Liikelaitosjohtaja Irina Nordman, toimialajohtaja Jouko Turto ja apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 18.5.2016:

Johdanto

Turun vesi- ja viemärilaitos aloitti toimintansa vuoden 1991 alusta. Laitoksen tehtäväksi annettiin myös hulevesien johtaminen, joka aiemmin oli ollut katurakennusosaston tehtävänä muun viemäröinnin ohessa. Viemäröinnin suunnittelu ja investointirahat olivat aluksi katurakennusosaston budjetissa. Osasto toimi myös viemärien ylläpidossa vesi- ja viemärilaitoksen urakoitsijana. Suunnittelu- ja tilaustoiminnat siirtyivät katurakennusosastolta vesi- ja viemärilaitokselle ennen sen liikelaitostamista Turun vesiliikelaitokseksi. Viemärien ylläpitotyö jäi edelleen katurakennusosastolle eli nykyiselle Kuntec Oy:lle.

Vesihuoltolaki tuli voimaan 1.3.2001. Samassa yhteydessä kumottiin laki yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista (982/1977) sekä jätevesimaksulaki (610/793). Huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtaminen ja käsittely määritettiin vesihuoltolaissa osaksi vesihuoltoa.

Maa- ja metsätalousministeriö asetti 17.9.2008 työryhmän selvittämään vesihuoltolain ja siihen liittyvän muun lainsäädännön tarkistamistarpeet sekä valmistelemaan tarvittavat ehdotukset säädösmuutoksiksi. Yhtenä keskeisenä selvitettävänä asiana oli hulevesien johtamisen tarkoituksenmukainen järjestäminen.

Vesihuoltolain muutokset tulivat voimaan 1.9.2014. Suurin periaatteellinen muutos oli hulevesien ja perustusten kuivatusvesien viemäröinnin irrottaminen vesihuoltolain mukaisesta vesihuollon käsitteestä. Hulevesien kokonaishallinnasta säädettiin maankäyttö- ja rakennuslaissa, johon tehtiin asiaa koskevat muutokset samassa yhteydessä vesihuoltolain muutosten kanssa.

Lainmuutoksen vuoksi Turun kaupunginvaltuusto muutti päätöksellään 26.10.2015 § 183 vesiliikelaitoksen johtosääntöä siten, että vesiliikelaitoksen tehtäviin lisättiin vesihuoltopalveluiden lisäksi hulevesien viemäröinnistä huolehtiminen.  Koska vesihuoltolain mukaisia päätöksiä taksoista, huleveden viemäröinnin alueesta tai sopimusta yleisten alueiden kuivatuksesta ei ole kuitenkaan toistaiseksi tehty, hulevesien viemäröinnin tarkoituksenmukainen järjestäminen ja rahoitus on syytä arvioida kokonaisuutena.

Hulevesien hallintaan liittyvät vastuut  

Hulevesien hallinnan tärkein keino on maankäyttö ja kaavoitus, jonka avulla voidaan kehittää hulevesien suunnitelmallista hallintaa. Näistä syistä lakimuutosten yhteydessä hulevesiä koskevat pykälät sijoitettiin juuri maankäyttö- ja rakennuslakiin, johon lisättiin uusi 13 a luku hulevesille. Tavoitteena on hulevesien kokonaisvaltainen hallinta, jolloin hulevesiviemäreiden lisäksi hulevesiä viivytetään ja imeytetään niiden kerääntymispaikalla sekä johdetaan kosteikkoihin.

Kunta vastaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. Kunnalla ei lainmuutoksen jälkeen ole velvollisuutta järjestää hulevesien keskitettyä poisjohtamista ja käsittelyä asemakaava-alueen ulkopuolella, mutta se voi halutessaan ottaa myös nämä alueet vastuulleen. Kunnan hulevesijärjestelmällä tarkoitetaan hulevesien hallintaan tarkoitettujen alueiden ja rakenteiden kokonaisuutta lukuun ottamatta vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoa. Kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalue on se alue, jolla sijaitsevia kiinteistöjä kunnan hulevesijärjestelmä palvelee.

Kunta voi vesihuoltolaitosta kuultuaan päättää, että vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä osana maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua hulevesien hallintaa. Hulevesien viemäröintiin sovelletaan tällöin vesihuoltolakia. Edellytyksenä päätökselle on, että laitos kykenee huolehtimaan huleveden viemäröinnistä taloudellisesti ja asianmukaisesti ja, että huleveden viemäröinnistä perittävät maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi. Päätökseen on liitettävä kartta, jossa esitetään alueet, joilla on vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkosto sekä alueet, joille verkosto rakennetaan.

Vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkosto ei ole osa kunnan hulevesijärjestelmää, johon kuuluvat kaikki muut hulevesien hallintaan tarkoitetut alueet ja rakenteet. Kunnan on tehtävä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröintialueesta nimenomainen päätös. Vesihuoltolain siirtymäsäännöksen mukaan vesihuoltolaitos huolehtii ennen 1.9.2014 hyväksytyllä toiminta-alueella huleveden viemäröinnistä siihen saakka, kunnes kunta tekee päätöksen hulevesiviemäröintialueesta. 

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Hulevedet on johdettava kunnan hulevesijärjestelmään, jollei niitä voida imeyttää kiinteistöllä tai jos niitä ei johdeta vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoon. Kunnan määräämä viranomainen voi kuitenkin hakemuksesta myöntää vapautuksen velvollisuudesta johtaa kiinteistön hulevedet kunnan hulevesijärjestelmään, jos kiinteistön omistaja tai haltija huolehtii hulevesien hallinnasta asianmukaisesti muilla toimenpiteillä.

Mikäli kiinteistö sijaitsee kunnan päättämällä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin alueella, on kiinteistöllä velvollisuus liittyä hulevesiviemäriin. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää vapautuksen liittämisvelvollisuudesta vesihuoltolaissa todetuilla edellytyksillä. Vapauttamisen edellytyksenä on, että

-      liittäminen hulevesiviemäriin muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon kiinteistön hulevesien hallinnasta aiheutuneet kustannukset, liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy,

-      vapauttaminen ei vaaranna vesihuoltolaitoksen huleveden viemäröinnin taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin alueella sekä

-      liittämisestä vapautettavan kiinteistön hulevesi voidaan poistaa muutoin asianmukaisesti.

Vapautus on vesihuoltolain perusteella vain harvoin mahdollista, koska vesihuoltolaitos voi periä huleveden viemäröinnin kustannukset ainoastaan hulevesiviemäriin liittyneiltä kiinteistöiltä. Vapautusten myöntäminen vaarantaa siten yleensä huleveden viemäröinnin taloudellisia edellytyksiä ja rajoittaa vapautuksesta päättävän viranomaisen harkintavaltaa.

Hulevesien viemäröinnistä perittävät maksut

Aiemmin voimassa olleen vesihuoltolain mukaan käyttömaksua tuli periä vedestä ja jätevedestä. Laki ei mahdollistanut erillisen käyttömaksun perimistä huleveden käsittelystä. Hulevesien investointi- ja ylläpitokustannukset ovat sisältyneet jätevesiviemäröinnin kustannuksiin ja jätevesitaksa on sisältänyt myös hulevedestä huolehtimisen. Hulevesiverkostoon liittymisestä on sen sijaan voitu periä liittymismaksua. Liittymismaksuissa on vuodesta 2005 lähtien eroteltu hulevesien osuus.

Vesihuoltolakiin ja maankäyttö- ja rakennuslakiin 1.9.2014 tehtyjen muutosten jälkeen huleveden käsittelyn maksuja ei voida enää periä osana jätevesimaksuja. Maksu voidaan kuitenkin periä maankäyttö- ja rakennuslain perusteella julkisoikeudellisena hulevesimaksuna tai vesihuoltolakiin perustuvana huleveden viemäröinnin käyttömaksuna.

Maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuva julkisoikeudellinen maksu

Kunta voi periä kunnan hulevesijärjestelmästä aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi vuosittaisen maksun hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta. Maksuilla voidaan kattaa kunnan hulevesijärjestelmän rakentamiskustannuksia sekä käyttö- ja ylläpitokustannuksia.

Kunnan perimän maksun perusteena on kunnan hulevesien hallinnan ratkaisut ja kiinteistön sijainti kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Hallinnan ratkaisulla tarkoitetaan muun muassa viivytys- ja imeytysjärjestelmiä sekä hulevesiviemäreitä. Maksu voidaan periä riippumatta siitä, onko kiinteistö konkreettisesti liitetty hulevesijärjestelmään.  Esimerkiksi yleisten alueiden hulevesien hallinta hyödyttää myös alueen muita kiinteistöjä.

Maksun määräämisen perusteet sisältävän taksan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Taksapäätöksen yhteydessä tulee määritellä ne kiinteistöt, jotka sijaitsevat kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Hulevesien hallinnasta perittävä maksu on luonteeltaan julkisoikeudellinen ja se on suoraan ulosottokelpoinen. 

Julkisoikeudellista hulevesimaksua voidaan periä, vaikka vesihuoltolaitos vastaisikin hulevesien viemäröinnistä erikseen määrätyllä alueella ja perisi vesihuoltolain mukaisia maksuja. Tämä voisi tulla kyseeseen siinä tapauksessa, jos kunnan on tarpeen tehdä vesihuoltolain mukaista viemäröintiä täydentäviä hulevesien hallinnan ratkaisuja. Alueen kiinteistöjen omistajilta ja haltijoilta voitaisiin tällöin periä niin vesihuoltolaitoksen asiakasmaksuja huleveden viemäröinnistä kuin kunnan vuosittaista hulevesimaksuakin.

Vesihuoltolakiin perustuva käyttömaksu huleveden viemäröinnistä

Mikäli kunta päättää, että vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä erikseen määritettävällä alueella, vesihuoltolaitos voi periä käyttömaksua huleveden viemäröinnistä. Maksu perustuu tuolloin vesihuoltolakiin. Maksu on luonteeltaan yksityisoikeudellinen ja sen periminen edellyttää, että kiinteistö on liitetty vesihuoltolaitoksen hulevesiverkostoon (asiakkuussuhde). Päätöksen maksun käyttöönottamisesta tekee kaupunginvaltuusto.

Huleveden viemäröinnistä aiheutuvat kustannukset tulee voida kattaa täysimääräisesti asiakasmaksuilla. Maksujen tulee olla kohtuullisia ja tasapuolisia.

Vesihuoltolaitoksen tulee lisäksi periä kunnalta kustannuksia vastaava korvaus yleisiltä alueilta vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin johdettavan huleveden viemäröinnistä.  Yleisiä alueita ovat esimerkiksi kadut, puistot ja torit. Maksun periminen ei edellytä erillistä päätöstä. Maksun tulee olla kustannuksia vastaava eli sen tulee kattaa järjestelmän uus- ja korjausinvestoinnit sekä muut kustannukset

Vaihtoehdot hulevesien hallinnan järjestämiselle ja rahoittamiselle Turussa

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnalla on kokonaisvastuu hulevesien hallinnasta ja kunta päättää, mikä taho kunnassa hoitaa kutakin maankäyttö- ja rakennuslain mukaista tehtävää. Vaihtoehtona on, että vesiliikelaitos edelleen huolehtii huleveden viemäröinnistä määritellyllä alueella tai, että vastuu huleveden viemäröinnistä osana hulevesien kokonaishallintaa siirretään kaupungille.

VE 1 Vesiliikelaitos huolehtii hulevesiviemäröinnistä

Kaupunginvaltuuston 26.10.2015 hyväksymässä vesiliikelaitoksen johtosäännössä huleveden viemäröinti on määritetty vesiliikelaitoksen tehtäväksi. Vesihuoltolain edellyttämää päätöstä hulevesiviemäröintialueesta ei ole tehty. Kaupunginvaltuuston tulisi tehdä tätä koskeva päätös sekä lisäksi päätös hulevesimaksun käyttöönotosta.

Vesihuoltolain edellyttämä hulevesien eriyttäminen kirjanpidossa toteutettiin ja vesiliikelaitoksen vuoden 2015 tilinpäätöksen liitteissä esitettiin hulevesille oma tase, tulos- ja rahoituslaskelma. Hulevesiviemäröinnin tulos oli tappiollinen, koska liittymismaksuja lukuun ottamatta ei ollut muita tuloja. Kustannukset olivat ilman laskennallista osuutta peruspääomasta 1,3 miljoonaa euroa muodostuen pääosin poistoista. Hulevesiviemäröinnin taseen loppusumma oli 23.489.671,08 euroa.

Vesihuoltolain toimeenpanon yleinen ohjaus ja seuranta kuuluvat maa- ja metsätalousministeriölle, joka on julkaissut 30.4.2015 oppaan helpottamaan ja yhdenmukaistamaan kuntien valmistelutyötä. Oppaan mukaan hulevesiviemäröintialueesta tehtävän päätöksen tiedoksiantoon tulisi tuolloin soveltaa hallintolain mukaista menettelyä. Kuulemisen ja tiedottamisen osalta tulisi toimia, kuten toiminta-aluepäätösten yhteydessä. Ennen hyväksymispäätöksen tekemistä asiasta on varattava valvontaviranomaisille mahdollisuus antaa lausunto sekä alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi.

Hulevesien muodostuminen riippuu sadannasta ja kiinteistön vettä läpäisemättömän pinnan alasta. Vesihuollon käyttö- ja perusmaksut taas Turussa perustuvat vesimittarin kokoon ja käytettyyn vesimäärään. Tällainen maksuperuste soveltuu siten huonosti hulevesiin. Jotta aiheuttamisperiaate toteutuisi, tulisi uusissa hulevesien maksuissa ottaa käyttöön esimerkiksi tontin kokoon liittyvä periaate. Koska hulevesien kustannukset sisältyvät tällä hetkellä jätevesimaksuihin, tulisi jätevesimaksuja alentaa vastaavalla summalla, jotta kustannusneutraliteetti toteutuu. Keskimääräisestä kustannusneutraliteetista huolimatta yksittäisen liittyjän maksut voivat nousta tai alentua aiemmasta. Aleneminen olisi todennäköistä ns. puutarhatonteilla, joissa on vain vähän katettua pintaa. Maksut todennäköisesti taas nousisivat kiinteistöillä, joilla on laajoja katettuja pinta-aloja ja vain vähäinen vedenkäyttö ja jäteveden muodostus.

Hulevesimaksua voidaan periä ainoastaan asiakkailta, jotka ovat liitettyjä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin.

Turussa hulevesiviemärin liittymisaste on alhainen, minkä vuoksi huleveden maksuja voitaisiin tällä hetkellä periä vain noin kolmasosalta vesihuollon liittyjistä. Jotta vesihuollon taloudellisen huolehtimisen edellytys toteutuu, pitäisi yleisten alueiden kuivatuksesta perittävän maksun osuutta korottaa, jotta kustannukset eivät muodostuisi liittyjille kohtuuttomaksi.

Vesihuoltolain mukaan kunnan päättämällä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen hulevesiviemäriin. Jotta maksupohja saataisiin laajemmaksi, tulisi valvontaviranomaisen (ympäristönsuojeluviranomainen) velvoittaa kiinteistöjä liittymään hulevesiviemäriverkostoon. Liittymisvelvoitetta on mahdollisuus tehostaa uhkasakolla.

Hulevesiviemäröinnin kustannukset kohdistuisivat alkuvaiheessa hulevesiviemäriin liittyneille kiinteistöille. Maksupohjan laajentuminen riippuisi siitä miten kiinteistöjä saadaan velvoitettuja liittymään vesilaitoksen hulevesiverkostoon.  Aiheuttamisperiaatteen ja kustannusten kattamisen periaatteen kannalta ei ole oikeudenmukainen tilanne, että vain pieni osa järjestelmän hyödynsaajista osallistuisi toiminnan rahoittamiseen.

Lisäksi maksut kohdistuisivat vain niille kiinteistöille, jotka ovat jo asianmukaisesti järjestäneet hulevesiensä käsittelyn ja maksaneet hulevesijärjestelmän liittymiskustannukset. Kaikkiaan kaupungin asemakaavoitetulla alueella olevista lähes 18.000 kiinteistöstä vesihuoltolain mukainen maksurasitus kohdistuisi vain noin 5.000 kiinteistölle.

VE 2 Kaupunki huolehtii huleveden viemäröinnistä osana hulevesien kokonaishallintaa

Kaupunginvaltuusto voi päättää, että hulevesien kokonaishallintavastuu on kaupungilla. Kaupunginvaltuuston tulisi tällöin muuttaa vesiliikelaitoksen johtosääntöä siten, että huleveden viemäröinti poistetaan vesiliikelaitoksen tehtävistä.  Huleveteen liittyvässä toiminnassa noudatetaan tällöin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia säännöksiä. Muihin johtosääntöihin ei tarvita muutoksia, koska maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset hulevesien järjestämistehtävät on jo delegoitu kiinteistötoimialalle. Töiden järjestämisestä kiinteistötoimialan ja vesiliikelaitoksen kesken voidaan sopia vastaavasti kuin sadevesipumppaamojen osalta, joita vesiliikelaitos on hoitanut kiinteistötoimialan puolesta.

Hulevesiviemäreihin liittyvä omaisuus tulisi samasta ajankohdasta siirtää vesiliikelaitoksen taseesta kaupungin taseeseen. Kaupungin tulisi ottaa samalla käyttöön julkisoikeudellinen hulevesimaksu vesiliikelaitokselta kaupungille siirtyvän vastuun rahoittamiseen. Vesiliikelaitoksen perimiä jätevesimaksuja tulisi samalla alentaa julkisoikeudellista hulevesimaksua vastaavasti. Julkisoikeudellinen hulevesimaksu voidaan kohdistaa kaikille kaupungin hulevesien hallintavastuualueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajille tai haltijoille.

Kuntaliitto on julkaissut kunnille oppaan julkisoikeudellisen maksun määrittämiseen. Suositeltavia periaatteita ovat tontin kokoon ja katettuun pintaan perustuvat maksut. Edelleen maksuissa olisi syytä olla kannustavuutta, jolloin kiinteistön omistajan tai haltijan toimenpiteet, jotka vähentävät kaupungin hulevesien hallinnan tarvetta alentaisivat maksuja ja päinvastaisessa tapauksessa nostaisivat maksuja. Nämä periaatteet tulisi hyväksyä maksupäätöstä tehdessä, vaikka realistinen mahdollisuus on alkuvaiheessa ottaa käyttöön vain mahdollisimman yksinkertainen maksu ja kattaa osa toiminnan kuluista verovaroin nykyistä käytäntöä vastaavasti.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunta vastaa hulevesien hallinnasta asemakaava-alueella, joten aluepäätöstä ei tarvita. Kunta voi myöhemmässä vaiheessa halutessaan ottaa vastattavaksi muitakin alueita, joissa on tarvetta hulevesien hallinnalle. Tällaisia voisivat esimerkiksi olla asemakaava-alueiden läheisyydessä sijaitsevat alueet, joita voitaisiin hyödyntää hulevesien hallinnassa tai alueet, jotka aiheuttavat ongelmaa asemakaava-alueille.

Mikäli vesiliikelaitos päätetään yhtiöittää, ei erillisiä tasesiirtoja tai johtosääntömuutoksia tarvitse tehdä, vaan vastuut ja omaisuus hulevesiviemäreistä jäävät kaupungille vesiliikelaitoksen yhtiöityessä. Mikäli kaikkia teknisiä ratkaisuja julkisoikeudellisen hulevesimaksun tasosta, perinnästä ja kompensoinnista vesiliikelaitoksen jätevesimaksuja alentamalla ei jostain syystä ole mahdollista tehdä vuoden 2016 puolella, kaupunginhallitus antaa vastaavasti myöhemmin yhtiölle sitovan omistajan ennakkonäkemyksen yhtiön perimien jätevesimaksujen alentamisesta siten, että kokonaisvaltainen kustannustaso säilyy julkisoikeudellisen maksun käyttöön ottamisen jälkeen laskennallisesti ennallaan.

Vaihtoehtojen vertailu

Malli, jossa vesiliikelaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä, on hallinnollisesti raskaampi, koska hulevesienviemäröinnin aluepäätöksessä, on alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille varattava tilaisuus tulla kuulluiksi. Lisäksi kaupungin ja Vesiliikelaitoksen välillä on solmittava sopimus yleisten alueiden viemäröinnistä ja hulevesien vastuurajoista.

Uuden maksun käyttöönotto vaatii kaupunginvaltuuston päätöksen, joten hallinnollisesti ei ole suurta eroa, otetaanko käyttöön julkisoikeudellinen maksu vai vesihuoltolain mukainen maksu. Julkisoikeudellinen hulevesimaksu on kuitenkin tasapuolisin, oikeudenmukaisin ja aiheuttamisperiaatteen mukainen tapa rahoittaa hulevesien viemäröinti ja kokonaishallintaa. Vesihuoltolain mukaisessa ratkaisussa maksut kohdistuisivat epäoikeudenmukaisesti niille, jotka ovat rakentaneet asianmukaiset liittymät ja siten jo osaltaan rahoittaneet hulevesiviemärien rakentamista.

Vesihuoltolain mukaisessa hulevesiviemäröinnissä kiinteistöillä on lisäksi lähes poikkeuksetta liittymispakko, jotta toiminta voidaan järjestää taloudellisesti kestävällä tavalla. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa julkisoikeudelliseen maksuun perustuvassa ratkaisuissa voidaan taas käyttää laajemmin tarveharkintaa, eikä viemäriin liittyminen ole pakollista, mikäli hulevedet voidaan muuten hoitaa asianmukaisesti.

Nykyinen malli, jossa Vesiliikelaitos on vesihuoltomaksuilla hoitanut huleveden viemäröintiä, on jossain määrin johtanut myös osa-optimointiin eikä huleveden mahdollisuuksia osana kaupunkirakennetta ole siten osattu hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Vaihtoehto, jossa kaupunki vastaa hulevesistä kokonaisuutena, tukee siten hyvin strategisen maankäytön ja mahdollisesti uuden toimintamallin kehittämisajatuksia. Tällöin kokonaisprosessi yleissuunnittelusta toteutukseen ja rahoituksen järjestäminen olisivat yhdellä toimialalla.

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää, että 1.1.2017 alkaen Turun kaupunki vastaa asemakaava-alueella hulevesien hallinnasta hulevesiviemärit mukaan lukien.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää ottaa käyttöön kiinteistön kokoon ja katettuun pinta-alaan perustuvan julkisoikeudellisen hulevesimaksun samasta ajankohdasta lukien.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.