Vammaispalvelusuunnittelija Anita Lehtonen, palvelualuejohtaja Sari Ahonen ja toimialajohtaja Riitta Liuksa 2.8.2016:

KTO - kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä (jäljempänä KTO) on varannut omistajakunnilleen tilaisuuden esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan suunnittelemiseksi vuosille 2017–2019.

Liite 1KTO:n lausuntopyyntö

Kuntayhtymän palvelurakenne on vakiintunut asumispalvelujen määrän osalta. Uuden kuntoutus- ja tukikeskuksen kautta kuntoutus monipuolistuu ja ajanmukaistuu. Uudet tilat mahdollistavat paremmin asiakkaiden tarpeista lähtevän kuntoutuksen järjestämisen.

KTO:n vahvuutena tuodaan esille moniammatillinen työ- ja palveluketju tuki- ja osaamiskeskuksen ympärivuorokautisen kuntoutuksen ja KTO:n asumispalvelujen välillä. Kuntayhtymä pitää tärkeänä, että tämä kokonaisuus säilytetään tulevassa SOTE -ratkaisussa. KTO tukee kuntien, kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin toimintaa tarjoamalla mm. konsultaatiopalveluita. Toiminnassa otetaan huomioon aluekohtaiset tai/ja asiakaskohtaiset tarpeet.

Vammaispalvelujen järjestämistä koskeva lainsäädäntö, ratifioitu YK:n vammaissopimus ja voimaan tulleet itsemääräämisoikeuteen liittyvät säädökset asettavat uusia haasteita toiminnalle. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislainsäädäntö on vielä keskeneräinen. KTO sitoutuu olemaan aktiivinen toimija lakia koskevassa alueellisessa valmistelutyössä.

Kuntayhtymän tavoitteena on, että palvelun hinnoittelu vastaa asiakkaan yksilöllisiä asumis- ja kuntoutustarpeita. Kuntayhtymä esittää, että talouden tasapaino edellyttää jäsenkunnilta ennakointia ja sitoutumista palvelujen ostoon. Hintapaineet kohdistuvat hyvin eri tavoin yksittäisiin palveluihin eikä kokonaisvaikutusta ole pystytty arvioimaan. Asiakaskohtaiset hintaneuvottelut käydään jokaisen asiakkaan kohdalla kunnan sosiaali- tai terveystoimen kanssa. Muille kuin jäsenkunnille sekä yksityis- ja järjestötoimijoille tarjottavien palvelujen hintoihin lisätään 10 prosenttia.

Peruskoulu ei kuulu KTO:n ydintoimintaan. Kuntayhtymän näkemyksen mukaan KTO:n ylläpitämän Mylly-Antin koulun siirtäminen kunnalle tulee tapahtumaan SOTE:n yhteydessä. Tähän asti mikään jäsenkunnista ei ole ollut halukas ottamaan koulua itselleen.

Turun vastaus:

Turku ostaa KTO:sta palvelua kehitysvammaisille turkulaisille. Yksittäisiä asiakkaita on tullut palveluihin lastensuojelun tai terveydenhuollon kautta. KTO:n kehitysvammapalveluiden kustannukset olivat 14,4 miljoonaa euroa vuonna 2015 (15,2 milj. euroa vuonna 2014). Turku kilpailutti asumispalvelunsa syksyllä 2014 ja uudet sopimukset astuivat voimaan 1.4.2015 alkaen. Kilpailutuksen myötä saatiin uusia vaihtoehtoja paljon hoitoa tarvitseville asiakkaille, mikä on vauhdittanut laitoshoidon purkua viimeisen vuoden aikana. Huomattava osa laitoshoidosta muuttaneista turkulaisista on muuttanut yksityisen palveluntuottajan ylläpitämään asumisyksikköön. Tämän seurauksena KTO:n omiin asumispalveluihin ei ole siirtynyt asiakkaita samassa suhteessa kuin laitoshoidosta pois (taulukko 1), mikä näkyy KTO:lta ostettujen palvelujen kokonaiskustannusten laskuna (taulukko 2).

Taulukko 1: KTO:n laitoshoidossa, asumispalveluissa sekä työ ja päivätoiminnassa olevat turkulaiset 28.6.2016, 28.6.2015 ja 28.6.2014.

Taulukko 2: KTO:n kustannukset palveluittain Turun osalta vuonna 2015 verrattuna vuoteen 2014.

Tänä vuonna KTO on avannut kaksi uutta asumisyksikköä ja kolmas valmistuu toukokuussa 2017. Turku on ollut mukana näiden asumisyksiköiden suunnittelussa ja asukasvalinnassa. Yhteistyö on tärkeää myös jatkossa uudenlaisien, tehokkaiden ja toisaalta yksilöllisten asumispalveluratkaisujen löytämiseksi. 

Valtioneuvosto linjasi vuonna 2012 periaatepäätöksensä jatkeeksi, että kehitysvammahuollon laitospalvelut käytännössä lakkautetaan vuoteen 2020 mennessä (STM 2012). Laitoshoidon purkaminen tulisi tapahtua hallitusti ja suunnitelmallisesti. Kaupungin ja kuntayhtymän yhteinen tavoite on edelleen laitosasumisen purkaminen kustannusneutraalisti ja tähän mennessä siinä on pääosin onnistuttu. Laitoshoidon purkaminen tulee turkulaisten asiakkaiden osalta tapahtumaan tämän ja ensi vuoden aikana, koska uusia asumisyksiköitä ei tämän jälkeen ole odotettavissa Turun seudulle lähivuosina.

Yhteistyössä on kartoitettu laitoshoidossa olevien asiakkaiden palvelun tarvetta ja heille sopivia asumisratkaisuja. Näin henkilöiden erityistarpeet ovat tiedossa sopivan asumispaikan vapauduttua. Asiakkaiden muuttovalmiuksia tuetaan osana hoito- ja asiakastyötä. Muutot tulee toteuttaa suunnitelmallisesti ja asiakaslähtöisesti, mikä on tärkeää muuton onnistumiselle. Yksittäiselle laitoshoidon asiakkaalle sopiva asumispaikka voi kuitenkin vapautua nopeallakin aikataululla.

Turku ja KTO jatkavat yhteistyötä kustannusten seurannan ja toiminnan kehittämisen osalta. Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että kustannustaso ei saa nousta vuonna 2017 vuoteen 2016 verrattuna. Toiminnan ennakoitavuuden parantamiseksi on syytä jatkaa kaupungin ja KTO:n välisiä asiakaskohtaisia neuvotteluja. Yksittäisten asiakkaiden hintaluokkien tarkastukset on hyvä keskittää vuosittain tai puolivuosittain tapahtuviksi. Hintaluokkien tarkistusten tulee aina perustua huomattaviin muutoksiin asiakkaan hoidon tai tuen tarpeessa.

Laitoshoidon väheneminen aiheuttaa tarvetta sopeuttaa kuntayhtymän toimintaa vastaamaan kehitystä. Kehitysvammaisilla turkulaisilla tulee kuitenkin olemaan tutkimuksen ja kuntoutuksen tarvetta myös laitoshoidon purkamisen jälkeen, mihin kuntayhtymän uusi yksikkö antaa mahdollisuuksia. Avopalvelujen lisääntyessä KTO:n asema konsultoivana asiantuntijatahona korostuu entisestään. Esimerkiksi asumisyksiköihin jalkauttavasta konsultaatiosta voi tulla kysyntää. Konsultaatiopalveluiden vertailua auttaisi selkeä palvelukuvaus ja hinnoittelu. Konsultaatiopalvelujen tarjoamisessa ulkopuolisille tahoille tulisi olla selkeät pelisäännöt, ajatellen muun muassa palveluntuottajien keskinäistä asemaa. KTO:n rooli kesäkuussa voimaan tulleen kehitysvammalain muutosten soveltamisessa, koskien itsemääräämisoikeutta ja rajoittamistoimenpiteitä, olisi hyvä selkiyttää.

Sosiaali- ja terveyslautakunta ei ota kantaa Mylly-Antin koulun tulevaisuuteen. Mylly-Antin koulussa käy lapsia useammasta eri kunnasta. Turun seudulla asiasta on käyty keskustelua virkamiestasolla ja sivistystoimialan näkemys on, että jokainen kunta huolehtii omista oppilaistaan koulun mahdollisesti purkautuessa.

Esitämme, että sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa edellä mainitun lausunnon kaupunginhallitukselle KTO kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän taloussuunnitelmaan vuosille 2017–2019.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 8.8.2016:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa edellä olevan lausunnon kaupunginhallitukselle KTO – kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän toimintasuunnitelmasta vuosille 2017–2019.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Liite 1KTO:n lausuntopyyntö

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa edellä olevan lausuntonaan KTO -kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän toimintasuunnitelmaan vuosille 2017–2019.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.