Riskienhallintapäällikkö Heikki Vähäkuopus:

Pelastuslain 29.4.2011/379 mukaan alueen pelastustoimi päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan. Pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, arvioitava niistä aiheutuvat riskit, määriteltävä toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätökseen tulee myös sisältyä suunnitelma palvelutason kehittämisestä.

Päätös on voimassa määräajan. Varsinais-Suomen alueella määräajaksi on suunniteltu valtuustokautta 2017–2020.

Sisäasiainministeriö on laatinut ohjeen palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta (SM018:00/2012).

Aluepelastuslautakunta on päättänyt 26.5.2016 § 50 lähettää aluepelastuslaitoksen laatiman palvelutasopäätösesityksen Varsinais-Suomen pelastustoimialueen kuntiin lausunnon antamista varten. Lausunnot pyydetään 30.9.2016 mennessä.

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi

Palvelutasopäätösesityksessä on oma lukunsa turvapaikanhakijoihin osalta. Turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi voimakkaasti vuoden 2015 aikana. Suomeen tulijoiden määrä on tasaantunut, minkä ansiosta turvapaikanhakijoille on pystytty järjestämään paremmin majoitukseen sopivia tiloja. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua nopeastikin riippuen kansainvälisistä tilanteesta ja lainsäädännöllisistä muutoksista ja säädöksistä.

Pelastuslain 27 § mukaan alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävänä on tukea pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu. Palvelutasopäätösesityksessä kirjatun päätöksen mukaan pelastuslaitos tukee ja koordinoi pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua.

Pelastuslaitoksen rooli paikallisessa ja alueellisessa turvallisuussuunnittelutyössä on tärkeä. Pelastuslain 42 § mukaan pelastuslaitoksen tulee onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi toimia yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja asukkaiden kanssa sekä osallistua paikalliseen ja alueelliseen turvallisuussuunnittelutyöhön. Huolimatta siitä, että pelastuslaki velvoittaa pelastuslaitoksen osallistumaan paikalliseen turvallisuustyöhön on siitä hyvä olla maininta myös palvelutasopäätöksessä.

Pelastuslain 50 §:n mukaan pelastusviranomainen voi antaa toimialaansa soveltuvaa virka-apua valtion tai kunnan viranomaisen ja laitoksen laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi. Pelastuslaitoksen rooli kuntien tukena korostuu pitkäkestoisissa ja laajoissa onnettomuuksissa.

Pelastuslaitokset ovat perustaneet omia johto- ja tilannekeskuksia, jotka ovat miehitettyjä ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on toiminnassa viesti- ja johtokeskus VIKE, joka on jatkuvasti miehitettynä. Turun kaupungin kriisiviestintäohjeen mukaisesti pelastuslaitos tiedottaa häiriötilanteista ja muista vakavista tilanteista ryhmätekstiviestillä kaupungin häiriötilanteen johtoryhmää. Ilmoituksen tullessa hätäkeskuksesta, pelastuslaitoksen viesti- ja johtokeskus tarkentaa tarvittaessa ryhmätekstiviestillä häiriötilanneviestin tms. viestin sisältöä.

Pelastuslaitoksen tulisi myös jatkossa tiedottaa Turun kaupungin häiriötilanteiden johtoryhmää häiriötilanteista ja muista vakavista tilanteista.    

Tilannekuva on koottu kuvaus vallitsevista olosuhteista, tilanteen synnyttäneistä tapahtumista, tilannetta koskevista taustatiedoista ja tilanteen kehittymistä koskevista arvioista sekä eri toimijoiden toimintavalmiuksista. Tilannetietoisuus pohjautuu tilannekuvaan.

Pelastuslaitoksen tulisi tarvittaessa välittää käytössään olevaa tilannekuvaa Turun kaupungin häiriötilanteiden johtoryhmälle.

Pelastuslaitoksen antama toimialaansa soveltuva virka-apu häiriötilanteessa voi olla myös asiantuntija-avun tarjoaminen kaupungin häiriötilanteen johtoryhmälle ”yhteysupseerin” ominaisuudessa. ”Yhteysupseerin” tehtävänä on toimia linkkinä pelastuslaitoksen ja kaupungin häiriötilanteen johtoryhmän välillä sekä varmistaa tilannekuvan välittyminen johtoryhmän käyttöön.

Pelastustoimen uudistus toteutetaan osana maakuntauudistusta samassa aikataulussa ja samalla aluejaolla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen (sote-uudistus) kanssa. Pelastustoimen järjestämisestä vastaavat jatkossa samat viisi yliopistollista keskussairaalaa ylläpitävää maakuntaa, jotka vastaavat ensihoidon järjestämisestä. Suomessa on vuoden 2019 alusta alkaen viisi pelastuslaitosta. Uudistuksen yhteydessä tulee turvata ainakin palvelutasopäätösesityksen mukainen toiminta ja taso.

Oheismateriaali 1Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen palvelutasopäätösluonnos 2017 - 2020

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunnalle palvelutasopäätösesityksestä edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.