Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunginhallitus29908.08.20165

366-2016 (034)

Vuoden 2016 lainannostosuunnitelman täydentäminen

Tiivistelmä:

Lainannostosuunnitelman täydentäminen mm. 50 milj. euron pitkäaikaisen lainan nostamiseksi vielä vuoden 2016 aikana.

Kh § 299

Johtaja Jukka Laiho ja rahoituspäällikkö Kari Pentti 1.8.2016:

Kaupunginhallitus hyväksyi 18.1.2016 § 18 kaupungin vuoden 2016 lainannostosuunnitelman, jossa päätettiin mm. nostaa 100 milj. euroa pitkäaikaista lainaa ja että kaupungin liikkeellä olevien kuntatodistusten määrän nettomuutos vuoden 2016 lopussa on enintään 30 milj. euroa, ja että kaupunki suojaa pitkäaikaisia lainoja koronnousulta solmimalla vähintään 30 milj. euron koronvaihtosopimuksia tai nostaa vastaavan suuruisen määrän lainoja kiinteäkorkoisena.

Lainanostosuunnitelman hyväksymisen jälkeen kaupunginvaltuusto päätti 15.2.2016 § 27 talousarvioon tehtävistä muutoksista mm. korottaa kaupungin rahoituslaskelman lyhytaikaisten lainojen muutos kohtaa 5 milj. euroa, pitkäaikaisten lainojen lisäys kohtaa 50 milj. euroa ja pitkäaikaisten lainojen vähennys kohtaa 50 milj. euroa.

Kaupunginhallitus päätti 22.6.2016 § 293 lähettää valmisteltavaksi selvityspyynnön kaupungin koronvaihtosopimusten käytöstä.

Kaupunki on tähän mennessä nostanut lainanostosuunnitelman mukaisesti 100 milj. euroa pitkäaikaista velkaa, josta puolet eli 50 milj. euroa on nostettu kiinteäkorkoisena. Pitkäaikaisia lainoja on lyhennetty 100 milj. euroa, josta 50 milj. euroa on ylimääräinen lyhennys, joka on huomioitu kaupunginvaltuuston päätöksessä.

Loppuvuoden aikana on tarve vielä nostaa 50 milj. euroa pitkäaikaista lainaa ja tarve on myös lyhytaikaisen velan ottoon siten, että kuntatodistusten nettomuutos olisi vuoden lopussa enintään 35 milj. euroa. Muutos edellyttää kaupunginhallituksen lainannostosuunnitelman täydentämistä. Näin ollen korollisen velan nettomuutos olisi kokonaisuudessaan 85 milj. euroa, josta 5 milj. euroa olisi lisäystä alkuperäiseen talousarvioon verrattuna.

Kaupungin rahoitusasema vuoden 2016 kesäkuun lopussa

Kaupungin maksuvalmius on säilynyt alkuvuoden 2016 aikana hyvällä tasolla. Lainannostosuunnitelman mukaisesti kuntatodistuksia on käytetty tasaamaan kassavarannossa tapahtuvaa vaihtelua. Enimmillään kuntatodistuksia on ollut liikkeellä 130 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja on nostettu tänä vuonna toistaiseksi yhteensä 100 milj. euroa ja lyhennetty vastaavasti myös 100 milj. euron pitkäaikaisia lainoja.

Kuntatodistuksia oli liikkeellä kesäkuun lopussa 30 milj. euroa, jossa on kasvua vuoden lopusta 10 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja oli kesäkuun lopussa 452 milj. euroa. Henkilöstökassan ja tytäryhtiöiden talletuksia oli yhteensä 116 milj. euroa. Näin ollen korollinen velka oli kokonaisuudessaan 598 milj. euroa. Vuoden loppuun mennessä velka kasvanee 683 milj. euroon.  Loppuvuoden velan kasvu aiheutunee pääasiassa tytäryhtiölle myönnettävistä 40 - 50 milj. euron pitkäaikaisista antolainoista ja marraskuun alhaisemmasta verotilityksestä. Lisäksi tytäryhtiöt käyttävät konsernitililimiittiä rakennusaikaiseen rahoittamiseen.

Vuoden 2016 aikana kaupunki rahoittaa eräiden tytäryhtiöiden (mm. KOY Turun Kaupunginteatteri, KOY Turun Syvälahdenkoulu ja KOY Turun Yli-Maarian koulu) investointeja konsernitililimiitin kautta. Kesäkuun lopussa mennessä myönnettyjä limiittejä oli kaikille tytäryhtiöille 192,5 milj. euroa, josta käytössä oli 38,4 milj. euroa. Talousarvion mukaan limiittejä voi olla enintään 250 milj. euroa. Vuoden loppuun mennessä limiitin käyttö lisääntynee n. 50 - 70 milj. euroon.

Kaupungin kassavarannon vaihtelut vähenivät alkuvuoden aikana nostettujen kuntatodistusten seurauksena. Alimmillaan kassavaranto on ollut 80 milj. euroa ja ylimmillään 145 milj. euroa. Kuukausitasolla menot ja tulot ovat vaihdelleet n. 120 – 150 milj. euron välillä. Yhden päivän aikana menoja on ollut enimmillään 106 milj. euroa (mm. lainojen maksun yhteydessä). Kesäkuun lopussa kassavaranto oli 121 milj. euroa (ilman vahinkorahaston rahoitusomaisuutta (sijoituksia)). Kaupungin kassavarat toimivat koko konsernin likviditeettipuskurina, koska kaupungin kassavarat ovat käytännössä myös konsernin kassavarat.

Kaupungin kassavarat eli konsernin maksuvalmius riittää tällä hetkellä n. kaksi kuukautta ilman uutta velan nostoa mm. kuntatodistusten liikkeellelaskua.

Kaupungin korollisen velan suojaukset

Lainanostosuunnitelman mukaisesti kaupunki on suojannut korollista velkaa nostamalla kiinteäkorkoisia lainoja tai solmimalla koronvaihtosopimuksia.

Kaupunki on nostanut huhtikuussa Kuntarahoitus Oyj:stä 50 milj. euron kiinteäkorkoisen lainan, joka erääntyy vuonna 2023. Lisäksi kaupunki on laskenut liikkeelle huhtikuussa 50 milj. euron kotimaisen vaihtuvakorkoisen joukkovelkakirjalainan. Lisäksi vaihdettiin kolmen Kuntarahoituksen lainan (yhteensä 110 milj. euroa) viitekorkoa kolmen kuukauden euribor korosta kiinteäksi alkuvuoden aikana. Lisäksi muutettiin tämän jälkeen 50 milj. euron koronvaihtosopimuksen maturiteettia vuosista 2016 – 2018 vuosiin 2019 – 2025, joka paremmin sopi kaupungin suojausmaturiteettiin. Vanhoista suojauksista erääntyi myös toukokuussa 25 milj. euroa, jossa oli tällä hetkellä markkinatasoa korkeampikorko. Suojauskannan alhaisin suojaus on -0,05 %.

Kaupungin lainojen muuttaminen kiinteäkorkoisiksi ja lainojen suojaaminen sopii paremmin julkiselle sektorille, koska se helpottaa budjetointia ja vähentää negatiivisia yllätyksiä korkojen noustessa. Kaupungin korkomenot seuraavat silti korkomarkkinoiden kehitystä viiveellä.

Kokonaisuudessaan koronvaihtosopimusten suojauskanta on yhteensä 370 milj. euroa ja kiinteäkorkoisia lainoja 200 milj. euroa. Nimellisesti koronvaihtosopimuksista osa, joita on 470 milj. euroa, on mm. ajallisesti peräkkäin.

Suurin osa kaupungin lainakannasta on suojattu koronnousua vastaan koronvaihtosopimuksilla tai kiinteäkorkoisilla lainoilla. Tosin osa suojauksista on vain muutaman vuoden mittaisia. Suojausastetta on tämän takia tarpeellista pidentää. Korollisen velan keskikorko on n. 1,1 %.

Lainakannan suojauksille olisi tarpeellista määrittää vaihteluväli. Vaihteluväli voisi olla korollisen kokonaisvelan määrästä esim. 90 % ja 40 %:a, joiden välissä lainasuojausten tulisi olla. Sen sijaan suojausten maturiteettia ja korkojen ylärajaa on vaikea määrittää, koska markkinatilanne muuttuu jatkuvasti.

Korkosuojauksia voidaan tehdä lainanoton yhteydessä tai ns. Forward start -sopimuksena eli tulevaisuudessa alkavana. Em. rajat ohjaavat myös niiden solmimista. Oheisen kuvion perusteella kaupungin suojausastetta olisi hyvä lisätä vuodesta 2020 eteenpäin.

Kaupungilla erääntyy vuosittain jälleen rahoitettavaksi n. 50 – 90 milj. euroa lainoja ja niiden korkosuojauksia. Lisäksi kokonaisvelka kasvanee vuosittain.

Kaupungilla ei ole tällä hetkellä valuutanvaihtosopimuksia, hiilijohdannaisia eikä sähköjohdannaisia. Viimeisin valuuttalaina Euroopan Investointipankilta erääntyi joulukuussa 2015 ja laina oli suojattu koron- ja valuutanvaihtosopimuksella. Kaupunki ei ole suojannut sähköostojaan Turku Energialta sähköjohdannaisilla.

Kaupungin pitkä- ja lyhytaikaisten lainojen ja rahoitusriskienhallinnan päätösprosessi on määritetty kaupunginvaltuuston hyväksymissä rahoitusperiaatteissa, kaupunginhallituksen johtosäännössä ja kunkin vuoden valtuuden rajat talousarviossa. Lisäksi kaupunginhallitus määrittää valtuuksia ja rajoja lainannostosuunnitelmassa. 

Kaikki kaupungin koronvaihtosopimukset suojaavat kaupunkia korkokustannusten nousulta eivätkä niiden tarkoitus ole saavuttaa ylimääräisiä tuottoja tai ottaa tarpeettomia riskejä.

Pitkäaikainen ja lyhytaikainen rahoitus sekä korkosuojaukset kilpailutetaan aina eri vastapuolien kesken riippumatta rahoituksen hankintakanavasta tai dokumentaatiosta.

Tytäryhtiöiden korkosuojaukset

Kaupungin suurimmat tytäryhtiöt ovat suojanneet lainakantaansa koronvaihtosopimuksilla. Mitä suurempi on kaupungin antolainaus tytäryhtiölle, niin sitä pienempi on tarve tytäryhtiön suojautua ulkopuolisella sopimuksella. Myös korkotukilainat vuokrataloyhtiöissä vähentävät korkosuojausten tarvetta. Yleisesti pitkäaikaiset suuret investointikohteet edellyttävät korkokustannusten hallintaa ja tarvetta suojautua korkokustannusten nousulta. Korkosuojauksia on mm. vesiyhtiöillä, Oy Turku Energialla, TVT Asunnot Oy:llä ja Turun Ylioppilaskyläsäätiöllä. Konsernin kaikkien yhtiöiden korkojohdannaisten tietoja on yhtiöiden ja kaupungin konsernin tilinpäätöksen liitetiedoissa. Sopimusten käypien arvojen ilmoittamisen tarkkuutta parannetaan kaupungin vuoden 2016 konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa. 

Edellä olevaan viitaten esitämme, että

- kaupunginhallitus täydentää vuoden 2016 lainannostosuunnitelmaa siten, että vuoden 2016 aikana nostetaan vielä enintään 50 milj. euroa pitkäaikaista lainaa ja

- kaupungin liikkeellä olevien kuntatodistusten määrän nettomuutos vuoden 2016 lopussa on enintään 35 milj. euroa.

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että

- vuoden 2016 lainannostosuunnitelmaa täydennetään siten, että vuoden 2016 aikana nostetaan vielä enintään 50 milj. euroa pitkäaikaista lainaa ja

- kaupungin liikkeellä olevien kuntatodistusten määrän nettomuutos vuoden 2016 lopussa on enintään 35 milj. euroa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian käsittely kokouksessa

Asian käsittelyjärjestykseen liittyen kaupunginhallitus päätti Mannin ehdotuksesta yksimielisesti, että esityslistalla yhtenä asiakokonaisuutena ollut asia jaetaan kahdeksi asiaksi siten, että toinen asia käsittelee lainannostosuunnitelman täydentämistä ja toinen koronvaihtosopimusten käyttöä.

Jakelu

tpvKonsernihallinto, talous ja rahoitus
tiedKonsernihallinto, talous- ja strategiaryhmä