Terveyspalvelut, palvelualuejohtaja Katariina Korkeila 5.10.2016:

Kupittaan sairaalan vanhuspsykiatrian osastojen G1 ja G2 henkilökunnalle pidettiin YT–kokous 22.3.2016, joka kutsuttiin koolle 14.3.2016. Asiana olivat strategisten linjausten mukaiset muutokset: osaston G1 paikkaluvun alentaminen 4.4.2016 alkaen, osastojen G1 ja G2 myöhempi yhdistäminen uudeksi osastoksi sekä avohoidon kehittäminen ja niiden myötä tulevat henkilöstömuutokset koskien vanhuspsykiatrista osastohoitoa. Kokous oli YT-lain mukainen mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosyksikön työpaikkakokous. Kokouksessa informoitiin henkilöstöä tulevasta muutoksesta ja käytiin läpi niitä asioita, jotka saattavat vaikuttaa henkilöstön asemaan organisaation muuttuessa. Tarkempi tulosyksikön selvitys asiasta on liitteenä.

Turun kaupungissa on yhteistoiminta- ja työsuojeluasioita koskeva menettelytapaohjeistus, jonka mukaan YT-lain henkeä toteutetaan eri tasoilla: kaupunkitaso, toimialataso, työpaikkataso. Työpaikan yhteistoiminnan tehtävänä on työpaikan toiminnan kehittäminen ja parantaminen työnjohdon ja henkilöstön yhteistyönä. Työpaikkakokouksessa käsiteltäväksi otetaan mm. asioita jotka koskevat toimintayksikön taloudellista tilaa, toiminta- ja taloussuunnitelmaa, työolosuhdeasioita ja niitä koskevia muutoksia. Työpaikkakokouksessa käsitellyistä asioista laaditaan pöytäkirja.

Vanhuspsykiatriseen osastohoitoon suunnitellut muutokset ovat olleet operatiivista toimintaa ja osastolla toteutettavan hoidon uudelleenjärjestelyjä, jotta tarjottavalla hoidolla pystyttäisiin vastaamaan paremmin turkulaisten vanhuspsykiatristen potilaiden tarpeisiin. Millään mittapuulla arvioiden suunnitellut ja sittemmin toteutuneet muutokset osastohoidon toteuttamisessa eivät ole olleet sellaisia, jotka voitaisiin määritellä tehtäväaluetta koskevaksi laajamerkitykselliseksi asiaksi ja jotka Turun kaupungin hallintosääntö (23 §) määrittelee sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväksi.

Tässä nimenomaisessa kokouksessa kyse oli siis YT-lain hengen ja kaupungin menettelytapaohjeistuksen mukaisesta kokouksesta ja sen muistioon tehdystä kirjauksesta. Kirjaus havaittiin virheelliseksi heti muistion julkaisemisen jälkeen, ja virheellinen kirjaus myös korjattiin välittömästi. Osastojen uudelleenorganisointi on dokumentoitu suunnittelutyöryhmien kokousmuistioissa.

Oheismateriaali 1Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosyksikön selvitys

Tilannekatsaus; mielenterveys- ja päihdepalveluiden uudelleen organisointi sekä vanhuspsykiatrian osaston G1 selvityksen vaihe  

Terveyspalvelut, palvelualuejohtaja Katariina Korkeila 18.10.2016:

Kupittaan sairaalan toimintaan liittyvää selvitystyötä on käsitelty kaupunginhallituksessa 29.2.2016 § 80, 7.3.2016 § 100 sekä 13.6.2016 § 259. Kaupunginhallitus on päättänyt, että asia tuodaan uudelleen käsiteltäväksi selvitysten valmistuttua, ja että mielenterveys- ja päihdepalveluiden organisointiin ja johtamisjärjestelmään liittyvien selvitysten etenemisestä raportoidaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja kaupunginhallitukselle.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira antoi 15.6.2016 valvonta-asiassa päätöksen, jossa Valvira totesi varmistaneensa akuuttien psykoosien hoidon, itsemääräämisoikeuden rajoitusten käytön ja omavalvonnan asianmukaisuuden Kupittaan sairaalan suljetuilla osastoilla. Valvira ei havainnut eikä selvityksissään todennut potilasturvallisuutta vaarantavia puutteita tai muita epäkohtia, jotka edellyttäisivät määräystä epäkohtien korjaamisesta. Valvira kohdisti hallinnollista ohjausta asioihin, jotka liittyivät esimerkiksi henkilöstömitoituksen tarkistamiseen, tilaratkaisuihin, itsemääräämisoikeuden rajoituksen ohjeistukseen ja ammattihenkilöoikeuksien tarkistamiseen. Lisäksi Valvira kehotti huolehtimaan palvelun laadun ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi siitä, että muistisairauspotilasta hoidetaan asianmukaisessa hoitopaikassa, jossa on sairauden hoidon edellyttämä osaaminen. Valvira tulee jatkamaan yhdessä aluehallintoviraston kanssa Kupittaan sairaalan valvontaa. Jälkivalvonnassa otetaan huomioon myös Kupittaan psykiatrisessa sairaalassa annettua hoitoa koskevien kanteluiden ratkaisut sekä kaupungin sisäisen tarkastuksen raportissa ja poliisin käsiteltävänä olevissa asioissa mahdollisesti esiin nousevien toimenpiteiden tarve.

Turun psykiatrinen erikoissairaanhoito on ollut sairaalahoitoon painottunutta: Turun psykiatrisen laitoshoidon kustannukset ovat olleet 0,7 % suurten kaupunkien mediaania suuremmat, mutta psykiatrisen avohoidon kustannukset 35,3 % suurten kaupunkien mediaania pienemmät vuonna 2015. Toisaalta ikäihmisten hoidon painotus on siirtynyt kaiken kaikkiaan sairaalahoidosta ja laitoshoidosta avohoitoon ja kotona tapahtuvaan hoitoon ja sen tukemiseen. Hoidon painotusten korjaamiseksi vastaamaan paremmin tarvetta ja hoidon nykylinjauksia on jo aiemmin ollut suunnitteilla vanhuspsykiatrisen hoidon avohoitopainotteisuuden lisääminen ja osastopainotteisuuden vähentäminen. Kupittaan sairaalaa koskeva uutisointi ja selvitystyö ovat vain osaltaan kirittäneet tätä kehitystä, joka alkoi jo vuoden 2014 lopussa vanhuspsykiatrisen osasto G3:n lakkauttamisella ja siirtämällä toiminnan painopistettä avohoitoon.

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja erityisesti vanhuspsykiatrian organisointia tukemaan edelleen em. kehitystä ryhdyttiin suunnittelemaan välittömästi Kupittaan sairaalan tapahtumien tultua julkisuuteen helmikuussa 2016. Suunnittelutyön seurauksena vanhuspsykiatrian palveluita on nyt uudistettu ja ajanmukaistettu siten, että vanhuspsykiatrian osastot G1 ja G2 ovat lopettaneet toimintansa 1.9.2016 ja samaan aikaan uusi vanhuspsykiatrinen osasto A9 on aloittanut toimintansa vastaten ikäihmisten sairaalahoitotasoisen psykiatrisen hoidon toteuttamisesta. Ikäihmisten intensiivisen psykiatrisen hoidon tarpeeseen vastaamaan on samanaikaisesti perustettu uusi avohoitoyksikkö, tehostettu vanhuspsykiatrian avohoito, joka toteuttaa ns. välimuotoisia palveluita sairaalan ja muun avohoidon väliin. Tehostaminen tapahtuu esimerkiksi liikkuvien hoitotiimien, polikliinisten osastokontaktien ja kotiin vietävien palveluiden keinoin.

Turun kaupungin palvelurakenteesta johtuen vanhuspsykiatrian osastolla G1 jouduttiin hoitamaan muistisairauksista kärsiviä, psykiatrisin syin sisään kirjattuja potilaita odottamassa pääsyä pysyvään hoitopaikkaan jopa kuukausia sen jälkeen, kun heidän psykiatrinen akuutti hoidon tarpeensa on lakannut. Valvira totesi edellä kuvatussa päätöksessään, että muistisairaiden potilaiden pitkäaikainen hoito vaatii selkeästi erilaista osaamista kuin puhtaasti psykoottisesta häiriöstä kärsivien potilaiden akuutti hoito. Valvira katsoo, että sen jälkeen, kun muistisairaiden potilaiden hoidon tarve osastolla G1 on loppunut, pääsy heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta vastaavaan jatkohoitopaikkaan tulisi nykytilannetta paremmin varmistaa.

Kevään 2016 aikana on käynnistynyt suunnittelutyö haastavasti käyttäytyvien muistisairauspotilaiden vaikeaoireisen vaiheen palvelukuvauksen luomiseksi ja hoitojärjestelmässä olevan puutteen korjaamiseksi. Kyseessä on erityisryhmä, jonka turvallinen ja asianmukainen hoito edellyttää ympäristöltä erityisvaatimuksia ja henkilökunnalta erityisosaamista. Hoidon toteuttamiseksi hyvinvointitoimialan terveyspalveluihin perustetaan muistisairaan potilaan tilapäinen diagnosointi- ja lääketitrausyksikkö. Yksikössä tarjottavan hoidon tavoite on lyhytaikaisen arviointi- ja hoitojakson aikana päästä rauhoittamaan tilanne nopeasti siten, että muistisairas henkilö voi siirtyä turvallisesti jatkohoitoon johonkin asumispalveluyksikköön tai kotihoitoon.

Tällaiseen toimintaan soveltuu kaupungin tiloista Runosmäessä sijaitseva Villa Piipari, jossa uudenlaisen muistisairauspotilaiden yksikön on tarkoitus käynnistää toimintansa syksyn 2016 aikana. Henkilöstöön valitaan muistisairaiden hoitoon profiloitunutta henkilökuntaa, jotka toimivat tiiviisti terveyspalveluiden sekä vanhus- ja vammaispalveluiden palvelualueen välimaastossa. Uudenlaisen palvelumuodon perustamisessa on otettava huomioon soveltuvan tilan ja osaavan henkilöstön lisäksi mm. lääkehoidon ja lääkäripalveluiden toteutuminen, muu palvelutaso sekä turvallisuustekijät.

Työhyvinvointia helmikuussa alkaneen uutisoinnin jälkeisessä vaikeassa tilanteessa on lisännyt se, että henkilökunta on voinut olla itse mukana suunnittelemassa tulevia muutoksia esimerkiksi vanhuspsykiatrisessa hoidossa ja suunnitellussa fuusiossa sairaanhoitopiirin psykiatristen toimintojen kanssa. Näiden lisäksi esimiestyöhön on panostettu ja työkulttuuriin on pyritty vaikuttamaan mm. strategisen HR:n avustuksella. Valviran päätöksessä kirjattuja muutoskohteita on aktiivisesti ja systemaattisesti korjattu ja seurattu.

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

Sisäinen tarkastus on valmistellut raporttia vanhuspsykiatrian osaston G1 väärinkäytösepäilyjen 2013 käsittelystä ja kehittämistoimenpiteiden riittävyydestä sekö niiden toteuttamisesta ja seurannasta. Poliisilta saadun tiedon mukaan poliisi on päättänyt tutkia samaa asiakokonaisuutta ja poliisin ilmoituksen mukaan tutkinta on vielä kesken. Koska poliisin tutkita koskee samaa tapahtumakokonaisuutta ja osin samoja henkilöitä kuin mitä sisäisen tarkastuksen tutkinta on koskenut ja tutkinnan tuloksilla voi olla vaikutusta myös sisäisen tarkastuksen raportin johtopäätöksiin, ei raportti ole vielä kaikilta osin valmistunut. Sisäisen tarkastuksen raportin ja poliisin tutkinnasta johtuvat toimenpiteet tuodaan asian valmistuttua tiedoksi kaupunginhallitukselle. Esitutkinta tulee julkiseksi, kun asia siirtyy syyteharkintaan.

Kaupunki tilasi 10.5.2016 tilata FCG Konsultointi Oy:ltä selvitystyön Turun kaupungin mielenterveyspalveluiden hoitotyön nykytilasta täydentämään muita siinä vaiheessa vireillä olleita selvityksiä. Selvitys toteutettiin Kupittaan sairaalan suljetuilla osastoilla auditointien muodossa – havainnoimalla toimintaa paikan päällä – sekä haastattelemalla osastojen henkilökuntaa sekä johtoa lähiesimiehistä mielenterveys- ja päihdepalveluiden ylilääkäriin saakka.

Hoitotyön nykytilan arvioinnin suorittivat FCG:n palveluksessa työskentelevät terveydenhoidon ammatti-henkilöt, joista yhdellä oli kokemusta mm. psykiatrisesta hoitotyöstä sekä sen parhaista käytännöistä. Haastattelut ja havainnoinnit osastoilla toteutettiin kesä- ja elokuun aikana.

FCGn haastattelujen ja havainnointien väliraportti käsiteltiin sisäisen tarkastuksen toimistossa 29.6, missä yhteydessä sovittiin auditoinnin loppuraportin aikatauluksi elokuun loppu. FCG toimitti loppuraporttinsa tiedoksi 5.9, jolloin se käytiin kokonaisuudessaan läpi palaverin merkeissä sisäisessä tarkastuksessa. Paikalla oli myös terveyspalveluiden palvelualuejohtaja Katariina Korkeila. Loppuraportti johtopäätöksineen toimitettiin sen jälkeen tiedoksi kaupunginjohtajalle ja käytiin 18.10. läpi yhdessä terveyspalvelujen auditoinnin kohteena olleiden suljettujen osastojen henkilökunnan kanssa.

FCGn loppuraportin johtopäätökset ovat tiivistettyinä seuraavat:

-      hyvän psykiatrisen hoitotyön kriteerit tulee määritellä ja jalkauttaa toimintaan

-      hoitotyön johtamista tulee uudistaa ja kehittää siten, että tehtävänkuvat ja työtehtävät selkeytetään yhdessä linjajohdon vastuiden ja velvollisuuksien määrittelyjen kanssa

-      toimintamallit ja toimintaa mittaavat kriteerit sekä raportointitavat tulee yhtenäistää kaikilla osastoilla

-      esimiesten johtamisosaaminen tulee varmistaa sisäisellä koulutuksella ja työnohjauksella

-      kokonaisvastuu potilaan hoidon suunnittelusta tulee tehdä yhteistyössä osastojen henkilökunnan kanssa ja omahoitajille määritellä selkeät omahoitajamallin mukaiset tavoitteet

-      kaikkien työntekijöiden perustehtävät ja vastuut tulee määritellä selkeästi.

Oheismateriaali 2FCG Loppuraportti

EhdotusKaupunginhallitus merkitsee edellä olevan selvityspyyntöön annetun vastauksen sekä tilannekatsauksen tiedoksi ja toteaa selvityspyynnön käsitellyksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Yrttiahon pöydällepanoehdotus raukesi kannatuksen puuttuessa.