Ympäristönsuojelu, vs. ympäristötarkastaja Petra Sainisto 1.9.2016:

Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmän uudistunut raportti ilmanlaadusta vuonna 2015 on valmistunut. Raportissa käsitellään Turussa, Raisiossa, Naantalissa, Kaarinassa ja Paraisilla mitattuja ilman epäpuhtauspitoisuuksia.

Turun keskustassa ilmanlaatu vuonna 2015 vuorokausi-indeksillä tarkasteltuna oli yleensä tyydyttävää. Ilmanlaadun heikkeneminen huonoksi tai erittäin huonoksi aiheutui hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien kohoamisesta kevään katupölyaikana sekä inversiotilanteissa syksyllä ja joulun välipäivinä. Ilmanlaatuindeksin jakautuminen eri luokkiin Turun Kauppatorin mittausasemalla vuosina 2010–2015:

Rikkidioksidi

Vuonna 2015 Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin ja Paraisten ympäristönsuojelulain nojalla lupavelvollisten laitosten rikkidioksidipäästöt olivat yhteensä noin 3190 tonnia. Turussa sijaitsevien laitosten rikkidioksidipäästöt olivat noin 260 tonnia. Suurimmat yksittäiset rikkidioksidin päästölähteet Turun seudulla olivat Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamo (noin 1790 tonnia) ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n Naantalin voimalaitos (noin 1000 tonnia).

Turussa rikkidioksidin pitoisuuksia mitattiin Ruissalon mittausasemalla. Pitoisuudet Ruissalossa olivat yleensä hyvin alhaisia. Rikkidioksidin vuosikeskiarvo oli 2 µg/m³. Ohjearvon tai raja-arvon numeroarvon ylittäviä pitoisuuksia ei mitattu.

Typen oksidit

Lupavelvollisten laitosten typen oksidien kokonaispäästö typpidioksidiksi laskettuna oli Turussa, Kaarinassa, Raisiossa, Naantalissa ja Paraisilla yhteensä noin 4600 tonnia. Turussa sijaitsevien laitosten päästöt olivat yhteensä noin 360 tonnia. Suurin yksittäinen typen oksidien päästölähde Turun seudulla oli Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n Naantalin voimalaitos (noin 2470 tonnia). Liikenteestä aiheutuvat typen oksidien päästöt olivat Turussa noin 686 tonnia.

Typen oksideja mitattiin Turussa vuonna 2015 Kauppatorin, Ruissalon ja Orikedon mittausasemilla. Kauppatorin mittausaseman typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 22 µg/m³, Ruissalon 6 µg/m³ ja Orikedon 16 µg/m³. Vuosikeskiarvolle on annettu raja-arvo 40 µg/m³, jota ei siis ylitetty millään asemalla.

Typpidioksidin ohjearvoja ylittäviä pitoisuuksia ei mitattu Turun Kauppatorilla, Ruissalossa eikä Orikedolla vuonna 2015. Korkein ohjearvoon verrattava pitoisuus Turussa mitattiin Kauppatorilla lokakuussa, jolloin vuorokausikeskiarvo oli 52 µg/m³ (74 % ohjearvosta). Typpidioksidin raja-arvon numeroarvon ylityksiä ei mitattu Turun seudulla vuonna 2015. Orikedolla korkein ohjearvoon verrattava pitoisuus mitattiin myös lokakuussa, jolloin vuorokausikeskiarvo oli 44 µg/m³ (63 % ohjearvosta).

Kauppatorin typpidioksidipitoisuuden tunnuslukuja vuosina 2010–2015:

Hiukkaset

Lupavelvollisten laitosten hiukkaspäästöt olivat Turussa, Kaarinassa, Raisiossa, Naantalissa ja Paraisilla yhteensä noin 235 tonnia. Suurimmat yksittäiset päästölähteet olivat Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamo (noin 53 tonnia) ja Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n Naantalin voimalaitos (noin 94 tonnia). Turussa sijaitsevien laitosten päästöt olivat noin 19 tonnia. Liikenteen pakokaasupäästöistä aiheutuva hiukkaspäästö oli Turussa noin 21 tonnia.

Hengitettäville hiukkasille on annettu vuorokausiraja-arvo (50 µg/m³), joka saa kalenterivuoden aikana ylittyä 35 kertaa ennen kuin raja-arvo katsotaan ylittyneeksi. Hengitettävien hiukkasten raja-arvon numeroarvo ylitettiin Kauppatorilla vuonna 2015 kahdeksana vuorokautena. Vuonna 2014 ylityksiä ei tapahtunut lainkaan. Vuonna 2013 ylityksiä oli kahdeksana, vuonna 2012 neljänä, vuonna 2011 kahtena ja vuonna 2010 kuutena vuorokautena.

Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo (70 µg/m³) ylitettiin Kauppatorilla vuoden 2015 maaliskuussa. Suurin vuorokausiohjearvoon verrattava pitoisuus oli 78 µg/m³ eli 111 % ohjearvosta. Ylityksen syynä oli kevään katupöly.

Kauppatorin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien tunnuslukuja vuosina 2010 – 2015:

Orikedolla mitattiin hengitettävien hiukkasten (PM₁₀) lisäksi pienhiukkasten (PM_2,5) pitoisuuksia. Hengitettävien hiukkasten ohjearvoon verrattavat vuorokausiarvot Orikedolla vaihtelivat joulukuun 12 µg/m³:n ja maaliskuun 47 µg/m³:n välillä (17 %−68 % ohjearvosta). Pienhiukkasten vuosikeskiarvolle on annettu raja-arvo 25 µg/m³. Orikedon aineistosta laskettu vuosikeskiarvo vuonna 2015 oli 6,6 µg/m³.

Hiilimonoksidi

Hiilimonoksidin eli hään pitoisuuksia mitattiin Turun keskustan mittausasemalla Kauppatorilla. Mittaukset lopetettiin vuoden lopussa laitekannan vanhennuttua ja häkäpitoisuuksien oltua jo vuosia hyvin matalia. Hiilimonoksidipitoisuudet olivat alhaisia, eivätkä ylittäneen kahdeksan tunnin keskiarvolle annettua ohjearvoa (8 mg/m³). Korkein kahdeksan tunnin keskiarvo (1,6 mg/m³) mitattiin joulukuussa.

Otsoni

Otsonipitoisuuksia mitattiin Ruissalon mittausasemalla. Korkeimmat 8 tunnin keskiarvot mitattiin kesäkuussa, jolloin keskiarvo oli 113 µg/m³ (94 % tavoitearvosta). Tavoitearvo saa ylittyä enintään 25 päivänä kalenterivuodessa kolmen vuoden keskiarvona. Otsonin tavoitearvo ei ylittynyt vuonna 2015. Myöskään vuosina 2014 ja 2013 tavoitearvoa ei ylitetty. Otsonin tuntikeskiarvolle on annettu väestön tiedotus- ja varoituskynnykset. Tiedotuskynnys on 180 µg/m³ ja varoituskynnys 240 µg/m³. Korkein otsonipitoisuuden tuntiarvo oli 120 µg/m³, joka mitattiin kesäkuussa.

Ruissalon otsonipitoisuuksien tunnuslukuja vuosina 2010–2015:

Oheismateriaali 1Turun seudun ilmanlaadun vuosiraportti 2015

Vs. toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää merkitä raportin tiedoksi ja lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle sekä kiinteistöliikelaitoksen johtokunnalle ja rakennuslautakunnalle.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Oheismateriaali 1Turun seudun ilmanlaadun vuosiraportti 2015

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus merkitsee raportin ilmanlaadusta tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.