Turun hallinto-oikeus

Turun kaupungin lausunto Turun hallinto-oikeudelle Port Aboan asemakaavavalituksista

Hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallitusta hankkimaan Port Aboan asemakaava-asiassa (01014, 01015, 01021/16/4103) valtuuston lausunnon 5.9.2016 mennessä. Lausunnon antamiseen on saatu lisäaikaa 9.9.2016 asti.

Kaupunginhallituksen johtosäännön (kv 15.12.2014 § 193) 8 § 1 mom. 6-kohdan mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asian, joka koskee selityksen ja lausunnon antamista kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta.

Turun kaupunginhallitus palauttaa lähetteen asiakirjoineen, liittää oheen pyydetyt asiakirjat sekä ilmoittaa lausuntonaan asiaan seuraavaa:

Kaava-alueen sijainti ja sisältö

Kaava-alue sijaitsee Korppolaismäessä. Voimassa olevassa asemakaavassa (v. 1993 ja 2003) alue on pääosin osoitettu venevalkama-alueeksi (LV), jolla ei saa järjestää veneiden talvisäilytystä, autopaikkoja on rakennettava 1/venepaikka. Tämän lisäksi on vesialuetta, jolla rantaviivaa saa muotoilla ja sijaintia muuttaa (W-1) ja puistoa (VP). Suurin osa aluetta on asemakaavoittamatonta vesialuetta. Aluetta ei ole otettu asemakaavan mukaiseen käyttöön, vaan alue on tällä hetkellä joutomaana ja sitä käytetään mm. pysäköintiin.

Valtuuston hyväksymässä asemakaavanmuutoksessa venesataman korttelialueen (LV-1) rakennusalalle saa rakentaa venesatamaa palvelevan rakennuksen/rakennuksia, johon saa sijoittaa ravintola-kahvila-toimisto- ja myymälätiloja sekä veneiden polttoaineen jakeluaseman katoksineen. Palveluiden lisäämiseksi kävely- ja pyöräilyreitin varrella on kaavassa edellytetty, että kahvila-/ravintolatiloja on rakennettava vähintään 50 k-m2. Alueelle saa lisäksi rakentaa portaita, ramppeja, laitureita, istutuksia ja terasseja.

Pitkänsalmen vesialueelle (lw-w) saa sijoittaa venelaitureita. Rantaviivaa saa muotoilla ja sijaintia muuttaa. Rakentaminen ei saa haitata Pitkänsalmen veneväylää tai veden vaihtumista. Lisäksi asemakaava

Kaava mahdollistaa yleisen jalankulkuyhteyden rakentamisen laiturialueen reunaan sekä Korppolaismäestä Lauttarantaan ulottuvan, noin 100 metriä pitkän avattavan, kävelylle ja pyöräilylle varattavan sillan rakentamisen. Veneveistämönrannan päävirkistysyhteys säilyy ja sitä kehitetään edelleen. Asemakaava edistää näin ollen kaupungin kävely- ja pyöräilyverkostoja, niiden jatkuvuutta ja tukee Hirvensalon pohjoisrannan kaupunkikehitystä sekä parantaa Hirvensalon saavutettavuutta kävellen ja pyörällä.

Asemakaavan määräyksiä on kuvattu tarkemmin kaavaselostuksen luvussa 5.

Asemakaava toteuttaa kaupungin strategisia tavoitteita kehittää Turkua lisäämällä palveluja ja keskustan elinvoimaisuutta sekä kaupungin vetovoimaisuutta korostamalla veden läheisyyttä ja saavutettavuutta.

Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna LV-alue pienenee, koska siitä muodostetaan katualuetta ja puistoa. Vastaavasti puistoalue lisääntyy, koska nykyisen asemakaavan mukaista vesialuetta (W-1) muutetaan puistoksi (VP).

Yleiskaavan vastaisuus

Valituskirjelmien mukaan hyväksytty asemakaavanmuutos on yleiskaavan vastainen, sillä yleiskaavassa alueelle ei ole osoitettu rakennusoikeutta. Myös mittava pysäköintialue on yleiskaavan vastainen. Asemakaava turmelee myös alueen ominaispiirteet yleiskaavamääräyksen vastaisesti.

Yleiskaava 2020:ssä, joka on laadittu voimassa olevien asemakaavojen jälkeen, alue on virkistysaluetta (V), jolle saa rakentaa ulkoilutyyppisen virkistystoiminnan tiloja ja alueelle tarpeellisia yhdyskuntateknisen huollon tiloja sekä liikenneväyliä. Lisäksi osaa aluetta koskee kaavamääräys ”Kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonoloiltaan arvokas alueen osa. Alueella tapahtuvat muutokset tulee tehdä niin, että alueen ominaispiirteitä ei turmella.” Alueen koillisrajalla kulkee pääviheryhteys.

Yleiskaavat ovat esitystavaltaan suurpiirteisiä eikä niissä lähtökohtaisesti osoiteta rakennusoikeutta. Asemakaavassa osoitettu käyttötarkoitus ei vaaranna alueen virkistyskäyttöä, koska alue pysyy yleisölle avoimena ja virkistykseen sopivana. Asemakaava mahdollistaa myös päävirkistysyhteyden säilymisen.

Alueen maisema-arvot viittaavat Aurajoki-varren suulle ja Korppolaismäkeen. Sen sijaan varsinaisella kaava-alueella ei voida katsoa olevan erityisiä maisema tms. arvoja, sillä alue on alavaa eikä sillä juuri ole kasvillisuutta. Alueella on toiminut 1980-luvulle asti Korppolaismäen venetelakka ja sillä on ollut veneiden säilytystä. Majakkarannan asuin rakentaminen on toteutunut 1990-luvulla.

Aurajokisuun maakunnallisesti/valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on kuitenkin huomioitu mm. kaavamääräyksellä, jonka mukaa suunnitelmista on kuultava kaupunkikuvaneuvottelukuntaa. Asemakaavan ei voida katsoa turmelevan alueen ominaispiirteitä.

Asemakaavaa laadittaessa on näin ollen otettu yleiskaava huomioon MRL 42.1 §:n ja 54.1 §:n mukaisesti.

Muut asemakaavan sisältövaatimukset

Valituskirjelmien mukaan asemakaava varaa suuren osan merenranta-alueesta paikoitukselle, rakennukselle sekä rakennelmille, minkä seurauksena melu ja autoliikenne lisääntyvät ja pysäköintiongelmat paisuvat. Lisäksi näköala menetetään ja maisemahaitta lisääntyy. Polttoainejakeluasema aiheuttaa tulipalo- ja räjähdysvaaran lähimmille kerrostaloille. Ruoppaus aiheuttaa ympäristöhaittaa, sillä sedimentit ja myrkyt lähtevät liikkeelle ruopattaessa.

Alueelle osoitettu rakennusoikeus on sijoitettu olevan niemekkeen kärkeen, josta etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on vähintään 50 metriä. Ulkoterassit sijoittuvat rakennuksen eteläpuolelle eli tätäkin kauemmas lähimmästä asuinrakennuksesta. Rakennusta on madallettu kaksikerroksista yksikerroksiseksi asukkailta saadun palautteen perusteella ja rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemaksi on määrätty +7,00 metriä. Näin toteutettuna rakentaminen ei kohtuuttomasti haittaa naapurissa sijaitsevia asuinrakennuksia, sillä lähimpien talojen maantasolla ei ole asuntoja. Koska ylin korkeusasema on asemakaavassa määritelty, ei valituksessa mainitulla lattiatason korolla ole merkitystä maisemahaittaa arvioitaessa.

Pysäköinnin ja liikenteen osalta alue ei varsinaisesti muutu nykytilanteeseen verrattuna, sillä nykyisellään aluetta käytetään pääsääntöisesti pysäköintiin. Asemakaavanmuutoksessa autopaikkojen määrä on osittain sidottu venepaikkojen määrään, eli pysäköintiä on vähennetty voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna. Autopaikat tulee kaavamääräyksen mukaan järjestää enintään 5 kpl ryhmiin, jotka erotetaan toisistaan istutuksin ja viherkaistoin. Pysäköintipaikan saa aidata mutta aita ei saa estää Veneveistämönrannan merinäkymiä.

LV-1 -korttelialueen kaavamääräyksen mukaan piha- ja pysäköintialueet sekä kulkuväylät tulee käsitellä julkisena ulkotilana ja alueen läpi saa johtaa yleisen jalankulkuyhteyden. Korttelialueen virkistysalueen puoleiselle rajalle tulee istuttaa riittävän tiheä pensasaita. Kaavamuutoksella lisätään puistoaluetta venesataman ja asuinkerrostalojen väliin.

Polttoaineen jakeluaseman sijainti LV-1 alueella on määritelty hyväksytyssä ehdotuksessa tarkemmin kuin nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen lausunnon mukaisesti. Kaavakarttaan on rakennusalalle rajattu tätä koskeva alueen osa. Aseman tulee sijaita vähintään 10 metrin etäisyydellä huoltoaseman ulkopuolisista rakennuksista ja vähintään 15 metrin etäisyydellä veneiden pysyvistä säilytyspaikoista. Polttoaineenjakeluasema toteutetaan erillisenä paloteknisenä osastona. Polttoaineen jakeluaseman toteuttamiseen tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen lupa, jonka lupaehdoilla varmistetaan toteutuksen turvallisuus.

Pohjasedimenttien pilaantuneisuus ja puhdistustarve on kaavamääräyksen mukaan arvioitava alueella, jolla on kaavan mukaisesta rakentamisesta johtuva ruoppaustarve. Tilavuudeltaan yli 500 m2 ruoppaus edellyttää aluehallintovirastolta vesilain mukaista lupaa, jonka lupaehdoilla varmistetaan, ettei ruoppauksesta aiheudu ympäristöhaittaa.

Hyväksyttyä asemakaavanmuutosta koskevat kaavamääräykset ovat yksityiskohtaiset ja niiden avulla on varmistettu se, että asemakaava täyttää MRL:n 54 §:n mukaiset asemakaavan sisältövaatimukset. Asemakaavaa laadittaessa on luotu edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Myös rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä on vaalittu eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja ole hävitetty. Asemakaavalla ei myöskään aiheuteta kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen.

Yhteenveto

Edellä ja kaava-asiakirjoissa esitetyn perusteella kaupunginhallitus toteaa, että Port Aboan asemakaavanmuutos on lainmukainen. Kaupunginhallitus katsoo, että valituksessa ei ole esitetty perusteita kaavan hyväksymispäätöksen kumoamiseksi, joten valitus tulee hylätä.

Lisätietoja antaa tarvittaessa kaupunginsihteeri Satu Lehto, puh. 044 9074 064, sähköposti satu.j.lehto@turku.fi, PL 355, 20101 Turku.