Johtaja Pekka Sundman:

Pääministeri Sipilän hallitusohjelman mukaan hallitus tukee kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista muun muassa kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa.

Valtion ja kaupunkiseutujen välisillä kasvusopimuksilla toteutetaan hallituksen kilpailukykykärkihankkeen toimenpiteitä alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) käynnistämisestä. Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaisia strategisia yhteistyösopimuksia voidaan tehdä kaupunkien, kasvuvyöhykkeiden ja teemakohtaisten kaupunkiverkostojen kanssa. Sopimukset ovat luonteeltaan aiesopimuksia ja ne tehdään vuosille 2016–2018. Hallitus on linjannut tavoitteet sopimuksellisen politiikan toteuttamiselle talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa 20.10.2015.

Työ- ja elinkeinoministeriö avasi 23.11.2015 haun kasvusopimusmenettelyyn. Valtion ja kasvuvyöhykkeiden välisten kasvusopimusten tavoitteena on alueen elinvoimaisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen eri alueiden ja eri toimijoiden yhteistyöhön perustuen. Kasvuvyöhykkeen tulee olla kansallisesti merkittävä ja sen tulee sijaita kahden tai useamman maakunnan alueella. Lähtökohtana on kehittää vyöhykkeitä toiminnallisina kokonaisuuksina, yli hallinnollisten rajojen ja olemassa olevia liikennejärjestelmiä hyödyntäen.

Kasvusopimushakemuksen isäntäorganisaatioina toimivat Turun kaupunki ja Uudenmaan liitto toimittivat hakemuksen työ- ja elinkeinoministeriöön 29.1.2016. Turun kaupunginhallitus hyväksyi hakemuksen työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käytävien neuvottelujen pohjaksi 1.2.2016 (Kh 1.2.2016 § 43).

Kasvusopimusmenettelyyn hakeutui neljä kasvuvyöhykettä, joista jatkoneuvotteluun työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä 4.3.2016 valittiin Suomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke. Kasvusopimusesityksiä arvioitiin hakuohjeistuksessa esitellyillä kriteereillä:

Välttämättömät ehdot

• Kasvuvyöhykkeellä pitää olla kansallisesti merkittävä asema
• Kasvuvyöhyke on kahden tai useamman maakunnan alueella
• Kasvuvyöhykkeen keskeiset toimijat (kaupungit, maakuntien liitot jne.) ovat sitoutuneet vyöhykkeen valitsemiin strategisiin painopisteisiin
• Kasvuvyöhykkeiden toimijoiden tulee sitoutua omarahoitusosuudella alueelliset innovaatiot ja kokeilut -määrärahalla toteutettaviin hankkeisiin
• Suunnitelma on niin valmis, että toiminta on käynnistettävissä vuoden 2016 aikana

Arvioitavat kriteerit

• Digitalisaation ja olemassa olevan liikenneverkon hyödyntäminen työvoiman liikkuvuuden kasvattamisessa
• Kasvuvyöhykkeen valitsemat strategiset painopisteet ovat sellaisia, jotka kehittävät kestävästi ja kokonaisvaltaisesti vyöhykkeen toiminnallisuutta
• Kasvuvyöhykkeellä on edellytykset toimia tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa
• Kasvuvyöhykkeen koordinaatiosta vastaavan tahon resurssit, kokemus ja osaaminen verkostojen johtamisessa.

Turun kaupungin, Uudenmaan liiton ja työ- ja elinkeinoministeriön välisten neuvottelujen perusteella on valmisteltu liitteenä oleva kasvusopimusluonnos, jonka tavoitteena on Pohjoisen kasvuvyöhykkeen toiminnallisen kokonaisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen siten, että kasvuvyöhyke linkittää eri keskuksia laajemmaksi työmarkkina- ja talousalueeksi, joka tarjoaa yrityksille kansainvälisesti houkuttelevia investointikohteita. Sopimusluonnos on luonteeltaan mahdollistava ja strateginen ja sen strateginen painopiste on elinkeinoelämän kannalta keskeisten kuljetusketjujen ja logistiikkaratkaisujen kehittäminen yli hallinnollisten tai alueellisten rajojen, tavoitteena kitkattomat ja sujuvat logistiset tavaravirrat.

Strategisena painopisteenä Pohjoinen kasvuvyöhyke kuvataan alustana ennakkoluulottomille digitaalisten palvelukonseptien kokeiluille ja piloteille sekä kansainvälisesti houkuttelevana elinkeinoelämän toimintaympäristönä. Kasvuvyöhyke tarjoaa kehitysalustan innovaatioille, Suomen edelleen kansainvälistymiselle ja uusiin, digitaalisiin sovelluksiin perustuvien ratkaisujen kokeiluille ja kaupallistamiselle.

Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kasvusopimuksiin, kasvuvyöhykesopimuksiin ja MAL-sopimuksiin osallistumisesta 19.5.2016. Täsmennetyn rahoituspäätöksen valtioneuvosto tekee 9.6.2016.

Kasvusopimuksen allekirjoitustilaisuus on 9.6.2016. Sopimuksen allekirjoittavat valtion puolelta työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ulkoministeriö sekä Varsinais-Suomen ELY-keskus. Kasvuvyöhykeverkostoa allekirjoitustilaisuudessa edustavat vyöhykkeen koordinaatiosta vastaavat Turun kaupunki ja Uudenmaan liitto.

Koordinaatiosta vastaavien lisäksi Pohjoinen kasvuvyöhyke -verkostoon kuuluvat Espoon, Helsingin, Kotkan, Kouvolan, Lahden, Lohjan, Porin, Porvoon, Rauman, Salon, Uudenkaupungin ja Vantaan kaupungit sekä Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien liitot.

Sopimuksen allekirjoituksen jälkeen työ- ja elinkeinoministeriö ohjaa alueelliset innovaatiot ja kokeilut -määrärahan Uudenmaan liitolle, joka tekee rahoituspäätökset yksittäisille hankkeille. Rahoittaja voi tehdä rahoituspäätöksiä sen jälkeen kun Pohjoinen kasvuvyöhyke on toimittanut sille ja työ- ja elinkeinoministeriölle täsmennetyn rahoituksen käyttösuunnitelman.

Sopimuksen toimeenpanoa seurataan työ- ja elinkeinoministeriön toimesta. Uudenmaan liitto raportoi sopimuksen toimeenpanosta työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistuksen mukaisesti vuosittain.

Kasvuvyöhykkeen sopimusosapuolet kutsutaan Turkuun elokuussa, jolloin sovitaan vyöhyketyön organisoinnista, vahvistetaan sopimuksen toteutuksen edellyttämä rahoituksen käyttösuunnitelma ja käynnistetään ensimmäiset, kasvusopimushakemuksessa sovitut hankkeet.

Liite 1Valtion ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen välinen kasvusopimus 2016–2018

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää hyväksyä Valtion ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen välisen kasvusopimuksen 2016–2018.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.