Johtaja Tuomas Heikkinen 6.10.2016:

Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen yhtiöittämisvelvollisuuden siirtymäajan (kuntalain 150 §:n 2 mom.) päättymisajankohdan lähestymisen johdosta kaupunginhallitus on 22.6.2016 § 285 päättänyt perustaa kaksi työterveyshuoltoyhtiötä. Yhtiöt (Turun kaupungin Työterveyshuolto Oy ja Turun Seudun Työterveystalo Oy) on rekisteröity kaupparekisteriin syyskuussa 2016. Turun Työterveystalon (taseyksikkö) liikkeenluovutuksista ei ole tehty päätöstä.

Menestyvän yritystoiminnan perusedellytyksiin kuuluu selkeä ja ennustettava lainsäädäntö. Kaupunginhallituksen 22.6.2016 § 285 tekemän päätöksen jälkeen on kunnallisen/kuntakonsernin työterveyshuollon toimintaympäristöön kohdistunut huomattavia lainsäädännöllisiä muutosehdotuksia:

-      Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 108/2016 vp), ilmoitettu eduskunnan täysistunnossa 23.6.2016;

-      Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi, julkaistu 31.8.2016; ja

-      Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle kuntalain 150 §:n muuttamisesta, päivätty 6.9.2016.

Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi on 7.9.2016 pidetystä lähetekeskustelusta lähetetty talousvaliokuntaan, jolle perustuslaki-, hallinto-, liikenne- ja viestintä-, maa- ja metsätalous-, sosiaali- ja terveys- sekä ympäristövaliokunnan on annettava lausunto.  

Hankintalainsäädännön kokonaisuudistukseen liittyvä sidosyksikkösääntely on merkityksellinen erityisesti kuntien toimintojen yhtiöittämisen kannalta. Esityksessä ei kannateta nk. hankintadirektiivin sallimaa liikkumavaraa (sallittu muihin kuin määräysvaltaa käyttäviin hankintayksiköihin suuntautuva myynti 20 prosenttia), vaan sidosyksikön muihin kuin siihen määräysvaltaa käyttäviin hankintayksiköihin kohdistuvan nk. ulosmyynnin lain sallimaa osuutta laskettaisiin. Poikkeussäännösten soveltamisedellytykset olisivat korkeammalla tasolla kuin EU:n hankintadirektiiveissä, sillä sidosyksikkö voisi harjoittaa toiminnastaan ainoastaan voimassa olevan hankintalain soveltamiskäytäntöön nähden pienemmän osan muiden kuin siihen määräysvaltaa käyttävien hankintayksiköiden kanssa. Ehdotettujen rajoitusten johdosta erityisesti liiketoiminnaltaan suuret sidosyksiköt voisivat nykyistä vähäisemmässä määrin harjoittaa liiketoimintaansa muiden kuin siihen määräysvaltaa käyttävien hankintayksiköiden kanssa.

Ehdotus kaventaisi julkisyhteisöjen ja muiden hankintayksiköiden mahdollisuuksia organisoida palvelujaan. Toisaalta, ehdotettu uudistus ei tarkoittaisi sitä, että hankintayksiköillä ei voisi olla määräysvallassaan myös laaja-alaisesti markkinoilla toimivia yksiköitä, hankintayksiköt eivät kuitenkaan voisi enää tehdä hankintoja näiltä sidosyksiköiltä kilpailuttamatta. Hankintayksikön olisi siten valittava haluamansa toimintamalli, eli haluaako se palvelujensa tuottajan toimivan lähinnä sisäisenä, omistajiensa palveluja tarjoavana yksikkönä vai myös laajemmin markkinoille palveluja tarjoavana yksikkönä. Esityksen mukaan hankintayksikkö voisi halutessaan eriyttää eri toiminnot kahteen eri oikeushenkilöön.

Julkisia hankintoja koskevien direktiivien (2014/23–25/EU) voimaansaattamisaika osaksi kansallista lainsääntöä päättyi jo 18.4.2016. Tällä hetkellä on epätodennäköistä, että uuden kansallisen hankintalainsäädännön lopullisesta sisällöstä olisi varmuutta edes loppuvuodesta 2016.

Lausunnot luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi on pyydetty toimittamaan 9.11.2016 mennessä. Kyse on poikkeuksellisesta ja mittakaavaltaan erittäin suuresta julkisen sektorin palvelujen järjestämiseen liittyvästä muutoksesta.

Uudistuksen tarkoituksena on muun muassa siirtää järjestämisvastuu terveyspalveluista kunnilta maakunnille. Luonnoksessa on säännöksiä uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta sekä omaisuusjärjestelyistä. Luonnoksen yleisperustelujen (s. 215—218) mukaan tehtävien siirron ja siihen liittyvien omaisuusjärjestelyjen seurauksena terveystoimeen liittyvä irtaimisto siirtyy kuntien omistuksesta maakuntien ja niiden palvelukeskuksen omistukseen. Tällöin mainittu omaisuus poistuu kuntien taseista. Lähtökohtaisesti omaisuuden siirrolla olisi negatiivinen vaikutus kuntien tuloksiin.

Irtaimiston poistuminen kunnan taseesta on tarkoitus kattaa ilman tulosvaikutusta kirjanpidollisesti kunnan peruspääomaa alentamalla. Kun kunnan työterveyshuolto on muodostettu taseyksiköksi, kuten Turussa, kyseinen irtaimen omaisuuden määrää koskeva tieto on löydettävissä tilinpäätöksistä. Vaikka kunnan järjestämän terveydenhuollon toimintaan liittyvä osakeyhtiömuodossa omistettu omaisuus, kuten osakeyhtiöiden osakkeet, ovat irtainta omaisuutta, ne eivät luonnoksen mukaan pääsääntöisesti siirtyisi maakunnalle. Maakunnalle siirtyisivät kuitenkin kunnan omistamat, sellaisen osakeyhtiön osakkeet, jonka tosiasiallinen päätoimiala on sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen. Lisäksi edellytettäisiin, että yhtiö on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 6—8 §:n tarkoittamalla tavalla kunnan tytäryhteisö, omistusyhteys- tai osakkuusyritys ja että kunnalla on yhtiön kanssa 1.1.2019 voimassa oleva sopimus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta. Luonnoksen mukaan osakkeiden siirto toteutettaisiin kunnan kirjanpidossa samoilla periaatteilla kuin irtaimen omaisuuden ja kuntayhtymien jäsenkuntaosuuksien siirto eli kunnan peruspääomaa alentamalla.

Luonnoksessa hallituksen esitykseksi eduskunnalle kuntalain 150 §:n muuttamisesta ehdotetaan muutettavaksi kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevaa siirtymäsäännöstä siten, että kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevaa säännöstä sovellettaisiin työterveyshuollon sairaanhoito- ja muiden terveydenhuoltopalvelujen tuottamiseen vuoden 2019 alusta. Lisäksi ehdotetaan, että kunnan tulisi eriyttää työterveyshuollon sairaanhoidon ja muiden terveydenhuoltopalvelujen kirjanpito kunnan muista terveydenhuoltopalveluista ehdotettuna siirtymäaikana. Henkilöstön eläketurvaa koskevaa siirtymäsäännöstä ehdotetaan jatkettavaksi siten, että sitä sovelletaan vastaavasti myös ehdotetun siirtymäajan kuluessa toteutettaviin tehtävien siirtoihin. Lisäksi ehdotetaan, että yhtiöittämisvelvollisuuteen liittyvä varainsiirtoverovapaus koskisi myös siirtymäaikana tehtyjä luovutuksia. Esityksen tai lain lopullisesta sisällöstä ei toistaiseksi ole varmuutta.

Edellä kuvatut esitykset voisivat toteutuessaan vaikuttaa paitsi kunnallisten työterveyshuoltoyhtiöiden toimintaedellytyksiin, myös liikkeenluovutuksen tarkoituksenmukaisuuteen ja ajankohtaan sekä yhtiöiden omistukseen. Jotta liikkeenluovutuksissa voitaisiin edetä, muun ohella yhtiöiden lainsäädännöllisen toimintaympäristön tulisi olla edellä kuvattua tilannetta ennustettavampaa.

Turun Työterveystalon henkilöstömäärä on 82. Turun Työterveystalon työterveyspalveluiden piirissä on noin 12.000 Turun kaupungin työntekijää sekä noin 10.000 julkisten ja yksityisten yritysten työntekijää. Ennen liikkeenluovutuksen ratkaisemista asiaa on käsiteltävä työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa (449/2007) ja työterveyshuoltolaissa laissa säädetyllä tavalla. Neuvottelut on aloitettu kesäkuussa 2016.

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää,

että Turun Työterveystalon liikkeenluovutuksen valmistelu tässä vaiheessa keskeytetään ja

että mahdolliseen liikkeenluovutukseen liittyvä valmistelupäätös tuodaan erikseen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi valmistelussa olevan lainsäädännön selkiinnyttyä.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.