Johtaja Tuomas Heikkinen 7.10.2016:

Kaupunginvaltuusto päätti 20.6.2016 § 122 lauta- ja johtokuntien vuosien 2017–2020 taloussuunnitelman suunnitteluluvut. Kaupunginhallituksen osalta netto-ohjeluku on 93,660 milj. euroa, luvussa on huomioitu kaupunginhallituksen omarahoitusosuuksista siirtyvä Turun Seudun Kehittämiskeskuksen osuus 1,88 milj. euroa.

Kaupunginhallituksen toimielimen talousarvio- ja -suunnitelmaehdotus sisältää toiminta- ja investointimäärärahaehdotukset kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginhallituksen omarahoitusosuuksien osalta.

Kaupunginvaltuuston toimintamäärärahaehdotus 1.130.000 € sisältää kaupunginvaltuuston kokouskulut sekä valtuustosalin kulut. Ehdotus on annetun suunnitteluluvun mukainen.

Kaupunginhallituksen osalta ehdotus sisältää:

1. kaupunginhallitukselle vuoden 2017 talousarvion (liite 2) ja taloussuunnitelman vuosille 2017–2020. Vuosien 2017–2020 tärkeimmät toiminnalliset tavoitteet

2. kaupunginhallituksen investoinnit vuosille 2017–2020

3. kaupunginhallituksen alaisten yksiköiden työvoiman käyttösuunnitelmat vuosille 2017–2020 (liite 1)

Kaupunginhallituksen toimintamäärärahaehdotuksen toimintakate (nettomeno) on 98.560.143 euroa joka ylittää kaupunginvaltuuston suunnitteluluvun 4,2 miljoonalla eurolla.

Kaupunginhallituksen talousarvioehdotus on liitteen 2 mukainen ja suunnitelmavuodet seuraavat:

Kaupunginhallituksen talousarvioehdotuksen käyttötalousosan määrärahat ylittävät kaupunginvaltuuston 20.6.2016 § 122 päättämän suunnitteluluvun 4,2 miljoonalla eurolla. Ylitys johtuu sellaisista määrärahoista, joihin ei suunnitteluluvun jakovaiheessa ole varauduttu. koska kyseisiä menoja ei ole ollut tiedossa raamia laadittaessa. Tällaisia kuluja ovat mm. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden valmisteluun ja erilaisiin juhlavuoteen liittyviin suurtapahtumiin kuten Tall Ships’ Races ja reformaation merkkivuosi. Lisäksi määrärahaa varataan kärkihankkeiden toimeenpanoa varten ja ohjelmien hankkeille sekä kehittämiseen. Lisäksi kaupunginhallituksen talousarvioehdotus sisältää aiempia vuosia suuremman panostuksen tyky-toimintaan.

Tärkeimpiä Kj-toimialan toiminnallisia tavoitteita vuosille 2017–2020 ovat

•Uuden hiilineutraalisuustavoitetta ja smart city -konseptia edistävän kärkihankeen asettamista esitetään valtuustolle

•Kaupungin kärkihankkeiden toimeenpanon jatkaminen ja jalostaminen (Keskustan kehittäminen, Turun Kampus ja tiedepuisto, Palveluohjauksen uudistaminen ja Palvelujen digitalisointi)

•Kaupungin horisontaalisten hyvinvointitavoitteiden edistäminen kj-toimialan hankkeilla ja projekteilla: nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja pitkäaikaistyöttömien aktivointi, terveiden elämäntapojen sekä yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden vähentäminen.

•Muita keskeisiä kj-toimialan kehittämishankkeita strategian teemoittain ovat:

Vaikuttava ja uudistuva kaupunki:

oParemman johtamisen kokonaisuus

oMonikanavainen asiakaspalvelu

oKustannuslaskennan kehittäminen

oDatan ja rajapintojen avaaminen

oUusien työ- ja tilankäyttökonseptien kehittäminen (mm. toimistojen tilakonsepti ja keskustan toimistotilaratkaisut)

oKestävän kehityksen budjetointi (energia- ja resurssiviisauden ulottaminen kaikkeen toimintaan kaupungissa).

Yrittävä ja osaava kaupunki:

oInnovaatioympäristön ja tiedepuistoalueen rakentaminen osaamisen hyödyntämiseksi ja kaupallistamiseksi

oSinisen ja vihreän teollisuuden symbioosit (toteutetaan Turun kaupunkiseudun kasvusopimukseen 2016–2018 kirjattuja toimenpiteitä, joilla vahvistetaan Turun seudun meri-, ympäristö- ja materiaaliteknologian osaamista)

oMaahanmuuttajat elinkeinopolitiikan voimavaraksi (vahvistetaan alueellista kilpailukykyä tukemalla ja luomalla mahdollisuuksia hyödyntää Suomeen muuttaneiden osaajien työpanosta ja innovaatiokykyä)

oTurku Logistics Hub (Turun seudun merkityksen kasvattaminen logistisena keskuksena)

oVetovoima-hanke (Finnish Archipelago -kärkibrändin ja elämysteollisuuden hanketoiminnan edistäminen).

Rakentuva kaupunki ja ympäristö:

oStrategisten maankäytön hankkeiden kaupunkitasoinen koordinaatio: Skanssi, Logicity, Linnakaupunki ja Blue Industry Park.

oECCENTIC –hanke (Uusien liikennetapojen testaus, evaluointi ja markkinointi)

Kaupunginhallituksen omarahoitusosuuksien osalta suurin muutos edelliseen vuoteen verrattuna on Turun Seudun Kehittämiskeskuksen omarahoitusosuuden siirtyminen kaupunginhallituksen talousarvioon. Muutoksen vaikutus on 1,9 miljoonaa euroa pienentäen omarahoitusosuuksien toimintakuluja.

Omarahoitusosuudet sisältää seuraavat kustannuspaikat:

Kaupunginhallituksen bruttoinvestointeja on yhteensä 40.753.976 euroa vuoden 2017 suunnitteluluvun ollessa 6.100.000 euroa. Investoinneista 1.000.000 euroa liittyy SAP-käytön laajennukseen, 2.210.000 euroa ICT-infran yhtenäistämiseen ja tehostamiseen sekä 5.223.976 euroa muihin IT-hankkeisiin. DiPaKe-hanketta varten varataan 1.390.000 euroa, Arkiston digitointiprojektiin 100.000 euroa ja eFöli latauslaitteisiin 480.000 euroa. Muut investoinnit liittyvät Suomen Joutsenen kunnostamiseen, johon varataan yhteensä 150.000 euroa ja osakkeiden osuuksien hankintaan 200.000 euroa. ICT-infran yhtenäistämiseen varattu investointimääräraha sisältää 1.900.000 eurolla kaupungin kärkihankkeen mukaiset päätelaitteiden hankinnat kouluille. Investoinneista 30.000.000 euroa liittyy Turun Vesihuolto Oy:n muodostamiseen kaupunginvaltuuston 20.6.2016 § 123 päätöksen mukaisesti. Kaupunki sijoittaa päätöksen mukaan apporttina em. summan yhtiön sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloihin sisältyy 128.000.000 euroa Vesiliikelaitoksen liiketoiminnan luovutuksesta kertyvää myyntituloa. Työterveyshuollon yhtiöittämistä on lykätty toistaiseksi, koska STM on laatinut lakiesityksen, joka mahdollistaisi 2 vuoden lisäsiirtymäajan yhtiöittämisvelvoitteiseen.

Suunnitelmavuosien nettoinvestoinnit ovat vuoden 2018 osalta 5.979.000, vuoden 2019 osalta 4.929.000 euroa ja vuoden 2020 osalta 3.029.000 euroa.

Kaupunginhallituksen alaisten yksiköiden työvoiman tarve on vuonna 2016 ennakoitu 553,5 henkilötyövuodeksi siten että konsernihallinnon osuus on 191 henkilötyövuotta ja kaupunginhallituksen alaisten palvelukeskusten osuus 362,5 henkilötyövuotta. Luvuista on poistettu vuoden 2016 aikana osakeyhtiöksi muuttuneen Turun Seudun Kehittämiskeskuksen henkilötyövuodet. Vuonna 2017 henkilötyövuosien määrän ennakoidaan olevan 538 henkilötyövuotta (josta konsernihallinto 201 htv ja palvelukeskukset 337 htv).

Kaupunginhallitukseen nähden sitovina esitetään

•toimintamenot ja toimintatulot koskien sellaisia tulosalueita, joita ei esitetä nettositovina

Kaupunginhallitukseen nähden nettositovina esitetään

•Velkaneuvontatoimisto

•Matkailun palvelukeskus

•Ruokapalvelut

•UBC

Nettositovuus tarkoittaa, että toimintakate (toimintatuottojen ja –kulujen erotus) on sitova kaupunginhallitukseen nähden.

Kaupunginvaltuuston nähden esitetään sitovuustasoksi kaupunginhallitus toimielimenä.

Yksittäisten määrärahojen käyttö on kaupunginjohtajan toimivallassa, ellei niitä ole erikseen osoitettu kaupunginhallituksen käyttöön. Kaupunginjohtaja päättää tarvittaessa erillisestä esityksestä käyttövaltuudet ja sitovuudet. Kaupunginhallitukselle tuodaan päätettäväksi talousarvion täytäntöönpanon yhteydessä esitys mahdollisista kaupunginhallituksen päätettävistä määrähaoista ja kaupunginjohtajan vieraanvaraisuuteen varattujen määrärahojen käytöstä.