Turun kaupunki toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Ammatilliseen peruskoulutukseen kohdennettaisiin 190 miljoonan euron määrärahan säästö vuodesta 2017 lukien. Säästö toteutettaisiin määräämällä ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen enimmäismäärän perusteena oleva opiskelijamäärä järjestämislupien mukaista enimmäisopiskelijamäärää alhaisemmalle tasolle. Säästö kohdennettaisiin kokonaisuudessaan ammatillisen peruskoulutuksen kuntarahoitusosuuteen valtion ja kuntien välistä rahoitussuhdetta eli valtionosuusprosenttia muuttamalla.

Koko ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö on uudistumassa, jolloin rahoitusjärjestelmä tulisi nähdä olennaisena osana ko. muutosta. Joka tapauksessa merkittävä – yli 10 % - leikkaus toteutettavaksi yhtenä varainhoitovuotena on kohtuuton, koska toiminta myös ammatillisessa koulutuksessa perustuu elokuussa alkavaan lukuvuosirytmiin. Lisäksi on ilmeistä, että kustannukset tulevat kasvamaan aiempaa nopeammin, jolloin reaalinen leikkaus tulee olemaan lähes 15 %. Vaarana on, että opetuksen saavutettavuus ja laatu heikkenevät koko maassa. Aiempien vuosien noin 3 %:n leikkaukset on voitu vielä sopeuttaa hallitusti.

Hallituksen kotouttamista koskevan toimintasuunnitelman mukaan aikuisten perusopetuksen rahoitus tulee uudistaa. Esityksessä ehdotetaan perusopetuksen valmistavan opetuksen ja perusopetuslain 46 §:ssä tarkoitetun perusopetuksen (oppivelvollisuusiän ylittäneiden) järjestämisen tehostamiseksi niiden rahoituksen kytkemistä nykyistä tarkemmin toteutuneen opetuksen

määrään. Perusopetuksen valmistavan opetuksen rahoitus kytkettäisiin vuosittaisen laskentapäivän sijasta läsnäolokuukausien määrään. Perusopetuslain 46 §:ssä tarkoitetun perusopetuksen rahoituksen laskenta perustuisi suoritettuihin kursseihin. Rahoitukseen oikeuttavien opiskelijakohtaisten kurssien määrää ehdotetaan rajoitettavan. Perusopetuslain 46 §:ssä tarkoitetun perusopetuksen ja valmistavan opetuksen rahoituksen laskemista koskevan siirtymäkauden aikana (vuosina 2017 ja 2018), rahoituksen laskenta perustuisi kurssimääräarvioon perusopetuslain 46 §:ssä tarkoitetun perusopetuksen osalta ja läsnäolokuukausien määrää koskevaan arvioon perusopetukseen valmistavan opetuksen osalta. Arvioon perustuvat rahoitukset tultaisiin tarkistamaan toteutuneiden suoritteiden mukaisiksi varainhoitovuotta seuraavaa vuotta seuraavana vuonna.

Aikuisten perusopetuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen läsnäolopohjaisesta suoritepohjaiseksi on kannatettavaa. Samaa koskee myös perusopetuksen valmistavaa opetusta. Sen sijaan valmistavan opetuksen korvausperusteen leikkaaminen jopa kolmanneksella on kohtuuttoman suuri. Valmistavan opetuksen järjestäminen kunnissa, joissa on runsaasti valmistavan opetuksen oppilaita, on ollut avokätisesti rahoitettua tähän asti.

Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi myös hallitusohjelman liitteessä 6 edellytetyt vuosia 2016 – 2019 koskevat indeksijäädytykset vuoden 2017 osalta. Perusopetuslain mukaisten toimintojen osalta indeksijäädytys ehdotetaan toteutettavaksi vuonna 2017 siten, että yksikköhintaa laskettaessa indeksikorotusta vastaavan suuruinen säästö lisättäisiin euromäärään, joka vähennetään kotikuntakorvauksen perusosasta. Lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja taiteen perusopetuksen säädettyihin keskimääräisestä yksikköhinnasta vähennettäviin euromääriin ehdotetaan lisättäväksi vuoden 2017 indeksikorotusta vastaava euromäärä. Museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhintoihin tehtäisiin vuosien 2016 – 2019 kehyspäätöksen mukainen vuotta 2017 koskeva säästö pysyväksi. Museoiden, teattereiden ja orkestereiden vuosien 2017 indeksikorotus tehtäisiin laskennallisesti, mutta vastaavan suuruinen säästö huomioitaisiin kunkin taide- ja kulttuurilaitosmuodon osalta euromääräisesti yksikköhinnoissa.

Eri taloudelliset ennustelaitokset arvioivat kustannusten nousun kiihtyvän ensi vuonna. Mikäli tämä toteutuu, aiheutuu useiden vuosien indeksien jäädyttämisestä merkittäviä säästöpaineita.

Ehdotuksen mukaan rahoituslain 35 a § mukaisesti laskettuja museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhintoja alennettaisiin vuosittain vuodesta 2017 lukien museoilla 16 711 eurolla, teattereilla 10 892 eurolla ja orkestereilla 10 800 eurolla. Vähennyksen tarkoituksena on tehdä vuosien 2016—2019 kehyspäätöksen mukainen vuotta 2017 koskeva säästö pysyväksi.

Ehdotus yksikköhintojen alentamisesta heikentäisi Turun museopalveluiden näkemyksen mukaan merkittävästi museoiden toimintaa ja sen negatiivinen vaikutus museotoimintaan olisi huomattava.

Turun ja koko Suomen matkailutulossa on museoilla ja kulttuuripalveluilla keskeinen rooli ja matkailutulon kasvuun kohdistuu lähivuosina suuria tavoitteita. Tämän vuoksi oikea suuntaus olisi lisätä investointia museoihin. Museoliiton laskelmien mukaan lakiesitys toteutuessaan merkitsisi sitä, että museoiden valtionosuus 2017 olisi 21 % alempi kuin sen voimassa olevan lain mukaan pitäisi olla. Tämä valtionosuuden huomattava vähennys vaikuttaisi museopalveluiden lisäksi myös mm. valtakunnallisen erikoismuseo Forum Marinumin, Aboa Vetus % Ars Novan sekä Turun taidemuseon toimintaan. Valtionosuusjärjestelmää ollaan lisäksi kehittämässä kannustavampaan suuntaan ja sen vuoksi yksikköhinnan raju vähentäminen osuu ajoitukseltaan erittäin huonoon aikaan.

Orkesteritoiminnan näkökulmasta rahoituslain ehdotetun muutoksen nähdään vaiheittain romuttavan koko valtionosuusjärjestelmän ja asettavan orkesterit tilanteeseen, jossa kaikki orkesterit eivät enää pysty toimimaan.

Taidelaitosten merkitys paikkakunnan vireyteen, vetovoimaisuuteen ja talouteen on tunnustettu ja tutkimuksilla vahvistettu. Palvelutuotanto ja matkailu ovat yhteiskunnan harvoja kasvavia aloja ja ihmisillä on tarve ja oikeus saavutettavaan kulttuuriin. Orkesterien ja muiden taidelaitosten pitkäjänteistä, menestyksekästä, saavutettavaa ja vetovoimaista toimintaa ei tulisi tuhota lyhytnäköisellä kulttuuripolitiikalla.

Esitys vaikuttaa haitallisesti uusien, luovien toimintamuotojen kehittämiseen kulttuurin sekä työ-, koulu- ja muun arkielämän välillä. Kulttuurin hyvinvointivaikutusten parempi tunnistaminen on huomioitu Juha Sipilän hallitusohjelmassa ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset on selkeästi tunnistettu monissa valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti toteutetuissa hankkeissa. Kulttuurin harrastamisen on tutkitusti todettu vaikuttavan myös työhyvinvointiin. Samoin sosiaali- ja terveydenhuollossa erilaiset taidelähtöiset toimintamuodot ovat osoittaneet vaikuttavuutensa. Kulttuuritoiminnan toimintaedellytysten säilyminen tulisi ottaa huomioon rahoitusta uudistettaessa.

Lausunnon keskeinen sisältö:

•Koko ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö on uudistumassa, jolloin rahoitusjärjestelmä tulisi nähdä olennaisena osana ko. muutosta. Joka tapauksessa merkittävä – yli 10 % - leikkaus toteutettavaksi yhtenä varainhoitovuotena on kohtuuton, koska toiminta myös ammatillisessa koulutuksessa perustuu elokuussa alkavaan lukuvuosirytmiin. Lisäksi on ilmeistä, että kustannukset tulevat kasvamaan aiempaa nopeammin, jolloin reaalinen leikkaus tulee olemaan lähes 15 %. Vaarana on, että opetuksen saavutettavuus ja laatu heikkenevät koko maassa. Aiempien vuosien noin 3 %:n leikkaukset on voitu vielä sopeuttaa hallitusti.

•Aikuisten perusopetuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen läsnäolopohjaisesta suoritepohjaiseksi on kannatettavaa. Samaa koskee myös perusopetuksen valmistavaa opetusta. Sen sijaan valmistavan opetuksen korvausperusteen leikkaaminen jopa kolmanneksella on kohtuuttoman suuri. Valmistavan opetuksen järjestäminen kunnissa, joissa on runsaasti valmistavan opetuksen oppilaita, on ollut avokätisesti rahoitettua tähän asti.

•Eri taloudelliset ennustelaitokset arvioivat kustannusten nousun kiihtyvän ensi vuonna. Mikäli tämä toteutuu, aiheutuu useiden vuosien indeksien jäädyttämisestä merkittäviä säästöpaineita.

•Museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhintojen alentaminen vuosittain vuodesta 2017 esityksessä ehdotetulla tavalla heikentäisi merkittävästi museoiden, teattereiden ja orkestereiden toimintamahdollisuuksia

•Esitys ei rahoituslain 35 a § osalta tue Juha Sipilän hallitusohjelman linjauksia kulttuurin hyvinvointimahdollisuuksien paremmasta tunnistamisesta, taiteen hyvinvointivaikutusten tukemisesta yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa eikä edistä hallitusohjelmassa mainittua lastenkulttuurin valtakunnallisesti tasapuolista saatavuutta. Uudistus heikentäisi kulttuurin toimintaedellytyksiä kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämiseksi.