Kaupunginjohtaja Aleksi Randell, johtaja Jukka Laiho ja controller Valtteri Mikkola 17.10.2016:

Lähtökohdat ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 15.11.2015 § 197 voimassa olevan taloussuunnitelman vuosille 2016-2019. Taloussuunnitelman tavoitteena oli saavuttaa talouden tasapaino vuoteen 2018 mennessä.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi taloussuunnitelmakauden tarkistetut suunnitteluluvut 20.6.2016 § 122. Koko taloussuunnitelmakauden aikana kaupungin nettokäyttömenojen kasvu on maltillisella tasolla. Tulorahoituksen heikko kehittyminen on siirtänyt tasapainotavoitteen saavuttamista uuden suunnittelukauden lopulle.

Sote- ja maakuntauudistus

Merkittävin kuntien toimintaan ja palvelujen tuottamistapaan vaikuttava hanke on käynnissä oleva sote- ja maakuntauudistus. Uudistuksen vaikutuksista kuntien talouteen on tehty ensimmäisiä alustavia arvioita, mutta kaupungin taloussuunnittelun tueksi niistä ei vielä ole. Taloussuunnitelma muodostetaan nykyisten toimintojen jatkuvuuden periaatteella, kunnes täsmällistä tietoa uudistuksen toteuttamistavasta on riittävästi.

Meriteollisuuden tilauskanta

Telakan tilauskanta parantaa Turun seudun työllisyyttä pitkälle tulevaisuuteen. Muutokset ovat hitaita, ja ensin työllistyy ammattitaitoisin työvoima. Kunnallisverotulojen näkökulmasta vaikutukset ovat vähäiset: välitön vaikutus syntyy työvoiman siirtyessä ansiosidonnaiselta päivärahalta palkkatyöhön. Välillisiä positiivisia vaikutuksia syntyy muuttoliikkeestä ja muun teollisuuden sekä palvelujen kysynnän kasvusta. Paraneva työllisyys myös parantaa terveyden ja hyvinvoinnin tasoa sekä vähentää sosiaalipalvelujen kustannuksia. Toisaalta telakan pitkä tilauskanta rohkaisee Turun seudulle tapahtuvaan kokonaisten perheiden muuttoon, mikä lisää kaupungin järjestämien palvelujen kysyntää. Taloussuunnittelukaudella tuotot ja kustannukset on varovaisuuden periaatteella arvioitu samansuuruisiksi.

Työllisyys

Viime vuosina kasvanut työttömyys on haastanut kaupungin taloutta. Vuonna 2008 ennen globaalia taantumaa työttömyysprosentti oli 9,9 %. Kuluvan vuoden elokuussa vastaava luku oli 16,7 %. Työttömien määrä on tällä aikajaksolla lähes kaksinkertaistunut.

Pitkäaikaistyöttömyys on merkittävin tekijä kuntien työllisyyskustannuksissa. Vuonna 2008 pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oli noin 18 %. Vuoteen 2010 mennessä osuus oli jo 28 % ja tänä vuonna osuus on 38 %.Globaalin taloustilanteen heikkeneminen vaikutti siis nopeasti Suomenkin talouteen, joka näkyi reippaana nousuna työttömyydessä, korostuneesti pitkäaikaistyöttömyydessä. Alueen talouskasvun ennakoidaan kääntävän pitkäaikaistyöttömyyden loivaan laskuun.

Pitkäaikaistyöttömien määrä 2012-2016 (henkilöä, elokuun tilanne)

Vuoden 2016 aikana työttömyys on pysynyt edellisen vuoden tasolla, mutta pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu on jatkunut. Työmarkkinatukiuudistus on lisännyt kuntien kustannusvastuuta. Kunnan maksuosuus on vuosina 2011-2015 lähes kolminkertaistunut. Vuonna 2015 Turku maksoi työmarkkinatuen kuntaosuutta 24,1 miljoonaa euroa (muutos + 59,5 % vuodesta 2014).

Vuoden 2016 aikana kehitys on huomattavasti maltillisempaa edellisiin vuosiin verrattuna, mutta edelleen kustannusten ennakoidaan kasvavan. Tammi-elokuussa kustannukset ovat kasvaneet 4,3 % edellisen vuoden vastaavaan tarkastelujaksoon verrattuna. Talouden elpymisellä on suurin vaikutus työllisyystilanteen parantumiseen ja työllisyyskustannusten kehitykseen, mutta myös kaupungin toimenpiteillä on ollut kustannuskasvua hillitsevä vaikutus.

Kilpailukykysopimus

Kilpailukykysopimuksen keskeisenä tavoitteena on lisätä talouskasvua ja parantaa työlli­syyttä. Myös kuntatalous hyötyy pidemmällä aikavälillä yleisestä talouskasvusta ja työlli­syyden paranemisesta. Lyhyellä aikavälillä kilpailukykysopimus on julkista taloutta heikentävä. Valtaosa julkista taloutta heikentävästä vaikutuksesta kohdistuu valtiontalouteen. Taakkaa kuitenkin osin jaetaan vähentämällä kuntien valtionosuuksia.

Kilpailukykysopimus alentaa kuntien verotuloja palkkasumman ja työntekijämaksujen muutosten kautta. Verotulojen aleneminen kompensoidaan osittain kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Sopimuksen arvioidaan alentavan kuntien työvoimakustannuksia noin 700 milj. eurolla vuonna 2017. Työnantajamaksujen alenemisesta ja lomarahaleikkauksesta seuraava säästö toteutuu välittömästi, sen sijaan työajan pidennyksestä syntyvän säästön arvioidaan realisoituvan asteittain.

Kuntien valtionosuuksia alennetaan siten, että lomarahaleikkausta vastaava säästö vähennetään täysimääräisesti ja työajan pidennyksen arvioitu säästö osittain. Valtion talousarviossa valtionosuuden vähennys on OKM:n hallinnonalalla yhteensä noin 16 milj. euroa ja peruspalvelujen valtionosuusmomentilla noin 356 milj. euroa.

Valtionosuusvähennyksen jälkeen kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus kuntatalouden rahoitusasemaan arvioidaan noin 90 milj. euroa heikentäväksi vuonna 2017. Lisäksi työnantajamaksujen alentamisen laskennallinen vaikutus valtionosuusindeksiin on 0,9 prosenttiyksikköä indeksiä pienentävä. Valtionosuuksien muutoksena tämä tarkoittaa vajaata 80 milj. euroa. Pidemmällä aikavälillä kilpailukykysopimuksen suotuisat vaikutukset työllisyyteen ja kasvuun hyödyttävät myös kuntataloutta.

Kilpailukykysopimus tulee tiukentamaan Turun kaupungin taloutta. Arvion mukaan lomarahojen leikkaus tulee vähentämään henkilöstökuluja 6,7 miljoonaa euroa ja työnantajamaksualennus vähentää henkilöstökuluja 5,8 miljoonalla. Työajan pidentämisen osalta vaikutusarvion tekeminen on vaikeampaa, mutta vaikutuksen arvioidaan olevan n. 1,1 miljoonaa euroa Työajan pidentämisestä saatavan hyöyn realisointi edellyttää toimintatapojen arviointia esimerkiksi vuorotyössä sekä ylitöiden hallinnassa. Kokonaisuutena kilpailukykysopimus tullee vähentämään kaupungin henkilöstömenoja noin 13,6 miljoonaa euroa.

Työnantajamaksualennus koskee kaikkia yrityksiä ja yhteisöjä, joten kuntien tulee pystyä saamaan myös välillisesti menoja vähentäviä vaikutuksia. Peruspalvelujen osalta sopimuksen vaikutuksen on arvioitu laskevan peruspalvelujen hintaindeksiä -0,7 %.

Indeksimuutos perustuu palvelujen tuotannontekijöiden kustannustason laskuun, jolloin myös palvelusta perittävää hintaa olisi valmius laskea. Kuntien kohdalla kyse on henkilöstökuluista sekä palvelujen ja materiaalien ostoista. Kunnan hankinnat tehdään pääsääntöisesti aina kilpailutusten kautta useaksi vuodeksi. Sopimuskauden aikana hintoihin on haasteellista vaikuttaa. Turun osalta kaupungin hankintoihin (pl. sairaanhoitopiiri) kohdistuvia toimintamenojen alenemistavoitteeksi asetetaan 3,3 miljoonaa euroa vuositasolla.

Kokonaisuutena kaupungin toimintamenojen arvioidaan laskevan kilpailukykysopimuksen välittömien ja välillisten vaikutusten myötä n. 16,8 miljoonalla eurolla. Sairaanhoitopiirille on asetettu tavoitteet erikseen.

Samaan aikaan osana kilpailukykysopimusta Turun valtionosuuksia leikataan noin 13 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi pienentyneiden ansiotulojen seurauksena Turun kunnallisverojen arvioidaan laskevan 15,4 miljoonaa euroa. Osa verotulojen menetyksestä kompensoidaan kunnille valtionosuuden korotuksena.

Työnantajamaksualennuksen seurauksena yrityksille jäävän rahan ennakoidaan kasvattavan verotettavaa tuloa ja sitä kautta kunnille maksettavaa yhteisöveroa. Valtiovarainministeriön laskelmissa on arvioitu kilpailukykysopimuksen seurauksena Turulle tilitettävien yhteisöverojen kasvavan, mutta tämän toteutumiseen on syytä suhtautua erityisellä varovaisuudella.

Kilpailukykysopimuksen vaikutuksiin liittyy myös se, että sopimus alentaa kuntien kustannustasoa ja painaa kuntien peruspalvelujen hintaindeksi negatiiviseksi. Negatiivinen peruspalvelujen hintaindeksi pienentää kuntien valtionosuuksia 78 miljoonalla euroalla vuonna 2017.

Kokonaisuutena kilpailukykysopimuksella arvioidaan olevan vuonna 2017 Turun talouteen 14,7 miljoonan euron välitön negatiivinen vaikutus. Välilliset positiiviset vaikutukset huomioiden kaupungin talouden arvioidaan kiristyvän n. 10 miljoonaa euroa.

Ammatillisen koulutuksen reformi

Ammatillisen koulutuksen uudistaminen on maan hallituksen kärkihanke, jonka osaltaan toivotaan parantavan julkisen talouden ahdinkoa. Osana uudistusta ammatillisesta koulutuksesta siirretään 190 miljoonaa euroa muiden palvelujen rahoittamiseen. Kuntien omarahoitusosuutta pienennetään, jolloin kunnille maksettava valtionosuus kasvaa.

Turun osuus tästä summasta on 6,5 miljoonaa, mutta asukasmäärän kehitys huomioiden todellinen omarahoitusosuuden muutos on kaupungille 5,9 miljoonaa postiviinen vuonna 2017.

Reformissa uudistetaan koko ammatillinen koulutus. Nykyiset lait yhdistetään uudeksi sekä nuoria että aikuisia koskevaksi lainsäädännöksi. Lisäksi uudistetaan koulutuksen rahoitus, ohjaus, tutkintorakenne, koulutuksen toteuttamismuotoja sekä järjestäjärakennetta. Uudistusta valmistellaan tiiviissä yhteistyössä ammatillisen koulutuksen kentän ja sidosryhmien kanssa. Reformin uudistukset tulevat voimaan vuoden 2018 alusta, mutta rahoitukseen liittyvä uudistus toteutetaan jo vuoden 2017 alusta.

Turku toimii ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Kaupunki tarjoaa koulutusta sekä turkulaisille että ulkopaikkakuntalaisille. Tästä syystä koulutuksen uudistaminen koskee kaupunkia useasta näkökulmasta.

Tässäkin kokonaisuudessa valtion ohjausta toteutetaan hyvin voimakkaasti rahoituksen kautta. Muutokset rahoituksessa aiheuttavat muutoksia käytännön toimintaan. Valmistelussa on todettu, että koulutuksen uudistumista edellyttää myös aiempaa vähäisempi rahoitus.

Kunnat, jotka eivät ole koulutuksen järjestäjiä saavat oman osuutensa suorana hyötynä kasvavana valtionosuutena.

Kunnilta, jotka järjestävät koulutusta leikataan sekä yksikköhintarahoitusta että omarahoitusosuutta. Täysimääräisen hyödyn saaminen edellyttää koulutuksen toimintamenojen vähentämistä yksikköhintarahoituksen leikkausta vastaavalla summalla.

Turku on opiskelijakaupunki. Turku on Suomen ensimmäisen yliopiston perustamisesta lähtien panostanut ja ylläpitänyt mahdollisuuksia kouluttautumiseen eri toimialoille monin eri tavoin. Koulutuksessa on aina huomioitu ympäröivä toimintaympäristö ja elinkeinoelämän toiveita on mahdollisuuksien mukaan pyritty huomioimaan koulutustarjonnassa sekä koulutusmuodoissa.

Valtio vähentää koulutuksen järjestämiseen Turulle maksettavaa rahoitusta n. 4,8 miljoonaa euroa vuonna 2017. Samaan aikaan opiskelijamäärän ennakoidaan hieman kasvavan, mikä pienentää hieman muutosta. Tämän lisäksi lisäkoulutukseen liittyvän rahoituksen ennakoidaan laskevan. Kokonaisuutena ammatilliseen koulutukseen saatava rahoitus laskee 5 miljoonaa euroa (-11,1 %).

Mikäli toiminnan määrärahoihin ei tehtäisi muutosta, kasvaisi kaupungin vastuu koulutuksen järjestämisestä vastaavalla summalla. Tässä tapauksessa se tarkoittaisi vastikkeetonta tukea muille kunnille, opiskelijoiden suhteessa.

On ymmärrettävää, että valtion esittämän muutoksen toteuttaminen toiminnan rahoitukseen kerralla olisi erittäin vaikeaa. Tästä syystä lieneekin tarkoituksenmukaista jakaa esitetty taloudellinen haaste kahdelle vuodelle. Kasvatus- ja opetuslautakunta on omassa talousarviossaan esittänyt ammatillisen koulutuksen määrärahan vähentämistä 2,4 miljoonalla vuonna 2017. Tämän seurauksena ensi vuonna saavutetaan vasta 60 % hyöty valtion tavoittelemasta tilanteesta. Koulutuksen järjestäjänä Turku toteuttaa reformin  loppuun vuonna 2018, jolloin rahoituksen muutos tulee huomioida täysimääräisesti ammatillisen koulutuksen määrärahassa. 

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kustannuskehitys on viime vuosina ollut yleiseen taloustilanteeseen nähden poikkeuksellisen korkea. Vuonna 2012 sairaanhoitopiiri asetti sopeuttamistavoitteen, jonka mukaan kuntien maksuosuuden keskimääräinen kasvu on korkeintaan 3,8 %. Sopeuttamisohjelman ensimmäisinä vuosina maksuosuudet kehittyivät tavoitetta voimakkaammin. Viimeisten vuosien aikana kehitys on ollut maltillisempaa. Kunnille lisälaskut ovat merkinneet omien palvelujen heikentämistä.

Sairaanhoitopiirin talouden kehitys on viime vuosina kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Tästä huolimatta voidaan kuitenkin arvioida, että asetettu tavoite on ylitetty vuosien aikana kumulatiivisesti yli 50 miljoonalla eurolla. Tässä ei ole huomioitu käytön kasvuun perustuvaa vaikutusta, mutta edellä mainittu summa antanee kuitenkin suuntaa sairaanhoitopiirin antamasta lisäpaineesta.

Sairaanhoitopiirin maksuosuuden kehitys 2012-2017 (miljoonaa euroa)

Kuluvan vuoden tilanne ja sairaanhoitopiirin ensi vuoden suunnitelmat ovat oikeansuuntaiset, mutta samalla kunnan näkökulmasta täysin riittämättömät. Valtion tekemien päätösten johdosta kuntien taloustilanne tiukentuu tulevina vuosina, joten maksuosuuden korotuksiin taloudellinen kantokyky ei riitä.

Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä valmistelluissa lakiluonnoksissa on linjattu, että kuntayhtymien tulee kattaa mahdolliset alijäämät viimeistään tilikaudella 2018. Sairaanhoitopiirin taseessa on kertynyttä alijäämää noin 8,9 miljoonaa euroa. Kuluvana vuonna piiri tavoittelee 3,2 miljoonan ylijäämää. Sairaanhoitopiirin hallitus on linjannut vuoden 2017 tulostavoitetta korotettavaksi siten, että ylijäämää kertyy 5,6 miljoonaa. Samalla on linjattu, että jäsenkuntien maksurasituksen enimmäismuutos vuoden 2016 talousarviosta on +0,9 %.

Turun kaupungin näkemyksen mukaan alijäämän kattamistavoitetta ei ole syytä muuttaa, vaan tavoitteena tulee olla taseessa olevien alijäämien kattaminen alkuperäisen suunnitelman mukaan. Tämä muutos tarkoittaisi pelkästään Turulle noin miljoonan euron maksurasituksen kevennystä vuonna 2017.

Tämän lisäksi sairaanhoitopiirin tulee huomioida hinnoittelussaan kilpailukykysopimuksen sekä peruspalvelun hintaindeksin muutos, joiden seurauksena leikataan kuntien valtionosuuksia. Näiden tulee heijastua myös sairaanhoitopiirin kustannustasoa laskevasti.

Kaupungin näkemyksen mukaan sairaanhoitopiirin tulee välittömästi käynnistää toimenpiteet, joilla valtion päättämät linjaukset siirretään kuntalaskutukseen. Henkilöstökulut tulevat laskeman lomarahaleikkauksen sekä työnantajamaksualennuksen myötä. Hintaindeksin muutoksen tulee näkyä sekä piirin omassa että ulkopuolisten palvelujentuottajien hinnoittelussa. Näiden seurauksena yksikköhintojen muutoksen tulee olla negatiivinen. Kokonaisuutena piirin tulee tavoitella muun muassa edellä mainituista tekijöistä johtuen vähintään 1 %:n kuntalaskutusta alentavia säästöjä, mikä tarkoittaisi Turun maksurasitukseen noin 2 miljoonan euron kevennystä.

Turun kaupunki on pahoillaan, että sairaanhoitopiiri syyskuun alussa perui syksyn kuntaneuvottelut. Vallitsevassa taloustilanteessa vuorovaikutus tärkeimpien yhteistyökumppaneiden kanssa kaikilla tasoilla on tärkeää. Käynnissä olevista muutoksista ja suunnitelmista tulee pystyä keskustelemaan jäsenkuntien kanssa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Turun kaupunki edellyttää sairaanhoitopiiriltä toimenpiteitä, joilla kaupungin maksurasitusta kevennetään noin kolmella miljoonalla. Tämän lisäksi kaupungin ja sairaanhoitopiirin välinen säännöllinen vuorovaikutus tulee käynnistää uudelleen.

Organisaatiomuutokset

Vesiliikelaitos yhtiöitetään 1.1.2017 lukien. Talouden näkökulmasta tämä tarkoittaa muutoksia usealle tuloslaskelman riville. Kokonaisvaikutuksena kaupungin tulos heikkenee 1,65 miljoonaa muutoksen seurauksena. Vaikutusta voidaan vähentää mahdollisilla osinkotuloilla. Rahoituksen näkökulmasta muutos lisää antolainoja.

Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2017

Verotulot ovat kaupungin tärkein tulonlähde. Kaupunginjohtajan 17.10.2016 julkaiseman vuoden 2017 talousarvioesityksen mukaan ne kattavat vuoden 2017 toimintakatteesta noin 97,5 prosenttia. 

Verotulojen kehitys

Kuntaliiton arvion mukaan veropohjan ennakoidaan kehittyvän positiivisesti sekä kunnallisveron että yhteisöveron osalta. Verotettavien ansiotulojen ennakoidaan kasvavan 1,6 % kuluvaan vuoteen verrattuna. Kilpailukykysopimuksen seurauksena ansiotuloihin tehtävät vähennykset kasvavat kuitenkin 9,4 %. Tämän seurauksena Turulle maksettava kunnallisvero putoaa -2,6 %.

Yhteisöveron perusteena olevan verotettavan tulon ennakoidaan kasvavan 9,3 % vuonna 2017. Samaan aikaan kuntaryhmän jako-osuutta lasketaan hieman. Yhteisöveron tilitys jaetaan neljälle vuodelle, joten järjestelmää tasaa sekä veropohjan että jako-osuuden muutoksia. Kuntien jako-osuutta pudotettiin merkittävästi vuonna 2016, joten se heijastuu myös seuraavan vuoden kertymään. Kuntaliitto ennakoi Turun tilitettävän yhteisöveron kasvavan 2,5 %.

Kiinteistöveron perusteina olevia maa-alueita sekä rakennuksia on vaikea ennakoida taloussuunnitelmakaudella, joten veroennusteet rakentuvat viimeisimmän tilastoidun tiedon varaan. Yleisen kiinteistöveron alaiset maa-alueet ja rakennukset ovat kasvaneet voimaikkaimmin viimeisten vuosien aikana, kun taas vakituisten asuinrakennukset kehitys on huomattavasti maltillisempaa.

Valtio on talousarvioesityksessään esittänyt muutoksia kiinteistöveron alaisiin veroperusteisiin. Esitys pakottaa veronsa alarajoilla pitäneet kunnat korottamaan veroprosenttejaan. Turun tulee tehdä tämän seurauksena kaksi muutosta. Vakituisten asuinrakennusten sekä muiden asuinrakennusten veroprosentit tulee korottaa uusille alarajoille. Veroperusteiden muutos kasvattaa Turulle maksettavaa kiinteistöveroa 3 % (n. 1,5 miljoonaa euroa).

Turku käyttää veroennusteissa pohjana Kuntaliiton laatimia arvioita, mutta perinteisesti kehitystä on arvioitu hieman optimistisemmin. Tarkennettujen arvioiden tukena tulee käyttää toimintaympäristöstä käytettävissä olevaa tietoa, kuten työllisyyden kehitystä, rakennuslupia sekä erilaisia yritystoiminnan tilaa kuvaavia indikaattoreita.

Talousarviossa käytettävä arvio verotulojen kehityksestä:

Verotulot 2016-2020

Vallitseva yleinen taloustilanne sekä vaikeasti ennakoitavat valtion tekemät toimet kuitenkin haastavat verotulojen kehittymisen arviointia. Ennusteet ensi vuoden tuloista ovat muuttuneet merkittävästi viimeisen muutaman kuukauden aikana. Tästä syystä taloussuunnitelmakauden lukuja tulee tarkentaa suunnitelmakauden aikana.

Turun veroprosentit 2016 ja 2017 

Kunnallisveroprosentti on tällä hetkellä 19,50. Talousarvio 2017 on valmisteltu siten, että nykyiseen veroprosenttiin ei esitä korotusta vuodelle 2017.

Kiinteistöveroprosentit 

Kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit muuttuvat vuodelle 2017. Muutokset on osittain jo vahvistettu Lailla kiinteistöverolain muuttamisesta (30.10.2015/1291), joka on tullut voimaan 3.11.2015. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on noussut 0,80—1,55 prosentista 0,86—1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37—0,80 prosentista 0,39—0,90 prosenttiin. Kuntien tulee siis viimeistään vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa nostaa veroprosenttinsa vähintään uusille alarajoille.

Hallitus on päättänyt syksyn 2016 budjettiriihessä lisämuutoksista kiinteistöverotukseen. Tältä osin hallituksen esitys käsitellään eduskunnassa lokakuussa 2016 ja vahvistetaan näillä näkymin marraskuun alussa ennen kuin kuntien on ilmoitettava veroprosenttinsa Verohallinnolle.

Talousarvio on valmisteltu siten, että kiinteistöveroprosentit muutetaan hallituksen esityksen mukaan.

Vuoden 2017 tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava Verohallinnolle viimeistään maanantaina 17.11.2016. Määräajan ja menettelytavan noudattaminen on erittäin tärkeää. Jos kunta ei ole ilmoittanut tietoja määräajassa, käytetään vuoden 2017 ennakkoperinnässä vuoden 2016 veroprosentteja. 

Valtionosuuksien kehitys

Peruspalvelujen valtionosuus sisältää paljon muutoksia. Muutoksista osa lisää ja osa vähentää kunnalle maksettavaa valtionosuutta. Merkittävimpiä muutoksia ovat kilpailukykysopimus (-356 miljoonaa euroa), veromenetysten kompensaatio (+390 milj. euroa), eläkeuudistuksen rahoitus (-33 milj. euroa), indeksikorotuksen muuttuminen negatiiviseksi (+0,9 % à -0,7 %), päätetyt valtionosuusleikkaukset (-125 milj. euroa), perustoimeentulotuen rahoituksen ja maksatuksen siirrosta Kelalle (-331 milj. euroa) ja siitä aiheutuva hallintomenojen säästö (-31 milj. euroa).

Näiden lisäksi valtionosuus sisältää runsaasti tehtävien ja velvoitteiden muutoksia. Rahoitusta kohdennetaan omais- ja perhehoidon kehittämiseen sekä vanhusten kotihoitoon ja veteraanien kotiin vietäviin palveluihin (+95 milj. euroa). Kehittämisen rahoittamiseksi maan hallitus on esittänyt nykyistä palvelutasoa heikentäviä tai käytössä olevaan toimintatapaan liittyviä muutoksia (-81 milj. euroa) mm. vanhuspalvelujen henkilöstömitoitukseen, päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistamiseen, varhaiskasvatusoikeuteen sekä yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhteellinen muutos.

Perustoimeentulotuen siirto Kelaan vuonna 2017 toteutetaan kunnittain etuusmenojen osalta kustannusneutraalisti. Käytännössä kaupungin toimintamenot laskevat, mutta toimintatulot ja valtionosuuden kautta maksettava osuus laskee vastaavalla summalla. Kun tämä huomioidaan kehityksessä, on Turun peruspalvelujen valtionosuuden kehitys -4,8 %. Kaupungille maksettava valtionosuus laskee kaikki muutokset huomioiden -9,2 %.

Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuudessa kilpailukykysopimus leikkaa valtionosuusrahoitusta 16 milj. euroa. Turun kannalta merkittävimmät yksikköhintaan kohdentuvat muutokset on esitetty tehtäväksi maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa (-33 %),  ammatillisessa peruskoulutuksessa (-12,5 %), museoiden rahoituksessa (-1,8 %), orkesterien rahoituksessa (-3,7 %) sekä lukiokoulutuksessa (+1,3 %).

Ammatillisen koulutuksen reformi heijastuu sekä koulutuksen yksikköhintoihin että kunnan omarahoitusosuuteen. Nämä muutokset huomioiden Turun OKM:n valtionosuus laskee -1,9 %. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei tee arviota taloussuunnitelmavuosien osalta, joten käytettävissä on ainoastaan talousarviovuoden ennuste.

Talousarviossa käytettävä arvio valtionosuuksien kehityksestä:

Valtionosuudet 2016-2020

Henkilöstö 

Talousarvioesitykseen sisältyvä henkilöstösuunnitelma vähentää kaupungin henkilötyövuosien määrää 89,5 htv:llä vuonna 2017.

Henkilöstön voimavarana – ohjelman vuoden 2017 tavoitteet ovat:

·         Työssä jaksamista tukeva työnantajapolitiikka

·         Urapolkujen aktiivinen kehittäminen

·         Taloudellisesti vastuullinen palveluiden tuottaminen

Tehtyjen henkilöstösuunnitelmien aktiivinen seuranta on avainasemassa vuoden 2017 aikana.

Talousarvioon kunkin toimielimen kohdalle on kirjattu henkilötyövuositavoitteet (Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, Taulukko Toimialan htv).  

Investoinnit 

Turun kaupungin toimintasuunnitelman mukaisesti bruttoinvestoinnit  talousarvio- ja taloussuunnitelmakaudella tulevat olemaan 107,2 milj. euroa vuonna 2017, 93,1 milj. euroa vuonna 2018, 91,8 milj. euroa vuonna 2019 ja 77,0 milj. euroa vuonna 2020.

Talousarvion laadinnassa investointimenojen suunnittelun lähtökohtana toimivat kaupunginvaltuuston hyväksymät toimielinkohtaiset suunnitteluluvut. Toimielinten investointimenot on tasapainotettu taloussuunnitelmakaudelle 2017 - 2020. Kaupunginhallituksen investoinnit (39,8 milj.€) ylittävät suunnitteluluvun 33,6 milj. euroa (6,1 milj.€) talousarviovuonna 2017. Investointimenojen ylityksestä 3,6 milj. euroa on sopeutettu taloussuunnitelmakaudella 2018 - 2020. Investointimenoista 30,0 milj. euroa liittyy Turun Vesihuolto Oy:n muodostamiseen kaupunginvaltuuston 20.6.2016 § 123 päätöksen mukaisesti. Kaupunki sijoittaa päätöksen mukaan apporttina em. summan yhtiön sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. Kaupungin investointilaskelma on tehty vertailukelpoiseksi oikaisemalla Turun Vesiliikelaitoksen vuoden 2015 - 2016 luvut pois kaupungin investointimenoista.

Merkittäviä tilainvestointikohteita vuonna 2017 ovat sivistystoimialan koulukiinteistöt, joista peruskorjauksen kohteena ovat Katedralskolan, Luostarivuoren koulu, Pallivahan koulu, Puropellon koulu sekä Puolalan koulu. Koulukiinteistöjen lisäksi merkittävä vapaa-aikatoimialan toimintaa tukeva peruskorjauskohde on Samppalinnan maauimala. Kohteiden kustannusarviot ja rahankäyttöesitykset taloussuunnitelmakaudella on esitetty taulukossa Kiinteistöliikelaitoksen tilapalveluiden investointiohjelma. Taloussuunnitelmakaudella käynnistyviä merkittäviä investointikohteita ovat muun muassa Viinamäenkadun ja Niitunniskan päiväkotien ja Jyrkkälän nuorisotalon ja kirjaston peruskorjaukset/uudisrakennukset sekä Ruiskatu 8 toiminnalliset muutokset. Vuoden 2017 aikana laaditaan selvitys ammattiopetustiloista Turussa. Tämän osana selvitetään muun muassa Aninkaisten koulutaloon liittyviä toimenpiteitä, joihin kytkeytyy myös muun muassa konserttitalon peruskorjaus.

Kiinteistöliikelaitoksen investointitasoja on pyritty keventämään muun muassa tilahankkeiden osalta hyödyntämällä Turku-konsernin toteutusratkaisuja. Kaupunki voi antaa hankkeille rakennusaikaisen väliaikaisen rahoituksen konsernitilin limiitin kautta tai antaa omavelkaisen takauksen hankkeiden rahoitukselle. Taseen ulkopuolisten hankkeiden rahoitus talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosina on esitetty taulukoissa konserniyhtiöiden toteuttamat taseen ulkopuoliset kohteet ja konsernin ulkoisten vuokrahankkeiden toteuttaminen. Konsernin sisäisiä merkittäviä investointeja ovat mm. Syvälahden koulu ja Yli-Maarian koulu ja Kaupunginteatterin peruskorjaus sekä tehostetun palveluasumisen tilaratkaisut. Konsernin ulkoisista vuokrahankkeista merkittäviä ovat Palloiluhalli ja Turun Suomalaisen Yhteiskoulun peruskorjaus.

Rahoitus 

Varsinaisen toiminnan ja investointien tulosrahoitus ei riitä kattamaan niistä aiheutuvia menoja. Toiminnan ja investointien rahavirta on pääosin vesiyhtiön perustamisen seurauksena 35 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Antolainoja myönnetään 166 miljoonalla eurolla, josta 98 miljoonaa kohdentuu perustettavalle vesiyhtiölle. Investointien rahoittamiseen otetaan uutta pitkäaikaista velkaa 100 miljoonaa euroa.

Taloussuunnitelmavuosien 2017 – 2019 velan lisäykseksi on merkitty 40 – 50  milj. euroa per vuosi. Valtuuston asettamassa velkaraamissa pysyminen edellyttää nettokäyttömenojen maltillista kehystä. 

Talousarvio ja taloussuunnitelma

Kaupungin taloudellinen tilanne on ollut haastava ja kilpailukykysopimuksen vaikutukset tiukentavat sitä ainakin taloussuunnitelmakauden alkupuolella. Keväällä kukaan ei vielä kyennyt arvioimaan kaupungin tulorahoituksen kehittymistä nykyiseen tilannekuvaan.

Taloussuunnitelman valmistelua ovat ohjanneet seuraavat linjaukset:

-       Talous tasapainotetaan valtuuston päätöksen mukaisesti vuoteen 2018 mennessä.

-       Tasapainottamisen tueksi painotetaan seuraavia tavoitteita:

o   Kasvun tukeminen

o   Tuottavuuden lisääminen

o   Ylläpidetään hyvää koulutustasoa

-       Taloussuunnittelukaudella vuonna 2018 vuosikate kattaa investointien poistot.

-       Nettovelka kasvaa maltillisesti; tavoitteeksi vuodelle 2018 asetetaan 203 miljoonaa euroa.

Valmisteltu taloussuunnitelma kattaa osan tavoitteista, mutta yleisen taloustilanteen kehitys ja viimeistään kilpailukykysopimuksen aiheuttama tulorahoituksen romahdus ei mahdollistanut kaikkien tavoitteiden saavuttamista.

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset perustuvat arvioihin ja erilaisiin valtion sekä kuntaliiton valmistelemiin laskelmiin. Todelliset vaikutukset alkavat näkyä vuoden vaihteesta lukien. Osa valtion tekemistä julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävistä toimenpiteistä ovat siinä mielessä poikkeuksellisia, että kuntien tulorahoitusta leikataan arvioihin perustuen eikä säästön todellisesta toteutumisesta ole varmuutta. Toisaalta tämä korostaa kuntien vastuuta julkisen talouden tasapainottamisessa.

Taloussuunnitelmakauden suurimmaksi haasteeksi onkin muodostunut työllisyyden ohella tulorahoituksen heikko kehitysennuste. Asiat ovat sidoksissa toisiinsa ja toimintaympäristön kehitysnäkymät voidaan nähdä Turun seutukunnassa lupaavina. Pelkästään telakan tilauskannan kehitys antaa eväitä talouden elpymiseen.

Käyttötalouden nettomenojen kehitys on ollut ongelmana viime vuosina. Toimialat ovat tehneet ansiokasta työtä talouden tasapainottamiseksi. Viime vuosien maltillinen kehitys on antanut mahdollisuuden kaupungin talouden tasapainoon.

Kesäkuussa vahvistettujen suunnittelulukujen lähtökohtana oli vuoden 2016 talousarviossa pysyminen. Vuoden 2016 aikana tehtyjen talousennusteiden perusteella nähtiin, että uhka talousarvioylitykseen on olemassa. Kaupungin operatiivisen toiminnan mahdollisen talousarvioylityksen oletetaan kuitenkin olevan ennustettua vähäisempi.

Kaupunginvaltuusto vahvisti kesäkuussa 2016 nettokäyttömenojen suunnitteluluvut vuodelle 2017. Talousarvioesityksessä kevään suunnittelulukuihin on tehty kaksi teknistä muutosta. Vesiliikelaitos yhtiöitetään vuoden 2017 alusta, joten vesiliikelaitoksen luvut on syksyn valmistelussa otettu pois taloussuunnitelmasta.

Toinen tekninen muutos liittyy kilpailukykysopimuksen vaikutusten huomioimiseen. Toimielimet jättivät kilpailukykysopimuksen vaikutukset omissa ehdotuksissaan huomiotta. Kokonaisuuteen liittyvät muutokset tehtiin keskitetysti konsernihallinnon toimesta.

Annetuista talousarvioehdotuksista vähennettiin kilpailukykysopimuksen välittömät henkilöstömenoihin liittyvät vaikutukset sekä hankintojen kautta realisoituvat välilliset vaikutukset, jotka vähennettiin toimintamenoista. Kilpailukykysopimuksen menoja vähentävä kokonaisvaikutus on 16,8 miljoonaa.

Edellä mainitut muutokset huomioiden oikaistu suunnitteluluku on -997,5 miljoonaa euroa. Toimialat esittivät annettuun suunnittelulukuun muutoksia, jotka on huomioitu talousarvioesityksessä ja avattu kunkin toimielimen kohdalta löytyvästä ”Muutokset”-taulukosta. Talousarvioesityksessä esitetään oikaistun suunnitteluluvun ylittämistä nettomääräisesti 3,8 miljoonalla eurolla.

Talousarviossa vuoden 2017  toimintakatteeksi muodostuu 1 001,3 milj. euroa. Nettokäyttömenojen kasvu vuoden 2016 oikaistuun talousarvioon verrattuna +1,1 prosenttia, jolloin rahankäyttö kasvaa n. 11 miljoonalla eurolla. Suunnitteluluvun päättämisen yhteydessä kasvuksi asetettiin +1,0 %. 

Talouden tasapainotavoitteen saavuttamiseksi  taloussuunnitelmavuosien 2018 – 2020 nettokäyttömenojen kasvuksi suunnitelmalukuja vahvistettaessa asetettiin hyvin maltillinen kasvu. Vuosi 2017 sisältää poikkeuksellisen paljon tapahtumia, jotka aiheuttavat kertaluontoisia kustannuksia. Tästä syystä taloussuunnitelmaluku laskee vuodelle 2018. Nettokäyttömenojen muutos vuosittain on -0,8 prosenttia vuonna 2018, +1,2 prosenttia vuonna 2019 ja +2,6 prosenttia vuonna 2020. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteellisten ja tuottavuutta parantavien muutosten toteuttamista ja tiukkaa talousarvion noudattamista.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan esityksen ja sairaanhoitopiirin budjetoimat erikoissairaanhoidon kustannukset poikkeavat hieman toisistaan. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä sairaanhoitopiirin maksuosuuteen esitetään tarkennusta. Erityisesti kilpailukykysopimuksen tulee näkyä kuntien maksuosuudessa sairaanhoitopiirin antamaa talousarvioesitystä voimakkaammin. Tämän lisäksi sairaanhoitopiirin esittämää kertyneiden alijäämien kattamista alkuperäistä suunnitelmaa nopeammin ei voida pitää tässä taloudellisessa tilanteessa perusteltuna eikä suunnitelman muutosta tule hyväksyä.

Ennusteeseen kaupungin tulorahoituksen kehityksestä on kohdistunut syksyn aikana muutoksia. Valtion syksyllä päättämien linjausten sisällyttäminen kevään ennusteeseen ei ollut luonnollisesti mahdollista, joten syksyn ennuste poikkeaa merkittävästi suunnittelulukujen perusteena olleesta näkemyksestä.

Suunnittelulukua laadittaessa verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet)  ennakoitiin laskevan -1,1 % vuoden 2016 tasosta. Uusimmat ennusteet osoittavat laskuksi -2,9 % kuluvan vuoden ennusteeseen nähden ja -1,8 % kuluvan vuoden talousarvioon nähden. Suurimmat tekijät ennusteen muuttumiseen ovat kilpailukykysopimus sekä valtionosuuksien lisäleikkaukset. Talousarvioesityksessä verorahoituksen ennustetaan kehittyvän vuoden 2017 romahduksen jälkeen maltillisesti. Kilpailukykysopimuksen määräaikaisten vaikutusten päättyminen näkyy vuoden 2020 verotulojen kasvuennusteessa.

Rahoitustuottojen ja – kulujen nettomääräksi vuodelle 2017 arvioidaan  32,6 milj. euroa.

Kaupungin vuosikate laskee merkittävästi erityisesti Vesiliikelaitoksen yhtiöittämisen sekä kaupungin tulorahoituksen romahduksen seurauksena. Vuonna 2017 vuosikate on 8,3 milj. euroa ja se on euromäärä, joka tulorahoituksesta jää investointien, lainanlyhennysten ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Tilikauden alijäämäksi muodostuu -19,3 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmakauden lopulla alijäämä supistuu ja suunnitelmakauden viimeisenä vuonna tavoitellaan 3,0 milj. euron ylijäämää.

Hyvinvointitoimialan ja ympäristötoimialan talousarvioehdotuksen on laadittu  kaupunginvaltuuston vahvistamaan suunnittelulukuun. Muut toimialat tekivät muutosehdotuksia lauta- / johtokuntakäsittelyissä. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä hyvinvointitoimialan toimintamenojen määrärahaa on vähennetty 2,7 miljoonalla sairaanhoitopiirille asetetun tavoitteen johdosta.

Lauta- ja johtokuntien ehdottamat muutokset taloussuunnitteluraamiin:

KJ-toimiala, kiinteistötoimiala, sivistystoimiala ja  vapaa-aikatoimiala ovat tehneet ehdotukset muutoksista taloussuunnitteluraamiin. Talousarvioon kunkin toimielimen kohdalle on kirjattu kaupunginjohtajan hyväksymät muutosehdotukset (Taulukko Muutokset, Kj).

Kiinteistötoimiala on esittänyt seuraavien kohteiden vuositason rahankäytön tarkistamista muuttuneen kustannusarvion johdosta:

- Samppalinnan maauimala, vuoden 2017 rahankäyttö 2,7 miljoonaa

- Pallivahan koulu, vuoden 2017 rahankäyttö 1,3 miljoonaa ja vuoden 2018 rahankäyttö 0,4 miljoonaa

- Puropellon koulu, vuoden 2017 rahankäyttö 1,94 miljoonaa

Hankkeiden rahankäytön muutokset esitetään hyväksyttäväksi siten, että hankkeet toteutetaan hyväksyttyjen kustannusarvioiden puitteissa.

Sivistystoimiala on esittänyt suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen vuoden 2017 määrärahan lisäämistä 2 miljoonalla eurolla, jotta kasvavaan palvelujen kysyntään voidaan vastata ja etteivät luokkakoot kasva syksyllä 2017 ja että henkilötyövuodet säilyvät vähintään vuoden 2016 tasolla.

Esitys on sinänsä perusteltu, että kysynnän nähdään kasvavan tulevina vuosina. Valtio on jakanut edellisinä vuosina ryhmäkoon pienentämiseen suunnattuja avustuksia, mutta on päättänyt osana julkisen talouden suunnitelmaa luopua avustuksista. Samaan aikaan valtio vähentää myös yleissivistävän koulutuksen laadun parantamiseen myönnettyjä avustuksia.

Kunnan näkökulmasta tämä tarkoittaa palaamista tilanteeseen, joka vallitsi ennen voimassa ollutta avustuskäytäntöä. Kaupungin tulee täysimääräisesti kantaa rahoitusvastuu, mikäli ulkopuolisen rahoituksen avulla toteutettua toimintaa halutaan jatkaa. Kaupungin tulorahoituksen kehitys ei mahdollista toiminnan kattamista kasvavista tuloista. Toiminta joudutaan rahoittamaan velalla ja tulosvaikutuksena se lisää kaupungin alijäämää vuonna 2017.

Arvio suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen työvoiman käytöstä vuonna 2016 on 1467 htv:tta, mikä ylittää suunnitellun työvoiman käytön 8 htv:lla. Sivistystoimialan henkilöstösuunnitelmaan on kirjattu vuoden 2017 tavoitteeksi 1445 htv:tta. Kasvatus- ja opetuslautakunta on esittänyt henkilötyövuosien säilyttämistä vuoden 2016 tasolla.

Turku haluaa kuitenkin taloudellisesti vaikeassakin tilanteessa varmistaa riittävät resurssit laadukkaan perusopetuksen toteuttamiseksi myös jatkossa. Esitys lisämäärärahasta on ymmärrettävä, mutta kuitenkin ylimitoitettu. Talousarvio sisältää esityksen muutoksesta henkilöstösuunnitelmaan, jossa esitetään 22 htv:n korotusta perusopetuksen työvoiman käyttöön.  Uudessa tavoitteessa on huomioitu vuoden 2016 osalta ennustettu toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden ylitys. Rahassa muutos tarkoittaa miljoonan euron lisäystä sivistystoimialan toimintamenojen määrärahaan keväällä annettuun suunnittelulukuun nähden.

Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta on esittänyt, että vuoden 2016 tilinpäätöksen yhteydessä huomioidaan maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen käytetty 1,1 miljoonaa euroa, jota ei ollut budjetoitu vuoden 2016 talousarvioon ja joka on yleiskatteellista valtionosuutta. Asia tulee huomioida tilinpäätöksen yhteydessä.

Kasvatus- ja opetuslautakunta on myös pyytänyt selvitystä kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle ammatillisen koulutuksen uudistuksesta. Asiaa on selvitetty tämän esittelytekstin alkupuolella.

Vapaa-aikatoimialan kaikki lautakunnat tekivät muutosehdotuksia keväällä annettuun suunnittelulukuun. Nuorisolautakunta esittää 0,1 miljoonan lisämäärärahaa Turku Rock Academy –toimintaan. Esitys sisältyy talousarvioesitykseen ja nuorisolautakunnan toimintamenojen esitetään ylittävän keväällä annetun suunnitteluluvun 0,1 miljoonalla eurolla.

Liikuntalautakunta on esittänyt 0,253 miljoonan lisämäärärahaa Samppalinnan maauimalan peruskorjauksesta sekä salibandy-olosuhteiden varmistamisesta aiheutuvien sisäisten vuokrien kattamiseksi. Esitys sisältyy talousarvioesitykseen ja liikuntalautakunnan toimintamenoja esitetään lisättävän 0,253 miljoonalla eurolla.

Lisäksi liikuntalautakunta on esittänyt 0,03 miljoonan euron lisämäärärahaa palloiluhallin vaatimiin henkilöstökuluihin. Tarkoituksena on palkata henkilökunta (3 htv) valmistelemaan rakennuksen käyttöönottoa vuoden 2017 lokakuun alusta. Henkilöstösuunnitelma edellyttää jatkovalmistelua, joten summaa esitetään lisättäväksi varaukseksi kaupunginhallituksen talousarvioon. Mahdollinen määrärahan siirto voidaan tehdä vuoden 2017 aikana.

Liikuntalautakunta on esittänyt myös 0,2 miljoonan lisämäärärahaa Liikkuva Koulu –hankkeen rahoitukseen. Hanke toteutetaan koulujen lukuvuoden mukaan.  Hanke on käynnistynyt syksyllä ja sitä on rahoitettu kulttuurilautakunnan talousarviosta. Kulttuurilautakunnan toimintasuunnitelmaan ei ole tehty muutoksia, joten rahoituksen lienee tarkoituksenmukaista siirtää kevään rahoitus kulttuurilautakunnalta liikuntalautakunnalle. Talousarvio sisältää esityksen kulttuurilautakunnan toimintamenojen supistamisesta 0,1 miljoonalla ja liikuntalautakunnan toimintamenojen lisäämisestä 0,1 miljoonalla. Tällä turvataan hankkeen rahoitus kevään 2017 osalta. Valtion päättää hankkeen jatkorahoituksesta keväällä 2017 ja talousarvion sisältää esityksen omarahoitusosuuden varaamisesta kaupunginhallituksen talousarvioon. Hankkeen jatkorahoituksen varmistuttua määräraha voidaan siirtää liikuntalautakunnalle vuoden 2017 aikana.

Kulttuurilautakunta on esittänyt kahden henkilötyövuoden siirtoa museopalveluilta nuorisopalveluille. Esitys sisältyy talousarvioesitykseen ja on huomioitu lautakuntien henkilöstötavoitteissa.

Lisäksi kulttuurilautakunta on merkinnyt tiedoksi, että teatterin kasvaviin vuokriin kohdentuva avustus lisätään yhteisten neuvottelujen jälkeen konsernihallinnon talouden vastuualueen toimesta talousarviovalmistelun myöhemmässä vaiheessa. Vuokran määrää on tarkennettu, mutta hankkeen lopullista valmistumisajankohtaa sekä tarkkaa vuokran määrää ei ole vielä tässä vaiheessa tiedossa. Turun kaupunginteatteri Oy on varautunut vuokramuutokseen 1,08 miljoonalla eurolla. Talousarviossa esitetään varauksen tekemistä kaupunginhallituksen talousarvioon vastaavalla summalla. Tarkan vuokran varmistuttua määräraha voidaan siirtää kulttuurilautakunnalle vuoden 2017 aikana. Määrärahan muutostarve vuodesta 2018 lukien tulee huomioida osana vuoden 2018 talousarvion valmistelua.

Tilikauden yli-/alijäämän kehittyminen suunnittelukaudella

Vuoden 2017 tilikauden alijäämäksi ehdotuksessa muodostuu -19,3 milj. euroa. Alijäämä sisältää vesiliikelaitoksen yhtiöittämisestä syntyvän kertaluonteisen myyntivoiton 22,3 miljoonaa euroa. Operatiivisten erien alijäämä olisi -41,6 miljoonaa euroa.

Taloussuunnitelmakaudella oletetaan kilpailukykysopimuksen vaikutusten toimintamenoissa realisoituvan täysimääräisesti vuodesta 2018 alkaen. Odotuksissa on myös yleisen taloustilanteen ja kilpailukyvyn paranemisen seurauksena kiihtyvä verotulojen kasvu. Verotulojen kasvun ja toimintamenojen maltillisen kehittymisen arvioidaan vaikuttavan 27 miljoonaa tulosta parantavasti vuoteen 2018 aikana. Vuoden 2018 tilikauden alijäämäksi on suunniteltu -13,9 miljoonaa, vuodelle 2019 -4,2 ja vuodesta 2020 tavoitellaan 3,0 miljoonan ylijäämää.

Talousarvioehdotuksen julkaisumateriaalit (Kaupunginjohtajan esitys, dia-materiaali) ovat luettavissa osoitteessa www.turku.fi/talousarvio

Liite 1Turun kaupungin toimintasuunnitelma, vuoden 2017 talousarvio ja vuosien 2017-2020 taloussuunnitelma

Liite 2Talousarvion yhteydessä käsiteltävät asiat, KJ-toimiala

Liite 3Talousarvion yhteydessä käsiteltävät asiat, muut toimialat

Oheismateriaali 1Strategiset sopimukset (kh-sitovat tavoitteet ovat lauta-/johtokuntien esitysten mukaiset)

Oheismateriaali 2Kiinteistöliikelaitoksen tilapalveluiden investointiohjelma 2017-2020

Oheismateriaali 3Talousarviokirjan liitteeksi lakisääteisesti kuuluvan liikelaitoksen ja muiden taseyksiköiden alkuperäiset talousarvioehdotukset

Oheismateriaali 4Linkkikirjasto lauta- ja johtokuntien talousarviopäätöksiin

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää määrätä Turun kaupungin vuoden 2017

 -      tuloveroprosentiksi 19,50 %

 -      yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 1,00 %

 -      vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentiksi 0,41 %

 -      muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi 0,93 %

 -      rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentiksi 3,00.

Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyy talousarvion yhteydessä käsiteltävät asiat liitteiden 2 ja 3 mukaan sekä esittää kaupunginvaltuustolle, että lauta- ja johtokuntien vuoden 2017 talousarvio ja vuosien 2017-2020 taloussuunnitelman toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vahvistetaan liitteen 1 mukaisesti

PäätösAsia pantiin pöydälle Mannin Rantasen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Kokouksessa asiaa selvittivät johtaja Jukka Laiho, strategia- ja kehittämisjohtaja Jussi Vira ja controller Valtteri Mikkola.