Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen, joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte ja suunnittelupäällikkö Lauri Jorasmaa 17.6.2016:

Turun kaupungin strategia jatkuu vuoteen 2040 ja Turun kaupunkiseudun rakennemalli vuoteen 2035. Myös kaupungin kärkihankkeet katsovat vahvasti tulevaisuuteen. Turun seudulla on kehitetty määrätietoisesti uutta seudullista joukkoliikennettä, Föliä. Kesällä 2014 toteutettu muutos toi suuria parannuksia lippujärjestelmään ja matkustajainformaatioon. Joukkoliikennejärjestelmän ydin – bussilinjasto – vaatii kuitenkin vielä kehittämistä ja muutoksia, jotta joukkoliikenteen kulkutapaosuutta sekä kaupunkiseudun viihtyisyyttä ja vetovoimaa saadaan kehitettyä kaupungin linjausten mukaisesti.

RUNKOBUSSIJÄRJESTELMÄN TAUSTA

Turun kaupunginvaltuusto on 14.12.2009 § 278 päättänyt, että Turun joukkoliikennejärjestelmäksi valitaan runkobussijärjestelmä. Myös kaupunginvaltuuston hyväksymässä ilmasto- ja ympäristöohjelmassa (kv 26.10.2009 § 239, Kaupunkikonsernin toimintaa ohjaavat tavoitteet) todettiin, että

-Seudullinen joukkoliikenneorganisaatio toimii v. 2012.

-Joukkoliikenne nopeutuu suhteessa henkilöautoliikenteeseen.

-Joukkoliikenne-etuuksien (liikennevalot ja kaistat) toteutus tehostuu 2010 alkaen.

-Joukkoliikenteen runkolinjasto on toteutettu kokonaisuudessaan vuoteen 2020 mennessä.

Valtuuston päätöksessä 14.12.2009 § 278 todetaan, että ”Ensi vaiheessa linjasto toteutetaan runkobussilinjastona siten, että ensimmäinen vaihe aloitetaan runkolinjojen edellyttämin pysäkki-, joukkoliikennekatu- ja etuusjärjestelyin. Linjojen valmistelu aloitetaan keväällä 2010 talousarvion puitteissa. Johdinautojen käyttömahdollisuus runkolinjastolle selvitetään. Raskaimmin kuormitetuille linjoille toteutetaan pikaraitiotie, kun sille on rahoitukselliset ja kaavalliset edellytykset sekä valtionrahoitus ja muiden seudun kuntien osuus toteutuksesta on sovittu. Pikaraitiotien toteuttaminen ja siihen liittyvä maankäytön kehittäminen ratkaistaan kaupunkiseudun rakennemallissa.”

Joukkoliikennetoimisto on aloittanut päätöksen toimeenpanemisen talousarvionsa puitteissa. Joukkoliikennetoimisto on yhdessä Raision kaupungin, Naantalin kaupungin, Liedon kunnan, Kaarinan kaupungin, Varsinais-Suomen Liiton ja ELY-keskuksen kanssa teettänyt runkobussilinjaston kehittämisohjelman vuosille 2012 – 2020 (liite 1). Työhön on osallistunut myös Turun kaupungin liikennesuunnittelu ja Kiinteistöliikelaitos. Työssä on suunniteltu vuoden 2020 runkobussilinjasto, sitä täydentävä linjasto sekä linjaston vaatimia pysäkki-, joukkoliikennekatu- ja etuusjärjestelyitä. Kehittämisohjelman laadinta on ollut valmistelutyötä eikä se ole ollut kaupunginhallituksen tai -valtuuston käsittelyssä.

Samaan aikaan kehittämisohjelman kanssa Turun kaupunkiseudulle on laadittu kaupunkirakenteen kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävä rakennemalli 2035 (liite 3), jonka tärkeimpänä tavoitteena ja tuloksena on löydetty yhteinen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin päälinjoista. Rakennemalli ohjaa kuntien tulevaa maankäytön suunnittelua yleispiirteisesti. Sitä on tarkoitus käyttää maakunta- ja yleiskaavoituksen lähtökohtana sekä niitä palvelevana maankäytön strategiaa kuvaavana perusselvityksenä.

Vuonna 2009 voimaan astuneen EU:n palvelusopimusasetuksen ja sitä täydentävän kansallisen joukkoliikennelain mahdollistamina Turun seudulle on perustettu seudullinen joukkoliikenneviranomainen, jonka toiminta on käynnistynyt kesällä 2014. Fölin perustaminen on sitonut huomattavan osan joukkoliikennetoimiston resursseista useaksi vuodeksi. Perustamisen aikana on toteutettu runkobussilinjaston kehittämissuunnitelmassa määriteltyjä kehittämistoimia siltä osin kuin se on ollut henkilö- ja talousresurssit huomioon ottaen mahdollista.

Runkobussilinjaston osa-alueet ja niiden valmistelutilanne

Runkolinjastolla tarkoitetaan asiakkaan kannalta ennen kaikkea matkustamisen sujuvuutta ja helppoutta. Runkobussilinjan ja sen pysäkkien on oltava helposti tunnistettavissa ja löydettävissä. Pysäkkien esteetön ja helppo saavutettavuus niin kävellen kuin pyörällä on varmistettava. Pyörä on voitava jättää turvallisesti pysäkkien yhteyteen. Matkustajan on voitava luottaa siihen, että bussi kulkee ruuhka-aikoina 7,5 - 10 minuutin välein ja päivälläkin 10 minuutin välein. Linjan tulee kulkea aamuvarhaisesta iltamyöhään. Bussin saapumisesta ja mahdollisista häiriöistä tulee saada ajantasaista informaatiota. Kaluston on oltava matalalattiaista, modernia ja ympäristöystävällistä. Bussin kulun on oltava joutuisaa. Vaihtamisen bussista toiseen on oltava helppoa.

Kehittämisohjelmassa on esitetty runkobussilinjasto ja sitä täydentävä linjasto. Lisäksi on esitetty useita kehittämistoimenpiteitä, joilla tuetaan runkobussilinjaston toteuttamista. Ohjelman keskeisimmät osat ja niiden toteuttamisvaiheet ovat seuraavat:

1. Runkobussilinjasto; vaatii tarkempaa suunnittelua

Runkobussilinjasto tukeutuu nykyisiin Turun alueen vahvimpiin joukkoliikennelinjoihin ja suunnitelmaa on myöhemmin päivitetty joukkoliikennetoimistossa (liite 2). Linjastoparannuksista on toteutettu vain osia (linja 18 vuorotarjonnan parannus, vuoroväli 7,5 minuuttia). Nykyisten linjojen myötä suuri osa runkobussilinjojen reiteistä on jo olemassa.

2. Täydentävä linjasto; vaatii tarkempaa suunnittelua

Täydentävä linjasto sisältää runkobussilinjaston ulkopuolelle jäävät linjat. Täydentävä linjasto vaatii lisäsuunnittelua ennen toteutusta, mutta koska myös se tukeutuu nykyiseen linjastoon, on suuri osa yhteyksistä olemassa.

3. Linjojen nopeuttamistoimenpiteet; vaatii tarkempaa suunnittelua

Suunnitelmassa on visioitu useita linjojen nopeuttamistoimenpiteitä.

•Joukkoliikennekatu- ja etuusjärjestelyt

Etuusjärjestelyjä ei ole toteutettu, koska suunnittelutaso ja vaikutusten arviointi eivät ole vielä riittäviä.

•Liikennevaloetuudet

Toteutettu järjestelmä, joka mahdollistaa satelliittipaikannukseen perustuvien etuuksien käyttämisen. Etuisuuksia ei ole vielä toteutettu, mutta järjestelmä on viimeistä hiomista vaille valmis. Lisäksi toteutus vaatii henkilöresurssin, joka toteuttaa etuudet käytännössä ja suorittaa tarkemman vaikutusten arvioinnin.

•Pysäkkien karsiminen

Pysäkkejä ei ole runkobussilinjoilta karsittu. Pelkkä pysäkkien karsiminen olisi heikennys nykyiseen nähden, ellei muita nopeuttamistoimia saada samalla toteutettua.

4. Kaluston kehittäminen; pääosin valmis

Joukkoliikenteen kalusto täyttää suunnitelman tavoitteet ja on matalalattiaista, ilmastoitua ja päästötasoltaan alhaista. Linjan 1 sähköistäminen on parhaillaan käynnissä ja sähkötekniikan myötä kalusto muuttuu hiljaiseksi sekä paikallisesti täysin päästöttömäksi.

5. Brändi; pääosin valmis

Fölille on luotu vahva ja näkyvä brändi, joka näkyy kalustossa ja kaikessa toiminnassa.

6. Reaaliaikainen matkustajainformaatio; pohjatyö tehty, vaatii lisätyötä

Uuden lippu- ja maksujärjestelmän myötä joukkoliikenteessä tullaan ottamaan käyttöön suunnitelmaa laajemmat sähköiset informaatiopalvelut. Satelliittipaikannukseen perustuva järjestelmä on jo olemassa ja suuri osa palveluista on toteutettu. Järjestelmä kerää valtavan määrän tietoa bussien liikkumisesta ja tuota tietomäärää tulisi pystyä hyödyntämään nykyistä paremmin.

7. Luotettavuus; pohjatyö tehty, vaatii lisätyötä

Satelliittipaikannukseen perustuva järjestelmä antaa keinot seurata joukkoliikenteen luotettavuutta. Järjestelmä ei toistaiseksi mahdollista aikataulujen suunnittelua niin, että paikannusdataa kyettäisiin käyttämään hyödyksi. Järjestelmä kerää valtavan määrän tietoa bussien liikkumisesta, ja tuota tietomäärää pitäisi pystyä hyödyntämään nykyistä paremmin.

8. Esteettömyys, laatupysäkit ja pyöräparkit; pohjatyö tehty, vaatii lisätyötä

Turun bussikalusto on matalalattiaista ja siltä osin runkolinjaston vaatimukset esteettömyydestä on toteutettu. Pysäkkejä ja pyöräparkkeja on toteutettu erikseen varattujen määrärahojen puitteissa. Vuodelle 2016 on varattu 200.000 euroa (kiinteistöliikelaitos), joka käytetään pysäkkien kehittämiseen.

Kehittämislinjausten perusta

Joukkoliikenteen kehittämislinjausten tulee perustua runkolinjastoon. Linjauksia tulee tarkentaa, ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon laajemmin mm:

1.Turun kaupungin kärkihankkeet

a)Kaupunkikeskustan elinvoiman turvaaminen ja uudistaminen

b)Kampus- ja tiedepuistoalueen kehittäminen Kupittaan suunnalla

c)Palvelujen digitalisoituminen

2.Kaupunkiseudun rakennemalli 2035 – MAL-sopimus

3.Turun kaupungin strategiset tavoitteet

4.Suomen Hallituksen kärkihanke ” Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön rakentaminen” - Liikkuminen palveluna

5.Linjastorakenteen selkeyttäminen

6.Kehärunkolinjan tuomat mahdollisuudet

7.Palvelulinjojen uudistaminen ja markkinaehtoisen liikenteen toimintaedellytysten parantaminen

1. Turun kaupungin kärkihankkeet

Turun kaupungin kärkihankkeet määrittävät joukkoliikenteen tulevaisuuden suuntaa. Joukkoliikenne tarjoaa keinot toteuttaa tai tukea Turun kaupungin kärkihankkeita. Turun kaupungin kärkihankkeiden huomioiminen tarkoittaa mm. seuraavaa:

Kaupunkikeskustan elinvoiman turvaaminen ja uudistaminen

Turun keskustaa ja kauppatorin ympäristöä halutaan kehittää elävämmäksi ja viihtyisämmäksi. Turun uusi kauppatori, www.turku.fi 1.3.2016:

”Katutilojen ja Kauppatorin uudistaminen on lähtölaukaus Turun nykyistä elävämmälle keskustalle. Uudistuksen jälkeen Turussa on Suomen upein kävely-, pyöräily- ja oleilukeskusta, mikä luo hyvät edellytykset kaupungin tulevaisuudelle.”

”Kauppatorin ja sen lähiympäristön uudistamisen tavoitteena on parantaa keskustan viihtyisyyttä, lisätä alueen kaupallista toimeliaisuutta ja luoda kokonaan uusia julkisen tilan käyttömahdollisuuksia. Muutokset edellyttävät Kauppatorin ja sen lähiympäristön rauhoittamista yksityisautoilulta.”

Kaupunkiseudun rakennemalli 2035:ssa todetaan, että

”Turun keskustassa ja sen sisääntuloväylillä katuverkon kapasiteettia ei ole mahdollista enää merkittävästi lisätä ja autoliikenteen kasvu tulee ruuhkauttamaan niitä entisestään. Liikenteen toimivuus ja keskustan hyvä saavutettavuus kaikilla kulkutavoilla – myös autolla – voidaan turvata vain, jos ruuhkautumista onnistutaan hillitsemään lisäämällä jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen suosiota.”

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on todennut kauppatorin uudistamista koskevassa lausunnossaan mm. seuraavaa:

”Joukkoliikenteen merkitys keskustan elinvoimaisuudelle on merkittävä. Keskustassa asioivista noin 30 % liikkuu joukkoliikenteellä ja Kauppatorin pysäkeillä tapahtuu noin 22 000 nousua päivässä. Päälle 8 miljoonaa nousua vuodessa Kauppatorilta tarkoittaa, että joukkoliikenteen toimintaedellytykset kaupungin ytimessä tulee varmistaa myös tulevaisuudessa. Hyvin toimiva joukkoliikenne on elinehto elävälle keskustalle.

Turun keskustan ja Kauppatorin kehittäminen on koko Turun seudun tulevaisuuden kannalta elintärkeää. Joukkoliikenteellä on paljon annettavaa keskustan kehittämiselle ja se voi helposti mukautua keskustan kehittämisen tarpeisiin. Joukkoliikenne tarjoaa jo nyt mahtavan voimavaran ihmisten liikuttamiseksi Varsinais-Suomen keskustaan. Kehittämällä joukkoliikennettä kehitetään keskustaa.”

Joukkoliikenne on aito keino kehittää keskustaa. Keskustan kaupan elinehto on torille tuleva joukkoliikenne. Keskustan tulee olla tavoitettavissa nopeasti ja vaivattomasti kaikkialta Turusta. Joukkoliikenteen runkolinjojen nopeuttaminen ja kehittäminen on edellytys sille, että Turun keskusta kehittyy elävämmäksi ja sen saavutettavuus myös autolla säilyy hyvänä tulevaisuudessa.

Joukkoliikenne kykenee toteuttamaan myös tavoitetta keskustan viihtyisyydestä. Turun sisäistä linjaa 1 ollaan sähköistämässä vuoden 2017 kuluessa. Sähkötekniikka on tällä hetkellä bussiliikenteessä käytössä olevista käyttövoimista ainoa, joka on paikallisesti täysin päästötöntä. Sähköbussit ovat käytännössä myös lähes äänettömiä. Sähkötekniikka tukee kaupungin tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2040. Työ sähköisen joukkoliikenteen toimintamallien selvittämiseksi on käynnistetty. Työn tavoitteena on saada merkittävä osa Turun seudun joukkoliikenteestä sähköistettyä tulevaisuudessa. Ensimmäisessä vaiheessa tultaneen sähköistämään tiheimmin liikennöidyt linjat, käytännössä runkolinjat. Hyvin suunniteltu joukkoliikennejärjestelmä tekisi kauppatorille suuntautuvasta joukkoliikenteestä päästötöntä ja melutonta.

Mahdollista bussien aiheuttamaa haittaa Kauppatorilla kyetään pienentämään lyhentämällä sitä aikaa, jonka bussit viipyvät torin ympäristössä. Nykyään bussit seisovat torilla tasaamassa aikaa. Tähän on kaksi keskeistä syytä. Nykyisestä linjastorakenteesta johtuen keskustaan tulee useita linjoja, joilla on harva vuoroväli. Jotta vaihtoyhteydet toimisivat kaikilla linjoilla, joudutaan torin lähtöaikojen suunnittelussa varmistamaan riittävät vaihtoajat. Lisäksi nykyisillä runkoyhteyksillä ei ole riittäviä etuuksia, jolloin linjasivujen kestoa on vaikea arvioida. Joukkoliikennekaistoilla ja vahvoilla liikennevaloetuuksilla runkobussilinjojen ennakoitavuus etenkin ruuhka-aikaan paranee, mikä vähentää tarvetta ajantasaukselle. Bussien odotusaikojen aiheuttama haitta kauppatorilla kyetään poistamaan ainoastaan toteuttamalla voimakkaat joukkoliikenteen etuudet ja digitaalinen joukkoliikenteen ohjaus.

Kauppatorin suunnitelmissa todetaan, että nykyisen joukkoliikennejärjestelmän heikkous on kolmen korttelin alueelle levinneet linja-autopysäkit Kauppatorin alueella. Suunnitelmissa on kuitenkin laajennettu nykyistä pysäkkialuetta eli pidennetty kävelymatkoja pysäkiltä toiselle. Vaihtomatkoja tulee helpottaa digitalisaatiota hyödyntäen. Oikein suunnitellussa joukkoliikennejärjestelmässä kohtaavat digitalisaation hyödyt, joukkoliikenteen etuudet sekä Turun kaupunkiseudun liikennekeskuksen osaaminen. Kaikkien osatekijöiden saumaton yhteistyö on edellytys sille, että lopputulos on kauppatorin kannalta paras mahdollinen.

Kampus- ja tiedepuistoalueen kehittäminen Kupittaan suunnalla

Kampus- ja tiedepuistoalueen kehittämisellä Kupittaan suunnalla on merkittävä vaikutus joukkoliikennejärjestelmän kehittämiseen. Alueen kehittäminen on kirjattu vahvasti MAL-sopimukseen ja sen kautta eri tahot ovat sitoutuneet yhteistyöhön.

Kupittaan asema on liikenteellinen solmukohta, jossa yhdistyvät paikallinen, seudullinen ja valtakunnallinen joukkoliikenne. Asema sijaitsee kaupunkiseudun merkittävimmällä tiede- ja tutkimusalan työpaikka-alueella yliopiston, laajenevan keskussairaalan ja kehittyvän Kampus-tiedepuistoalueen tuntumassa. Kokonaisuutena Kupittaan-Itäharjun alue on kaupunkiseudun merkittävin keskustahakuisten työpaikkojen kasvualue ja jalankulkukaupungin läntinen laajenemissuunta. Tiiviisti rakennetulla Kupittaan alueella joukkoliikenne, kävely ja pyöräily ovat tärkeitä liikkumistapoja. Alueen ja aseman pysäköintiratkaisuilla on lisäksi iso merkitys asiakasliikenteen ja joukkoliikenteen matkaketjuille.

Turun kaupungin EU-hankeohjelmaan kuuluva Civitas Eccentric -hankehakemus on hyväksytty esitetyn mukaisesti. Muita konsortioon kuuluvia kaupunkeja ovat Madrid, Munchen, Tukholma ja Ruse. Lisäksi hankkeessa on mukana merkittävä määrä paikallisia yhteistyöpartnereita. Neljän vuoden hankkeessa tullaan toteuttamaan uusia keinoja kaupunkiliikkumiseen. Hanke kytkeytyy oleellisesti myös Kupittaan alueen kehittämiseen ja monia sen sisältämiä kehitysaihioita tullaan toteuttamaan ensivaiheessa juuri Kupittaalla. Eccentric-hankkeen kokonaisbudjetti on Turussa noin 2,5 M€.

Turun toteutettavia toimenpiteitä ovat:

-Asukkaiden osallistaminen: liikkumisbarometri ja liityntäpysäköintisuunnitelmat

-Laboratorioalue Kupittaalla

-MaaS palveluiden kehittäminen ja lippujärjestelmien integrointi

-Yhteiskäyttöpyöräkokeilu ja yhteiskäyttöautojen käytön edistäminen

-Kävelyn ja pyöräilyn turvallisuuden edistäminen

-Sähköbussi Turun linjalle 1

-Turun kaupungin autokannan sähköistäminen ja sähköisen liikkumisen edistäminen

-Biokaasun käytön edistäminen tavarakuljetuksissa

Palvelujen digitalisoituminen – digitaalinen asiointi

Turun kaupungille palvelujen digitalisoiminen on yksi keskeisimmistä hankkeista. Samaa se on myös Suomen valtiolle, jonka yksi kärkihankkeista on ”Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön rakentaminen”. Liikennesektorilla valtion kärkihanke toteutetaan Liikennekaaren avulla. Liikennekaari on Liikenne- ja viestintäministeriön lakipaketti, joka kerää yhteen ja uudistaa henkilö- ja tavaraliikennettä koskevat säädökset. Liikennekaarella ehdotetaan avattavaksi liikkumispalveluja koskevat olennaiset tiedot ja säädettäväksi lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuudesta.

Liikennekaaren keskeisimpiä vaatimuksia joukkoliikenteen järjestäjille ovat: avoimien rajapintojen toteutus, digitalisaation hyödyntäminen, taustapohjainen lippujärjestelmä sekä matkaketjujen mahdollistaminen. Viranomaisen tulee mahdollisuuksien mukaan antaa tilaa myös markkinaehtoiselle liikenteelle.

Föli on digitalisaatiossa liikennesektorin edelläkävijä. Osaltaan Liikennekaaressa vaadittavat kohdat on jo Turussa toteutettu ja myös Liikennekaaren esittelytekstissä Föli nostetaan esiin esimerkkinä, taustajärjestelmäpohjaisen lippujärjestelmän toteuttajana, jollaista ei ole vielä muualla Suomessa. Digitalisaation avulla Föli tarjoaa jo nyt valtavan määrän palveluita asiakkaille, elinkeinoelämälle ja kaikille muille niitä tarvitseville tahoille. Vaikka digitalisaatiota hyödynnetään jo nyt edelläkävijän statuksen arvoisesti, ollaan kehitystyössä vasta alkutekijöissään. Digitalisaation mahdollisuudet ovat loputtomat ja sen tuleekin olla merkittävässä roolissa joukkoliikennejärjestelmän kehittämisessä.

2. Kaupunkiseudun rakennemalli 2035 – MAL-sopimus 2016-2019

MAL-sopimuksella Valtio, Turun seudun kunnat ja ELY-keskus sitoutuvat toteuttamaan Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman 2035 mukaisia tavoitteita vuosina 2016 - 2019. MAL-sopimusluonnoksessa todetaan, että:

”Joukkoliikenteen pääsuunnilla ja raitiotieliikenteen valmisteluvaiheena jatketaan runkobussilinjaston toteuttamista. Seudullinen joukkoliikenneviranomainen toteuttaa runkobussilinjaston liikennöinnin vuoteen 2020 mennessä. ELY-keskus, kunnat ja seudullinen joukkoliikenneviranomainen kehittävät runkolinjaston matkustajainformaatiota ja liikennepalveluita, sekä toteuttavat runkolinjastoon liittyviä infrastruktuurin parannustoimia ja älykästä liikenteen ohjausta.”

3. Turun kaupungin strategiset tavoitteet

Joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen on kaupungin strategisten tavoitteiden mukaista. Strategisia tavoitteita ovat mm.

”Turku uudistuu ja kasvaa tulevina vuosina rohkeasti, keskeisinä tavoitteinaan kaupunkilaisten hyvinvoinnin sekä vireän elinkeinoelämän edistäminen kestävällä tavalla. Turku haluaa samalla kantaa vastuunsa koko kaupunkiseudun kilpailukyvystä ja menestyksestä. Haluamme, että koko kaupunkiseutu pystyy tarjoamaan asukkailleen ja yrityksilleen toimivat palvelut tulevaisuudessakin.

Turku kasvaa kestävästi.

Turkulaisten arki on sujuvaa. Liikkuminen on helppoa niin kävellen, pyörällä kuin joukkoliikenteelläkin. Eheä kaupunkirakenne, onnistuneet liikenneratkaisut ja kaupunginosien tarjoamat palvelut vähentävät liikkumisen tarvetta, säästävät aikaa ja ovat samalla ympäristön kannalta kestäviä ja entistä vähäpäästöisempiä. Eri liikennemuotojen yhteensopivuutta tuetaan ja joukkoliikennettä kehitetään seudullisesta näkökulmasta. Kävelyn ja pyöräilyn kasvua liikkumismuotona edistetään kaupunkisuunnittelussa. Digitaalisia itsepalvelumahdollisuuksia lisäämällä vähennetään palveluiden käyttöön liittyvää liikkumistarvetta.

Turku tavoittelee vuoteen 2040 mennessä hiilineutraaliutta, jota kohti edetään kunnianhimoisilla ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä. Energiatehokas ja resurssiviisas toimintatapa ulotetaan kaikkeen toimintaan. Uusiutuvien energiamuotojen osuutta kasvatetaan ja energiajärjestelmän älykkyyttä kehitetään. Ympäristönsuojelu on Turulle tärkeää ja Turku toimii aktiivisesti erityisesti Itämeren ja Saaristomeren suojelussa.”

Joukkoliikenne on tärkeä työkalu kaupunkiseudun kilpailukyvyn ja menestyksen varmistamisessa. Sitä on myös kehitetty jo pitkään seudullisesta näkökulmasta ja se on oleellinen osa jokaisessa onnistuneessa järjestelmätason liikenneratkaisussa. Joukkoliikenne on päästöttömyyden etulinjassa suunnan näyttäjänä.

4. Suomen Hallituksen kärkihanke ” Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön rakentaminen” – liikkuminen palveluna

Yksi digitalisaation puhutuimmista mahdollisuuksista on liikkuminen palveluna – MaaS, joka tulee sanoista Mobility as a Service. Liikkuminen palveluna tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että matkustaja saa tarvitsemansa palvelut helposti ovelta ovelle yhdellä maksulla ja lipulla. Eri liikennemuodot toimivat saumattomasti yhdessä, ja matkan aikanakin suunnitelmaa voi muuttaa, sillä tieto liikkuu sujuvasti yli liikennemuotovaihdosten.

Ideaalitilanteessa MaaS on siis liikennepalvelu joka takaa kaiken liikkumisen. Civitas Eccentric-hankkeessa MaaS on merkittävässä roolissa ja Turku MaaS-työpaketin vetäjä ja vastuutaho.

Toimivan digitaalisen toimintaympäristön lisäksi MaaS tarvitsee Turussa toimiakseen:

1.Toimivan ja kattavan joukkoliikenteen = FöLI

2.Toimivia vaihtopaikkoja liikennemuodosta toiseen

-Pilot kohteena hankkeessa Kupittaa (juna, kaukoliikenne linja-auto, FöLI, yhteiskäyttöautot/auton vuokraus sekä yhteiskäyttöpyörät).

3.Liityntäpysäköintiä sekä mahdollisia priorisoituja pysäköintipaikkoja yhteiskäyttöautoille

-Huomioitava mahdolliset latauspaikat sähköajoneuvoille

4.Uusia liikkumisratkaisuja alueille, joilla ei kysyntää yhteiskäyttöautoille tai riittävää potentiaalia kattavalla bussiliikenteelle

-Last mile services (esim. liityntätaksi)

5.Matkailua tukevat liikkumisratkaisut Turun Saaristoon

-Uudet palvelukonseptit

-Palvelutietojen ja mahdollisten palvelumaksujen kytkeminen muihin joukkoliikenteen ratkaisuihin

Föli on Turun seudun MaaS-palveluiden perusta. Luomalla toimiva runkobussiverkosto ja selkeyttämällä linjaston eri tasot luodaan tulevaisuuden liikennejärjestelmän perusta. Tulevaisuus tuo uusia mahdollisuuksia paremman joukkoliikenteen järjestämiseksi ja vielä ei tiedetä, missä määrin uudet lisäpalvelut ovat markkinaehtoisia. Selvää kuitenkin on, että Turun seudun joukkoliikennejärjestelmää tulee määrätietoisesti kehittää Föli edellä.

5. Linjastorakenteen selkeyttäminen

Runkobussien kehittämisohjelmassa on suunniteltu runkobussilinjasto ja sitä täydentävä linjasto. Täydentävän linjaston linjoista voidaan erotella eri linjatyyppejä. Näiden linjatyyppien tarkoitusta tulee täsmentää, jotta koko joukkoliikenteen linjasto saadaan suunniteltua tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Samalla tulee hyödyntää vaihtoihin perustuvan linjaston ominaisuuksia, jollainen Turun seudun linjasto pohjimmiltaan tällä hetkellä on. Linjastosta voidaan erottaa seuraavat linjatasot ja tarkoitukset:

1. Runkobussilinjasto

•Toimii koko järjestelmän selkärankana

•Tarjoaa realistisen vaihtoehdon omalle autolle työmatkoilla

•Selkeä, nopea ja helppo tapa saavuttaa koko kaupunki

•Kattaa kaupungin suurimmat asuinalueet, työpaikka-alueet ja muut keskittymät

•Tiheä vuoroväli – alle 10 minuuttia

•Nopeat yhteydet – voimakkaat etuudet

•Hyvät palveluajat – aikaisesta aamusta myöhäiseen iltaan

•Kävelymatka pysäkille saa olla pidempi – hyvän palvelun luo ollaan valmiita kävelemään

•Suuri kapasiteetti kuljettaa matkustajia

2. Syöttölinjasto

•Tarkoituksena tuoda ihmiset asuinalueilta runkobussien palvelun piiriin

•Nopeat yhteydet runkolinjastoon

•Lyhyet vaihtoajat

3. Palvelulinjasto

•Täydentää linjastoa

•Esteettömyys, palvelu ja kiireettömyys korostuvat

•Tarjoaa oman alueen palvelut yhdellä linjalla, ilman vaihtoa

•Palveluajat ruuhka-aikojen ulkopuolella

-Kustannustehokas kaluston hyödyntäminen (hyödynnetään esim. samaa kalustoa, joka on käytössä ruuhka-aikaan toisaalla)

-Ohjaa liikkumista hiljaiseen aikaan, jos matkustajan ei ole pakko liikkua ruuhka-aikaan

4. Kutsuliikenne, liikkuminen palveluna ym. konseptit

•Täydentää joukkoliikennepalvelut alueille, joita muu linjasto ei tavoita

5. Seutulinjat, koululaislinjat, räätälöidyt työyhteydet

•Linjat, joita ei voida käyttää tukemaan vaihdollista linjastoa, koska vuorot ovat joko niin täynnä matkustajia, ettei niihin/niistä voida syöttää tai jotka on suunniteltu erikoistarpeeseen.

6. Kehärunkolinjan tuomat mahdollisuudet

Eri alueiden saavutettavuus joukkoliikenteellä perustuu bussista toiseen tehtäviin vaihtoihin (liite 4). Tällä hetkellä linjaston ainoa tehokas vaihtopaikka on kauppatori ja tulevaisuudessa mahdollisesti lisäksi Matkakeskus ja Kupittaan asema

Runkolinjaston toimintaa voitaisiin kehittää oleellisesti perustamalla kehärunkolinja. Luomalla suunniteltua runkobussilinjastoa tukeva kehärunkolinja ja tekemällä vaihtaminen runkolinjalta toiselle helpoksi luotaisiin edellytykset keskustan rauhoittamiselle, uusien joukkoliikenneyhteyksien syntymiselle ja sitä kautta joukkoliikenteen matkustajamäärien kasvulle. Kehärunkolinja parantaisi oleellisesti kaupungin eri osien tavoitettavuutta joukkoliikenteellä.

7. Palvelulinjojen uudistaminen ja markkinaehtoisen liikenteen toimintaedellytysten parantaminen

Tulevaisuuden liikenne on älykästä ja kustannustehokasta. Muihin joukkoliikenteen linjoihin verrattaessa nykyiset palvelulinjat ovat tehottomia ja kalliita. Matkamäärä on vähentynyt, vaikka ikääntyneiden ihmisten määrä ja tarpeet ovat kasvaneet. Palvelulinjat ja palvelutarjonta tulee uudelleen arvioida siten, että ikääntyneille tai liikuntarajoitteisille henkilöille tarjottava palvelu täyttää palvelutarpeen. Tarvittaessa nykyiset palvelulinjat tulee lakkauttaa ja etsiä uusia ratkaisuja.

Linjaston kehittämisessä on avattava ovi uusille mahdollisuuksille. Myös markkinaehtoinen liikenne on varteenotettava vaihtoehto kaupungin massaliikenteen ulkopuolella.

Runkolinjaston toteuttaminen kaupungin ja valtion linjausten perusteella

Huomioimalla edellä mainitut seikat ja toteuttamalla toimiva joukkoliikenteen runkobussilinjasto joukkoliikenne vastaa 2020-luvulla kaupungin tavoitteisiin ja strategiaan. Joukkoliikenne palvelee kaikkien turkulaisten matkustustarpeita ja tarjoaa hyvän vaihtoehdon oman auton käytölle. Föli on äänetön, päästötön ja luonnollinen osa elävää ja viihtyisää kaupunkia.

Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan runkobussilinjasto tulee toteuttaa vuoteen 2020 mennessä. Valtuuston päätöksessä ei ole resursoitu runkobussilinjaston suunnittelua. Ehdotettava toteutusaikataulu sekä resurssitarpeet ovat seuraavat:

Runkolinjastoprojektiin tarvitaan lisäresursseja linjaston suunnitteluun sekä liikennevaloetuuksien toteutukseen ja vaikutusten arviointiin. Tämä resurssi hyödyttää koko kaupunkiseutua ja on edellytys uudistuksen toteutumiselle.

Ajo-aikojen seuranta-ohjelma

Arvioitu kustannus enintään 100 000 euroa. Tultaneen hankkimaan joukkoliikenteen vuoden 2017 investointirahoista (ei vaadi erillismäärärahaa joukkoliikenteen vuosittaisen maksu- ja informaatioinvestoinnin päälle).

-Joukkoliikenteen uusi lippu- ja maksujärjestelmä kerää tietoa bussien kulkemisesta satelliittipaikannuksen avulla. Toistaiseksi ei ole käytössä työkalua jolla tuota dataa kyettäisiin täydellisesti hyödyntämään joukkoliikenteen suunnittelussa tai vaikutusten arvioinnissa.

-Investointi hyödyttää koko kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmää.

Joukkoliikennekatu- ja etuusjärjestelyt

Lähtökohtaisesti tutkitaan mahdollisuudet selvittää fyysisten joukkoliikenne-etuuksien vaikutuksia raitiotien jatkoselvityksen yhteydessä. Projekteista löytyy synergiahyötyjä. Looginen ensimmäinen askel olisi toteuttaa etuusjärjestely runkobussiosuudelle, mikä palvelisi jatkossa myös mahdollista raitiotietä. Kehittämisohjelmassa on arvioitu etuuksien kustannukseksi yhteensä noin 7,1 M€. Tämä kustannus ei sisälly nykyisiin talousarviosummiin ja vaatii tarkentamista suunnittelun edetessä.

-Joukkoliikennekatu- ja etuusjärjestelyt hyödyttävät koko kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmää.

Linjastouudistus

Runkobussilinjaston on arvioitu lisäävän matkustajamääriä siten, että lisääntyneet liikennöintikustannukset kyetään kattamaan lipputuloilla. Käyttäjämäärät eivät kuitenkaan lisäänny, ellei liikennettä ensin lisätä. Kustannukset tarkentuvat myöhemmässä suunnittelun vaiheessa, mutta runkobussien kehittämisohjelmassa on arvioitu alustavasti liikenteen lisähinnaksi noin 1,7 M€. Tämän lisäksi kehärunkolinjan liikennöinnin kustannukseksi on arvioitu noin 2,5 M€.

Aikataulu

Kaupunginvaltuuston päätös sitoo kaupunkia toteuttamaan runkobussilinjaston vuoteen 2020 mennessä. Useat peräkkäiset muutokset linjastossa saattaisivat kuitenkin aiheuttaa matkustajille epävarmuutta ja uudistaminen tulisikin toteuttaa keskeisiltä osiltaan yhdellä kertaa. Kaupunginhallitukselle esitetäänkin, että varsinainen linjastorakenne uudistetaan kertaratkaisuna vuonna 2020.

Runkolinjastohankkeen toteutussuunnitelma tulisi kuitenkin laatia jo vuoden 2016 loppuun mennessä siten, että tarvittavat investoinnit voidaan ohjelmoida kaupungin investointiohjelmaan. Myös linjastosuunnittelun tulisi käynnistyä välittömästi siten, että linjastouudistus perustuu Kauppatorin kautta kulkeviin runkolinjoihin ja keskustan ulkopuolelle toteutettavaan kehärunkolinjaan sekä täydentävä linjasto perustuu entistä enemmän syöttöyhteyksiin. Laskelma liikennöinnin lisäämisestä aiheutuvista kustannuksista tulee saattaa kaupunginhallituksen käsittelyyn vuoden 2018 loppuun mennessä.

Joukkoliikennekadut, muut etuusjärjestelyt sekä liikennevaloetuudet toteutetaan hyväksyttyyn toteuttamissuunnitelmaan perustuen vaiheittain taloussuunnitelmakaudella 2017 – 2020 talousarvion puitteissa. Esitetty toteuttamisaikataulu tukee kaupunginvaltuuston alkuperäistä päätöstä runkolinjaston toteuttamisesta.