Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Jani Eteläkoski 15.8.2016:

Saramäen kaupunginosaan on laadittu 12.1.2015 päivätty sekä 21.3.2016 lausuntojen perusteella ja 21.6.2016 muutettu asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotus.

Kaava laaditaan kaupungin omasta aloitteesta.

Asemakaavan tavoitteita

Kaavan laatimisella tähdätään ensisijaisesti laajan ylijäämämassojen sijoituspaikan sekä muiden maa-ainesten käsittelyä ja varastointia mahdollistavan alueen sijoittamiseen Saramäkeen.

Kaavan laadinnan toisena tärkeänä tavoitteena on ajanmukaistaa alueella jo olevia asemakaavoitettuja teollisuuskortteleita sekä suunnitella kaava-alueen kaavoittamattomille alueille uusia teollisuuskortteleita. Teollisuuskortteleiden lisääminen lentoaseman itä- ja pohjoispuolelle sisältyy maakunta- ja yleiskaavojen tavoitteisiin, kaupunkiseudun rakennemallin tavoitteisiin samoin kuin kaupungin LogiCityn tavoitteisiin. LogiCityn kokonaistavoitteena on luoda lentoasemasta ympäristöineen merkittävä työpaikka-alue, jossa hyödynnetään sujuvasti lähekkäin olevia eri liikenneväyliä ja kuljetusmuotoja. Pohjan uusille alueille luo jo olemassa olevat Saramäen ja Urusvuoren teollisuusalueet sekä olemassa olevat liikenneväylät ja -muodot eli valtatie 9, Turku-Toijalan rata ja lentoasema. Teollisuuskortteleiden ajanmukaistamisella ja lisäämisellä parannetaan kaupungin elinkeinotonttien tarjontaa sekä houkuttelevuutta ja siten pyritään lisäämään työpaikkoja kaupungissa.

Osa LogiCityn tavoitteita, samoin kuin radan varressa olevien teollisuustonttien houkuttelevuuden lisäämistä, on mahdollistaa Toijalan radan hyödyntäminen osana siihen rajoittuvien teollisuuskortteleiden toimintaa.

Toinen liikenneverkkoihin liittyvä merkittävä tavoite on toteuttaa asemakaavalla ensimmäinen osa kehämäistä liikenneväylää, joka saisi alkunsa Messinkikadun päästä ja joka jatkuisi valtatie 9:n kautta lentoaseman pohjoispuolitse Vahdontielle ja kenties joskus jopa valtatie 8:lle asti.

Asemakaavan kuvaus

Kaava-alueen rakenne koostuu pääosin vain kahdesta käyttötarkoituksesta: maa-ainesalueesta sekä teollisuuskortteleista. Vähäisessä määrin on lisäksi virkistys- ja erityisalueita sekä eri toimintojen ja laajempien yhteyksien tarvitsemia katu- ja liikennealueita.

Kaava-alueen rakennusoikeus on hieman alle 340000 kem². Tästä on vanhaan kaavaan nähden uutta rakennusoikeutta n. 210000 kem². Koska kaava-alue on muutamaa yksittäistä rakennusta lukuun ottamatta rakentamaton, on tuo kaikki rakennusoikeus kuitenkin käytännössä uudisrakennusoikeutta.

Uusia työpaikkoja voisi tulla n. 1250, kun kaikki korttelialueet olisivat rakentuneet ja käytössä.

Lausunnot ja lausuntopyyntövaiheen mielipiteet

Asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotuksesta ”Maa-ainespuisto” annetut lausunnot ja lausuntopyyntövaiheessa jätetyt mielipiteet sekä kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikön vastineet niihin, on esitetty kaavaselostuksen sivuilla 25 - 43. Lausuntojen perusteella kaavaehdotukseen on tehty vähäisiä muutoksia.

Kaavaehdotus asetettiin nähtäville kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan hyväksymässä muodossa.

Ensimmäinen ehdotuskäsittely, nähtävillä olo ja näiden jälkeiset toimet

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta hyväksyi ehdotuksen 3.5.2016 § 130. Tämän jälkeen kaavaehdotus oli nähtävillä 16.5. – 14.6.2016.

Nähtävillä olo aikana saatiin yksi muistutus. Muistutuksen tekijänä oli alueella louhintaa suorittava Rudus Oy. Muistutus ei kuitenkaan ollut luonteeltaan muistutus, koska siinä ei kritisoitu ehdotusta millään tavalla. Muistutuksessa lähinnä tuotiin esiin Ruduksen ja Turun kaupungin välinen vuokrasopimus sekä miten mm. asemakaavaehdotuksen merkinnät ja määräykset tukevat suunniteltua maanvuokrasopimuksen mukaista toimintaa. Muistutuksen johdosta ehdotusta ei ole tarvinnut muuttaa.

Nähtävillä olo aikana saatiin lisäksi Liikennevirastolta ylimääräinen lausunto. Lausunnossaan Liikennevirasto korostaa, että valtion rataverkon hallinnoinnista vastaa Liikennevirasto ja että valtion rataverkkoon liittyvistä yksityisraiteista ja liitynnän teknisistä vaatimuksista sekä liityntämahdollisuuden kartoittamisesta tulee sopia Liikenneviraston kanssa. Tähän mennessä Liikennevirastoon ei ole oltu yhteydessä mahdollisten yksityisraiteiden liittämisen osalta.

Alueen asemakaavoihin (Maa-ainespuisto ja Mustasuo) liittyen oli aikanaan tarpeen selvittää yksityisraiteiden tekninen ja liikenteellinen toteutusmahdollisuus. Vuonna 2008 alueelle laaditun Terminaaliraiteistojen yleissuunnitelman yhteydessä tämä tarkastelu tehtiin ja yksityisraiteiden liittäminen todettiin mahdolliseksi. Tämä oli kyseisten asemakaavojen kannalta tärkeää, koska yksityisraiteiden toteutusmahdollisuuden katsottiin lisäävän alueen elinkeinotonttien houkuttelevuutta. Hallinnollinen liitettävyys on oma asiansa ja on totta, ettei lupaa liittymiselle ole vielä kysytty Liikennevirastolta. Hallinnollista lupaa ja liittämisen tarkempia edellytyksiä ei kuitenkaan ratkaista asemakaavalla. Nämä tulevat eteen vasta siinä vaiheessa, jos yksityisraiteita aiotaan alueelle toteuttaa. Koska tarvetta yksityisraiteille ei ole tällä hetkellä, ei ole katsottu tarpeelliseksi pyytää lupaa liittymiselle tässä kohtaa.

Nähtävillä olon jälkeen kaavakarttaan ja selostukseen on tehty pieniä lisäyksiä ja korjauksia. Näitä ovat olleet:

- Selostukseen on lisätty tietoa Saramäen maankaatopaikan yleissuunnitelman selostuksen päivitetystä versiosta. Kyseinen suunnitelmaselostus on lisätty kaavaselostuksen liitemateriaaleihin.

- Selostukseen on lisätty Kiinteistöliikelaitokselta saatu lyhyt kuvaus alueen tulevista maanvuokrasopimuksista lautakunnan toivomuksen mukaan.

- Selostuksessa on huomioitu Liikennevirastolta saatu ylimääräinen lausunto ja todettu, miten yksityisraiteiden toteutuksesta tulee sopia Liikenneviraston kanssa.

- Kaavakartalle on Sammakonpuistoon ja korttelin 31 itäreunalle lisätty johtorasite Saramäen kalliosäiliöstä Raision ja Naantalin suuntaan lähtevälle uudelle runkovesijohdolle.

- Toijalan radan itäpuolella kulkevalle 110 kV:n johtorasitealueelle oli kaavassa osoitettu varaus hulevesien johtamiseen. Osoittautui, ettei kyseiselle alueelle voikaan sijoittaa tavallista ojaa ja hulevesiviemärinkin sijoittaminen näin lähelle voimajohtopylväitä voisi olla haasteellista. Vastaavasti kaavassa on ollut johtorasitealueen jälkeen kapea aluevaraus pistoraiteelle ennen korttelialueiden rakennusaloja. Tämä aluevaraus on ollut ilman omaa kaavamerkintää. Kaavaa on tarkennettu siten, että pistoraiteelle varatulle alueelle on osoitettu oma merkintä lr-1 ja lisäksi sen yhteydessä on todettu, miten aivan sen länsireunaan saa sijoittaa hulevesiviemärin tai muun vastaavan rakenteen.

Arviot kaavan vaikutuksista on esitetty kaavaselostuksen sivuilla 50 - 52.

Sovelletut lainkohdat

Maankäyttö- ja rakennuslaki 52 §, 54 §, 55 §, 57 §, 62 §, 63 §, 65 § ja 66 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus 24 §, 25 §, 27 §, 28 §, 30 §, 31 §, 32 § ja 32a §.

Liite 1Selostus "Maa-ainespuisto"

Liite 2Tilastolomake "Maa-ainespuisto"

Liite 3Kartta "Maa-ainespuisto"

Oheismateriaali 1OAS-vaiheen mielipiteet v. 2008

Oheismateriaali 2Ehdotus-vaiheen mielipiteet v. 2015

Oheismateriaali 3Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot

Oheismateriaali 4Rudus Oy:n muistutus 7.6.2016

Oheismateriaali 5Liikenneviraston ylimääräinen lausunto 9.6.2016

Laaditut selvitykset ja raportit, kaavahaku

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 12.1.2015 päivätty sekä 21.3.2016 lausuntojen perusteella ja 21.6.2016 muutettu asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotus ”Maa-ainespuisto” esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Van Ooikin Koiviston kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Sundqvist ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Asian esitteli vs. toimialajohtaja Christina Hovi.

Pöydältä 23.8.2016 § 214.

Oheismateriaali 6Saramäen maa-ainestoiminta, ympäristövaikutusten arviointiselostus

Oheismateriaali 7V-S Ely-keskuksen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös tehtiin esittelijän kokouksessa muuttamasta ehdotuksesta yksimielisesti. Vaijerikadun linjausta muutettiin.

Ennen päätöksentekoa äänestettiin asian palauttamisesta. Asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 11-2.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Aaltonen, Ekroth, Hellstén, Hyyppä, Mattila, Mustonen, Muurinen, Röberg, Säteri, Van ooik ja Vierimaa.

Sandelin teki Koiviston kannattamana palautusehdotuksen.

Sandelinin palautusehdotus oli seuraava:

Kaavaehdotuksen ympäristövaikutuksia ei ole selvitetty riittävällä tarkkuudella ja laajuudessa. Ympäristövaikutusten arviointi käsittää vain kolmanneksen kaava-alueesta eikä siinä ole huomioitu esimerkiksi lumenkaatopaikan ympäristövaikutuksia.

Pinta- ja pohjavesivaikutukset sekä luontovaikutukset tulee huomioida kaavassa, (mm. louhinta- ja läjitysalueiden pienentäminen ja suojaviheralueiden laajentaminen).

Sundqvist ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Mustonen tuli Sundqvistin tilalle kokoukseen.

Liite 4Selostus "Maa-ainespuisto" muutoksineen

Liite 5Tilastolomake "Maa-ainespuisto" muutoksineen

Liite 6Kartta "Maa-ainespuisto" muutoksineen

Liite 1Selostus "Maa-ainespuisto"

Liite 2Tilastolomake "Maa-ainespuisto"

Liite 3Kartta "Maa-ainespuisto"

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 12.1.2015 päivätyn, 21.3.2016 lausuntojen perusteella, 21.6.2016 ja 30.8.2016 muutetun asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotuksen ”Maa-ainespuisto”.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Yrttiahon ehdotus asian palauttamisesta, jotta kaavaehdotuksen ympäristövaikutukset voidaan selvittää riittävällä tarkkuudella ja laajuudella, raukesi kannatuksen puuttuessa.

Manni ja Korhonen ilmoittivat olevansa esteellisiä eivätkä osallistuneet asian käsittelyyn. Puheenjohtajana tämän asian kohdalla toimi 1. varapuheenjohtaja Eklund.