita tai mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita. Näitä on kartoitusten perusteella selvitetty olevan kaupungin alueella yli 1 100 kpl. Tyypillisimpiä maaperän pilaantumisen aiheuttajia ovat öljyt ja raskasmetallit. Maaperän puhdistaminen toteutetaan maankäytön muuttuessa tavallisesti massanvaihdolla, jolloin pilaantunut maaperä kaivetaan pois ja toimitetaan käsiteltäväksi muualle. Vuosina 2010-2015 poistettiin vuosittain keskimäärin 50 000 tonnia pilaantuneita maa-aineksia eri kohteista. Vuonna 2015 merkittävimmät maaperän puhdistuskohteet sijoittuivat Kakolanmäen ja telakkarannan alueelle.

Jätteet ja jätehuolto

Yhdyskuntajätehuollon toiminta-alue laajeni vuonna 2015 jäteyhtiöiden fuusion myötä ja kattaa nykyisin 17 kuntaa. Vuonna 2015 yhdyskuntajätteiden hyötykäyttöaste toiminta-alueella oli 93 %. Materiaalina hyödynnettiin 35 % ja energiana 58 % yhdyskuntajätteestä ja 7 % sijoitettiin kaatopaikalle. Vuonna 2016 yhdyskuntajätteiden loppusijoitus kaatopaikalle on käytännössä loppunut.

Asuinkiinteistöiltä kerättävä polttokelpoinen jäte hyödynnetään kokonaisuudessaan energiantuotannossa pääosin kaukolämpönä ja osin sähkönä. Vuonna 2014 polttokelpoinen jäte toimitettiin hyödynnettäväksi Turun Orikedon ja Tallinnan jätteenpolttolaitoksiin. Orikedon jätteenpolttolaitos suljettiin saman vuoden lopussa, minkä jälkeen polttokelpoiset jätteet on kuljetettu hyödynnettäviksi energiana muille paikkakunnille eli Vantaalle, Riihimäelle ja Tukholmaan.

Vesistöjen kuormitus ja tila

Turun edustan, satama-alueen ja lähisalmien vedet ovat savisameita, hyvin ravinnepitoisia ja reheviä tai erittäin reheviä. Tehostuneen jätevedenpuhdistuksen myötä merialueen yleisessä käytettävyysluokituksessa on tapahtunut positiivista kehitystä etenkin käytöstä poistettujen purkuputkien lähialueilla. Lisäksi Aurajoen valuma-alueelle ei enää johdeta yhdyskuntajätevesiä kaikkien jokivarren taajamien liityttyä siirtoviemärein Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon piiriin. Tämän seurauksena Aurajoen vesistön jätevesikuormitus on pienentynyt ja etenkin hygieeninen tila parantunut.

Positiivisista kehityskuluista huolimatta tulee vesiensuojelua tehostaa, jotta vesipuitedirektiivin mukainen hyvä vedenlaatutavoite Turun edustan merialueella saavutetaan vuoteen 2027 mennessä. Jätevedenpuhdistuksen haasteena on etenkin typpikuormituksen pienentäminen. Lisäksi haasteita aiheuttavat maatalouden tuoma ravinne- ja kiintoaineskuorma, laivaliikenteen vaikutukset, ruoppaukset, ruoppausmassojen meriläjitys sekä haja-asutuksen jätevesien vaikutukset.

Turun kaupunkipurojen, Kuninkojan ja Jaaninojan, biologista tilaa on selvitetty vuosina 2011 - 2015 koekalastuksin, ravustuksin sekä pohjaeläintutkimuksin. Molempien purojen tila on ekologisesti muuttunut ja veden laatu on heikentynyt. Puroja on ennallistettu muun muassa taimenen elinympäristöiksi. Molemmissa on myös ainakin osittaisina kalojen nousuesteinä toimivia siltarumpuja, joita tulisi kunnostaa.

Ympäristömelu

Liikenne aiheuttaa eniten melua Turussa. Laajimmalle ulottuvat melualueet muodostuvat pää- ja kokoojakatujen varsille, joissa myös raskaan liikenteen osuudet ovat suurimmat.  EU:n edellyttämä melukartoitus uusitaan vuoden 2017 aikana ja meluntorjunnan toimintasuunnitelma tarkistetaan vuonna 2018.

Tilapäistä melua aiheutuu muun muassa rakentamistöistä ja suurista ulkotiloissa järjestettävistä tapahtumista, jotka painottuvat kesäaikaan ja kaupungin keskusta-alueelle. Tilapäistä melua säädellään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksillä sekä ilmoitusmenettelyllä. Vuosittain ympäristönsuojelu käsittelee noin 30 tilapäistä melua koskevaa ilmoitusta, joista suurin osa koskee rakentamista.

Luonto

Luonnon monimuotoisuus

Turun maa-ala on alle 0,1 prosenttia Suomen pinta-alasta, mutta kaupungin alueelta on tavattu 12 prosenttia Suomen uhanalaislajistosta. Uhanalaisten lajien suuri määrä on osoitus Turun seudun poikkeuksellisen korkeasta luonnon monimuotoisuudesta. Suuri osa uhanalaislajistosta tavataan Ruissalon ja Katariinanlaakson vanhoissa tammilehdoissa, mutta Turussa on runsaasti myös muita arvokkaita uhanalaislajien elinympäristöjä.

Kaupungin alueella tehdään seurantaa myös pesimälinnustosta. Vuoden 2002 arvioinnin jälkeen kymmenkunta lajia on kadonnut kaupungin vakituisesta pesimälinnustosta. Uusia pesimälajeja ovat puolestaan merimetso, harmaahaikara, kaulushaikara, laulujoutsen, harmaasorsa, pikkuvarpunen ja urpiainen. Myös tuulihaukka on palannut tehokkaan pöntötyksen myötä takaisin Turkuun. Turun saarten ja luotojen pesimälinnuston tilaa ja muutoksia seurataan vuosittaisilla laskennoilla.  Erittäin uhanalaiseksi luokitellun selkälokin kanta on ilahduttavasti vahvistunut Airiston alueella.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) tavoitteena on turvata metsäluonnon monimuotoisuuden säilyminen ja pysäyttää metsälajien uhanalaistuminen. Tavoitteena on myös kannustaa kuntia kehittämään suojelualueverkostoaan. Turun kaupunki sai ympäristöministeriöltä rahoitusta kaupungin metsien inventointiin. Maastossa kartoitettiin 2125 ha metsää, josta METSO-ohjelman luonnontieteellisten valintakriteerien mukaista metsää löytyi kaikkiaan 786,8 hehtaaria. Tästä METSO I-luokkaan sijoittuu 117 ha, METSO II-luokkaan 437,5 ha ja METSO III-luokkaan 232,3 hehtaaria. Eniten edustavia I-luokan metsiä on säilynyt kaupungin saarilla, erityisesti Kakskerrassa.

Vieraslajit

Turku on torjunut yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa erityisen haitalliseksi luokiteltuja jättiputkia jo vuodesta 2009 lähtien. Torjuntatyö on ollut erittäin tuloksellista. Vaikka jättiputkia on tavattu yli 80 kohteessa, vuosia jatkuneen torjunnan ansiosta osa niistä on voitu siirtää seurattaviksi eikä varsinaisia torjuntatoimia enää kaikissa kohteissa tarvita.

Muiden vieraslajien kohdalla torjuntatoimet on keskitetty luonnonsuojelualueille, niiden liepeille sekä muille erityisiä luontoarvoja omaaville kohteille. Uutena huolen aiheena ovat myös viime vuosina Turun seudulle ainakin osin ihmisen toimesta ilmestyneet, aiemmin vain muualla Euroopassa esiintyneet matelija- ja sammakkoeläinlajit.

Yhteenveto

Ilmanlaatuun vaikuttavat päästöt ja ilman haitta-ainepitoisuudet kaupunkialueella ovat pienentyneet 1980-luvun alusta lähtien. Bioindikaattoriselvitysten perusteella päästöjen luontovaikutukset eivät ole kuitenkaan merkittävästi muuttuneet.

Kaupungin aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet asetettua tavoitetta nopeammin.

Maaperää kunnostetaan pääasiassa silloin, kun vanhoja pilaantuneita alueita rakennetaan ja otetaan uuteen käyttöön, kuten rautatien varrella, satama-alueella ja Aurajoen jokisuun alueilla.

Yhdyskuntajätteiden käsittelyn osalta seudulla ollaan lähellä tilannetta, ettei yhdyskuntajätteitä enää sijoiteta kaatopaikalle jätteiden energiahyödyntämisen lisääntymisen vuoksi. Materiaalikierrätyksen osalta ollaan seudulla kuitenkin vielä kaukana valtakunnallisesta tavoitteesta.

Vesistöjen tilassa on tapahtunut parannusta yhdyskuntien jätevedenpuhdistuksen tehostumisen ja sen keskittymisen takia. Muutoksia on erityisesti nähtävissä suljettujen jätevedenpuhdistamoiden edustalla merialueella sekä Aurajoessa. Koska yhdyskuntajätevedet aiheuttavat vain pienen osan vesistöjen kuormituksesta, vaatii vesipuitedirektiivin edellyttämän vesistöjen hyvän tilan saavuttaminen vielä merkittäviä vähennyksiä etenkin hajakuormituksessa sekä lisäksi erilaisia vesistökunnostuksia.

Luonnonsuojelun osalta kaupunkirakenteen laajeneminen ja osin myös täydennysrakentaminen aiheuttavat paineita luontoarvojen säilymiselle. Aktiivisilla hoitotoimilla on mahdollista säilyttää tai lisätä alueiden luonnon monimuotoisuutta erityisesti luonnonsuojelualueilla. Vieraslajien yhä suurempi määrä uhkaa jatkossa kotoperäisten lajien monimuotoisuutta.

Oheismateriaali 1Ympäristön tila 2015 -raportti

Va. toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää merkitä Ympäristön tila 2015 -raportin tiedoksi ja päättää lähettää sen edelleen tiedoksi kaupunginhallitukselle.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Vt. ympäristönsuojelujohtaja Olli-Pekka Mäki esitteli raporttia kokouksessa.

Oheismateriaali 1Ympäristön tila 2015 -raportti

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus merkitsee Ympäristön tila 2015 -raportin tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.