Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunginhallitus26613.06.201610

5447-2016 (011)

Katualueiden pysäköintipalvelutoimintojen kehittämisen käynnistäminen

Tiivistelmä:

Päätetään aloittaa katualueiden pysäköintipalvelutoimintojen kehittämisen hankinnan valmistelu valitun toteutusvaihtoehdon mukaisesti. Kehittämisen tavoitteena on parantaa asiakaspalvelua ja tehostaa pysäköintipaikkojen käyttöä ja käytön ohjausta mm. uudistamalla kaupungin pysäköintilippuautomaatit, lisäämällä maksutapavaihtoehtoja, toteuttamalla reaaliaikainen automaattien seurantajärjestelmä ja pysäköintipaikkojen käyttöasteen seuranta.

Kh § 266

Toimialajohtaja Jouko Turto ja Infrapalvelujen valvontapäällikkö Esa Mettälä 20.4.2016:

 

Nykytilanne

 

Turun kaupungilla on 152 pysäköintilippuautomaattia. Automaateista 71 kappaletta on ylittänyt teknisen käyttöikänsä ja ne tulisi uusia välittömästi. Kaikki automaatit ovat perustekniikaltaan vanhanaikaisia eivätkä mahdollista kaikkien nykyajan toimintojen käyttöönottoa, kuten ajoneuvon rekisteritunnuksen syöttöä, pysäköintiajan jatkamista mobiilipalvelulla ja reaaliaikaista mittarin seurantaa ja etäohjausta. Maksuvälineenä automaateissa käy ainoastaan kolikot eikä asiakaspalvelu ole tältä osin nykyisin vaadittavaa tasoa. Siirtyminen pysäköintipalveluissa laajamittaisesti asiakasystävällisiin sähköisiin palvelumuotoihin ja nykyisin yleisesti käytössä oleviin maksutapoihin vaatii asteittain koko kaupungin automaattikannan täydellisen uusimisen tai päivittämisen.

 

Kiinteistötoimialalla on vanhojen automaattien ylläpitoon ja korjaukseen erikoistunut ammattitaitoinen neljän henkilön henkilöstö, joka on omalla osaamisellaan mahdollistanut nykyisten automaattien käytön jatkamisen hyvin pitkään. Vanhimpien automaattien tekniset viat ovat kuitenkin hyvin yleisiä ja tehokkaasta huollosta ja korjauksesta huolimatta automaatteja on usein poissa käytöstä. Asiakkaalle toimimaton automaatti tarkoittaa odottamattomia hankaluuksia pysäköinnissä ja ylimääräisiä toimenpiteitä sekä huonoa palvelua. Kaupungin kannalta toiminnasta pois oleva automaatti tarkoittaa aina myös tulonmenetystä.

 

Automaattien rahastustoiminto hoidetaan nykyään omana työtä mittarinkorjaustoiminnon henkilöstön toimesta. Rahastus ja rahankuljetus tulisi kuitenkin ehdottomasti turvallisuussyistä järjestää tähän erikoistuneiden ammattilaisten toimesta, joilla on tarpeellinen kalusto ja ammattitaito.

 

Digitaalisuus ja muu uusi tekniikka mahdollistaa maksullisen kadunvarsipysäköinnin aivan uudenlaisen kehittämisen, tehostamisen ja palvelutason nostamisen. Tämä on jatkuvaa työtä, jossa on pysyttävä mukana tekniikan kehityksessä, pystyttävä huomioimaan asiakkaiden uusiutuvat toiveet ja vaatimukset, maksutapojen kehittyminen, pysäköinnin informaatiopalvelut ja tiedon hyödyntäminen ja jakaminen pysäköijän ja kaupungin eduksi. Turun kaupungilla ei tällä hetkellä ole nykyaikaisten pysäköintipalveluiden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja operointiin tarvittavaa osaamista ja henkilöstöä. Esimerkiksi Tampereella on kaupungin omistamassa pysäköintiyhtiössä teknisessä operoinnissa (huolto- ja ylläpito kentällä ja etätoimintona, vikapäivystys), asiakaspalvelussa, talouspalveluissa ja kehityksessä noin 17 henkilön organisaatio, josta pelkästään jatkuva kehitysresurssi on noin 1,5 henkilöä.

 

Pysäköintipalvelujen kehittämiskokonaisuuteen liittyy olennaisena osana myös kaupungin omana toimintana tehtävän pysäköinninvalvonnan kehittäminen.

 

Kehittämisen toteuttamisvaihtoehdot

 

Pysäköintipalvelun uudistamisessa ja kehittämisessä ovat tarkastelussa (oheismateriaali 1) olleet seuraavat toteutusvaihtoehdot:

 

1.Kaupunki hankkii uudet lippuautomaatit, rahastus ulkoistetaan ja muutoin jatketaan nykyisellä toimintamallilla ja henkilöstöllä. Kaupunki investoi merkittävän summan uusien nykyaikaisten automaattien hankintaan. Tällöin automaateista tulee uusia välittömästi vähintään 71 kappaletta. Suuremman hyödyn saamiseksi koko laitekanta on uusittava tai päivitettävä. Laitteiden (”raudan”) toimittaja kilpailutetaan ja määritellyn ajan sisällä saadaan uusia laitteita halutuilla toiminnoilla. Rahastuspalvelu tulee myös kilpailuttaa ja antaa tämän alan erityisosaamista omaavan ammattilaisen hoidettavaksi jo turvallisuusvaatimuksista johtuen. Laitteiston huolto- ja ylläpito voidaan edelleen hoitaa omana työnä, tosin pienemmällä henkilöstöllä kuin nykyään.

 

Investoimalla ainoastaan automaattien uusimiseen saavutetaan palvelutason parantuminen maksutapojen suhteen ja saadaan käyttöön uusinta tekniikkaa. Uusimpia palvelumuotoja, pysäköinnin operointia ja kehittämistä ei saavuteta ilman panostamista edellä kuvattuun operointiorganisaatioon. Vähemmän ylläpitotoimia vaativa laitteisto sekä rahastuspalvelun ostaminen palveluna mahdollistaa henkilöstön vähentämisen toiminnosta arviolta nykyisestä neljästä henkilöstöstä 2 henkilön työpanokseen vuositasolla. Automaattien ollessa aikaisempaa vähemmän poissa käytöstä käyttöhäiriöiden vuoksi, maksutulojen menetyksen vähenevät.

 

Investointi on rahallisesti merkittävä, keskimääräisenä automaatin hankintahintana voidaan pitää 10.000 euroa, ja riskinä on, että hankinnan kilpailutuksen kautta sitoudutaan investoimaan laitteisiin, jotka tekniikan ja palvelumuotojen kehittymisen myötä jäävät osittain tai jopa täysin tarpeettomiksi ajateltua aikaisemmin. Lisäksi tällöin ei edelleenkään ole olemassa henkilöitä, yksikköä eikä osaamista, joka mahdollistaa pysäköintipalveluiden kokonaisvaltaisen jatkuvan operoinnin ja kehittämisen. Tämän merkittävän puutteen poistamiseksi toiminnosta, tulisi tässä vaihtoehdossa ehdottomasti palkata vähintään kolme alan ammattilaista huolehtimaan pysäköintipalveluiden operoinnista ja kehittämisestä kokonaisuudessaan jatkossakin.

 

2.Automaattien uusimisesta ja palvelun kehittämisestä huolehtii kilpailutuksen kautta saatu palvelun tuottaja, joka omistaa automaatit. Tuottajan tehtävänä on huolehtia myös automaattien rahastuksesta. Automaattien ylläpidon hoitaisi kuitenkin edelleen kaupunki omalla henkilöstöllään.

 

Maksullisen pysäköintipalvelun kehittäminen ja kehityksessä mukana pysyminen sekä tarvittavien toimintojen ja laitteiden hankinta on tuottajan vastuulla kaupungin määrittäminen rajojen puitteissa. Kaupunki ei hanki suoraan omistukseensa lippuautomaatteja. Riski oikeanlaisista laitehankinnoista on palvelun tuottajalla. Palvelun tuottaja huolehtii maksullisen pysäköinnin järjestämistä varten tarvittavien laitteiden, tarvikkeiden, ohjelmistojen ym. hankinnasta. Kaupunki voi edellyttää useita maksutapoja, etäluettavaa ja -käytettävää laitteistoa ja rekisteritunnuksen syöttömahdollisuutta. Tuottajalle on kuitenkin jätettävä harkintamahdollisuus järjestää palvelut tarkoituksenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla. Palvelua voidaan joustavasti kehittää ja muuttaa, myös tapahtumiin ja kaupan kannalta erityisiin ajankohtiin kuten jouluun sovittaen. Palvelun tuottajalla on todennäköisesti paljon Turun kaupungin laitekantaa suurempi määrä laitteita käytössään ja ylläpidettävänään sekä suuri asiakasmäärä, mikä luo mahdollisuuden ja tarpeen pysyä kehityksen kärjessä. Kehitystyön maksajia on enemmän ja hyödyt nopeammin käytettävissä. Tällöin palvelun tuottajan on myös Turun kadunvarsipysäköinnissä mahdollista nopeasti muuntaa palvelua muuttuvan kysynnän ja tekniikan kehityksen edellyttämällä tavalla.

 

Kaupungilta ei vaadita suoria investointeja automaatteihin, vaan palvelun osto voidaan rahoittaa pysäköintimaksutuloista. Rahoitusmalli voisi koostua kiinteästä maksusta, prosenttiosuudesta pysäköintimaksutuloista ja asiakastyytyväisyyteen sidotusta positiivisesta tai negatiivisesta kannustusosiosta. Uusien järjestelmien tehokkaalla operoinnilla arvioidaan pysäköintisuoritteiden kasvavan enemmän kuin vaihtoehdossa yksi ja siten myös tulojen kasvavan enemmän.

 

Kaupungilla olisi käytettävissä palvelun tuottajan operointiorganisaatio, jonka osaaminen, asiantuntemus ja resurssit mahdollistavat Turun pysäköintipalveluiden kokonaisvaltaisen jatkuvan operoinnin ja kehittämisen.

 

Ylläpitopalvelun ostaminen edelleen kaupungilta saattaa rajoittaa palvelun tuottajien määrää sekä nostaa palvelun hintaa. Ylimääräinen rajapinta operointi- ja ylläpito-organisaation välillä ei käytännössä varmasti ole tehokkain toimintamalli kustannusten eikä ylläpidon vasteajan suhteen. Mallilla ei välttämättä saavuteta optimaalisinta toimintaa pysäköivän asiakkaan kannalta.

 

3.Automaattien uusimisesta ja palvelun kehittämisestä sekä rahastustoiminnoista huolehtii kilpailutuksen kautta saatu palvelun tuottaja, joka omistaa ja ylläpitää automaatit.

 

Tämä toteutusmalli eroaa edellisestä ainoastaan siinä, että automaattien ylläpidosta huolehtii palvelun tuottaja. Tällöin palvelun tuottaja pystyy optimoimaan myös ylläpitotoimet omaan muuhun toimintaan nähden kustannustehokkaalla tavalla, mikä optimoi huollon vasteajan ja sitä kautta pysäköintitulojen määrän. Automaattien toimintahäiriöiden ajallisen keston minimointi on myös pysäköivän asiakkaan kannalta paras vaihtoehto ja parasta asiakaspalvelua. Automaattien ylläpitokustannus on kokonaisuudessaan mukana palvelun ostohinnassa.

 

4.Automaattien uusimisesta ja palvelun kehittämisestä sekä rahastustoiminnoista huolehtii kilpailutuksen kautta saatu palvelun tuottaja, joka omistaa ja ylläpitää automaatit. Kaupungin nykyinen mittarinkorjaustoiminto henkilöstöineen siirtyy liikkeenluovutuksena palvelun tuottajalle.

 

Myös tässä vaihtoehdossa toteutuvat kaikki asetetut tavoitteet toiminnan kehittämisestä. Tämä vaihtoehto eroaa edellisestä ainoastaan kaupungin nykyisen henkilöstön aseman suhteen. Vaihtoehto on ainoa, jossa koko henkilöstöllä todennäköisesti olisi mahdollisuus jatkaa nykyisen kaltaisissa työtehtävissä huollon ja ylläpidon parissa. Koska palvelun tuottajalla on oletettavasti paljon muutakin toimintaa kuin vain Turun kaupungin katupysäköinnin automaattikanta, antaa tämä paremman ja monipuolisemman mahdollisuuden työllistää henkilöstöä.

 

Henkilöstön siirtymisellä saattaa olla vaikutusta palvelua tarjoamaan pystyvien toimijoiden määrään sekä palvelun hintaan.

Toteutusmalleissa kaksi, kolme ja neljä, joissa automaattien operoinnista huolehtii palvelun tuottaja, kaupungin päätettäväksi ja hoidettavaksi jäisivät edelleen pysäköintitaksoista päättäminen, pysäköintialueiden suunnittelu ja päättäminen sekä pysäköintiin liittyvien kadun liikennemerkkien asettaminen ja katumaalaukset. Samoin kaupungin toimivaltaiset viranomaiset huolehtivat kaduilla edelleen pysäköinninvalvonnasta sekä ajoneuvojen siirtämisestä jo siitä syystä, että laki ei mahdollista näiden toimintojen ulkoistamista viranomaiselta.

 

Nykyinen henkilöstö

 

Nykyisen mittarinkorjaustoiminnon henkilöstön osalta uudistaminen tarkoittaa kaikissa vaihtoehdoissa nykyisten työtehtävien muuttumista. Pelkästään automaattien rahastuksen ulkoistaminen tarkoittaa välittömästi 2 htv vastaavan työn vähentymistä nykyisestä toiminnosta. Rahastuksen ulkoistaminen on välttämätöntä pelkästään sekä henkilöstön työturvallisuuden että omaisuuden suojaamisen vuoksi. Automaattikannan uudistaminen tarkoittaa ylläpidon tarpeen vähentymistä ja muuttumista täsmällisemmäksi sitä mukaan, kun uudistus etenee. Ylläpidon luonne on myös muuttumassa. Yleisimmin automaattien toimintahäiriöt liittyvät tavalla tai toisella rahaan tai pysäköintilipukkeisiin. Tämän hetkiset kehitysnäkymät automaattien osalta vievät kohti päätelaitteita, joissa ei ole rahaa eikä lipukkeita ja joilla voidaan hoitaa mahdollisesti muitakin sähköisiä toimintoja kuin pysäköinnin maksaminen. Kun pysäköinnin maksaminen edellyttää aina ajoneuvon rekisteritunnuksen antamista, tämä yhdessä valvonnan järjestelmien kehittymisen kanssa poistaa tarpeen lipukkeiden käyttöön. Joka tapauksessa lähitulevaisuus ja toiminnon kehittäminen tuo merkittäviä muutoksia työtehtäviin ja henkilöstön määrään. Kehittämismalleissa yksi, kaksi ja kolme kaupungille syntyy tarve uudelleensijoitukseen uusiin tehtäviin kahdesta neljälle henkilölle. Kehittämismallissa neljä kaupungille ei synny uudelleensijoitustarvetta henkilöstön osalta ja vain tässä vaihtoehdossa koko henkilöstöllä todennäköisesti olisi mahdollisuus jatkaa nykyisen kaltaisissa työtehtävissä huollon ja ylläpidon parissa.

 

Toiminnan kehittämisen toteuttamisvaihtoehtoja on käsitelty ja käyty läpi kiinteistötoimialan yhteistoimintaryhmässä ensimmäisen kerran 17.4.2015 ja vaihtoehtojen tarkentumisen jälkeen toisen kerran 13.4.2016. Tämän lisäksi katualueiden pysäköintipalvelutoimintojen kehittämisen käynnistämistä on 31.5.2016 käsitelty kaupungin yhteistyötoimikunnassa.

 

Henkilöstön kanssa on käyty useita keskusteluja kehittämisen vaihtoehdoista ja myös henkilöstön pääluottamusmies on ollut osallisena joissakin näissä keskusteluissa.

 

Taloudelliset vaikutukset

 

Kehittämisvaihtoehtojen taloudellisissa vaikutuksissa on arvioitu uudistusten tuomaa tulonlisäystä, johon vaikuttavat automaattien parempi toimintakunto sekä pysäköintitoiminnon parempi operointi. Menoina eri vaihtoehdoissa on huomioitu palveluntuottajan arvioitu palkkio, automaattien hankintainvestoinnin vuosikustannus, rahankuljetuskustannukset, ajoneuvokustannukset ja henkilöstökustannukset sekä toimintoon jäävien että uusiin tehtävien sijoitettavien osalta. Ensimmäisen toteuttamisvaihtoehdon suurempaa investointiriskiä kaupungille ei ole laskelmassa suoraan huomioitu. Perustulona on käytetty nykyisen tasoista vuosittaista pysäköintimaksutuloa. Taloudellisessa vertailussa nettotulokseltaan kaupungille paras vaihtoehto on toteuttamismalli neljä ja huonoin vaihtoehto yksi.

 

Pysäköintipalvelun osto on tarkoitus rahoittaa suoraan pysäköintimaksutuloilla. Rahoitusmalli rakentuisi kiinteästä maksusta, prosenttiosuudesta pysäköintimaksutuloista ja asiakastyytyväisyyteen sidotusta positiivisesta tai negatiivisesta kannustusosiosta. Uusien järjestelmien tehokkaalla operoinnilla arvioidaan pysäköintisuoritteiden ja siten myös tulojen kasvavan eniten vaihtoehdoissa kolme ja neljä.

 

Yhteenveto

 

Asiakkaan näkökulmasta pysäköinti on aina sekundääripalvelu, sen pitäisi olla helppoa ja vaivatonta, jotta se ei ole este primääripalvelun houkuttelevuudelle, erityisesti ydinkeskustassa. Pysäköintilippuautomaatit ovat vain osa suurempaa kokonaisuutta, osa pysäköintipalveluketjua, osa pysäköintitietoa tuottavaa järjestelmää.

 

Katualueiden pysäköintipalvelutoimintojen kehittämisen tavoitteena on, että Turun kaupungissa:

 

-Siirrytään pysäköintipalveluissa laajamittaisesti asiakasystävällisiin sähköisiin palvelumuotoihin ja nykyisin yleisesti käytössä oleviin maksutapoihin

-Parannetaan asiakaspalvelua erityisesti lisäämällä maksutapavaihtoehtoja

-Tehostetaan pysäköintipaikkojen käyttöä ja käytön ohjausta toteuttamalla reaaliaikainen automaattien seurantajärjestelmä ja pysäköintipaikkojen käyttöasteen seuranta

-Automaattien tekniset toimintahäiriöt ovat hyvin vähäisiä ja ylläpitotoimet kohdennettuja ja reaaliaikaiseen tietoon perustuvia, mikä tarkoittaa enemmän tuloja ja vähemmän ylläpitokuluja

-Automaattien rahastustoiminto saatetaan asiamukaiselle turvallisuustasolle sekä omaisuuden että henkilöstön osalta

-Palvelukokonaisuuden uudistamisen vaatiman siirtymäajan jälkeen Turussa ollaan jatkossa kehityksessä mukana ja pystytään tarjoamaan asiakkaille uusimman tekniikan mahdollistamaa palvelua pysäköinnissä ja sen ohjaamisessa

-Turun kaupunki pystyy huomioimaan asiakkaiden uusiutuvat toiveet ja vaatimukset, maksutapojen kehittymisen sekä pysäköinnin reaaliaikaiset informaatiopalvelut ja saatava tieto hyödynnetään ja jaetaan pysäköijän ja kaupungin eduksi

 

Jotta edellä mainitut tavoitteet toteutuvat mahdollisimman hyvin ja Turun kadunvarsipysäköintiä pystytään kehittämään ja pitämään Turku jatkossa kehityksen kärjessä palvelukokonaisuudessa, tarvitaan osaamista sekä henkilöstö- ja investointiresurssia. Investointi lippuautomaattien uudistamiseen ja ammattitaitoinen henkilöstö automaattien ylläpidossa ei pelkästään riitä pysäköintipalveluiden kokonaisvaltaiseen jatkuvaan kehittämiseen eikä toimintojen pitämiseen kustannustehokkaalla tavalla asiakkaiden vaatimalla tasolla. Tämän vuoksi pysäköintipalveluiden uudistaminen tulisi toteuttaa hankkimalla pysäköintipalvelu kokonaisuudessa palvelun tuottajalta edellä selostettujen toteuttamismallien kolme tai neljä pohjalta.

 

Näissä vaihtoehdoissa automaattien kehittäminen ja uusiminen sekä ylläpito annetaan palveluntuottajan hoidettavaksi, eikä kaupungilla näin ollen jatkossa tulisi olemaan omia ylläpidettäviä automaatteja. Nykyinen automaattikanta luovutetaan palveluhankinnan yhteydessä palveluntarjoajalle. Tämän johdosta kaupungilla ei tulisi enää olemaan nykyiselle automaattien korjaustoiminnolle tarvetta.

 

Toteuttamismalli kolme tarkoittaisi, että automaattien korjaus- ja ylläpitotoimintoa henkilöstöineen ei luovuteta palveluhankinnan yhteydessä. Tällöin tulee koko toiminnon neljän henkilön henkilöstö sijoittaa uusiin tehtäviin kaupungin sisällä. Uudelleen sijoittaminen saattaa vaatia henkilöstön uudelleen kouluttamista.

 

Vaihtoehto neljä mahdollistaisi henkilöstön työllistymisen nykyisenkaltaisissa tehtävissä. Tällöin kaupungin nykyinen automaattien korjaus- ja ylläpitotoiminto luovutetaan liikkeenluovutuksena pysäköintipalvelutoiminnan palvelun tuottajalle.

 

Taloudellisten arviolaskelmien perusteella vaihtoehto neljä tuo kaupungille suurimman nettotulon.

 

Kiinteistötoimialan näkemyksen mukaan kaupungin ja asiakkaiden kannalta kokonaisuutena paras vaihtoehto katualueiden pysäköintipalvelutoimintojen kehittämiseen on vaihtoehto neljä.

 

Oheismateriaali 1Katualueiden pysäköintipalvelutoimintojen kehittäminen

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää,

että katualueiden pysäköintipalvelutoimintojen kehittämistä ryhdytään valmistelemaan edellä selostetun vaihtoehto neljän mukaisesti siten, että automaattien uusimisesta ja palvelun kehittämisestä sekä rahastustoiminnoista huolehtii kilpailutuksen kautta saatu palveluntuottaja, joka omistaa ja ylläpitää automaatit ja kaupungin nykyinen mittarinkorjaustoiminto henkilöstöineen siirtyy liikkeenluovutuksena palveluntuottajalle ja

että asiakokonaisuus lähetetään kiinteistötoimialalle valmisteltavaksi.

PäätösKaupunginhallitus päätti Mannin Eklundin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi ja tuotavaksi kaupunginhallituksen käsiteltäväksi elokuun 2016 aikana.

Jakelu

palKiinteistötoimiala