1) 9788-2012

3.9.2012 Henry Toivari ym.

Aloite pikavippien mainostamisen rajoittamisesta tai kieltämisestä

Valvontapäällikkö Esa Mettälä:

Turun kaupunki on osapuolena useaan mainostamissopimukseen mm. JCDecaux Oy:n ja Clear Channel Suomi Oy:n kanssa. Näitä yksityisoikeudellisia sopimuksia Turun kaupunki ei voi muokata yksipuolisesti sisällyttämään esimerkiksi pikavippien mainostamista rajoittavia ehtoja.

Näistä mainostamissopimuksista laajimman, JCDecauxin kanssa solmitun sopimuksen, voimassaoloaika kuitenkin päättyy 31.12.2017. Näitä mainospaikkoja uudelleen kilpailutettaessa ja uutta sopimusta laadittaessa voidaan niin päätettäessä ottaa huomioon pikavippien mainostamisen rajoitus.

2) 14250-2012

17.12.2012 Jiri Keronen ym.

Aloite Turkuposti -julkaisun painattamisesta halvemmalle paperille

Viestintäjohtaja Saara Malila ja viestintäsuunnittelija/Turkupostin päätoimittaja Hannu Waher 21.6.2016:

Kaupunginvaltuutettu Jiri Keronen on tehnyt valtuustoaloitteen 17.12.2012 liittyen Turun kaupungin julkaiseman asukaslehti Turkupostin paperilaatuun. Aloitteessa esitetään, että lehteä ryhdyttäisiin painamaan halvimmalle mahdolliselle sanomalehtipaperille.

Asukaslehti Turkuposti on kaupungin tuottama viestintäväline, jonka kautta kaupunki on yhteydessä turkulaisiin. Turkupostin avulla kaupunki kertoo kaupungin palveluista ja päätöksenteosta. Lehden pääajatuksena on palvella kaikkia tasapuolisesti, ja siksi Turkuposti jaetaan Turussa jokaiseen talouteen.

Vuonna 2014 Taloustutkimus Oy:n tekemän lukijatutkimuksen mukaan Turkuposti onkin vakiinnuttanut paikkansa turkulaisten arjessa tarpeellisena tiedonsaantikanavana.

Lehden ulkoasu on keskeinen osa sen synnyttämästä mielikuvasta itse tuotteena. Jotta lehti olisi uskottava ja miellyttävä lukea, sen paperilaadun tulee täyttää tietyt kriteerit. Yhtenä keskeisimpänä näistä on lehdessä merkittävässä roolissa olevien valokuvien toiston laatu.

Turkupostissa toteutettiin vuoden 2015 lopulla täydellinen sisältö- ja ulkoasu-uudistus. Sen keskeisiä kohteita oli lehden visuaalisen ilmeen korostaminen. Tämä tarkoitti valokuvien käytön aiempaa suurempaa määrää ja kokoa. Hyvän paperilaadun merkitys lehden ulkoasulle korostuu siis entistä enemmän.

Turkupostissa on käytetty jo vuodesta 2012 alkaen painopaperina UPM Cote silk 60 g – nimistä paperi-laatua. Se on EU-ympäristömerkitty eli sen yhteydessä voidaan käyttää Joutsenmerkkiä. Paperilaadun valmistus on tapahtunut seuraavien laatu-, ympäristö- sekä terveys- ja turvallisuusjärjestelmien mukaisesti:

- ISO 14001 (Ympäristön johtamisjärjestelmästandardin sertifikaatti)

- ISO 9001 (Laadun johtamisjärjestelmästandardin sertifikaatti)

- EU Ecolabel (EU ympäristömerkki sertifikaatti)

- FSC- ja PEFC (Puun alkuperäsertifikaatit)

- OHSAS 18001 (Terveys & Turvallisuus sertifikaatti)

UPM Cote Silk on hinta-laatusuhteeltaan hyvä paperi, siinä kuvat toistuvat hyvin, eikä painoväri tahraa kuten usein sanomalehtipaperin kanssa käy. Vaikka paperi on valkoista niin se on silti noin 10-15 prosenttia edullisempaa kuin normaalisti aikakauslehdissä käytettävät paperit. Sanomalehtimuste on lisäksi herkemmin allergisoivaa kuin nyt käytettävä painomuste.

Aloitteen jättämisen jälkeen lehden ilmestymiskertoja on vähennetty kuudesta neljään per vuosi.

3) 1708-2014

10.2.2014 Riitta Karjalainen ym.

Aloite bussilinja 4 reitin Halinen- Kauppatori muuttamiseksi Nummenpakan koulun kautta

Seudullinen joukkoliikenne, joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 29.8.2016:

Halisista kulkevat nykyään keskustaan bussilinjat nro 55 ja 56. Koukkaaminen Nummenpakan koulun kautta hidastaisi matka-aikaa ja vähentäisi linjan käytettävyyttä suurimmalle osalle linjan asiakkaista. Yhteys bussipysäkiltä koululle tulisi ensisijaisesti hoitaa turvallisella jalankulkuyhteydellä alla olevan selvityksen mukaisesti.

Ympäristötoimiala, kaupunkisuunnittelu, liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola 10.8.2016:

Jalankulku ja pyöräily Halistentieltä Nummenpakan kouluille käyttää reittiä Uhrimäenkuja-Uhrimäenpolku-Urho Kulovaaran katu. Suurimmalla osuudella käytettyä reittiä jalankulkua ei ole eroteltu autoliikenteestä ja saman tilan käytöstä saattaa syntyä autojen ja jalankulkijoiden kesken ongelmia. Katuyhteys ei toiminnallisesti ole enää nykyisen asemakaavan mukainen, moottoriajoneuvoilla ei tulisi asemakaavan mukaan olla liikennöintimahdollisuutta Urho Kulovaaran kadulta Uhrimäenkujalle. Pallokentän pohjoispuolitse kulkeva jalankulku- pyöräilyväylä on myös laadultaan puutteellinen. Ylioppilaskylän itäosalle on tulossa laadittavaksi asemakaavamuutos, millä pyritään tyydyttämään opiskelija-asuntokysyntää sekä saattamaan alueen liikenneverkko ajan tasalle. Koululaisten kulkutarpeet tullaan kyseisen kaavan laadinnassa huomioimaan erityisesti. Asemakaavan toteutuminen ajoittuu näillä näkymin vuosikymmenen vaihteeseen. Täksi ajaksi ei ole enää kustannustehokasta ryhtyä rakentamaan liikenneinfraa, joka mitä ilmeisimmin tulee purettavaksi muutaman vuoden päästä. Mikäli asemakaavamuutoksen laadinnassa ilmenee huomattavia odottamattomia viiveitä, tulee liikenneturvallisuus ottaa uudelleen erikseen tarkasteltavaksi.

4) 7163-2014

16.6.2014 Jouko Laakso ym.

Aloite merenkulkuopiston rakennusten säilyttämisestä ja saneeraamisesta

Toimialajohtaja Jouko Turto 4.8.2016:

Turun Sanomat kirjoittaa 21.5.2014: ”Åbo Akademin säätiö haluaa purkaa Turun merenkulkuoppilaitoksen entisen toimitilan Malminkatu 5:stä. Aboa Marena nykyisin tunnettu oppilaitos toimi Malmikatu 5:ssä sijaitsevissa tiloissa vuosina 1967 – 2013. Viime vuonna (v. 2013) se muutti Linnankiinteistöön eli Auriga Business Centeriin. Runsaan 4 500 kerrosalaneliön tilat jäivät tyhjilleen. ”– Meillä ei ole tiloille käyttöä. Syvärunkoiseen taloon on mahdotonta sijoittaa asuntoja. Olisi mahdollista kunnostaa rakennus toimistotiloiksi, mutta sellaisille ei ole juuri kysyntää tuolla alueella, Åbo Akademin säätiön kiinteistöjohtaja Bill Anckar kertoo.”

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Tilahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen. Tilahankkeiden tarveselvitys ja hankesuunnitelma ovat päätösasiakirjoja, jotka sisältävät olennaisimmat hanketta koskevat tiedot kuten; mahdollisia palveluverkkoja koskevat tiedot, perusteet tilahankinnalle, vaihtoehtoiset tutkitut ratkaisumallit, yhteiskäyttömahdollisuudet, hankkeen nimi ja sijainti, huonetilaohjelma, kustannusarvio, rakennuspaikka, käyttökustannukset, vapautuvien tilojen käyttöselvitykset ja muita tarvittavia selvityksiä.

Tarveselvitys ja hankesuunnitteluprosessin lähtökohtana on, että tilojen tarve pyritään täyttämään ensisijaisesti käyttämällä kaupungin olemassa olevia tiloja huomioiden kuitenkin käytettävissä olevien tilaratkaisujen kustannusvaikutukset.

Tilahankkeissa laaditaan tarveselvitys, kun on muodostunut tiloja koskeva muutostarve käyttäjän lähtökohdista. Muutostarve voi perustua laajemmin myös kaupungin strategisiin tai elinkeinopoliittisiin tavoitteisiin. Tarveselvitystä laadittaessa otetaan huomioon palveluverkkoja koskevat päätökset, kaupungin strategiset linjaukset ja tilahankkeisiin liittyvät muut ohjausasiakirjat. Tarveselvitys laaditaan yhteistyössä tilahallinnon matriisissa käyttäjätoimialojen, Strateginen tilojen ohjaus –vastuualueen, Kiinteistötoimialan tilapalveluiden sekä tarvittaessa muiden tilahankkeen kannalta oleellisten osapuolten kanssa.

Hankesuunnitelman tavoitteena on määritellä käyttäjätoimialoille niiden tarpeita vastaavia tiloja kohtuullisilla kustannuksilla. Hankesuunnitelma tehdään tarveselvitysvaiheen ja hankesuunnitelmatilauksen jälkeen yhteistyönä hankesuunnitteluryhmässä, joka muodostuu ainakin Kiinteistötoimialan tilapalveluiden, Strateginen tilojen ohjaus –vastuualueen ja asianosaisten toimialojen edustajista mukaan lukien toimialojen taloudesta vastaavat henkilöt.

Vanhuspalvelun ympärivuorokautisen hoidon osalla on edetty niin, että tarveselvitykset ja hankesuunnitelmat on hyväksytty, ja hankkeet etenevät yhteistyössä Turun Palvelutilat Oy:n kanssa. Näin ollen Merenkulkuopiston rakennusten säilyttäminen ja saneeraus ei noussut kärkihankkeeksi ikääntyvien kuntalaisten osalla.

5) 7430-2014

23.6.2014 Niina Ratilainen

Aloite mehiläispesien perustamisesta kaupungille

Infrapalvelut Anna-Kaisa Kaukola 19.7.2016:

Mehiläisenhoitoon suhtaudutaan positiivisesti. Mehiläisten rooli kaupunkiekosysteemissä on merkittävä ja mehiläisen hoito suotavaa kansalaistoimintaa. Mehiläisten arvokkain merkitys myös kaupunkiympäristössä on pölytystyö Mehiläispesien hoito ei kuitenkaan ole viheralueiden ylläpidon ydintoimintoja. Mehiläisenhoitoyhdistyksen jäsenistön mehiläistuotanto ehdotuksiin viheralueilla suhtaudutaan myönteisesti ja pyritään yhteistyössä löytämään sopivia paikkoja mehiläispesien sijoittamiseen.

Mehiläispesien sijoittaminen ei edellytä asemakaavallista arvioita taikka rakennus- tai toimenpidelupaa. Asemakaava-alueella mehiläispesän sijoittaminen kuitenkin edellyttää terveydensuojelulain 13 §:n mukaisen ilmoituksen kunnan ympäristöterveydenhuoltoon.

6) 9785-2014

22.9.2014 Saara Ilvesalo ym.

Aloite pyöräreittien suunnittelusta tapahtumien aikana

Valvontapäällikkö Esa Mettälä:

Ongelma pyöräilyreittien vajavaisuudessa tapahtumien aikaan Aurajokirannassa on huomioitu ja Turun kaupungin kiinteistöliikelaitoksen johtokunta on 6.4.2016 hyväksynyt tapahtuma-aikaiset pyöräreitit ja liikennejärjestelyt Aurajokirannassa (3498-2016). Päätöksellä pyritään mahdollistamaan ja helpottamaan pyöräilyä tapahtumien aikaan Aurajokirannassa. Hyväksytyt suunnitelmat pyöräilyreiteille on laadittu ympäristötoimialan, kiinteistöliikelaitoksen ja poliisin yhteistyönä.

7) 10962-2014

27.10.2014 Alpo Lähteenmäki ym.

Aloite Varissuolla kaavoitettujen pysäköintialueiden tilanteen selvittämiseksi

Suunnitteluyksikkö/ suunnittelupäällikkö Matti Salonen 4.8.2016:

Asemakaavassa yleiseen pysäköintiin tarkoitettuja ja rakentamattomia pysäköintialueita Varissuolla on kaksi. – alueen länsiosassa, Littoistentien pohjoispuolella sijaitseva Tiirikkalan pysäköintialue ja alueen luoteisosassa sijaitseva Matti Isolusikan paikoitusalue.

Tiirikkalan pysäköintialue pieneni vuonna 2013, kun osa pysäköintialueesta muutettiin liikerakennusten korttelialueeksi. Tiirikkalan jäljellä olevasta kaavallisesta pysäköintialueesta osa on sorapäällysteisenä kenttänä pysäköinnin käytössä ilman, että kentän käyttöä olisi liikennemerkein tai ajoratamaalauksilla säädelty. Tämä mahdollistaa mm. läheisen matonpesupaikan ja koira-aitauksen käyttäjien pysäköinnin alueella. Lisäksi mm. kuorma- ja rekka-autot käyttävät aluetta pysäköintiin. Tämän ansiosta Varissuon lounaisosissa ei ole vastaavaa ongelmaa asuntokaduilla pysäköivistä rekoista, kuten monilla muilla Turun asuntoalueilla. Asukkaiden ja vierailijoiden pysäköintiä ei Tiirikkalan pysäköintialue kovin paljoa houkuttele, koska se ei sijaitse asuntojen välittömässä läheisyydessä. Osa sorakentästä sijaitsee nykyisen asemakaavan mukaisella tontilla, joten nykyisellä järjestelyllä ei ole asemakaavan suojaa. Toiminnallisesti nykytilanne Tiirikkalan pysäköintialueella palvelee verrattain hyvin alueen pysäköinnin tarpeita. Ongelmana on toteutusratkaisujen väliaikainen luonne. Tiirikkalan pysäköintialueesta läheisine puistoalueineen tulisi laatia kehittämisen yleissuunnitelma, jonka tavoitteena olisi viimeistellymmän ilmeen saavuttaminen alueelle. Tämä voisi tapahtua joko erillisenä projektina tai osana lähiön muuta kehittämissuunnittelua. Kehittämissuunnitelman pohjalta tulisi ohjelmoida mahdollisesti tarvittavat asemakaavamuutokset ja toteutusinvestoinnit.

Matti Isolusikan paikoitusalueen lähikortteleissa asemakaavan mukaiset, mutta toteuttamattomat, pysäköintipaikkavaatimukset ovat selkeästi tiukempia kuin Turun nykyisessä kaavoituskäytännössä. Viereisen Valpuri Innamaan kadun toisella reunalla on lisäksi pysäköinti rajoittamatonta. Varissuo on myös joukkoliikenteen käytön vahvimpia alueita Turussa. Näillä perusteilla pysäköintiolosuhteet alueella ovat keskimääräistä paremmat, eikä alueella ole tarkoituksenmukaista investoida lisäpysäköintipaikkojen rakentamiseen. Jos erityisesti vieraspysäköinti katsotaan alueella ongelmaksi, on mahdollista varata osa nykyisistä kadunvarsipaikoista lyhytaikaisen pysäköinnin käyttöön. Asemakaavassa oleva varaus Matti Isolusikan paikoitusalueelle on kuitenkin johtanut siihen, että alue on huonosti hoidettua, eikä paranna ympäristön asumisviihtyisyyttä. Alueen muuttamista toiseen käyttöön, esim. selkeästi viheralueeksi, tulisi tarkastella asemakaavaprosessilla. Kaavallisen tarkastelun jälkeen alue tulee toteuttaa viimeistellysti kaavatarkastelun mukaiseen käyttöön

8) 12826-2014

15.12.2014 Riikka Oksanen ym.

Aloite Ruissalon Tenholan säilyttämisestä kuntalaisten käytössä

Kiinteistökehityspalveluiden johtaja Petri Liski 2.8.2016:

Tenhola sisältyy valtuuston uudistamisohjelma 2013 yhteydessä päättämään rakennusten myyntilistaan. Kiinteistöliikelaitos velvoitettiin ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin listalla olevien kaupungin ydintoimintojen kannalta tarpeettomien rakennusten myymiseksi. Tämän seurauksena Tenhola myytiin avoimella tarjousmenettelyllä vuonna 2015.

9) 6251-2015

1.6.2015 Li Andersson ym.

Aloite yleisövessojen määrän lisäämiseksi ja aukiolokäytäntöjen tarkistamiseksi

Kiinteistöliikelaitos, Infrapalvelut, Antti Aalto 22.8.2016:

Valtuutettu Li Andersson on tehnyt valtuustoaloitteen Turun kaupungin yleisövessojen määrän lisäämisestä ja yleisövessojen aukiolokäytäntöjen tarkistamisesta 1.6.2016.

Turun kaupungilla on kolme yleisövessaa, jotka sijaitsevat Itäisellä rantakadulla, Läntisellä rantakadulla sekä Vallihaudankadulla. Lisäksi Kauppatorilla on kaksi ns. ”ranskalaista vessaa”. Kaupungin yleisövessat ovat maksuttomia. Yleisövessat ovat avoinna päiväsaikaan (klo. 7.00. – 22.00).

Yöaikainen sulkeminen on perusteltua, koska vessoissa majailevat henkilöt ovat toistuvasti estäneet siivoojien työskentelyn sekä vessojen tarkoituksenmukaisen käytön. Vessoihin majoittuneet henkilöt käyttävät vessoja peseytymistiloina, johon niitä ei ole varusteltu aiheuttaen laite- ja rakennevaurioita.

Vessojen sulkeminen ei ole syrjivää, vaan vaikutukset kohdistuvat kaikkiin kaupunkilaisiin. Väliaikaiset sulkemiset tarvittavia siivous- ja huoltotoimenpiteitä varten ovat välttämättömiä.

Kiinteistöliikelaitos on selvittänyt mahdollisuutta hankkia lisää yleisövessoja puistoihin, mutta korkeat hankintakustannukset ovat toistaiseksi rajoittaneet kyseisten investointien tekemistä. Kiinteistöliikelaitos on hankkinut bajamajat Kupittaanpuistoon, lasten liikennekaupungin läheisyyteen, koska täällä tarve on akuutein. Bajamajojen käyttö on kuitenkin aina tilapäinen ratkaisu. Kauppatorin yleisövessojen määrään on odotettavissa parannusta Kauppatorin saneerauksen yhteydessä.

10) 6256-2015

1.6.2015 Riikka Oksanen ym.

Aloite prosenttiperiaatteen soveltamisesta Syvälahden koulun rakentamisessa

Kiinteistö Oy Syvälahden koulu on varautunut taidehankintaan yhtiökokouksen antamin 50 000 euron hankintavaltuuksin.

Kaupunginvaltuusto päätti 25.1.2016 § 10 Syvälahden koulu- ja päiväkotihankkeen kehitysvaiheen tuloksesta ja siirtymisestä toteutusvaiheeseen sekä rahoituksesta.

Kiinteistöyhtiö ei ollut edellä mainittuna ajankohtana varautunut hankkeen kustannusarviossa erillisiin prosenttiperiaatteella tehtäviin taidehankintoihin, sillä kustannusarvio ylitti jo itsessään kaupunginvaltuuston aiemmin hankkeelle asettaman kustannustason.

Hankkeessa kuitenkin noudatetaan soveltuvin osin investointiin varatun määrärahan puitteissa tilahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeiden kirjausta, jonka mukaan uudisrakennushankkeiden yhteydessä pyritään kohdentamaan rakennusten yhteyteen taiteellisia elementtejä, joiden osuus voi olla enintään 1 % rakennuksen uudishinnasta. Taiteelliset elementit voivat olla rakennuksen poistoissa huomioitavia kiinteitä arkkitehtonisia ratkaisuja tai irtaimistoon kuuluvia taidehankintoja.

Kaupunginhallitukselle 22.6.2016 § 286 annetussa 2. neljännesvuosiraportissa Kiinteistö Oy Syvälahden koulu kertoi käyneensä neuvotteluja Turun ammattikorkeakoulun, kohteen arkkitehdin sekä Wäinö Aaltosen museon edustajien kanssa mahdollisen rakennukseen sijoitettavan taiteen toteuttamisesta oppilastyönä. Idea on todettu neuvotteluissa hyväksi ja toteuttamiskelpoiseksi.

Yhtiö esitti taiteelle varattavaksi summaksi 50.000 € ja summa esitettiin katettavaksi hankkeen ylitysvarauksesta.

Yhtiö pyysi omistajan näkemystä taidehankinnasta, sillä se katsoi sen olevan päätettyyn rakennushankkeeseen kuulumaton hankinta.

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen totesi 15.6.2016, että” Kaupunginhallituksen 8.2.2016 (§ 56) antaman ennakkonäkemyksen ja 10.2.2016 pidetyn yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti toimivalta päättää yli 50.000 euron lisäkustannuksista on apulaiskaupunginjohtajalla. Hankinta on euromääräisesti kiinteistöyhtiön hallituksen toimivallassa.

Yhtiön esittämä taidehankinta ja sen toteutustapa oppilastyönä ovat kannatettavia sekä hankkeen että Turun ammattikorkeakoulun taideopintojen kehittämisen kannalta. Lisäksi yhtiön esitys taidehankinnan rahoittamisesta ylitysvaraukseen sisältyvistä varoista on hyväksyttävissä”.

Kaupunginhallitus vahvisti 22.6.2016 omalta osaltaan apulaiskaupunginjohtajan ratkaisun Syvälahden koulun taidehankintaan liittyen.

11) 6915-2015

15.6.2015 Tuija Ollikkala ym.

Aloite ikäihmisille suunniteltujen lähiliikuntapuistojen rakentamiseksi

Kiinteistöliikelaitos, Infrapalvelut, Mari Helin 22.8.2016:

Valtuutettu Tuija Ollikkala on tehnyt aloitteen ikä-ihmisille suunniteltujen lähiliikuntapuistojen rakentamiseksi.

Kaupungin liikuntapaikoista ja – laitteista vastaa liikuntapalvelukeskus, ja yleistä infrasta kuten kaduista ja puistoista vastaa kiinteistöliikelaitos. Liikuntapalvelukeskus on kiinnittänyt huomiota myös ikääntyneiden tarpeisiin. Turun kaupungissa on 3 ikääntyneille suunnattua lähiliikuntapaikkaa: Unelmien kannas Urheilupuiston alavälikentän yhteydessä, Teräsrautelan esteetön kenttä sekä kaupungin lahjoittama ja kaikille avoin puistokuntosali Ruusukorttelin yhteydessä. Näiden lisäksi myös kaikki kaupungin muut puistokuntosalit, yhteensä 20 kpl, palvelevat ikääntyneitä (http://www.turku.fi/vapaa-aika/liikunta/ulkoliikuntapaikat/ulkokuntoilulaitteet). Ne on sijoitettu muiden liikuntapaikkojen yhteyteen, useimmiten kuntoratojen varsille. Palautteiden perusteella puistokuntosalit ovat ikääntyneiden suosiossa. Kuntoratojen peruskorjausten yhteydessä niiden varsille asennetaan myös penkkejä.

Kiinteistöliikelaitoksen infrapalveluilla on käynnissä Hyvä arkiympäristö-hanke, jonka yhtenä tavoitteena on tarkastella ympäristöä, arjen kulkemisia, yhdessä ikä-ihmisten kanssa. Arkiliikkumiset eli reitistöt edesauttavat kotona asumista mahdollisimman pitkään ja ehkäisee lähireviirin pienenemisen. Vuosittain lisättävien penkkien sijoittaminen pääreitistöjen varteen palvelee ikä-ihmisten tarpeita.

12) 6922-2015

15.6.2015 Jukka Vornanen ym.

Aloite Turun kampusalueen kyltittämisestä

Suunnitteluyksikkö/ suunnittelupäällikkö Matti Salonen 4.8.2016:

Kaupungin kadunpidossa opastusjärjestelmä on perustunut tieliikenneasetuksen mukaisiin tienviittoihin ja opastusmerkkeihin. Näitä käyttäen on toteutettu opastus mm. Ylioppilaskylään ja Turun, Yliopiston ja Kauppakorkeakoulun muodostamalle yliopistoalueelle Hämeenkadun pohjoispuolella.

Perinteistä opastusjärjestelmää täydentämään ja ehkä osin korvaamaan ideoidun koko kaupungin opastusjärjestelmän konseptointi odottaa käynnistymistä ja päätöstä rahoituksesta. Tarkoituksena on luoda koko kaupungin opastusten osalta kokonaisuuskonsepti, jossa määritellään mitä opastaminen kaupungin mittakaavassa tarkoittaa, mitä halutaan opastaa ja minne/mistä osista opastuskokonaisuus koostuu, kuinka eri alueiden opasteet liittyvät toisiinsa, mitä opastamisen keinoja käytetään. Tarkoituksena on, että tulevaisuuden uusia menetelmiä ei suljettaisi pois vaan rakennetaan järjestelmä, joka voisi hyödyntää uusia teknologioita.

Asiasta on keskusteltu myös RSGT-ryhmässä, jossa tunnistettiin kampuskehittämisen yhteydessä tarvittava opastusjärjestelmän kehittäminen. Asia kytkeytyy tulevaan, koko kaupungin opastusjärjestelmän konseptointiin, jonka myötä kampusalueen opastusratkaisut saavat ratkaisumallinsa.

13) 9829-2015

28.9.2015 Ville Auvinen ym.

Aloite liikenteen turvallisuuden parantamiseksi

Suunnitteluyksikkö/ Harry Jaakkola, Maija Norava, Eero Paavola 4.8.2016:

Olette tehneet aloitteen liikenneturvallisuuden parantamiseksi Turun kaupungin alakoulujen läheisyydessä olevissa risteyksissä.

Liikenteen ja ympäristön suunnittelussa pyritään mahdollisimman turvalliseen liikenneympäristöön. Katutiloja ja -alueita on erilaisia, mutta tavoitteena on saada turvallinen ja toimiva ympäristö. Koulujen ja päiväkotien ympäristöissä pyritään joissain tapauksissa tiedottamaan muille kadulla liikkujille poikkeavasta määrästä jalankulkijoita tai pyöräilijöitä. Tällaisissa kohteissa on yleensä suuret ajoneuvojen liikennemäärät ja vilkas liikenne. Suureksi ongelmaksi useasti nousee runsas oppilaiden saattoliikenne. Jalankulun tai pyöräilyn sijaan lapsia kuljetetaan ajoneuvoilla kouluun, jolloin saatto- ja noutoliikenteellä lisätään huomattavasti koulualueen liikennemääriä. Varsinkin aamuruuhkassa koululaisten saatto aiheuttaa monesti vaaratilanteita vanhempien kiirehtiessä koululta seuraavaan määränpäähänsä. Koulujen ympäristöjä korostetaan monissa paikoissa lapsivaroitusmerkeillä, varoitusvaloilla, alennetuilla nopeusrajoituksilla, suojatiesaarekkeilla tai ajoradan korotuksilla. Ajoneuvojen kuljettajien sekä lasten liikennekäyttäytymisellä on tärkeä merkitys tässä kokonaisuudessa.

Koulureittien turvallisuus on jatkuvassa seurannassa ja koulureittien liikenneolosuhteista saadaan palautetta tasaisesti. Turvallisuuden arvioinnissa keskitytään etupäässä ala-koulujen, 1.–6.-luokkaa käyvien oppilaiden koulumatkoihin. Kyseessä ovat siis 6–13-vuotiaat kulkijat, joilla varsinkin ikähaarukan nuoremmassa päässä olevilla liikenteessä tarvittavat valmiudet ovat kehittymässä. Yläkouluikäisten voidaan katsoa kykenevän tekemään turvallisia valintoja liikenteessä.

Turun alakoulujen välittömässä läheisyydessä olevilla kaduilla eli paikoissa, joihin oppilasvirrat keskittyvät, on asetettu koulun läheisyyttä korostavia liikenteenohjauslaitteita; hidasteita, lapsista ennakoivia merkkejä, alennettuja paikallisia nopeusrajoituksia sekä huomiovilkkujärjestelmiä. Kirjeen lopussa olevaan taulukkoon on koottu kaikkien Turun alakoulujen lähiympäristössä toteutetut koululaisliikenteestä informoivat liikenteenohjaustoimenpiteet. Toimenpiteet ovat määrällisesti varsin kattavat mutta käytännöltään melko kirjavat. Paikoin on katsottu riittäväksi informoida kadun käyttäjiä vain lapsista varoittavilla merkeillä ja jossain tapauksessa informaatiota annetaan merkeillä, vilkuilla ja hidasteilla.

Huomioitavaa varoitusmerkeissä ja niihin liittyvissä turvallisuustoimenpiteissä on se, että koulujen läheisyydessä olevat merkit ovat paikoillaan myös kesälomien aikana. Tämä on ehkä omiaan heikentämään liikenteenohjauslaitteilla annettavan informaation uskottavuutta. Laki jossain määrin (Liikenneministeriön päätös liikenteen ohjauslaitteista) edellyttää tarpeettomaksi katsottavan merkin poistamista esimerkiksi kesälomien ajaksi, joten Turussa tulee myös tämä seikka ottaa kadunpidossa harkinnan alle. Lapsista varoittavia merkkejä on nykyisin myös muutamissa sellaisissa paikoissa, etupäässä päiväkotien läheisyydessä, joissa lapsia ei ilman saattajaa liiku. Kyseisten varoitusten tarpeellisuus ja oikeellisuus tulee ottaa tarkkaan harkintaan, jotta tärkeimpien merkkien havaittavuus ja uskottavuus saadaan korostetuksi. Suunnitteluyksikkö selvitti mahdollisuutta peittää koulujen ympäristössä olevat lapsia ­-varoitusmerkit kesälomien ajaksi sekä merkkien tarpeellisuuden päiväkotien läheisyydessä. Infrapalvelut on todennut, että kustannussyistä merkkejä ei peitetä lomakausiksi.

Suunnitteluyksikkö on tutkinut vuosien 2009–2013 onnettomuustilastoja ala-koulujen ympäristössä. Onnettomuustilastoista selviää, ettei keskustan ulkopuolella olevien koulujen välittömässä läheisyydessä ole tapahtunut juurikaan henkilövahinkoihin johtaneita jalankulkijoille tai pyöräilijöille sattuneita onnettomuuksia. Koulujen ympäristöön tehdyillä toimenpiteillä on positiivista vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Tehdyt toimenpiteet ovat seurausta vuosien varrella tapahtuneesta liikenteen seurannasta sekä koulujen ja kuntalaisten palautteista. Keskustassa on suuret liikennemäärät ja suhteessa myös liikenneonnettomuuksia tapahtuu enemmän. Samassa poikkileikkauksessa on enemmän ajoneuvoja, kävelijöitä ja pyöräilijöitä kuin rauhallisemmilla alueilla. Matkaketjun ensimmäisiä ja viimeisiä osuuksia on vaikea yhdistää koulumatkoihin, varsinkin kun nykypäivän koulupiirien rajat ovat hyvin joustavat. Keskustan koulujen lähikatujen nopeusrajoitukset vaihtelevat 30 km/h–50 km/h välillä. Suunnitteluyksikössä on valmisteilla esitys keskustan nopeusrajoitusten alentamisesta. Samanaikaisesti tutkitaan myös tarpeet hidasteiden, varoitusmerkkien tai muiden turvalaitteiden asentamiseksi koko kaupungin laajuisesti. Kyseiset toimenpiteet parantavat toteutuessaan tiellä liikkujien turvallisuutta.

14) 9830-2015

28.9.2015 Niina Ratilainen ym.

Aloite nopeusrajoitusten laskemiseksi keskusta-alueella

Suunnitteluyksikkö/ Jaana Mäkinen 17.6.2016:

Keskustan nopeusrajoitusten uudistaminen liittyy ns. keskustan liikennesuunnitelman, joka on puolestaan osa yleiskaavaprosessia. Kauppatorin ympäristön suunnitelmien selostuksessa tuotiin jo esiin aivan ydinkeskustaan kaavaillut nopeusrajoitusmuutokset. Asian valmistelussa tutkitaan vielä keskustaa laajemmin sekä sitä, missä määrin on tarpeen tehdä nopeusrajoitusten yhteydessä fyysisiä muutoksia katuympäristöön tai tehostaa kameravalvontaa. Uusi nopeusrajoituslinjaus pyritään tuomaan päätöksentekoon Kiinteistöliikelaitoksen johtokuntaan vuoden 2016 aikana.

15) 10772-2015

26.10.2015 Olavi Mäenpää

Aloite rollaattoria käyttävien vapauttamisesta bussimaksuista

Ympäristötoimiala, seudullinen joukkoliikenne 10.8.2016:

Turun seudun joukkoliikenteessä tehdään vuositasolla noin 25 miljoonaa matkaa. Joukkoliikenteen houkuttelevuuden kulmakivi on nopeus. Tavoitteena on toteuttaa kaupunginhallituksen 8.8.2016 hyväksymien linjausten mukaisesti entistäkin sujuvammat reitit, lyhentää pysäkkiaikoja, lisätä etuisuuksia ja kaikin tavoin edistää sitä, että joukkoliikenne pystyisi ajallisesti kilpailemaan henkilöautoilun kanssa. Puhutaan massaliikenteestä, jossa suurin käyttäjäryhmä ovat työmatkalaiset. Nopeatempoisen massaliikenteen ja erityisesti liikkumisrajoitteisia henkilöitä kiireettömästi palvelevan liikenteen yhteensovittaminen samalle linjalle on linja-autoliikenteessä lähestulkoon mahdotonta. Nopeatempoinen liikenne ei ole myöskään turvallinen rollaattorin kanssa liikkuessa.

Haluamme kehittää palvelulinjoja vastaamaan nykyistä paremmin ikääntyneiden ihmisten tarpeisiin. Keskustelemme tulevan talven aikana vanhusneuvoston ja sosiaalitoimen kanssa siitä, tulisiko palvelulinjat pitää nykyisenlaisesti joukkoliikenteen osana ja tehdäänkö muutoksia palvelualueisiin, siirrytäänkö kutsuohjaukseen jne. Tulee myös arvioida mahdollinen palveluliikenteen siirtäminen Fölistä sosiaalitoimen alaisuuteen.

Joukkoliikennelautakunta on käsitellyt viime vuosina useita rollaattorimatkojen maksuttomuutta koskevia aloitteita, eikä se ole päätynyt maksuttomiin matkoihin rollaattoria käyttäville. Maksuttomuuden sijaan haluamme panostaa rollaattoria käyttävien matkustajien luotettavaan ja kiireettömään palveluliikenteeseen kaikkialla Turussa. Seniorihinnat ovat Fölissä valtakunnallisillakin mittareilla mitattuna erittäin edullisia. Seniorit myös hyödyntävät kaikista käyttäjäryhmistä eniten kahden tunnin maksutonta vaihtoaikaa.

Lastenvaunujen kanssa matkustavat ovat kulkeneet maksutta Turun joukkoliikenteessä vuodesta 1988 alkaen.

16) 11588-2015

16.11.2015 Alas Ali ym.

Aloite suojatien ja kävelytien rakentamisesta Halisiin

Suunnitteluyksikkö/ Eero Paavola 15.6.2016:

Jalankulku ja pyöräily Halistentieltä Nummenpakan kouluille käyttää reittiä Uhrimäenkuja-Uhrimäenpolku-Urho Kulovaaran katu. Suurimmalla osuudella käytettyä reittiä jalankulkua ei ole eroteltu autoliikenteestä ja saman tilan käytöstä saattaa syntyä autojen ja jalankulkijoiden kesken ongelmia. Katuyhteys ei toiminnallisesti ole enää nykyisen asemakaavan mukainen, moottoriajoneuvoilla ei tulisi asemakaavan mukaan olla liikennöintimahdollisuutta Urho Kulovaaran kadulta Uhrimäenkujalle. Ylioppilaskylän itäosalle on tulossa laadittavaksi asemakaavamuutos, millä pyritään tyydyttämään opiskelija-asuntokysyntää sekä saattamaan alueen liikenneverkko ajan tasalle. Asemakaavan toteutuminen ajoittuu näillä näkymin vuosikymmenen vaihteeseen. Täksi ajaksi ei ole enää kustannustehokasta ryhtyä rakentamaan liikenneinfraa, joka mitä ilmeisimmin tulee purettavaksi muutaman vuoden päästä. Mikäli asemakaavamuutoksen laadinnassa ilmenee huomattavia odottamattomia viiveitä, tulee liikenneturvallisuus ottaa uudelleen erikseen tarkasteltavaksi.

17) 11606-2015

16.11.2015 Riitta Karjalainen ym.

Aloite liikuntapoliittisen ohjelman laatimisesta Turun kaupunkiin

Liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari 6.5.2016:

Olette yhdessä eräiden muiden valtuutettujen kanssa tehnyt aloitteen liikuntapoliittisen ohjelman laatimisesta Turun kaupunkiin.

Aloitteessa on mm. todettu että ohjelman tulisi tukeutua vahvasti Turun kaupungin strategiaan 2029 ja kuvattu strategisen hyvinvointi ja aktiivisuus­ ohjelman tavoitteita ja keinoja. Aloitteessa on kiinnitetty huomiota myös liikunnallisen, aktiivisen elämäntavan tuottaman lisäarvon merkitykseen kaupungin talouden ja toiminnan kannalta.

Aloitteessa on tuotu esiin liikunnan asema laaja-alaisena peruspalveluna ja samalla todettu lajien välisen tai terveyttä edistävää kansalaisliikuntaa koskevien toimenpideohjelmien puuttuminen Turun kaupungista.

Kaupungin strategia ja strategiset ohjelmat on valmisteltu laajalla yhteistyöllä ja ne kattavat kaikkien toimialojen vastuualueet. Kaupunginvaltuuston 16.6.2014 § 267 päätöksen mukaisesti toimiala jalkauttaa strategiset päämäärät ja linjaukset sopimusohjauksen avulla.

Vapaa-aikatoimialalla sopimusohjaukseen sisältyvät seuraavat sopimukset:

• strateginen sopimus (kaupunginhallitus ja toimiala/lautakunnat),

• operatiiviset sopimukset (lautakunta ja toimialajohtaja), ja

• (operatiivinen) palvelutuotantosopimus/suunnitelma (toimialajohtaja ja palvelualue).

Strategisen ja operatiivisten sopimusten muodot ja sisällöt ovat kaikilla toimialoilla yhtenäiset. Sopimuksissa määritellään kaupungin strategiasta johdetut tavoitteet organisaatiolle. Strateginen sopimus koostuu kaupunginvaltuuston hyväksymästä talousarviosta ja -suunnitelmasta sekä kaupunginhallituksen hyväksymästä osiosta, jossa määritellään toimialan taloudelliset ja toiminnalliset, strategiset tavoitteet, jotka kytkeytyvät kaupungin strategisiin linjauksiin. Operatiivinen sopimus sisältää palvelualueen (esim. liikuntapalvelut) keskeiset taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet (hankkeet, projektit/toimenpiteet), kuvauksen toiminnasta, resurssit sekä tunnusluvut. Palvelutuotantosopimuksissa kuvataan kattavasti seuraavalle vuodelle suunniteltu käytännön toiminta ja palvelut, joilla operatiiviseen sopimukseen kirjatut palvelualueen tavoitteet saavutetaan.

Liikuntapalveluissa laadittiin vuosien 2014-2015 aikana laaja eri käyttäjäryhmien tarpeita kuullut Liikuntapaikkasuunnitelma -2029. Liikuntalautakunta hyväksyi liikuntapaikkasuunnitelman 22.3.2016 § 27. Liikuntapaikkasuunnitelmassa pyritään nimenomaisesti luomaan pitkäaikaista linjausta liikuntapaikkaverkoston ylläpitämiselle ja kehittämiselle, jotta liikuntapalveluille asetetut strategiset ja operatiiviset tavoitteet saavutettaisiin. Tämän asiakirjan linjauksia noudattamalla sekä huomioimalla liikuntapoliittisia tavoitteita strategisessa- ja operatiivisessa sopimuskäytännössä tuetaan tarkoituksenmukaisella tavalla turkulaisen liikuntakulttuurin kehittämistä.

Näkemykseni mukaan aloite tulee edellä esitetyin perustein huomioiduksi siten, ettei aloitteessa tarkoitettu erillinen toimenpideohjelma ole tarpeen eikä aloite näin ollen aiheuta muita toimenpiteitä.

18) 12050-2015

30.11.2015 Sauli Saarinen ym.

Aloite hissittömien asuntoyhtiöiden täydennysrakentamispäätösten tukemisesta Turussa

Kiinteistökehityspalveluiden johtaja Petri Liski 2.8.2016:

Turussa kuten koko valtakunnassa on paljon hissittömiä kerrostaloja, mikä on paitsi yleistä asumismukavuutta heikentävä seikka niin merkittävä syy vanhusväestön muuttoon palvelutaloihin. Tutkimusten mukaan hissillisessä esteettömässä omassa asunnossa pystytään asumaan lähes seitsemän vuotta pidempään kuin hissittömässä talossa. Ongelma tulee jatkossa korostumaan väestön keski-iän noustessa ja vanhusväestön suhteellisen osuuden kasvaessa. Aloitteessa on esitetty, että kaupunki valmistelisi kokonaispaketin asuntoyhtiöille, joka tukisi täydennysrakentamista esim. rakennusten korottamisen muodossa ja helpottaisi lupamenettelyä, jotta hissien jälkiasentaminen muodostuisi taloudellisesti houkuttelevammaksi asuntoyhtiöille. Kiinteistöliikelaitos ei oman toimialansa puitteissa voi vaikuttaa kaavamääräyksiin tai rakennuslupamenettelyihin, mutta jo nyt on olemassa kaupungin oma hissiavustus jälkiasennushissejä varten hissittömiin kerrostaloihin. Avustus on tällä hetkellä 5.000 €/hissi ja se myönnetään kohteille, jotka ovat saaneet ARA:n, maksimissaan 50 %, avustuksen hissien jälkiasennukseen. Jälkiasennushissin keskimääräisen kustannuksen ollessa n. 150.000 € on kaupungin avustus enemmän symbolinen kädenojennus ja sen määrää on tarkoitus tarkistaa seuraavassa asunto- ja maapolitiikan periaatteiden päivityksen yhteydessä.

19) 12051-2015

30.11.2015 Pauli Kossila

Aloite ”Terve-Turku” –projektin aloittamisesta Turussa

Turun kaupungin hyvinvointitoimiala ja vapaa-aikatoimiala:

Valtuutettu Kossilan aloitteen tavoitteena on kannustaa turkulaisia parantamaan elintapojaan ja sitä kautta terveyttään. Kossila esittää valtuustoaloitteessaan ”Terve Turku” –projektin käynnistämistä.

Kossilan aloite nostaa esiin erittäin tärkeän terveiden elämäntapojen teeman, jonka kehittämiseen kaupungissa tulee jatkuvasti panostaa. Kuntalaisten terveyden edistäminen on yksi kunnan keskeisistä lakisääteisistä tehtävistä ja olennainen strateginen painopiste myös Turussa.

Turun kaupungin tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi on kirjattu valtuuston 2014 hyväksymään Hyvinvointi ja aktiivisuus –ohjelmaan, joka on toinen kaupungin pääohjelmista. Ohjelmassa korostetaan kaupungin roolia paitsi hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen tuottajana, myös kuntalaisten oman aktiivisuuden mahdollistajana ja siihen kannustajana. Turku arvioi ja kehittää toimintaansa myös mm. WHO:n Healthy Cities –jäsenyyden tuomin kokemuksin sekä osana kansallista TerveKunta-verkostoa.

Useiden tilastojen ja tutkimusten valossa pääosa turkulaisista voi hyvin, mutta erityistä huomiota on kiinnitettävä merkittäviin alueellisiin ja väestöryhmäkohtaisiin eroihin terveydessä ja hyvinvoinnissa. Aktiivisille kuntalaisille on tarjolla runsas valikoima terveyttä edistäviä yksityisiä ja julkisia palveluja. Haasteena on terveys- ja hyvinvointipuutteista kärsivät henkilöt, jotka tarvitsevat sekä vahvaa motivointia että erityistoimenpiteitä aktivoituakseen omaehtoiseen toimintaan ja palvelujen piiriin.

Nykyisellään terveisiin elämäntapoihin kannustetaan osana perustoimintaa mm. yksilöllisellä liikuntaneuvonnalla, hyvinvointia tukevilla ryhmätoiminnoilla, kuten Painonhallintaa ruuanvalmistuksen keinoin, pieni päätös päivässä ja diabeetikoiden painonhallinta ryhmät sekä tarjoamalla edullisia harrastusmahdollisuuksia kirjasto- ja kulttuurikortin haltijoille. Erityisryhmistä esimerkkinä voidaan mainita pitkäaikaistyöttömät, joille mahdollistetaan tuetulla Kimmoke-rannekkeella osallistuminen laajaan valikoimaan liikunta- ja kulttuuripalveluja.

Kaikki kaupungin toimialat kattava hyvinvoinnin ohjausryhmä on sopinut yhdeksi vuoden 2017 strategisiin sopimuksiin kirjattavaksi horisontaaliseksi tavoitteeksi Terveiden elämäntapojen edistämisen. Käytännön toimenpiteinä tämä tarkoittaa esimerkiksi Painokas-työkalun tehostettua käyttöä neuvoloissa lasten ylipainon vähentämiseksi sekä Tunti lisää liikuntaa koulupäivään–nimisen hallituksen kärkihankkeen toteuttamista. Kuntalaisten aktivoimiseksi käynnistetään Turku tekee hyvää –viestintäkampanja, jonka lähtölaukauksena toimii arkiliikuntaan kannustava Koko Turku liikkuu –tapahtumakuukausi syyskuussa 2016. Näissä toimenpiteitä kohdistetaan kaikille kaupunkilaisille. Omaehtoiseen terveyden edistämiseen pyritään aktivoimaan erityisesti tällä hetkellä passiiviset ryhmät.

Valtuutettu Kossilan ehdottama terveystili on oivallinen lisätyökalu yksilötason työskentelyyn ja sen toteuttamismahdollisuudet tulevissa sote-tietojärjestelmissä on tarkoituksenmukaista selvittää valmistelun edetessä.

Kohdistamalla toimenpiteitä ja palkitsemista kokonaisille asuinalueille voidaan vastata alueellisten terveyserojen haasteeseen. Valtuuston aloitteesta Perno-Pansio on valittu erityiseksi painopisteeksi ja sen osalta valmistelussa on mm. tapahtuma/aktiivisuusreitti. Uusi idea olisi esimerkiksi palkita kokonaisia asuinalueita kohentuneiden terveystulosten pohjalta. Asuinalueita kehittävän Turun mallin käyttöönotto tuo mahdollisuuden kohdentaa laaja kirjo toimenpiteitä entistä asukaslähtöisemmin myös haastavilla asuinalueilla.

Yllä esitellyt toimenpiteet sisältävät monia samankaltaisia elementtejä kuin Kossilan ehdottama ”Terve Turku” –projekti ja vastaavat valtuustoaloitteen tavoitteisiin. Toimenpiteitä toteutetaan kaikilla toimialoilla ja aloitteen mukainen ”Terve Turku” –projekti tulee pääosin toteutettua suunnitelluilla toimenpiteillä. Valtuustoaloitteeseen on vastattu hyvinvointi- ja vapaa-aikatoimialojen sekä konsernihallinnon yhteistyönä.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on jatkossakin kunnan tärkeä tehtävä. Tämä on nostettava vahvasti esiin sote-uudistuksen yhteydessä ja varmistettava, että niin rakenteet kuin rahoitusmalli mahdollistavat tehtävän toteuttamisen.

20) 887-2016

25.1.2016 Raija Eeva ym.

Aloite perintätoimistojen käytöstä luopumisesta suoraan ulosottokelpoisten sosiaali- ja terveyspalveluiden maksujen yhteydessä

Valtuutettu Raija Eevan ym. aloite perintätoimistojen käytöstä luopumisesta suoraan ulosottokelpoisten sosiaali- ja terveyspalveluiden maksujen yhteydessä

Kaupungin perintäprosessin kehittämisestä on käynnissä selvitystyö. Valt. Raija Eevan ym. aloitteessa mainittuun asiaan otetaan kantaa selvitystyön kuluessa.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

21) 890-2016

25.1.2016 Mari-Elina Koivusalo ym.

Aloite Auvaismäentien kevyenliikenteenväylän suunnittelemisesta ja rakentamisesta Pohjois-Turun alueilla

Suunnitteluyksikkö/ Eero Paavola 16.6.2016:

Auvaismäentien tienpidosta vastaa Varsinais-Suomen ELY-keskus, jonka kanssa on käyty neuvottelu aloitteen johdosta. Neuvottelussa ELY on todennut seuraavaa:

Auvaismäentien (mt 12266 Maaria-Kreivilä) kevyen liikenteen väylätarve löytyy vuoden 2010 tarveselvityksestä, mutta se ei kuulu 30 kiireellisimmän joukkoon, joten toteutuminen lähivuosina on epätodennäköistä pelkästään ELYn rahoituksella.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella on runsaasti kevyen liikenteen väylätarpeita. Tienpidon niukoista rahoitusresursseista johtuen kevyen liikenteen väylät toteutetaan nykyään usein kunnan aloitteesta ja pääosin kunnan rahoituksella. Väylien rakentamista priorisoidaan mm. liikennemäärien, onnettomuuksien ja koulujen läheisyyden perusteella.

Mikäli Turun kaupunki on kiinnostunut osallistumaan kevyen liikenteen väylän rakentamiseen esitettyyn kohteeseen, ELY-keskus on valmis neuvottelemaan asiasta.

Auvaismäentien liikennemäärä on reilu 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tien rauhallisuus selittää pitkälti sen, että jalankulun ja pyöräilyn erottelutarve on tärkeysjärjestyslistalla vielä varsin kaukana lähivuosina toteuttavista turvallisuushankkeista. Ainut tiedossa oleva maankäyttöhanke, joka kyseistä liikennemäärää tulevaisuudessa lisää on Koskennurmen alueen rakentuminen ja sen myötä Yli-Maarian ja Jäkärlän välisen kadun toteutuminen. Näiden kaava-alueiden toteutumisajankohtien tarkentuessa kaupunki tulee neuvottelemaan ELY:n kanssa Auvaismäentien jalankulku- ja pyöräilyväylän toteutustarpeesta ja mahdollisesta kustannusjaosta. Karkea kustannusarvio aloitteen mukaiselle jalankulku- ja pyöräilyväylälle on 1,3M€.

22) 1783-2016

15.2.2016 Ville Tavio ym.

Aloite alueellisen kielikokeilun järjestämisestä Turussa

Sivistystoimiala, perusopetuksen palvelualuejohtaja Outi Rinne 23.6.2016:

Aloitteen sisältö ja perustelut

Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että Turussa ryhdytään alueelliseen kielikokeiluun, jossa oppilas voi halutessaan valita toisen kielen opinnot nykyisen B1-ruotsin tilalle.

Aloitteen mukaan Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite kieltenopiskelun lisäämisestä ja monipuolistamisesta. Tähän pyritään

1.käynnistämällä alueellisia kokeiluja siitä, että vieraan kielen opiskelu aloitetaan jo ensimmäisellä luokalla

2.mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta ilman velvoittavaa toisen kotimaisen kielen opiskelua. (Edellyttää, että valtioneuvosto selvittää lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kotimaisen kielen opiskelua.)

Perusteluna aloitteelle on, että kielitaidon vahvistaminen tukee maamme kasvu- ja kansainvälistymistavoitteita. Kieliohjelmaa tulisi monipuolistaa jo perusopetuksen varhaisessa vaiheessa. Kahta kieltä opiskeleville on nyt käytännössä mahdollisuus vain englanti-ruotsi-yhdistelmälle. Myös muut yhdistelmät, kuten englanti-saksa, englanti­ranska tai englanti-kiina, tulee aloitteen mukaan mahdollistaa. Ruotsin kielen osaaminen ei ole aloitteentekijöiden mielestä nykyaikana yleissivistyksen ja elämässä menestymisen ehto, eikä se ole kaikille suomalaisille välttämätöntä. Ruotsinkielisistä viranomais- ja muista palveluista voidaan huolehtia Turun 5,4 %:n ruotsinkieliselle väestölle ilman jokaiselle ikäluokalle pakollista ruotsin kielen opiskelua.

Aloitteen mukaan Turku on päättänyt profiloitua kansainväliseen kaupankäyntiin ja kansainvälisesti korkeatasoiseen osaamiseen. Turusta valmistuvien ammattilaisten ja asiantuntijoiden monipuolisempi kieliosaaminen muodostaisi jatkossa vientivaltin globaalissa maailmassa. Ruotsin kielen osaamisen merkitys kansainvälisessä liiketoiminnassa on aloitteen tekijöiden mukaan vähäinen.

Kokeilussa olisi aloitteen mukaan hyvä jättää kielivalinta oppilaiden itsensä päätettäväksi.

Aloitteessa esitetään, että Turun kaupunki

1.aloittaa välittömästi valmistelut alueellisen kielikokeilun toteuttamiseksi niin, että kielivalikoimaa laajennetaan ilman velvoittavaa toista kieltä

2.laatii kielikokeilua koskevan esityksen ja anoo Opetus- ja kulttuuriministeriöltä lupaa kokeiluun

3.tekee ensi sijassa kartoituksen siitä, mitä itselle vierasta kieltä lapset opiskelisivat siinä tapauksessa, että toisen kotimaisen kielen opiskelun velvoittavuudesta voitaisiin heidän kohdallaan luopua.

Taustaa

Koulujen vieraiden kielten opiskelussa on Suomessa 15 viime vuoden aikana tapahtunut muutoksia. Vapaaehtoisten ja valinnaisten kielten opiskeluinto on vähentynyt niin ala- kuin yläkoulussakin. Tilastojen mukaan valtaosa peruskoulun päättäneistä on opiskellut kahta vierasta kieltä, jotka suurimmalla osalla ovat englanti ja ruotsi. Vajaa viidennes on opiskellut kolmea vierasta kieltä. Saksan kielen opiskelijamäärä on vähentynyt eniten (Opetushallitus).

Koulutuksen kansalliset, alueelliset ja paikalliset tekijät, kuten lainsäädäntö, valtakunnallinen perusopetuksen tuntijako kieliohjelmineen, opetussuunnitelmat, kuntien taloudellinen tilanne, opettajarakenne sekä kouluverkko oppilasmäärineen liittyvät koulujen toimintaympäristöön ja kielten opiskeluun. Kielipolut ovat pitkäkestoisia suunnitelmia. Niitä ei voi lakkauttaa tai muuttaa äkkinäisesti. Merkittävän muutoksen toteuttaminen kestää 8-12 vuotta, koska vakinainen opettajarakenne pohjautuu em. tekijöihin.

Lisäksi pitää ottaa huomioon oppilaiden mielipide. Mitä kielivalintoja he ovat valmiita tekemään ja sitoutuvatko he valintoihin koko kouluajakseen. Huoltajien tekemät valinnat eivät aina ole onnistuneita tai oppilaalle mieluisia. Myös kaverien mielipide vaikuttaa sekä kielten opiskelun aloittamiseen että valitettavasti myös sen päättymiseen. Opetuksen järjestäjän kannalta on tärkeätä, että valintoihin sitoudutaan koko perusopetuksen ajaksi. Koulun tulee tarjota aloitettua kieltä 9. luokan loppuun asti. Olisi tärkeätä, että ryhmä säilyy riittävän suurena loppuun asti. Muutoin opetusryhmä tulee koululle kohtuuttoman kalliiksi.

Turun perusopetuksen kieliohjelma ja kieltenopetuksen tuntijako

Valtioneuvosto päätti kesäkuun 28. päivänä 2012 perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (28.6.2012/422). Asetus määrittelee lähtökohdat opetussuunnitelman perusteiden laadinnalla. Uusi opetussuunnitelma on tarkoitus ottaa käyttöön 1.8.2016.

Opetushallitus antoi valtioneuvoston asetuksen pohjalle laaditut Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 22.12.2014. Perusteasiakirja on valtakunnallinen määräys, jonka mukaisesti paikallinen opetussuunnitelma valmistellaan. Suurin muutos kieltenopetuksessa oli pakollisen B1-kielen (ruotsi, ellei sitä opiskella jo A-kielenä) opetuksen aikaistuminen alkamaan jo 6. luokalla aiemman 7. luokan asemesta. Vuosiviikkotuntien määrä pysyi kuutena, jolloin yläkouluun jäi vain 4 viikkotuntia jaettavaksi kolmelle luokka-asteelle. Näihin valtakunnallisiin määräyksiin ei kuntatasolla voida vaikuttaa.

Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Perusteasiakirjassa määrätään mm., että opetuksen järjestäjä päättää mikä on opetuksen järjestäjän kieliohjelma ja miltä vuosiluokilta eri kielten opetus aloitetaan. Turun perusopetuksen kieliohjelma hyväksyttiin kasvatus- ja opetuslautakunnan varhaiskasvatus- ja perusopetusjaostossa 28.1.2015 § 4. Tuntijakoa muutettiin kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöksellä 6.4.2016 § 46 niin, että alakoulut voivat sijoittaa kolme lisätuntia haluamiinsa aineisiin, yläkoulut yhden.

Kieliohjelmaa valmistelleen työryhmän perustamispäätöksessä todettiin, että kieliohjelman tuli ottaa huomioon Turun perusopetuksen erityispiirteet ja erilaiset oppijat. Sen tuli olla realistinen, taloudellinen, mutta kuitenkin riittävän monipuolinen. Työryhmä esitti alun perin, että koska B1-ruotsin aloittamista on aikaistettu 6. luokalle, ruotsia ei tarjottaisi lainkaan neljänneltä luokalta alkavana A2-kielenä. Tämä aiheutti runsaasti vastustavia kannanottoja sekä mediassa että kirjallisissa lausunnoissa. Palautteen perusteella työryhmä muutti ehdotustaan niin, että ruotsi on tarjottavien A2-kielten joukossa.

A1-kielenä kaikilla oppilailla on englanti, joka alkaa pääsääntöisesti 3. luokalla. A1-kieltä opetetaan vuosiluokilla 3-9 kaksi viikkotuntia, paitsi 5. ja 9. luokilla 3 viikkotuntia. Muutamassa koulussa on otettu käyttöön ns. varhennettu kielenopetus jo 1. luokalta alkaen. Tähän on käytetty alakoulun lisätunteja. Kieliluokilla A1-kielinä ovat myös saksa, ranska, venäjä ja kielikylpyluokilla ruotsi. Nämä kielet alkavat jo 1. luokalla ja niissä käytetään ns. CLIL-menetelmää (Content and Language Integrated Learning), ts. myös oppiaineita opetetaan osin kohdekielellä.

B1-kielenä oppilailla alkaa kuudennella vuosiluokalla ruotsi, ellei oppilas opiskele ruotsia A2-kielenä. B1-ruotsin opetus järjestetään siten, että opetusta on vuosiluokilla 6 ja 7 kaksi viikkotuntia ja vuosiluokilla 8 ja 9 kummallakin 1 viikkotunti. Muutamat yläkoulut ovat sijoittaneet lisätunnin 8. luokan B1-ruotsiin.

Vapaaehtoinen A2- kieli alkaa 4. luokalta ja sitä opiskellaan 2 viikkotuntia joka vuosiluokalla 9. luokkaan asti. Opetussuunnitelmaan on kirjattu A2-kielen ns. kielipolut. Kielipolkujen kokonaisuuksien suunnittelussa otettiin huomioon monipuolinen kielitarjonta sekä opetuksen jatkumon turvaaminen oppilasalueittain perusopetuksen loppuun saakka. Kielipolut suunniteltiin yhteistyöalueittain siten, että kaikissa kouluissa tarjotaan mahdollisuus ainakin yhden A2-kielen valitsemiseen ja yhteistyöalueella valittavana olevia A2-kieliä on ainakin kaksi. A2-kielinä voidaan tarjota venäjää, saksaa, ranskaa, espanjaa ja ruotsia. Englantia A2-kielenä voidaan tarjota oppilaille, joilla on jokin muu A1-kieli kuin englanti. Kielipolut päätettiin kouluittain kasvatus- ja opetuslautakunnan varhaiskasvatus- ja perusopetusjaostossa 29.4. § 19.

Valinnaisen B2-kielen opetus alkaa kahdeksannella vuosiluokalla. Sitä opetetaan 2 viikkotuntia kummallakin vuosiluokalla 8 ja 9. B2-kielinä voidaan tarjota edellä mainittujen lisäksi italiaa, kiinaa, latinaa ja viroa. B2-latinan opiskelu alkaa poikkeuksellisesti jo seitsemännellä vuosiluokalla.

Oppilaalla, joka aloittaa A2- tai B2-kielen opiskelun, on oikeus saada opetusta mainitun vaatimustason mukaisesti perusopetuksen loppuun saakka. Oppilaan tulee sitoutua kielen opiskeluun. Kielen opiskelun lopettaminen tai kielen vaihtaminen on mahdollista vain erittäin painavista syistä.

Kielenopetusta A2 kielissä annetaan jonkin verran etäopetuksena espanjan kielessä vuosiluokilla 4-6.

Turun perusopetuksen kieliohjelma:A2

B1

B2

Edellä oleva kuvaus osoittaa, että Turulla on laaja kieliohjelma. Oppilaalla on mahdollista opiskella kaikkiaan neljää eri kieltä perusopetuksen aikana. Kaikki oppilaat eivät kuitenkaan ole kielellisesti suuntautuneita, jolloin on perusteltua tyytyä vain pakollisiin kieliin A1 ja B1.

Kielitaidon tarpeesta

Kolmetoista maailman puhutuinta kieltä 2015: (Lähde: National Encyclopedian YK:n verkkosivut):

1. Mandariinikiina

Äidinkielenpuhujia: 955 miljoonaa

Puhujia: 1,2 miljardia

Puhutaan pääasiassa Kiinassa, Singaporessa, Taiwanissa ja Malesiassa.

2. Espanja

Äidinkielenpuhujia: 400 miljoonaa

Puhujia: 466 miljoonaa

Puhutaan pääasiassa Espanjassa, Meksikossa, Keski- ja Etelä-Amerikassa.

3. Englanti

Äidinkielenpuhujia: 360 miljoonaa

Puhujia: Vähintään 765 miljoonaa

Puhutaan pääasiassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa ja Isossa-Britanniassa.

4. Hindi

Äidinkielenpuhujia: 310 miljoonaa

Puhujia: 380 miljoonaa

Puhutaan pääasiassa Intiassa.

5. Arabia

Äidinkielenpuhujia: 295 miljoonaa

Puhujia: 450 miljoonaa

Puhutaan pääasiassa Lähi-idässä.

6. Portugali

Äidinkielenpuhujia: 215 miljoonaa

Puhujia: 217 miljoonaa

Puhutaan pääasiassa Brasiliassa ja Portugalissa.

7. Bengali

Äidinkielenpuhujia: 205 miljoonaa

Puhujia: 250 miljoonaa

Puhutaan pääasiassa Bangladeshissa ja Intiassa.

8. Venäjä

Äidinkielenpuhujia: 155 miljoonaa

Puhujia: 270 miljoonaa

Puhutaan pääasiassa Venäjällä ja monissa entisissä neuvostotasavalloissa.

9. Japani

Äidinkielenpuhujia: 122 miljoonaa

Puhujia: 125 miljoonaa

Puhutaan pääasiassa Japanissa.

10. Punjabi

Äidinkielenpuhujia: 102 miljoonaa

Puhutaan pääasiassa Pakistanissa ja Intiassa (Punjabin alueella).

11. Saksa

Äidinkielenpuhujia: 89 miljoonaa

Puhujia: 111 miljoonaa

Puhutaan pääasiassa Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä.

12. Jaava

Äidinkielenpuhujia: 82 miljoonaa

Puhutaan pääasiassa Indonesiassa (Jaavan saaressa)

Jaavan kieli on maailman suurin kieli, jolla ei ole virallisen kielen asemaa. Se on siis maailman levinnein vähemmistökieli.

13. Wu-kiina

Puhujia: 80 miljoonaa

Puhutaan pääasiassa Kiinassa (Zhejiangin, Shanghain ja Jiangsun alueilla)

Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi henkilöstö- ja koulutustiedustelunsa 2014 tulokset raportissa Kielitaito on kilpailuetu. Tiedusteluun vastasi yli tuhat yritystä, jotka yhteensä työllistävät n. 455 000 henkilöä. Raportissa todetaan seuraavaa:

EK:n jäsenyrityksissä käytetään eniten suomea, englantia ja ruotsia. Suomi on lähes kaikkien yritysten käytössä ja englantiakin puhutaan lähes 80 prosentissa yrityksistä. Puolet yrityksistä kertoi käyttävänsä ruotsia. Venäjän kieltä tarvitsee lähes kolmannes yrityksistä. Saksan osuus jää alle 15 prosenttiin yrityksistä.

Kielitaitoa tarvitaan kaikkien kielten suhteen eniten teollisuusyrityksissä. Vienti ja kansainvälinen liiketoiminta heijastuvat tuloksiin. Viennin arvolla mitattuna Suomesta viedään tuotteita eniten Ruotsiin, Saksaan ja Venäjälle. Näiden jälkeen tulevat USA ja Alankomaat. (Tullitilastot 2013)

Eri kielten käytön yleisyys vaihtelee toimialoittain. Esimerkiksi paperiteollisuudessa saksaa tarvitsee lähes 90 prosenttia yrityksistä ja ruotsia käyttää kolme neljäsosaa alan yrityksistä. Myös venäjää puhutaan enemmän kuin teollisuusyrityksissä keskimäärin, sillä reilu 40 prosenttia paperiteollisuusyrityksistä kertoo venäjän käytöstä. Venäjä korostuu myös kemianteollisuudessa. Sen sijaan teknologiateollisuudessa nousevat esiin harvinaisempien kielten, kuten kiinan, espanjan ja ranskan osaaminen.

Elektroniikka- ja sähköteollisuusyrityksistä lähes joka viidennes käyttää nykyisin kiinaa ja ranskankin osuus on alan yrityksissä lähes15 prosenttia. Kone- ja metallituoteteollisuudessa viron kielen rooli on keskimääräistä suurempi. Vieraista kielistä viroa puhutaan alalla eniten työntekijöiden keskuudessa.

Palvelualan yrityksissä eri kielten käyttö noudattelee varsin pitkälti EK:n kaikkien yritysten yhteisnäkemystä, mutta alakohtaisia eroja on jälleen löydettävissä. Finanssialalla ruotsin kieltä käytetään yli 70 prosentissa yrityksistä ja myös kiinaa puhutaan miltei 13 prosentissa alan yrityksistä. Venäjän kieli on tärkeintä matkailu- ja ravitsemusalalla, jossa jopa 80 prosenttia yrityksistä kertoo kielen olevan yrityksensä käytössä. Kaupan alalla venäjää puhutaan lähes 40 prosentissa yrityksistä.

Rakennusalalla käytössä olevien kielten valikoima on suppeampi kuin teollisuudessa tai palvelualoilla. Rakennusalalla työkielten joukossa on kyselyn mukaan Suomen ohella neljä muuta kieltä: englanti, venäjä, ruotsi ja viro.

Mitä yleisemmin käytetty kieli, sitä tasaisemmin jakautuvat sen käyttäjät eri henkilöstöryhmien mukaan. Vähemmän käytössä olevien kielten (viro, kiina, ranska jne.) osalta yritykset viestivät, että niitä käyttävät työssään eniten asiantuntijat ja toimihenkilöt. Johtajat käyttävät eniten englantia, ruotsia ja saksaa. Venäjän taito puolestaan nousee esiin asiantuntijoiden ja toimihenkilöiden työssä. (EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2014)

EK:n jäsenyrityksissä nykyisin käytössä olevien kielten osaamistarpeen kasvu lähivuosina:

Venäjä 70 %

Kiina 58 %

Viro 40 %

Italia 38 %

Englanti 35 %

Saksa 29 %

Espanja 28 %

Ruotsi 16 %

Ranska 16 %

Portugali 13 %

EK:n jäsenyrityksissä uusien kielten osaamistarve lähivuosina:

Venäjä 23 %

Englanti 13 %

Ruotsi 8 %

Suomi 8 %

Espanja 6 %

Saksa 5 %

Viro 4 %

Kiina 4 %

Ranska 4 %

Portugali 1 %

Italia 1 %

(EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2014)

Tilastokeskuksen (Aikuiskoulutustutkimus 2006) mukaan englantia ilmoitti vuonna 2006 osaavansa 82 % 18 - 64 –vuotiaista suomalaisista, ruotsia 65 %, saksaa 33 %, ranskaa 11 %, venäjää 6 % ja espanjaa 6 %. Vieraiden kielten osaajien määrä on noussut 7 %-yksikköä vuosituhannen alusta ja 13 %-yksikköä vuodesta 1995. Ruotsia osattiin vastaajien oman arvion mukaan selvästi huonommin kuin englantia. Taitavia kielenkäyttäjiä ruotsin kielessä oli vain 4 %, kun englannissa heitä oli n. 20 %.

Lopuksi

Turun seudun kunnat tiedustelivat opetus- ja kulttuuriministeriöstä alueellista kokeilua koskevan selvityksen etenemistä. Ylitarkastaja Tiina Kavilo totesi 26.2.2016, että mahdollinen kokeilu tarkoittaa perusopetuslakiin laadittavia muutoksia. Valmistelu on tältä osin varsin keskeneräinen. Jäämme odottamaan siis lakimuutosta ohjeistuksineen.

Turun perusopetuksessa on laaja vapaaehtoisten ja valinnaisten kielten tarjonta. Hyvä oman äidinkielen ja vieraiden kielten taito lisää ammatillisia vaihtoehtoja, parantaa urakehitysmahdollisuuksia ja helpottaa kansainvälistä liikkuvuutta. Monipuolinen äidinkielen hallinta ja vieraiden kielten taito helpottavat työllistymistä ja turvaavat työpaikan säilymistä alati muuttuvissa olosuhteissa.

Suomen alakouluissa opiskellaan huolestuttavista tilastotiedoista huolimatta enemmän vieraita kieliä kuin Euroopassa keskimäärin (Opetushallitus).

Turun perusopetuksessa opiskellaan lukuvuonna 2016-2017 normaalin kieliohjelman puitteissa seuraavia kieliä: englanti, ruotsi, saksa, ranska, italia, espanja, venäjä, viro, latina ja viittomakieli. Maahanmuuttajan äidinkielinä opetetaan albaniaa, arabiaa, bosniaa, bulgariaa, daria, englantia, espanjaa, hollantia, japania, kiinaa, kurdia, liettuaa, pashtoa, persiaa, portugalia, puolaa, ranskaa, romaniaa, saksaa, somalia, thaita, tigrinjaa, turkkia, unkaria, venäjää, vietnamia ja viroa. Lisäksi opetetaan romanikieltä. Tästä äidinkielenään maailmankieliä puhuvasta monikulttuurisesta oppilasjoukosta, joka oppii koulussa oman kielensä kirjallista ja suullista käyttöä, suomen kieltä, englantia ja ruotsia, saattaa löytyä myös paljon kielitaitoisia menestyviä työntekijöitä tulevaisuuden globaaleille markkinoille saatuaan ensin hyvän peruskoulutuksen.

Nykylainsäädäntö, jatko-opinnot ja edellä mainitut muut rakenteelliset sekä taloudelliset resurssit huomioiden aloitetta ei ole tässä vaiheessa ole mahdollista viedä eteenpäin esitetyllä tavalla.

23) 1801-2016

15.2.2016 Ulla-Maija Vierimaa ym.

Aloite päällystetyn kulkuväylän toteuttamisesta Asentajankatu 2 pohjoispuolella olevalle luontopolulle

Kiinteistöliikelaitos, Infrapalvelut, vastaava rakennuttaja Anu Nuora 29.7.2016:

Kuninkaanlaakson palvelutaloilta on hyvä olemassa oleva kulkuyhteys Kuninkojantien alikulun kautta Kuninkojanlaakson ulkoilureitille. Väylä on asvaltoitu ja ympärivuotisessa hoidossa. Uuden väylän rakentaminen Asentajankadulta ulkoilureitille lyhentäisi nykyistä etäisyyttä noin 50 metrillä.

Palvelutalojen läheisyydessä, Kuninkojantien toisella puolella, sijaitsee Teräsrautelanpuisto, joka on rakennettu esteettömäksi. Puistossa on hyvät ulkoilumahdollisuudet, penkkejä levähdyspaikoiksi sekä kaikenikäisille soveltuvia ulkokuntoiluvälineitä

24) 1805-2016

15.2.2016 Saara-Sofia Sutela ym.

Aloite roska-astioiden ja lasinkeräyspisteiden lisäämisestä kulkureittien varrelle ehkäisemään merten roskaantumista

Kiinteistöliikelaitos, Infrapalvelut, vastaava rakennuttaja Anu Nuora:

Kaupunki lisää kymmeniä roska-astioita vuosittain. Valtaosa uusista astioista sijoitetaan asukkaiden toivomiin paikkoihin. Pelkästään roska-astioiden määrää lisäämällä ei roskaamista saada vähennettyä.

Erillisiä lasinkeräysastioita kaupunki ei asenna. Rinki Oy:lle kelpaa vain heidän ohjeidensa mukaan kerätty pakkauslasi ja jos mukana on jotain muuta lasia, roskaa tms., niin kerätty lasi joudutaan käsittelemään muulla tavoin. Vuonna 2015 Aurajoen rannoilla kokeiltiin panttiparkkeja yhteistyössä Palpan kanssa.

Kaupunki on mm. viime vuonna järjestänyt Siisti Kaupunki –kampanjan, jossa useampi vapaaehtoisjärjestö järjesti siivoustalkoot Aurajoen rannoilla ja muilla yleisillä alueilla. Siivoustalkoiden yhteydessä kerrottiin Aurajoen veden laadusta, mikro- ja makrosorkista sekä niiden vaikutuksesta vesistöön ja eliöihin. Siisti Kaupunki –kampanja jatkuu vuonna 2016.

25) 2972-2016

14.3.2016 Niko Aaltonen ym.

Aloite tekonurmikentän rakentamisesta Hirvensaloon

Infrapalvelut, Tapio Siirto ja Liikuntapalvelut, Kristina Karppi 4.8.2016:

Arvoisa kaupunginvaltuutettu,

Turun kaupungissa on tällä hetkellä 10 ulkotekonurmikenttää. Näistä 6 on täysimittaisia ja 4 pienpelikokoisia. Lähtökohtaisesti tekonurmikenttiä ei rakenneta jokaiseen kaupunginosaan, vaan käyttäjinä ovat muidenkin kaupunginosien asukkaat ja seurat. Tekonurmikenttien varausaste 2015 oli 50%. Tämän jälkeen on valmistunut Pansion Kisapuiston täysimittainen tekonurmikenttä elokuussa 2015, ja loppusyksystä 2016 valmistuu vielä Juhana Herttuan koulun pienpelikokoinen kierrätystekonurmikenttä sekä Urheilupuiston alavälikentän tekonurmi lähiliikuntaan. Käyttöaikaresurssi juuri tekonurmipinnalle kasvaa siis entisestään.

Haasteena on nykyisten tekonurmikenttien käyttöasteen nostaminen suosituimpien aikojen ulkopuolella. Siksi suositellaan ensisijaisesti ja kiireellisimpään tarpeeseen nykyisten tekonurmikenttien käyttöä muissa kaupunginosissa. Junioritoimintaan soveltuva lähin kenttä on Vähä-Heikkilän pienpelikokoinen hiekkatekonurmikenttä.

Hirvensaloon sopisi parhaiten pienpelikokoinen kierrätystekonurmikenttä, joka soveltuu ennen kaikkea junioritoimintaan ja lähiliikuntaan. Honkaistenpuiston kenttä olisi tällaiselle hyvä paikka. Kenttä on tällä hetkellä alueen Nappulaliigan ahkerassa käytössä ja pidetty, viihtyisä ympäristö. Haasteena olisi paikoituksen järjestäminen asiallisesti. Kohteen toteutuskelpoisuutta tarkastellaan liikuntahankkeisiin myönnettyjen määrärahojen puitteissa.

Täysimittaiselle tekonurmikentälle sopivin paikka Hirvensalossa on Wäinö Aaltosen koulun kenttä. Wäiskin kenttä on kuitenkin huomattavan kalteva ja edellyttää pohjien rakentamista uudelleen ennen tekonurmipäällystettä.

Tekonurmea on suunniteltu sijoitettavan myös Lauttarannan urheilupuistoon, rakenteilla olevan Syvälahden koulun viereen. Paikan pohjaolosuhteet ovat kuitenkin erittäin vaativat ja kentän rakentamiskustannuksiksi on arvioitu noin 2,5 miljoonaa euroa. Kenttä jouduttaisiin jättämään kivituhkapinnalle useiksi vuosiksi, jotta maapohjan painumat tapahtuisivat pääosin ennen tekonurmipinnoitusta. Rakentamisen edellytyksenä lähivuosina on, että kaupunginhallitus hyväksyy kohteen tarve- ja hankesuunnitelmat ja myöntää kohteelle rahoituksen käytettävissä olevan investointirahoituksen puitteissa. Tarve- ja hankesuunnitelmat viedään kaupunginhallituksen käsittelyyn vielä tänä vuonna.

Elinkaarinäkökulmasta Wäinö Aaltosen koulun kenttä on Lauttarantaa kestävämpi ja kokonaistaloudellisempi ratkaisu täysimittaiselle tekonurmikentälle pitkällä tähtäimellä. Luontevinta olisi toteuttaa tekonurmipinta toiselle esitetyistä vaihtoehdoista ja jättää toinen kivituhkapinnalle, jotta myös pesäpallo ja talvikauden jäädytys luistelukentäksi onnistuu hyvin isolla kenttäpinta-alalla. Kokonaisuus edellyttää priorisointia ja vaiheistamista kenttien tarve- ja hankesuunnitelmia työstettäessä.

Keskustelua tulisi käydä myös siitä, löytyisikö jokin kolmannen tai yksityisen sektorin taho ottamaan vastuuta tekonurmipintaan investoimisesta ja sen ylläpidosta juuri Hirvensalossa. Tätä mahdollisuutta tullaan selvittämään Lauttarannan urheilupuiston tarve- ja hankesuunnitelmien valmistelussa.

26) 2976-2016

14.3.2016 Alpi Lähteenmäki ym.

Aloite hidastetöyssyjen ja liikennejärjestelyjen toteuttamiseksi Varissuolle

Suunnitteluyksikkö/ Eero Paavola 21.6.2016:

Varissuon liikenneverkko on perusrakenteeltaan poikkeuksellisen korkealuokkainen ottaen huomioon, että kyse on yksittäistä asuinaluetta palvelevasta infrasta. Aluetta kiertää varsin korkealla standardilla rakennettu kokoojakatu (Suurpäänkatu-Karvataskunkatu), johon tonttikadut liittyvät. Tonteille liikennöidään vain päättyviltä kaduilta, kokoojakadulle on suoria liittymiä vain paikallisen lämpö- ja huoltolaitoksen tarpeisiin. Kokoojakadun varressa on eroteltu jalankulku- ja pyöräilyväylä, Suurpäänkadun varressa jopa molemmin puolin ajorataa.

Suurpäänkadulla asutusta on kokoojakadun molemmin puolin. Lähtökohtaisesti kaikki jalkaisin ja pyöräillen suoritettavat kadunylitykset on mahdollista tehdä Suurpäänkadun alituksia käyttäen ilman kohtuuttomia kiertomatkoja. Poikkeuksena on kulku Tavastilankadulta Katteluksenkadulle, mikä on reittinä paljon käytetty ja joka on kohtuuttoman kaukana lähimmästä tunnelista. Tälle kohdalle Suurpäänkadun poikki menevälle suojatielle tullaan laatimaan turvallisuustoimenpideselvitys kuluvan vuoden aikana.

Karvataskunkadulla kadun asutuksen puoleisella reunalla on eroteltu väylä jalankululle ja pyöräilylle. Kadunylityksiä synnyttävät etupäässä kulku jättöpysäkeiltä asutuksen puolelle sekä kulku kadun itäpuoliselle virkistysalueelle. Karvataskunkadun poikki menevän tunnelin käyttöä ei voida enimmissä tapauksissa pitää mielekkäänä, joten kadulla on kolmen suojatien keskittymä eteläpäässä. Vilkkain suojateistä on ehdottomasti Otto Korhosen kadun/Pihkalankadun liittymässä oleva kadunylityspaikka, jonka rooli osana seudullista pyöräilyverkkoa on huomattava. Tällä kohtaa tulee tehtäväksi niin ikään selvitys turvallisuustoimenpiteistä.

Kaupunki on jo pitkään keskittänyt nopeudenalentamistoimenpiteitä paikallisesti jalankulku- ja pyöräilyreittien risteyspaikkoihin. Aloitteessa esitettyihin toiveisiin nopeustason laajemmasta laskemisesta kaikkialla kokoojakatulenkillä on vaikea vastata käytettävissä olevilla infrarakentamisvaroilla. Tässäkin tavoitteessa liikennekulttuurilla ja valvonnanalla on merkittävä rooli.

27) 2982-2016

14.3.2016 Ville Tavio ym.

Aloite nuorisolautakunnan toimintojen siirtämisestä liikunta- ja kulttuurilautakunnalle

Johtava kaupunginsihteeri 8.4.2016:

Olette tehneet valtuustoaloitteen nuorisolautakunnan toimintojen siirtämisestä kulttuuri- ja liikeuntalautakunnalle muiden valtuustoaloitteen allekirjoittaneiden kanssa kaupunginvaltuustossa 14.3.2016 § 52.

Kaupunginhallitus on 29.3.2016 § 129 tehnyt aloitteen johdosta täytäntöön-panopäätöksen. Kaupunginhallituksen esityslistalla todetaan aloitteen johdosta seuraavaa:

”Vuonna 2012 hallinnonjärjestämispäätöksen yhteydessä tarkasteltiin muodostetun vapaa-aikatoimialan lautakuntarakennetta. Tuolloin katsottiin tarkoituksenmukaiseksi säilyttää kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunta.

Kaupunginhallitus on 1.2.2016 § 41 käsitellyt hallintotyöryhmän mietintöä ja päättänyt lähettää hallintotyöryhmän esityksen asianmukaisesti valmisteltavaksi. Eräänä työryhmän esityksenä oli, että kaupungin toimintamallin jatkotarkastelu ja päätös johtamisjärjestelmästä tehdään ensi valtuustokauden puoliväliin mennessä. Johtamisjärjestelmän osalta kaupunginhallitus on edellyttänyt, että valmistelussa selvitetään poliittisen ohjauksen vahvistamiseksi erilaiset vaihtoehdot mukaan lukien pormestarimallit.

Valtuutettu Tavion ym. aloitteessa esitetty asia on osa em. tarkastelua.”

Kaupunginhallitus on em. perusteella katsonut, että aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.

28) 2984-2016

14.3.2016 Riikka Oksanen ym.

Aloite työllisyystoimikunnan lisätalousarvion pikaisesta päätökseen saattamisesta

Johtava kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen 8.4.2016:

Olette tehneet valtuustoaloitteen työllisyystoimikunnan lisätalousarvion pikaisesta päätökseen saattamisesta muiden valtuustoaloitteen allekirjoittaneiden kanssa kaupunginvaltuustossa 14.3.2016 § 54.

Kaupunginhallitus on 29.3.2016 § 129 tehnyt aloitteen johdosta täytäntöön-panopäätöksen. Kaupunginhallituksen esityslistalla todetaan aloitteen johdosta seuraavaa:

”Työllisyystoimikunta on 29.2.2016 tehnyt aloitteessa mainitun lisätalousarvioesityksen. Työllisyystoimikunnan tekemä esitys on valmistelussa siten, että tavoitteena on saada asia kaupunginhallituksen käsittelyyn 4.4.2016 ja kaupunginvaltuustoon 11.4.2016.”

Kaupunginhallitus on em. perusteella katsonut, että aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.

29) 4117-2016

11.4.2016 Eeva-Johanna Eloranta ym.

Aloite taidepedagogien kokeilemisesta varhaiskasvatuksessa Turussa

Perusopetuksen palvelualuejohtaja Outi Rinne, 20.6.2016:

Aloitteen taustaa

Valtuutettu Eeva-Johanna Eloranta esittää Turun varhaiskasvatukselle Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen käyttöön ottamaa tapaa edistää lasten taidekasvatusta varhaiskasvatuksessa. Kaksivuotisessa Taidekasvattajat varhaiskasvatuksessa (TAIKAVA) -hankkeessa 2014–2016 kymmeneen päiväkotiin palkattiin avustajan sijaan taidepedagogi, jonka tehtävänä oli tuoda toimintaan uudenlaisia keinoja ja menetelmiä lasten kasvun ja oppimisen tueksi yhteistyössä kasvattajatiimin kanssa. Kokeilu oli varhaiskasvatuksen ja kulttuuripalveluiden yhteinen. Taidepedagogien kanssa päiväkodeissa tehtiin musiikkia, teatteria, käsitöitä, kuvataidetta ja sirkusta. Tarkoituksena oli tuoda taide osaksi päivittäistä toimintaa. Taidepedagogeja palkattiin päiväkotiavustajien asemesta. Hanke onnistui Vantaalla hyvin.

Aloitteen tekijöiden mukaan taidekasvatus tukee lapsen kehitystä monin tavoin: lapset saavat taiteesta onnistumisen kokemuksia, luovuuden ja yhdessä tekemisen iloa. Kokemuksellinen, oivalluttava ja elämyksellinen taiteen, vaikkapa draaman tai sirkuksen kautta oppiminen lisää lasten tietoisuutta ja ymmärtämystä omasta itsestään ja suhteesta toisiin ihmisiin, kulttuuriin ja luontoon. Taide kasvattaa myös lasten itsetuntoa ja luovuutta.

Allekirjoittaneet valtuutetut ehdottavat, että Turku lähtisi kokeilemaan Vantaan mallin mukaista taidekasvatusta varhaiskasvatuksessa aluksi kokeiluna, jonka jälkeen toimintaa voisi sitten laajentaa koskemaan koko varhaiskasvatusta ja myös perusopetusta.

Koulunkäynninohjaajista

Aloite sisältää ajatuksen, että koulunkäynninohjaajien tehtävät voisi korvata taidekasvattajilla. Perusopetuksen koulunkäynninohjaajat sijoitetaan ja palkataan vuosittaisen tarveharkinnan perusteella koulujen hakemusten perusteella niille kouluille, joissa on välttämätön oppilaasta tai oppilasryhmästä johtuva avustustarve. Koulut anovat vuosittain enemmän koulunkäynninohjaajia kuin niille voidaan henkilöstöbudjetin puitteissa osoittaa.

Koulunkäynninohjaajan saamisen perusteena voi olla oppilaan vammaisuus, sairaus tai toimintakyvyn aleneminen niin, ettei oppilas selviydy koulupäivästä ilman avustajan huolenpitoa. Erityisryhmät ja valmistavan opetuksen ryhmät tarvitsevat koulunkäynninohjaajan oppilaiden perustarpeissa avustamiseen ja heidän turvallisuudestaan huolehtimiseen.

Suomenkielisessä perusopetuksessa palkataan lukuvuonna 2016 - 2017 koulunkäynninohjaajia 237 henkilötyövuotta, josta 73 % tarvitaan keskitettyjen erityisluokkien oppilaille. Tehtävät ovat paljolti nostamista, wc-käynneissä, pukemisessa ja syömisessä avustamista sekä oppilaiden fyysisestä turvallisuudesta ja terveydestä huolehtimista. 6 % koulunkäynninohjaajista toimii valmistavan opetuksen ryhmissä, joissa oppilaat ovat vasta maahan muuttaneita suomen kieltä osaamattomia. Tehtävät liittyvät oppimisen ja suomen kielen kehittymisen tukemiseen opettajan työparina. Vieraskielisten oppilaiden tukena on useilla kouluilla toimivia omakielisiä koulunkäynninohjaajia, joiden tehtävä on ohjata kieleen ja kulttuuriin liittyvissä haasteissa. Alueellisia pienluokkia on 29. Niissä koulunkäynninohjaajan tehtävä on avustaa koulupäivän aikana erityisen tuen oppilaita toiminnanohjauksessa ja oppimisen haasteissa. Erityisen tuen oppilaan integraatio yleisopetuksen luokkaan vaatii koulunkäynninohjaajan, jos oppilas on liikunta-, näkö- tai kuulovammainen tai hänellä on sairaus, jonka vuoksi hänen terveytensä ja turvallisuutensa edellyttää toimenpiteitä koulupäivän aikana. Alkuopetuksessa koulunkäynninohjaaja seuraa toisinaan oppilasta iltapäivätoiminnan ryhmään. 7 % koulunkäynninohjaajatyövoimasta työskentelee yleisopetuksen luokissa oppilaan tai useiden oppilaiden tukena. Sellaisia koulunkäynninohjaajia ei ole, joiden työt voitaisiin jättää tekemättä niin, että ne tulisivat hoidetuiksi taidepedagogin toiminnan puitteissa. Noin 250 koulunkäynninohjaajallamme on paljon erilaista osaamista: On musiikin ja kuvataiteen harrastajia, kädentaitojen ja liikuntalajien osaajia, kokkauksessa ja kodinhoidossa taitavia henkilöitä, jotka ohjaavat oppilaita opettajan työparina hyviin suorituksiin.

Taidekasvatus perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Koulun kasvatustavoitteet on kirjattu valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin ja niitä täydentäviin kuntakohtaisiin tarkennuksiin. Tavoitteet ovat paljolti samoja, kuin tehdyssä aloitteessa on esitetty.

Yksi opetussuunnitelman perustana olevista laaja-alaisen osaamisen alueista on Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2). Siitä todetaan opetussuunnitelman perusteissa seuraavaa: ”Perusopetuksessa oppilaita ohjataan ympäristön kulttuuristen merkitysten tunnistamiseen ja arvostamiseen sekä oman kulttuuri-identiteetin ja myönteisen ympäristösuhteen rakentamiseen. Oppilaat oppivat tuntemaan ja arvostamaan elinympäristöään ja sen kulttuuriperintöä sekä omia sosiaalisia, kulttuurisia, uskonnollisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan. Heitä kannustetaan pohtimaan oman taustansa merkitystä ja paikkaansa sukupolvien ketjussa. Oppilaita ohjataan näkemään kulttuurinen moninaisuus lähtökohtaisesti myönteisenä voimavarana. Samalla heitä ohjataan tunnistamaan, miten kulttuurit, uskonnot ja katsomukset vaikuttavat yhteiskunnassa ja arjessa, miten media muokkaa kulttuuria sekä pohtimaan myös, millaisia asioita ei voida ihmisoikeuksien vastaisena hyväksyä. Kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella tehtävässä yhteistyössä oppilaat oppivat havaitsemaan kulttuurisia erityispiirteitä ja toimimaan joustavasti eri ympäristöissä. Heitä kasvatetaan kohtaamaan arvostavasti muita ihmisiä sekä noudattamaan hyviä tapoja. Oppilaat saavat mahdollisuuksia kokea ja tulkita taidetta, kulttuuria ja kulttuuriperintöä. He oppivat myös välittämään, muokkaamaan ja luomaan kulttuuria ja perinteitä ja huomaamaan niiden merkityksen hyvinvoinnille.”

”Kouluyhteisössä oppilaat saavat kokemuksia vuorovaikutuksen merkityksestä myös omalle kehitykselle. He kehittävät sosiaalisia taitojaan, oppivat ilmaisemaan itseään eri tavoin ja esiintymään eri tilanteissa. Opetuksessa tuetaan oppilaiden kasvua monipuolisiksi ja taitaviksi kielenkäyttäjiksi sekä äidinkielellään että muilla kielillä. Oppilaita rohkaistaan vuorovaikutukseen ja itsensä ilmaisemiseen vähäiselläkin kielitaidolla. Yhtä tärkeätä on oppia käyttämään matemaattisia symboleita, kuvia ja muuta visuaalista ilmaisua, draamaa sekä musiikkia ja liikettä vuorovaikutuksen ja ilmaisun välineinä. Koulutyöhön sisältyy myös monipuolisia mahdollisuuksia käsillä tekemiseen. Oppilaita ohjataan arvostamaan ja hallitsemaan omaa kehoaan ja käyttämään sitä tunteiden ja näkemysten, ajatusten ja ideoiden ilmaisemiseen. Koulutyössä rohkaistaan mielikuvituksen käyttöön ja kekseliäisyyteen. Oppilaita ohjataan edistämään toiminnallaan esteettisyyttä ja nauttimaan sen eri ilmenemismuodoista.”

Luvussa Oppimisympäristöt ja työtavat todetaan seuraavaa: ”Koulun sisä- ja ulkotilojen lisäksi eri oppiaineiden opetuksessa hyödynnetään luontoa ja rakennettua ympäristöä. Kirjastot, liikunta-, taide- ja luontokeskukset, museot ja monet muut yhteistyötahot tarjoavat monimuotoisia oppimisympäristöjä.”

Luvussa Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit todetaan: ”Valtioneuvoston asetuksessa vuosiluokille 1-6 ja vuosiluokille 7-9 osoitetaan kullekin taide- ja taitoaineelle (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta, kotitalous) kaikille yhteisen opetuksen vähimmäistuntimäärä. Lisäksi näiden oppiaineiden opetukseen osoitetaan 1-6 vuosiluokille yhteensä kuusi vuosiviikkotuntia ja vuosiluokille 7−9 yhteensä viisi vuosiviikkotuntia, joista tuntijaossa käytetään nimeä taide- ja taitoaineiden valinnaiset. Taide- ja taitoaineiden valinnaisiin osoitetut vuosiviikkotunnit voidaan paikallisessa opetussuunnitelmassa jakaa musiikin, kuvataiteen, käsityön, liikunnan ja kotitalouden kesken opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Vaihtoehtoisesti vuosiviikkotunnit tai osa niistä voidaan osoittaa oppilaiden valittaviksi taide- ja taitoaineiden opinnoiksi, jotka syventävät oppilaan osaamista. Valinnaisia tunteja voidaan käyttää painotetun opetuksen järjestämiseen, mikäli paikallisessa opetussuunnitelmassa painotetaan joitakin taide- ja taitoaineita tai niistä muodostettua oppiainekokonaisuutta.”

Luvussa Valinnaiset aineet todetaan: ”Soveltavilla valinnaisilla aineilla voidaan edistää oppiaineiden yhteistyötä esimerkiksi taide- ja taitoaineiden opinnoissa, tieto- ja viestintäteknologiassa, kuluttaja- ja talouskasvatuksessa, globaalikasvatuksessa tai draamaopinnoissa. Opetuksen järjestäjä päättää, mitä valinnaisia aineita tarjotaan.”

Luvussa Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen esitellään Turun kaupungin omana tarkennuksena Elämyspolku, joka korvaa aiemman Kulttuuripolun, Ympäristöpolun ja Yrittäjyyspolun sekä liikuntakohteisiin suuntautuvat tutustumiskäynnit yhdistäen ne yhdeksi eheäksi kokonaisuudeksi.

”Elämyspolulla oppilas toimii oppimisympäristöissä, joissa hän saa kulttuuriin, ympäristöön, kestävään kehitykseen, liikuntaan ja yrittäjyyteen liittyviä kokemuksia esimerkiksi retkillä ja vierailuilla. Elämyspolku on sisällytetty oppiaineiden vuosiluokkaisiin tavoitteisiin ja sisältöihin.”

”Elämyspolulla tehdään usein yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Tällaisia tahoja ovat Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala ja ympäristötoimiala, alueella toimivat yritykset, yhdistykset, seurat sekä muut mahdolliset yhteistyötahot.”

Yllä esitetyt otteet osoittavat, että perusopetuksessa taide- ja taitoaineiden merkitys ja osuus on suuri. Uudessa opetussuunnitelmassa on uutena käsitteenä ns. monialaiset oppimiskokonaisuudet, joissa samaa ilmiötä tarkastellaan useiden oppiaineiden näkökulmasta. Tätä kutsuttiin aiemmin eheyttäväksi opetukseksi. Näissä oppimiskokonaisuuksissa taide- ja taitoaineet ovat useimmiten mukana.

Edellä kuvatut toimintamuodot kuuluvat oppilaiden normaaliin koulutyöhön. Heitä opettavat ja ohjaavat pääsääntöisesti luokan- ja aineenopettajat, jotka ovat saaneet siihen yliopistokoulutuksen. Monet luokanopettajat ovat oppiaineiden perusopintojen lisäksi erikoistuneet taide- ja taitoaineisiin tai vaikkapa äidinkieleen ja esim. draamaan. Aineenopettajan osaaminen ja koulutus on vielä tätä syvempi ja laajempi. Taidepedagogi voisi olla hyvänä apuna tuomassa uutta näkökulmaa, mutta koulutyö tapahtuu kuitenkin aina opettajan vastuulla ja edellyttää yhteissuunnittelua kaikilta osallistujilta.

Perusopetus on jo edellisen opetussuunnitelman aikana tehnyt tiivistä yhteistyötä Kulttuuritoimen (sittemmin Vapaa-aikatoimialan) kanssa Kulttuuripolku-ohjelman toteuttamisessa. Kaikki oppilaat ovat päässeet tutustumaan kirjastoon, taidelaitoksiin ja museoihin, joissa on ollut toiminnallisia ikäkauden mukaisia tehtäviä. Lisäksi koulut ovat tehneet Kulttuuripihat -ohjelman mukaisia projekteja taiteilijoiden kanssa. Nämä on suunnattu yläkoulujen oppilaille. Vapaa-aikatoimiala on ollut aktiivinen ja hyvä yhteistyökumppani. Oppilaat ovat lisäksi osallistuneet Seikkailupuiston ja Vimman työpajoihin, joissa ovat saaneet ohjausta nuorisoasiainkeskuksen järjestämässä taidetoiminnassa. Lisäksi vakinaisiin käyntikohteisiin on kuulunut Tammenterhon luontokoulu, jossa perusopetuksella on yhteinen opettaja Ympäristöpalveluiden kanssa.

Koulun kerhotoimintaan on saatu vuosittain OPH:n rahoitusta. Kerhotoiminta on suurelta osalta myös kulttuuritoimintaa, jossa oppilaat voivat oman kiinnostuksensa mukaan harrastaa eri taide- ja taitoaineita vapaamuotoisemmin kuin oppitunneilla. Liikkuva koulu –hankkeen puitteissa lienee mahdollista saada jatkossakin ohjausta esim. tanssissa tai sirkustaidoissa.

Yhteistyö Vapaa-aikatoimialan kanssa

Perusopetuksella on ollut taidetoimintaan liittyvä yhteistyöhanke Kulttuuriasiainkeskuksen kanssa, jossa hankerahoituksen turvin on saatu muutamalle koululle joksikin aikaa ns. koulutaiteilija. Taiteilijat ovat edustaneet eri taiteen aloja. Koulutaiteilijat ovat toimineet mm. Paattisten ja Pansion kouluilla ja nyt on Jäkärlän koulussa aloittanut toimintansa tanssitaiteilija. Koulut ovat olleet taidetoimintaan tyytyväisiä. Valitettavasti Vapaa-aikatoimialan hankehakemus tänä keväänä lasten ja nuorten harrastustoiminnan lisäämiseksi ei saanut AVI:lta rahoitusta. Vapaa-aikatoimiala on kuitenkin pystynyt järjestämään myös budjettivaroilla tuettua maksullista taideopetusta koulujen tiloissa iltapäivisin ja iltaisin.

Loppupäätelmä

Perusopetus ei voi lisätä henkilöstöään taidepedagogeilla, jotka korvaisivat koulunkäynninohjaajat. Tehtävät ovat hyvin erilaisia. Oppilaat tarvitsevat koulunkäynninohjaajien antaman tuen siinä muodossa kuin se nyt on. Opettajien ammattitaito on sopivaa ja riittävää taide- ja taitoaineiden opettamiseen peruskoulussa eikä ole tarvetta lähteä laajentamaan henkilöstörakennetta nykyisestä. Uuden henkilöstöryhmän palkkaamiseen ei ole taloudellisia mahdollisuuksia. Ajatuksena aloite on houkutteleva, mutta realistiset toteuttamismahdollisuudet puuttuvat.

Haluamme kehittää edelleen Elämyspolun toimintoja ja yhteistyötä Vapaa-aikatoimialan kanssa saadaksemme oppilaille jatkossakin runsaasti rikastuttavia ja monipuolisia taide- kulttuuri- luonto ja liikuntaelämyksiä. Koulun taidekasvatus voi inspiroida oppilaalle elämäikäisen harrastuksen tai johtaa jopa ammattiin. Se voi edistää tämän henkistä vireyttä ja elämänlaatua mahdollisesti koko elämän ajan.

Vapaa-aikatoimialalla ja sivistystoimialalla on lapsissa ja nuorissa yhteinen kohderyhmä. Joskus rajan vetäminen tehtävien välille on vaikeaa ja tarpeetontakin. Tässä kohdassa taidepedagogit ammattiryhmänä jäävät kulttuuripalveluiden vastuualueelle, mutta olemme valmiit koulutaiteilijoiden vastaan ottamiseen kouluille ja rajojen hälventämiseen edelleen jatkamalla ja kehittämällä hyvää yhteistyötämme.

Palvelualuejohtaja Maija-Liisa Rantanen ja erityispalvelupäällikkö Anne Luoma, 16.6.2016:

Vantaan kaupungin varhaiskasvatukseen on kokeiluluontoisesti ja 1.8.2016 alkaen toistaiseksi palkattu taidepedagogeja avustajien sijasta lapsiryhmiin. Valtuustoaloitteessa ehdotetaan, että Turku lähtisi kokeilemaan Vantaan mallin mukaista taidekasvatusta. Valtuustoaloitteen mukaan kyseessä voisi olla aluksi kokeilu, joka voitaisiin myöhemmin laajentaa koskemaan koko varhaiskasvatusta ja perusopetusta.

Taustaa Vantaan taidepedagogimallista

Kaksivuotisessa Taidekasvattajat varhaiskasvatuksessa (TAIKAVA) -hankkeessa 2014–2016 kymmeneen päiväkotiin palkattiin avustajan sijaan taidepedagogi, jonka tehtävänä oli tuoda toimintaan uudenlaisia keinoja ja menetelmiä lasten kasvun ja oppimisen tueksi yhteistyössä kasvattajatiimin kanssa. Kokeilu oli varhaiskasvatuksen ja kulttuuripalveluiden yhteinen.

Käytännössä ryhmäkohtaisen avustajan sijalle palkattiin taidepedagogi. Hankkeesta ei aiheutunut Vantaan kaupungille lisäkustannuksia, sillä taidepedagogit palkattiin avustajien palkkausrahoista säästyneillä kustannuksilla. Käytännössä ryhmien tukeen liittyvä resursointi kuitenkin väheni, sillä kokoaikaisen avustajan (38.25 h) palkkasummalla pystyttiin palkkaamaan vain 30 viikkotyötunnin taidepedagogi. Työaikaresurssin väheneminen koettiin hankkeen aikana perustoimintaa haittaavana tekijänä. Elokuusta 2016 alkaen Vantaan varhaiskasvatuksessa työskentelee 15 taidepedagogia. Taidepedagogitoiminnan vakinaistamisen myötä viikkotyöaika on nostettu 35 tuntiin. Vakinaistamisen myötä kokonaiskustannukset ovat siis jonkin verran lisääntyneet työajan ollessa edelleen hieman normaalityöaikaa lyhyempi.

Hankkeessa luodun toimintamallin avulla voitiin edistää hankkeen tavoitteiden mukaisesti tukea tarvitsevien lasten ryhmässä toimimista, toimintaan osallistumista sekä turvata lasten osallisuus oppimiseen ja ryhmässä toimimiseen. Hankkeeseen liitetyn tutkimuksen mukaan toimintatapa toimi myös ennaltaehkäisevänä tukitoimena. Toiminnalliset taidepedagogiset menetelmät toimivat kommunikaation ja vuorovaikutuksen tukena sekä arkojen ja vetäytyvien lasten että tarkkaavaisuuden ja hahmotuksen ongelmien tukemisessa. Taidepedagogiikalla pystyttiin myös vahvistamaan lasten tunne- ja sosiaalisia taitoja. Erittäin strukturoitua, intensiivistä ja vahvaa tukea tarvitsevien lasten kohdalla taidepedagogien tukea ei kuitenkaan havaittu riittäväksi. Myös eri tavoin vammaisten lasten tuen järjestämiseen havaittiin tarvittavan muita keinoja.

Varhaiserityiskasvatuksen kehittämissuuntia Turun kaupungissa

Turun varhaiskasvatuksessa lähdettiin varhaiserityiskasvatuksen resursointia kehittämään syksyllä 2013 muuttamalla seitsemän päivähoitoavustajan vakanssia viideksi erityislastentarhanopettajan vakanssiksi. Muutos tapahtui lähes kustannusneutraalisti. Ennen mainittua muutosta kunnallisessa päivähoidossa lapsimäärä yhtä erityislastentarhanopettajaa kohden oli 648, mikä oli Kuusikkokuntien vertailuissa kolmanneksi suurin. Tällä hetkellä, kun varhaiskasvatuksen erityisopettajien alueellinen työskentely on organisoitu uudelleen, on lapsia kunnallisessa päivähoidossa 395 yhtä varhaiskasvatuksen erityisopettajaa kohden. Samaan aikaan lasten kokonaismäärä on kasvanut kunnallisessa varhaiskasvatuksessa 41 lapsella. Tämä kertoo Turun varhaiskasvatuksen vahvasta resursoinnista korkeasti koulutettuun varhaiskasvatuksen pedagogiseen henkilöstöön. Kyseisellä mallilla on pystytty jalkauttamaan varhaiskasvatuksen erityispedagoginen osaaminen tarpeiden mukaan sekä lapsiryhmiin että henkilöstön ajan tasaiseen konsultointiin. Palaute mallin toimivuudesta on ollut erittäin hyvää.

2010-luvun alussa Turun varhaiskasvatuksessa oli vuosittain vakituisia ja määräaikaisia päivähoitoavustajia n. 80. Suurin osa tilapäisistä palkkaamisluvista poistettiin taloudellisissa paineissa toimintakaudella 2012-2013 ja loput seuraavana vuotena. Turun varhaiskasvatuksessa on tällä hetkellä 50 päivähoitoavustajan vakanssia (44 henkilötyövuotta). Lapsimäärä yhtä päivähoitoavustajaa kohden laskettuna on Turussa Kuusikkokuntien toiseksi suurin. Päivähoitoavustajat ovat Turussa vakituisissa työsuhteissa, yhdeksää avointa vakanssia lukuun ottamatta. Kaikilla vakinaisilla avustajilla on tehtävään vaadittava koulutus. Turussa koulutettiin vuosina 2013-2014 oppisopimuksella 18 päivähoitoavustajaa. Tämän hetkinen avustajaresurssi ja -osaaminen vastaavat pääsääntöisesti lasten tarpeita. Yksikköjen pyynnöt saada päivähoitoavustajia ovat kuitenkin jatkuvasti suuremmat kuin käytettävissä oleva resurssi. Avustajien sijoittuminen eri lapsiryhmiin harkitaan vuosittain erittäin tarkasti täydentämään käytettävissä olevia muita tukitoimia.

Varhaiserityiskasvatuksen kehittämissuunta etenee edelleen kohti inkluusiota; jokaiselle tuen tarpeiselle lapselle pyritään järjestämään tarvittava tuki lähipalveluna. Lähipalveluna järjestettävä varhaiskasvatus edellyttää tarvittaessa ryhmä- tai yksilökohtaisen päivähoitoavustajan palkkaamista. Tämän hetkisellä varhaiserityiskasvatuksen kokonaisresursoinnilla, ja erityisesti varhaiskasvatuksen erityisopettajien työpanoksella, voidaan panostaa myös ennalta ehkäisevään toimintaan. Varhaiskasvatuksen näkemyksen mukaisesti nykyinen kokonaisresurssi on välttämätön, jotta monimuotoisiin ja vaihteleviin tuen tarpeisiin pystytään vastaamaan.

Pedagogiset menetelmät varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sisällön ja laadun takeina

Varhaiskasvatuksen henkilöstöltä edellytetään päivittäisessä toiminnassa opetussuunnitelmien toteuttamisessa vahvaa alle kouluikäisten lasten kasvun ja kehityksen tuntemista sekä taitavaa varhaispedagogiikan osaamista. Ammattitaitoiseen varhaiskasvatuksen peruspedagogiikkaan kuuluvat monipuoliset ja lasten osallisuutta mahdollistavat sekä vaihtelevat työtavat.

1.8.2016 voimaan tulevien esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan: ”Ohjattu ja lasten omaehtoinen leikki sekä havainnolliset, lasten aktiivisuutta ja luovuutta edistävät työtavat ovat olennainen osa esiopetuksen toimintaa. Työtapojen valintaa ja käyttöä ohjaavat esiopetukselle asetetut tehtävät ja tavoitteet sekä lasten tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Monipuolisilla työtavoilla tuetaan lasten kasvua ja oppimista, heidän laaja-alaisen osaamisensa kehittymistä sekä vahvistetaan heidän sosiaalisia taitojaan.” (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 28.). ”Lapsen oppimisedellytykset, sosiaaliset taidot ja myönteinen minäkuva vahvistuvat, kun he saavat valmiuksia ympäröivän maailman jäsentämiseen. Nämä valmiudet kehittyvät, kun lapset tutkivat, tulkitsevat ja ilmaisevat itseään ja maailmaa erilaisia ilmaisun taitoja harjoittelemalla. Esiopetuksen tehtävänä on kehittää lasten ilmaisua musiikillisen, kuvataiteellisen, käsitöiden sekä suullisen ja kehollisen ilmaisun perustaitoja harjoittelemalla. Tulevat varhaiskasvatussuunnitelman perusteet rakentuvat samanlaiselle oppimiskäsitykselle sekä toiminnan sisältöjen toteuttamisperiaatteille esiopetussuunnitelman perusteiden kanssa. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 31.)

Esitetyn kokeilun toteuttamismahdollisuudet Turun varhaiskasvatuksessa

Valtuustoaloitteessa esitetyllä taidepedagogisella toiminnalla on Vantaan hankkeessa havaittu sekä myönteisiä tuloksia, että vielä kehittämisen tarpeessa olevia asioita. Taidepedagogien työpanoksen lisääminen saattaisi olla Turun varhaiserityiskasvatuksen kokonaisuuteen tervetullutta. Toisaalta henkilöstön koulutustausta on varhaiskasvatuksessa jo tällä hetkellä melko kirjava. Niukan talouden aikana nähdään oleellisempana keskittää resurssit ensi sijassa varhaiskasvatukseen koulutettujen pedagogien palkkaamiseen. Kustannusneutraalina vaihtoehtona aloitteessa esitettyä kokeilua ei varhaiskasvatuksessa pystyttäisi toteuttamaan. Kokeilu edellyttäisi sekä palkkamäärärahojen että toiminnan toteuttamiseen suunnattujen määrärahojen lisäämistä budjettiin. Tällä hetkellä varhaiserityiskasvatuksessa ei ole mahdollista irrottaa resurssia valtuustoaloitteessa esitettyyn taidepedagogikokeiluun.

30) 4118-2016

11.4.2016 Niina Ratilainen ym.

Aloite kaupunkiviljelyn vakiinnuttamisesta Turussa

Kiinteistöliikelaitos, Infrapalvelut, Mari Helin 22.8.2016:

Valtuutettu Niina Ratilainen on tehnyt aloitteen kaupunkiviljelyn vakiinnuttamisesta Turussa 11.4.2016.

Turussa on valtakunnallisen Vihervuoden kunniaksi tarjottu kaupunkilaisille mahdollisuutta kaupunkiviljelyyn ja aiheeseen liittyviin opastustilaisuuksiin. Kaunistamisrahaston varoilla järjestettiin viljelyseminaari, jonka suosio yllätti. Myös kaikki villiyrttikierrokset täyttyvät välittömästi. Viljelylaatikoiden suosio on ollut huima, eikä kaikille halukkaille pystytty laatikkoja tarjoamaankaan. Laatikoita jaettiin n 350, paikkoja 87 ja viljelijöitä yhteensä 500 henkilöä.

Tällä hetkellä kokemukset ovat olleet kokonaisuudessaan hyvät, joskin jonkin verran on esiintynyt ilkivaltaa. Tässä Turun kaupunkiviljely `mallissa` poikkeuksellista on ollut se, että olemme antaneet kaupunkilaisille vapaat kädet siihen, mihin he laatikkonsa halusivat. Näin ollen ihmiset ovat todellakin ottaneet lähiympäristönsä omakseen. Viljelykausi on tällä hetkellä vielä meneillään, ja seuraamme tilannetta loppuun saakka.

Kaupunkiviljelyn jatkamiseksi, tällä tai jollakin muulla mallilla, on valmisteilla selvitys. Tämä selvitys viedään kaunistamisrahasto työryhmän työstettäväksi ja edelleen kaupunginhallitukselle päätettäväksi. Kaupunkiviljelytoimintaan ei ole resursseja normaalista puistojen ylläpitorahoista.

31) 5268-2016

9.5.2016 Tuija Ollikkala ym.

Aloite esteettömän leikkipuiston rakentamiseksi

Infrapalvelut, vastaava rakennuttaja Anna-Kaisa Kaukola:

Kaikkien leikkipuistojen suunnittelussa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan esteettömyys. Myös pienet peruskorjauksia toteutetaan siten, että leikkipuisto olisi osittain esteetön ja toimiva kaikille käyttäjille. Esteettömyyden parantaminen on jatkuvaa työtä. mm. Kupittaanpuiston Seikkailupuistosta on laadittu esteettömyyskartoitus, jonka pohjalta on toteutettu pieniä parannuksia, joiden avulla leikkipuisto on saatu toimivammaksi kaikille käyttäjille.

Leikkipuistojen osalta esteettömyys vaikuttaa hankkeen kokonaiskustannuksiin arviolta yli 20 %. Leikkivälineille vaadittu turva-alusta tulee olla riittävän pehmeä, edullisin turvahiekka vaihtoehto ei ole esteetön ja esteettömien turva-alusta ratkaisujen hinta on huomattavasti korkeampi. Myös esteettömät välineet ovat tavallisia välineitä arvokkaampia.

Parhaillaan suunnitellaan Naulatehtaanpuiston esteetöntä leikkipaikkaa. Naulatehtaanpuistoon pääsee helposti myös autolla ja leikkipaikalle on suunniteltu parkkialueelta esteetön yhteys. Leikkipaikka sijaitsee myös erityislapsille suunnatun Susiniityntien päiväkodin läheisyydessä. Kohde on suunniteltu toteuttavaksi 2017. Naulatehtaanpuiston esteettömän leikkipuiston suunnittelussa on haettu mallia muualla Suomessa toteutetuista ratkaisuista. Suunnittelussa on ollut apuna mm. Kynnys Ry sekä Näkövammaisten keskusliitto.

32) 7201-2016

20.6.2016 Alas Ali

Aloite uskontojen yhteisopetuksen järjestelyistä Turun kaupungin kouluissa

Pienryhmäisten uskontojen koordinaattori, rehtoriTimo Himanen ja perusopetuksen palvelualuejohtaja

Outi Rinne:

Valtuustoaloitteessaan (Dnro 7201-2016 21.06.2016) Alas Ali pyytää ”Turun kaupungin opetusvirastoa arvioimaan uudelleen kaavailtua (katsomusaineiden) yhteisopetusta ja informoimaan vanhemmille uusista järjestelyistä sekä etsimään uutta ratkaisua.” Aloitteen mukaan Turussa olisi päätetty eri uskontojen yhteisopetuksen järjestämisestä seitsemänsillä luokilla syyslukukaudesta 2016 alkaen” ja ettei ”Turun kaupunki ole erikseen ilmoittanut tai tiedottanut asiasta vanhemmille”. Ali kirjoittaa, että vanhempien keskuudessa on herännyt ”huoli ja keskustelu, mitä tulee tapahtumaan ja miten se vaikuttaa lasten uskonnolliseen uskoon ja sen harjoittamiseen.” Aloitteessaan Ali viittaa myös opetuksen järjestäjän velvollisuuteen järjestää oppilaan oman uskonnon opetusta (perusopetuslaki 13 §).

Katsomusaineiden opiskelu Turun kouluissa syksyllä 2016

Turun kouluissa opiskellaan katsomusaineita tällä hetkellä pääosin oman katsomuksen mukaisissa ryhmissä. Toistaiseksi ei ole tehty yhteistä päätöstä seitsemänsien luokkien katsomusaineiden yhteisopetuksesta. Sekä Raunistulan koulussa (lukuvuodesta 2014-2015 alkaen) että Luostarivuoren koulussa (lukuvuodesta 2015-2016) on opetettu 7. luokkien uskontoa ja elämänkatsomustietoa siten, että oppilaat opiskelevat vuosiluokalle määrätyt sisällöt yhdessä katsomustausta riippumatta. Sisällöt ovat samat eri katsomusaineissa ko. luokka-asteella. Huoltajia on asianmukaisesti informoitu järjestelystä. Niin ikään Vasaramäen koulussa on opetettu 7. luokkien evankelisluterilaista uskontoa ja elämänkatsomustietoa siten, että oppilaat opiskelevat yhdessä ja samassa ryhmässä. Yllä mainituissa kouluissa opetus on tapahtunut Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaisesti.

Alakoulujen osalta Vähä-Heikkilän koulussa ja Luostarivuoren koulun Martin yksikössä opetetaan syksystä 2016 alkaen 5. luokan opetussuunnitelman mukaiset saman sisältöiset osat yhdessä, ja niiltä osin kuin opetussuunnitelmat poikkeavat toisistaan, on opetus eriytettyä. Kokeilusta on tiedotettu huoltajia keväällä 2016 (Wilma-tiedote ja vanhempainillat).

Katsomusaineiden yhteisopetukseen liittyvä lainsäädäntö ja sen tulkinta

Helsingissä Kulosaaren yhteiskoulu aloitti kokeilun katsomusaineiden yhteisopetuksesta syksyllä 2013. Toiminnan lainmukaisuutta on arvioitu niin Etelä-Suomen aluehallintoviraston kuin eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen toimesta. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätöstä varten erillistä lausuntoa on pyydetty myös Opetushallitukselta.

Yllä mainittujen tahojen mukaan katsomusaineiden yhteisopetukselle on olemassa lainmukaiset perusteet. Aluehallintovirasto on soveltanut päätöksessään seuraavia lainkohtia:

Suomen perustuslaki (731/1999) 11 §

Uskonnonvapauslaki (453/2003) 6 §

Perusopetuslaki (628/1998) 11 §, 13 §, 14 § ja 15 §

Perusopetusasetus (852/1998) 2 §

Opetushallituksen määräykset 1/011/2004 ja 20/011/2006

Päätöksessään (28.11.2013) Aluehallintovirasto toteaa seuraavaa:

”Aluehallintovirasto katsoo Kulosaaren yhteiskoulun opetushallituksen määräyksiin 1/011/2004 ja 20/011/2006 perustuvan opetussuunnitelman siihen yhteiskoulun tekemine lisäyksineen sisältävän sekä uskonnon että elämänkatsomustiedon osalta olennaisilta osiltaan samankaltaisia eettisiä ja kulttuuriin liittyviä kysymyksiä käsitteleviä oppisisältöjä.”

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies toteaa päätöksessään (24.9.2015), että

”Uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on muun ohella todettu, että perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Opetus tukee oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kasvua aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuurissaan ja yhteisössään sekä kiinnostusta muita kulttuureja kohtaan. Asioita opitaan näkemään toisten elämäntilanteista ja olosuhteista käsin. Oppiminen yli kieli-, kulttuuri-, uskonto- ja katsomusrajojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle.”

Opetushallitus toteaa lausunnossaan (15.9.2014) seuraavaa:

”Lainsäädäntö antaa opetuksen järjestäjälle harkintavaltaa opetusryhmien muodostamisessa eikä se kiellä eri uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetuksen antamista samassa ryhmässä. Opetusryhmien muodostamisessa tulee kuitenkin huolehtia siitä, että sekä kunkin uskonnon että elämänkatsomustiedon opetuksessa toteutuu perusopetuslain 30 §:n edellyttämä vaatimus opetussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.

Vaikka koulun opetussuunnitelmassa eri uskontojen sekä elämänkatsomustiedon sisällöt on määritelty erikseen, niissä kaikissa on kuitenkin osittain samansisältöisiä osia, jotka liittyvät etiikkaan sekä eurooppalaiseen ajatteluun ja kulttuuriin liittyviin kysymyksiin. Opetushallitus ei näe estettä sille, että siltä osin kuin eri uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetuksen sisällöt ovat samanlaisia, niitä opetetaan samassa opetusryhmässä.”

Katsomusaineiden yhteisopiskelu ja uusi opetussuunnitelma

Uusi opetussuunnitelma (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014) on vuosiluokilla 1-6 astunut voimaan 1.8.2016. Vuosiluokkiin 7-9 sitä sovelletaan seuraavalla aikataululla:

-7. luokka 1.8.2017 alkaen

-8. luokka 1.8.2018 alkaen

-9. luokka 1.8.2019 alkaen

Uuden perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin on edellytetty paikallisesti päätettäväksi muun ohella eri oppiaineiden vuosiluokkakohtaiset sisällöt. Turussa kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen varhaiskasvatus- ja perusopetusjaosto on 13.4.2016 hyväksynyt vuosiluokkien 7-9 osalta uskonnon eri oppimäärien sekä elämänkatsomustiedon vuosiluokkakohtaiset sisällöt. 7. ja 9. luokkien sisällöt ovat niin uskonnon eri oppimäärien kuin elämänkatsomustiedonkin osalta siinä määrin yhtenevät, ettei niiden opettamisella yhteisesti ole laillista estettä. Myös vuosiluokkien 3-6-luokkien kohdalla katsomusaineiden sisällöissä on paljon yhteneviä sisältöjä, etenkin sisältöalueissa, jotka käsittelevät muita katsomuksia sekä hyvää elämää ja etiikkaa. Toisistaan poikkeavat uskontojen ja elämänkatsomustiedon oppimäärät tulee opiskella eriytettyinä.

Valtuustoaloitteessaan Ali esittää huolensa siitä, miten mahdollinen katsomusaineiden yhteisopetus vaikuttaa lasten uskonnolliseen uskoon ja sen harjoittamiseen. Uskonnon opetus on ollut tunnustuksetonta jo vuodesta 2003 lähtien (Uskonnonvapauslaki 6.6.2003/453). Uskonto on siis tiedollinen oppiaine, jonka ei tule sisältää uskonnon harjoittamista. Opetuksen järjestäjällä ei ole velvoitetta ylläpitää oppilaan uskoa.

Katsomusaineiden yhteisopiskelun keskeisimpänä hyötynä on pidetty sitä, että se tarjoaa mahdollisuuden oppimiselle yli kulttuuri-, uskonto- ja katsomusrajojen ja luo edellytyksiä aidolle oppilaiden väliselle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. Vuonna 2005 Euroopan neuvoston (Council of Europe) parlamentaarinen yleiskokous hyväksyi ”Education and Religion”-suosituksen, jossa todetaan, että koulujen tulee edistää kulttuurien välistä dialogia. Uskonnonopetuksen keskeiseksi tavoitteeksi nostetaan suosituksessa eri katsomustraditioiden tuntemisen sekä oppilaissa kriittisen ja itsenäisen ajattelun taitojen kehittämisen. Sen mukaan eri uskonnoista tulee välittää puolueetonta tietoa, jotta muun muassa median välittämät stereotyyppiset ja usein virheelliset mielikuvat tulisivat kyseenalaistetuiksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Turun perusopetus on uskonnon opetuksen järjestelyissä toiminut perusopetuslakia ja –asetusta sekä Opetushallituksen ohjeita ja Perusopetuksen opetussuunnitelmaa noudattaen.

33) 7203-2016

20.6.2016 Johannes Yrttiaho ym.

Aloite johdannaissopimusten käytön selvittämisestä ja niistä luopumisesta

Koronvaihtosopimusten käyttöä koskeva selvitys

Tiivistelmä:

Kaupunginhallituksen kokouksessa 22.6.2016 § 293 tehdyn selvityspyynnön johdosta kaupunginhallitukselle annetaan selvitys koronvaihtosopimusten käytöstä.

Kh § 300

Johtaja Jukka Laiho ja rahoituspäällikkö Kari Pentti 1.8.2016:

Kaupunginhallitus hyväksyi 18.1.2016 § 18 kaupungin vuoden 2016 lainannostosuunnitelman, jossa päätettiin mm. nostaa 100 milj. euroa pitkäaikaista lainaa ja että kaupungin liikkeellä olevien kuntatodistusten määrän nettomuutos vuoden 2016 lopussa on enintään 30 milj. euroa, ja että kaupunki suojaa pitkäaikaisia lainoja koronnousulta solmimalla vähintään 30 milj. euron koronvaihtosopimuksia tai nostaa vastaavan suuruisen määrän lainoja kiinteäkorkoisena.

Lainanostosuunnitelman hyväksymisen jälkeen kaupunginvaltuusto päätti 15.2.2016 § 27 talousarvioon tehtävistä muutoksista mm. korottaa kaupungin rahoituslaskelman lyhytaikaisten lainojen muutos kohtaa 5 milj. euroa, pitkäaikaisten lainojen lisäys kohtaa 50 milj. euroa ja pitkäaikaisten lainojen vähennys kohtaa 50 milj. euroa.

Kaupunginhallitus päätti 22.6.2016 § 293 lähettää valmisteltavaksi selvityspyynnön kaupungin koronvaihtosopimusten käytöstä.

Kaupunki on tähän mennessä nostanut lainanostosuunnitelman mukaisesti 100 milj. euroa pitkäaikaista velkaa, josta puolet eli 50 milj. euroa on nostettu kiinteäkorkoisena. Pitkäaikaisia lainoja on lyhennetty 100 milj. euroa, josta 50 milj. euroa on ylimääräinen lyhennys, joka on huomioitu kaupunginvaltuuston päätöksessä.

Loppuvuoden aikana on tarve vielä nostaa 50 milj. euroa pitkäaikaista lainaa ja tarve on myös lyhytaikaisen velan ottoon siten, että kuntatodistusten nettomuutos olisi vuoden lopussa enintään 35 milj. euroa. Muutos edellyttää kaupunginhallituksen lainannostosuunnitelman täydentämistä. Näin ollen korollisen velan nettomuutos olisi kokonaisuudessaan 85 milj. euroa, josta 5 milj. euroa olisi lisäystä alkuperäiseen talousarvioon verrattuna.

Kaupungin rahoitusasema vuoden 2016 kesäkuun lopussa

Kaupungin maksuvalmius on säilynyt alkuvuoden 2016 aikana hyvällä tasolla. Lainannostosuunnitelman mukaisesti kuntatodistuksia on käytetty tasaamaan kassavarannossa tapahtuvaa vaihtelua. Enimmillään kuntatodistuksia on ollut liikkeellä 130 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja on nostettu tänä vuonna toistaiseksi yhteensä 100 milj. euroa ja lyhennetty vastaavasti myös 100 milj. euron pitkäaikaisia lainoja.

Kuntatodistuksia oli liikkeellä kesäkuun lopussa 30 milj. euroa, jossa on kasvua vuoden lopusta 10 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja oli kesäkuun lopussa 452 milj. euroa. Henkilöstökassan ja tytäryhtiöiden talletuksia oli yhteensä 116 milj. euroa. Näin ollen korollinen velka oli kokonaisuudessaan 598 milj. euroa. Vuoden loppuun mennessä velka kasvanee 683 milj. euroon.  Loppuvuoden velan kasvu aiheutunee pääasiassa tytäryhtiölle myönnettävistä 40 - 50 milj. euron pitkäaikaisista antolainoista ja marraskuun alhaisemmasta verotilityksestä. Lisäksi tytäryhtiöt käyttävät konsernitililimiittiä rakennusaikaiseen rahoittamiseen.

Vuoden 2016 aikana kaupunki rahoittaa eräiden tytäryhtiöiden (mm. KOY Turun Kaupunginteatteri, KOY Turun Syvälahdenkoulu ja KOY Turun Yli-Maarian koulu) investointeja konsernitililimiitin kautta. Kesäkuun lopussa mennessä myönnettyjä limiittejä oli kaikille tytäryhtiöille 192,5 milj. euroa, josta käytössä oli 38,4 milj. euroa. Talousarvion mukaan limiittejä voi olla enintään 250 milj. euroa. Vuoden loppuun mennessä limiitin käyttö lisääntynee n. 50 - 70 milj. euroon.

Kaupungin kassavarannon vaihtelut vähenivät alkuvuoden aikana nostettujen kuntatodistusten seurauksena. Alimmillaan kassavaranto on ollut 80 milj. euroa ja ylimmillään 145 milj. euroa. Kuukausitasolla menot ja tulot ovat vaihdelleet n. 120 – 150 milj. euron välillä. Yhden päivän aikana menoja on ollut enimmillään 106 milj. euroa (mm. lainojen maksun yhteydessä). Kesäkuun lopussa kassavaranto oli 121 milj. euroa (ilman vahinkorahaston rahoitusomaisuutta (sijoituksia)). Kaupungin kassavarat toimivat koko konsernin likviditeettipuskurina, koska kaupungin kassavarat ovat käytännössä myös konsernin kassavarat.

Kaupungin kassavarat eli konsernin maksuvalmius riittää tällä hetkellä n. kaksi kuukautta ilman uutta velan nostoa mm. kuntatodistusten liikkeellelaskua.

Kaupungin korollisen velan suojaukset

Lainanostosuunnitelman mukaisesti kaupunki on suojannut korollista velkaa nostamalla kiinteäkorkoisia lainoja tai solmimalla koronvaihtosopimuksia.

Kaupunki on nostanut huhtikuussa Kuntarahoitus Oyj:stä 50 milj. euron kiinteäkorkoisen lainan, joka erääntyy vuonna 2023. Lisäksi kaupunki on laskenut liikkeelle huhtikuussa 50 milj. euron kotimaisen vaihtuvakorkoisen joukkovelkakirjalainan. Lisäksi vaihdettiin kolmen Kuntarahoituksen lainan (yhteensä 110 milj. euroa) viitekorkoa kolmen kuukauden euribor korosta kiinteäksi alkuvuoden aikana. Lisäksi muutettiin tämän jälkeen 50 milj. euron koronvaihtosopimuksen maturiteettia vuosista 2016 – 2018 vuosiin 2019 – 2025, joka paremmin sopi kaupungin suojausmaturiteettiin. Vanhoista suojauksista erääntyi myös toukokuussa 25 milj. euroa, jossa oli tällä hetkellä markkinatasoa korkeampikorko. Suojauskannan alhaisin suojaus on -0,05 %.

Kaupungin lainojen muuttaminen kiinteäkorkoisiksi ja lainojen suojaaminen sopii paremmin julkiselle sektorille, koska se helpottaa budjetointia ja vähentää negatiivisia yllätyksiä korkojen noustessa. Kaupungin korkomenot seuraavat silti korkomarkkinoiden kehitystä viiveellä.

Kokonaisuudessaan koronvaihtosopimusten suojauskanta on yhteensä 370 milj. euroa ja kiinteäkorkoisia lainoja 200 milj. euroa. Nimellisesti koronvaihtosopimuksista osa, joita on 470 milj. euroa, on mm. ajallisesti peräkkäin.

Suurin osa kaupungin lainakannasta on suojattu koronnousua vastaan koronvaihtosopimuksilla tai kiinteäkorkoisilla lainoilla. Tosin osa suojauksista on vain muutaman vuoden mittaisia. Suojausastetta on tämän takia tarpeellista pidentää. Korollisen velan keskikorko on n. 1,1 %.

Lainakannan suojauksille olisi tarpeellista määrittää vaihteluväli. Vaihteluväli voisi olla korollisen kokonaisvelan määrästä esim. 90 % ja 40 %:a, joiden välissä lainasuojausten tulisi olla. Sen sijaan suojausten maturiteettia ja korkojen ylärajaa on vaikea määrittää, koska markkinatilanne muuttuu jatkuvasti.

Korkosuojauksia voidaan tehdä lainanoton yhteydessä tai ns. Forward start -sopimuksena eli tulevaisuudessa alkavana. Em. rajat ohjaavat myös niiden solmimista. Oheisen kuvion perusteella kaupungin suojausastetta olisi hyvä lisätä vuodesta 2020 eteenpäin.

Kaupungilla erääntyy vuosittain jälleen rahoitettavaksi n. 50 – 90 milj. euroa lainoja ja niiden korkosuojauksia. Lisäksi kokonaisvelka kasvanee vuosittain.

Kaupungilla ei ole tällä hetkellä valuutanvaihtosopimuksia, hiilijohdannaisia eikä sähköjohdannaisia. Viimeisin valuuttalaina Euroopan Investointipankilta erääntyi joulukuussa 2015 ja laina oli suojattu koron- ja valuutanvaihtosopimuksella. Kaupunki ei ole suojannut sähköostojaan Turku Energialta sähköjohdannaisilla.

Kaupungin pitkä- ja lyhytaikaisten lainojen ja rahoitusriskienhallinnan päätösprosessi on määritetty kaupunginvaltuuston hyväksymissä rahoitusperiaatteissa, kaupunginhallituksen johtosäännössä ja kunkin vuoden valtuuden rajat talousarviossa. Lisäksi kaupunginhallitus määrittää valtuuksia ja rajoja lainannostosuunnitelmassa. 

Kaikki kaupungin koronvaihtosopimukset suojaavat kaupunkia korkokustannusten nousulta eivätkä niiden tarkoitus ole saavuttaa ylimääräisiä tuottoja tai ottaa tarpeettomia riskejä.

Pitkäaikainen ja lyhytaikainen rahoitus sekä korkosuojaukset kilpailutetaan aina eri vastapuolien kesken riippumatta rahoituksen hankintakanavasta tai dokumentaatiosta.

Tytäryhtiöiden korkosuojaukset

Kaupungin suurimmat tytäryhtiöt ovat suojanneet lainakantaansa koronvaihtosopimuksilla. Mitä suurempi on kaupungin antolainaus tytäryhtiölle, niin sitä pienempi on tarve tytäryhtiön suojautua ulkopuolisella sopimuksella. Myös korkotukilainat vuokrataloyhtiöissä vähentävät korkosuojausten tarvetta. Yleisesti pitkäaikaiset suuret investointikohteet edellyttävät korkokustannusten hallintaa ja tarvetta suojautua korkokustannusten nousulta. Korkosuojauksia on mm. vesiyhtiöillä, Oy Turku Energialla, TVT Asunnot Oy:llä ja Turun Ylioppilaskyläsäätiöllä. Konsernin kaikkien yhtiöiden korkojohdannaisten tietoja on yhtiöiden ja kaupungin konsernin tilinpäätöksen liitetiedoissa. Sopimusten käypien arvojen ilmoittamisen tarkkuutta parannetaan kaupungin vuoden 2016 konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa. 

Edellä olevaan viitaten esitämme, että

- kaupungin korkosuojauksille asetetaan rajat eli vaihteluväli 40 % ja 90 % suhteessa kunkin vuoden vaihteen korolliseen kokonaisvelkaan ja

- kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi selvityksen kaupungin koronvaihtosopimusten käytöstä.

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että kaupungin korkosuojauksille asetetaan rajat eli vaihteluväli 40 % ja 90 % suhteessa kunkin vuoden vaihteen korolliseen kokonaisvelkaan.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi selvityksen kaupungin koronvaihtosopimusten käytöstä.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Yrttiahon pöydällepanoehdotus raukesi kannatuksen puuttuessa.

34) 7204-2016

20.6.2016 Pirjo Rinne ym.

Aloite lastenneuvolapalvelujen järjestämisestä Turun kaupungin päiväkodeissa

Hyvinvointitoimiala, ehkäisevä terveydenhuolto:

Aloitteessa viitataan Helsingissä aloitettuun päiväkodeissa toteutettavaan lastenneuvolapalveluun, jolloin perheet itse saavat valita, haluavatko he terveystarkastuksen joko neuvolassa tai päiväkodissa. Päiväkodissa tapahtuva vastaanotto koostuu varhaiskasvatuskeskustelusta, terveystarkastuksesta, suun terveyden tarkastuksesta sekä ryhmäkeskustelusta.

Teemme Turussa tiivistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen kanssa. Terveystarkastuksiin saadaan päiväkodin/perhepäivähoitajan arvio lapsen kehityksestä ja käyttäytymisestä ryhmässä. Neuvolasta menee palaute päiväkotiin. Lisäksi jokaisella päiväkodilla on nimetty terveydenhoitajansa.

Olemme pitkään pohtineet myös täällä Turussa uuden toimintamallin käyttöönottoa, jolloin yhteistyössä toimimalla on mahdollista luoda uusia toimintakäytäntöjä sekä välttää resurssien päällekkäistä käyttöä.  Aloitteen mukainen toiminta tukee vahvasti lapsen kehitystä ja kasvua syventämällä neuvolan, varhaiskasvatuksen ja suun terveydenhuollon yhteistyötä. Lapselle päiväkoti on tuttu ympäristö, ja myös vanhempien vertaistuki mahdollistuisi ryhmäyttämisen avulla.

Turussa keskustelua on käyty lähinnä 3-vuotiaiden lasten terveystarkastuksista päiväkodeissa. Tällä hetkellä esteeksi on noussut varhaiskasvatuksen tämänhetkiset tilat, jotka eivät mahdollista uudenlaisen toimintamallin käyttöönottoa.

Uusien rakennuskohteiden valmistuessa aloitteen mukainen toiminta mahdollistuu.