Muutosjohtaja Antti Parpo ja erityisasiantuntija Pasi Ahola:

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne perustuu kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin. Kaikkien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaisivat itsehallintoalueet, joiden päätöksenteko kuuluisi vaaleilla valituille valtuustoille.

Hallitusohjelman mukaan uudistus etenisi vaiheittain. Ensin uudistettaisiin sote-palvelurakenne siten, että kaikista palveluista muodostuu eheä kokonaisuus, jota johdetaan alueittain. Hallitusohjelman mukaan itsehallintoalueita olisi yhteensä enintään 19.

Hallitus linjasi 20.10.2015, että kunnilla ei voi jatkossa olla merkittävää vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Tulevien itsehallintoalueiden rahoitus valmistellaan ensisijaisesti valtion rahoitusvastuun pohjalta. Lisäksi hallitus linjasi, että vaihtoehtoisesti selvitetään myös mallia, joka perustuisi osittain itsehallintoalueiden omaan verotusoikeuteen.

Hallitus sopi 7.11.2015 sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen periaatteista ja alueiden määrästä siten, että itsehallintoalueita perustetaan 18 ja niiden pohjana ovat nykyiset maakunnat. Sosiaali- ja terveyspalveluja järjestetään 15 alueen puitteissa.

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö pyysivät mm. Manner-Suomen kunnilta ja kuntayhtymiltä lausunnot hallituksen 20.10.2015 ja 7.11.2015 linjauksista. Kuntia pyydettiin lausunnossaan ottamaan kantaa siihen, minkä maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kunta katsoo kuuluvansa.

Turun kaupunginvaltuusto päätti lausua (Kv 25.1.2016 § 8), että Turun kaupungin tulee kuulua Varsinais-Suomen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen. Lisäksi kaupunginvaltuusto totesi, että sote-palveluiden järjestäminen maakuntia suuremmalla alueella olisi perusteltua.

Lisäksi Turun kaupunginhallitus lausui (Kh 1.2.2016 § 13) hallituksen linjauksista mm. seuraavaa:

• Kuntaa suuremmilla itsehallintoalueilla on oltava riittävä väestöpohja ja taloudellinen kantokyky, jotta ne pystyvät vastaamaan niille annettavien tehtävien järjestämisestä.
• Uudistuksessa tulee huomioida alueiden perustamisen vaikutukset kansallisen kilpailukyvyn edistämiseen. Parhaiten tämä toteutuu muodostamalla taloudellisesti kantokykyisiä alueita ja kiinnittämällä huomio itsehallintoalueiden ja alueen keskuskaupungin väliseen työnjakoon ja yhteistyöhön, mikä tulee sisällyttää lainsäädännön velvoitteisiin.
• Suurten kaupunkien roolia osana itsehallintoalueita tulee edelleen tarkentaa.
• Enimmillään viisi itsehallintoaluetta on sopiva määrä vastaamaan yliopistosairaaloiden ylläpidosta ja vaativimpien erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palveluiden tuottamisesta.
• Suurten kaupunkien näkökulmasta itsehallintoalueiden on oltava merkittävästi suurempia, jotta uudistus toisi merkittävää parannusta nykyiseen rakenteeseen verrattuna. Suurten kaupunkien väestöpohja ja palveluvolyymit mahdollistavat jo nyt sekä sote-palveluiden että muiden palveluiden laajan integroimisen asukas- ja asiakaslähtöisesti.
• Nykyiseen maakuntajakoon perustuvat itsehallintoalueet ovat sote-palveluiden järjestämisessä ja erityisesti yliopistosairaalan toiminnan järjestämisessä riippuvaisia toisista itsehallintoalueista. Läntistä rannikkoaluetta sekä niillä sijaitsevia kuntia yhdistävät myös kaksikielisyys, kulttuuritausta sekä laaja saaristoalue. Palveluiden saatavuus molemmilla kotimaisilla kielillä on otettava huomioon alue- ja järjestämislinjauksia tehtäessä.
• Sote-uudistus on jo sellaisenaan niin suuri rakenteellinen uudistus, että sen läpivientiä ei tule vaarantaa muihin toimialoihin liittyvillä työnjaollisilla ja rakenteellisilla muutoksilla samanaikaisesti.
• Uudistukseen liittyvän rahoitusjärjestelmän epäselvyyksien takia kunnilta on kysyttävä erikseen lausuntoa esitettävästä rahoitusmallista, kun suunniteltu malli tarkentuu.

Hallitus sopi 5.4.2016 sote-uudistusta tarkentavat linjaukset. Linjauksissa sovittiin mm., että perustetaan 18 maakuntaa (itsehallintoaluetta), joilla on sote-järjestämisvastuu ja rahoitusvastuu sekä viisi yhteistyöaluetta nykyisten erva-alueiden pohjalta; sote-järjestämistä ja maakuntia koskeva lainsäädäntö valmistellaan valtion rahoitusmallin pohjalta; luodaan valinnanvapauslainsäädäntö, jonka perusteella palvelun käyttäjä valitsee itse julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan; maakunnat erottavat järjestämisen ja tuotannon eri organisaatioihin (oikeushenkilöihin).

Hallituksen 5.4.2016 tekemien linjausten mukaan sote-järjestämislaki ja maakuntalaki lähetettäisiin lausuntokierrokselle touko-kesäkuussa 2016. On odotettavissa, että aikataulu siirtyy siten, että lakiluonnosten lausuntokierros alkaa vasta kesän jälkeen syksyllä 2016. Vaikuttavan lausuntoprosessin aikaansaamiseksi olisi tarkoituksenmukaista, että myös lakiluonnos monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta olisi lausujien saatavilla kun sote-järjestämislaista lausutaan.

On odotettavissa, että lausunnoille lähetettävä sote-järjestämislakiluonnos ei vastaa joiltain keskeisiltä osin Turun kaupunginhallituksen 1.2.2016 lausumia näkemyksiä. Tästä huolimatta Turun kaupunki on alueen kuntien ja kuntayhtymien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen katsonut tarpeelliseksi käynnistää sote-uudistuksen alueellisen valmistelun. Kaupunki on perustanut muutosjohtajan määräaikaisen viran, johon on valittu valtiotieteiden tohtori Antti Parpo 1.2.2016 alkaen.

Muutosjohtaja kantaa kokonaisvastuun sote-uudistuksen konkreettisesta valmistelusta. Muutosjohtaja ohjaa ja johtaa johtavien viranhaltijoiden kokouksen ja poliittisen ohjausryhmän alaisuudessa alatyöryhmien työskentelyä sekä valmistelee ja esittelee sote-uudistusta koskevat asiat johtavien viranhaltijoiden kokoukselle ja poliittiselle ohjausryhmälle. Muutosjohtaja edustaa aluetta ja alueellista valmistelua kansallisissa ministeriöiden tai muiden tahojen koolle kutsumissa sote-uudistusta koskevissa kokouksissa.

Varsinais-Suomen kuntakokous on käsitellyt aluehallintouudistukseen liittyvää sote-uudistusta 26.5.2016 pitämässään kokouksessa. Kuntakokous päätti johtavien viranhaltijoiden kokouksen valmistelun perusteella esittää kunnille, että kunnat mm. hyväksyvät sote-uudistuksen projektisuunnitelman.

Kuntakokouksen päätösten johdosta Varsinais-Suomen liitto on lähettänyt kuntiin käsiteltäväksi liitteenä ja oheismateriaalina olevan materiaalin, joista sote-uudistuksen projektisuunnitelmaa Varsinais-Suomen kuntakokous esittää kunnissa hyväksyttäväksi. Muu materiaali on toimitettu kuntiin tiedoksi.

Kuntien ja kuntayhtymien käymien neuvottelujen ja Varsinais-Suomen kuntakokouksessa 14.1.2016 sovitun perusteella maakunnan liitto koordinoi muun aluehallintouudistuksen valmistelua. Turun kaupungin kannalta on olennaista huomioida, että myöskään muun aluehallintouudistuksen osalta hallituksen 5.4.2016 tekemät tarkennetut linjaukset eivät vastaa kaikilta osin Turun kaupunginhallituksen 1.2.2016 antamaa lausuntoa. Tulevalla lausuntokierroksella sekä alueellisessa valmistelussa tulee huomioida ja nostaa esiin muun muassa, että kuntien elinvoimatehtävä, maakuntien ja kuntien työnjako sekä isojen kaupunkien rooli vaativat huomattavaa täsmentämistä.

Muun aluehallintouudistuksen alueellisen valmistelun osalta ei ole vielä laadittu projektisuunnitelmaa, vaan se tullaan käsittelemään kuntakokouksessa erikseen.

Sote-uudistuksen valmistelu on sovittu toteutettavan kuntavetoisena. Sote-uudistuksen ja muun aluehallintouudistuksen valmistelussa on yhteinen poliittinen ohjausrakenne projektisuunnitelmassa kuvatulla tavalla. Maakunnallinen poliittinen ohjausryhmä on nimetty ja se on järjestäytynyt 7.6.2016.

Poliittisella ohjausryhmällä ei ole suoraa kuntia koskevaa toimivaltaa, vaan sen rooli perustuu yhteiseen sopimukseen valmistelun toteuttamisesta ennen toimeenpanolainsäädännön voimaanastumista. Sekä ohjausryhmän että muun valmisteluorganisaation mandaatti vahvistuu kun kunnat ja kuntayhtymät hyväksyvät valmistelun projektisuunnitelman.

Mikäli toimeenpanolait edellyttävät muutoksia Varsinais-Suomen alueellisen valmistelun organisointiin, tullaan niiltä osin tekemään tarvittavat päätökset erikseen.

Sote-uudistuksen valmistelu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sairaanhoitopiirin, erityishuoltopiirin ja maakunnan liiton kanssa. Sote-uudistuksen valmistelussa huomioidaan yhteistyö tarvittavissa määrin myös valtion aluehallinnon virastojen kanssa. Valmistelussa yrityksiä ja kolmannen sektorin edustajia kuullaan. Varsinais-Suomi vastaa tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueen valmistelusta. Yhteistyöalueeseen kuuluu Varsinais-Suomen lisäksi Satakunta ja Pohjanmaa.

Liite 1Varsinais-Suomen sote-uudistuksen valmistelun projektisuunnitelma

Oheismateriaali 1Varsinais-Suomen liiton saatekirje

Oheismateriaali 2Varsinais-Suomen kuntakokouksen pöytäkirja 26.5.2016

Oheismateriaali 3Maakunnallisen itsehallinnon valmistelun tilannekatsaus

Oheismateriaali 4Maakuntahallituksen päätös 18.4.2016 § 53

Oheismateriaali 5Maakuntahallituksen päätös 16.5.2016 § 71

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus hyväksyy Varsinais-Suomen sote-uudistuksen valmistelun projektisuunnitelman. Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyy, että kaikki Turun kaupungissa valmisteltavat maakunnallisen tason sote-uudistukseen vaikuttavat asiat esitetään käsiteltäväksi sote-uudistuksen valmisteluorganisaatiossa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Yrttiahon muutosehdotus, että poistetaan projektisuunnitelman  ”Varsinais-Suomen sote-valmistelun tavoitteet" -kappaleen viimeisestä kohdasta sivulta 6 teksti: "ja pääosin yhtiömalliin. Palvelutuotannon yhtiöittämisessä huomioidaan valtakunnalliset linjaukset", raukesi kannatuksen puuttuessa.