TURUN KAUPUNGIN

HULEVESIOHJELMA

2016

                  10.3.2016

ESIPUHE

Hulevesien hallinta liittyy kaupungin organisaatiossa usean hallintokunnan toimialaan. Hulevesien hallintaa koskevia yhteisesti noudatettavia periaatteita tarvitaan alkaen maankäytön ja vesihuollon suunnittelusta yksityisten tonttien rakentamiseen sekä yleisten alueiden hoitoon, kehittämiseen ja ympäristönsuojeluun liittyen.

Kaupunkihydrologian muuttuminen ja kaupunkitulvien yleistyminen sekä lainsäädäntöön tehdyt muutokset edellyttävät uudenlaisten suunnittelu- ja rakentamisperiaatteiden käyttöönottoa hulevesien hallinnassa haittojen vähentämiseksi. Kehittämistoimet koskevat kaikkea hulevesiä koskevaa suunnittelua ja rakentamista kaupunkiorganisaation kaikilla tasoilla.

Hulevesien hallinnan edistämiseksi kaupunginjohtaja Aleksi Randell on antanut kaupungin hulevesityöryhmälle tehtäväksi päivittää Turun hulevesiohjelman.

Hulevesiohjelman päivitystä valmistelleen hulevesityöryhmän jäsenet:

Olli-Pekka Mäki, YTO, vt. ympäristönsuojelujohtaja (pj.)

Tapio Siirto, KITO, infrapalvelujen johtaja

Eila Kesti, KITO, vastaava rakennuttaja

Juha Lipponen, KITO, maankäytönsuunnittelija

Markku Toivonen, YTO, toimialajohtaja

Olavi Ahola, YTO, yleiskaavainsinööri

Päivi Siponen, YTO, kaavoitusarkkitehti

Anna Räisänen, YTO, erityisasiantuntija

Reima Ojala, YTO, rakennusvalvontajohtaja

Tom Mattsson, YTO, rakennustarkastusinsinööri

Johanna Salmela YTO, maisemasuunnittelija

Kari Linnakoski, YTO, kadunsuunnittelupäällikkö

Irina Nordman, vesiliikelaitos, liikelaitosjohtaja

Kerttu Väkevä, vesiliikelaitos, vesihuoltoinsinööri

Heikki Niemi, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos, suunnittelija

Mirva Levomäki, Turun seudun puhdistamo Oy, toimitusjohtaja

Jarkko Laanti, Turun seudun puhdistamo Oy, laatuinsinööri

Pekka Salminen, YTO, vs. ympäristönsuojelusuunnittelija

SISÄLLYSLUETTELO

1. JOHDANTO

2. NYKYINEN TILANNE

3. hulevesien käsittelyyn vaikuttavaT SÄÄNNÖKSET JA suunnitelmAT

4. HULEVESIEN KÄSITTELYN PRIORITEETTIJÄRJESTYS

5. HALLINTOKUNTIEN TEHTÄVÄT JA TOIMINTATAPAMALLI

6. HULEVESIOHJELMAN PÄÄMÄÄRÄT JA TOIMENPITEET

7. TEHDYT SELVITYKSET JA LISÄSELVITYSTARPEET

8. OHJELMAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA RAPORTOINTI

1. JOHDANTO

Hulevesiohjelman tavoitteena on kehittää Turun kaupungissa hulevesien poikkihallinnollista organisointia, lisätä tietoisuutta, tuoda hulevedet resurssiksi kaupunkikehitykseen, edistää vesistöjen hyvän tilan saavuttamista sekä estää kaupunkitulvia ja edistää niihin varautumista.

Hulevesiohjelmassa kuvataan hulevesien hallintaan liittyvät vastuut, hulevesien johtamisen prioriteettijärjestys, hulevesien hallinnan kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet sekä lisäselvitystarpeet.

Vesihuoltolain määritelmän mukaan hulevedellä tarkoitetaan rakennetulla alueella maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- tai sulamisvettä.

Hulevesijärjestelmään voi päätyä myös muita kuin sade- ja sulamisvesiä esim. tulipalojen sammutusvesiä, tunnelien ja katujen huuhteluvesiä. Hulevesissä korostuu ihmistoiminnan vaikutus, mikä erottaa ne muista valumavesistä.

Kaupunkirakennetta tiivistävä kaupunkikehitys ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat aiempaa äärevämmät sääilmiöt, kuten rankkasateet, asettavat nyt ja tulevaisuudessa aiempaa suurempia paineita hulevesien asianmukaiselle hallinnalle ja huomioimiselle suunnittelun kaikilla tasoilla. Vuonna 2014 voimaan astuneet maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain uudistukset aiheuttavat myös muutosvelvoitteita hulevesien hallinnan järjestämiseen.

Turussa merkittäviä konkreettisia haasteita hulevesien hallintaan liittyen ovat laajat kaupunkitulvat (osin merivesitulvan yhteisvaikutuksesta), viemäriverkostoon pääsevien hulevesien aiheuttamat jäteveden puhdistustehon heikkeneminen sekä ohijuoksutukset viemäriverkossa. Samoin haasteena ovat pienempialaiset hulevesitulvat sekä hulevesiä vastaanottavien vesistöjen riittävän hyvän tilan turvaaminen.

Näihin haasteisiin vastaamiseksi ja yhteistyön kehittämiseksi on katsottu tarpeelliseksi päivittää vuonna 2009 kaupunginvaltuuston hyväksymä Turun kaupunkia koskeva hulevesiohjelma uudistunutta lainsäädäntöä sekä uutta ympäristötietoa ja tarpeita vastaavaksi.

Hulevesiohjelma koskee kaupungin omia toimenpiteitä ja päätöksiä hulevesistä johtuvien haittojen poistamiseksi ja hulevesien hallinnan edistämiseksi.

2. NYKYINEN TILANNE

Hulevesien johtaminen

Hulevesiä johdetaan pääsääntöisesti erillisessä hulevesiviemäriverkostossa ja niihin liittyvissä valtaojissa. Näistä hulevedet puretaan puhdistamattomina luonnonvesiin (kaupunkipurot, Aurajoki sivuhaaroineen, Saaristomeri, Illoistenjärvi ja pienvedet), joissa ne aiheuttavat pilaantumisen riskin tai suoranaisesti pilaantumista. Osassa kaupunkialuetta on käytössä sekaviemäröinti, jonka kautta vedet johdetaan Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle.

Vuoden 2014 lopussa Turussa oli hulevesiviemäriä noin 553 km, jätevesiviemäriä noin 542 km ja sekaviemäriä noin 52 km.

Vuonna 2014 uudistuneet maankäyttö- ja rakennuslaki sekä vesihuoltolaki tuovat muutospaineita hulevesien hallintaan.

Kaupunkirakenne

Turun kaupunkirakenne laajenee asuinrakentamisen myötä eteläisille saarille sekä ydinkaupungin pohjoispuoleisille alueille. Samaan aikaan ruutukaava-alue sekä sen ja ensimmäisen esikaupunkikehän väliset brownfield-alueet tiivistyvät. Hulevesien käsittelyn ja johtamisen suurimmat ongelmat ovat tiivistyvillä alueilla. Toisaalta pienialaisempia yksittäisiä ongelmakohteita nousee jatkuvasti esiin uusimmillakin asuinalueilla.

Uudessa rakentamisessa on yleistä laajojen vettä läpäisemättömien pintojen syntyminen, minkä seurauksena sateiden aiheuttama valuma nopeutuu ja pinnoilta pois valuvan huleveden määrä kasvaa. Täydennys- ja korjausrakentamisessa paikalliset olosuhteet voivat merkittävästi muuttua alkuperäiseen suunnittelutilanteeseen verrattuna, mikä saattaa lisätä paikallisia tulvimisriskejä.

Sadannan johtaminen pois syntypaikaltaan alentaa pohjaveden pinnankorkeutta, jolloin pohjavesivarat vähenevät, puupaaluvaraisille rakennuksille voi aiheutua vaurioita ja pohjaveden laatu voi heiketä.

Tiiviin ja eri aikoina toteutuneen rakentamisen seurauksena useasta reitistä ja ojasta muodostunut vedenkulku on hävinnyt. Nopea hulevesien kulkeutuminen viemäröinnin kautta vastaanottavaan vesistöön mm. kaupunkipuroon, aiheuttaa virtaamahuipun, jonka seurauksena syntyy uomaeroosiota ja puron tulvimista, jolloin puroalueiden hoito ja virkistyskäyttö vaikeutuvat sekä Itämeren kuormitus kasvaa.

Haitalliset aineet

Hulevesiin voi kulkeutua ympäristölle haitallisia aineita maaperästä, kaduilta, viheralueiden lannoittamisesta ja torjunta-aineiden käytöstä, rakennusmateriaaleista, liikenteestä, energiatuotannosta ja muista teollisuuspäästöistä sekä satunnaisesti mm. tulipalojen sammutusvesistä, erilaisista onnettomuuksista ja putkirikoista. Autokannan kasvu ja ympäristön yleinen kemikalisoituminen ovat uhka huleveden ja siten luonnonvesien laadulle.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutosennusteiden mukaan lämpötilan ennustetaan nousevan ja sateisuuden lisääntyvän etenkin talvella. Sääilmiöt äärevöityvät, joten sekä kuivien kausien että rankkasateiden arvioidaan lisääntyvän. Rankkasateet aiheuttavat helposti rakennetussa ympäristössä hulevesien tulvimista eli ns. kaupunkitulvia. Meriveden pinnankorkeuden ennustetaan nousevan, mikä osaltaan vaikeuttaa hulevesien johtamista varsinkin alavilla lähellä merta sijaitsevilla alueilla. Tällainen alue Turussa on esimerkiksi Linnakaupungin osayleiskaava-alueen eteläosaa.

3. HULEVESIEN KÄSITTELYYN JA JOHTAMISEEN VAIKUTTAVAT SÄÄNNÖKSET JA SUUNNITELMAT

Hulevesiä koskeva lainsäädäntö uudistui merkittävästi vuonna 2014. Huleveden viemäröinti ei enää ole vesihuoltoa. Hulevesien hallinnasta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa, jonka mukaan hulevesien hallinnalla tarkoitetaan hulevesien imeyttämiseen, viivyttämiseen, johtamiseen, viemäröintiin ja käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä.

Hulevesiä koskevat pykälät siirrettiin päivityksessä maankäyttö- ja rakennuslakiin, koska hulevesien hallinnan tärkein keino on maankäyttö ja kaavoitus. Vesihuoltolaitos voi edelleen vastata huleveden viemäröinnistä, jos kunta niin päättää vesihuoltolaitoksen kanssa neuvoteltuaan. Tällöin noudatetaan vesihuoltolain säädöksiä. Kunnan hulevesijärjestelmällä tarkoitetaan hulevesien hallintaan tarkoitettujen alueiden ja rakenteiden kokonaisuutta lukuun ottamatta vesihuoltolaissa määriteltyä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoja.

Vastuu hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueilla kuuluu kunnalle, mutta lähtökohtaisesti kiinteistö vastaa alueellaan muodostuvien hulevesien hallinnasta. Mikäli hulevesiä ei voida asianmukaisesti käsitellä kiinteistöllä, tulee ne johtaa hulevesiviemäriin tai kunnan hulevesijärjestelmään. Hulevesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Vesihuoltolaissa on määritetty ehdot joiden täyttyessä hulevesiä kuitenkin voidaan johtaa jätevesiviemäriin. Tällöin hulevesi luokitellaan jätevedeksi ja sen käsittelystä peritään jätevesitaksan mukainen maksu.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus antaa kunnalle mahdollisuuden päättää hulevesien hallinnan järjestämisestä. Päätettäviä asioita ovat muun muassa:

•Vastuu hulevesien viemäröinnistä, kunta vai vesilaitos?

•Kunnan hulevesijärjestelmän määrittely

•Hulevesiasioista päättävä ja säädösten noudattamista valvova monijäseninen toimielin

•Viranomainen, joka päättää hulevesiviemäriin liittymisestä vapauttamisen

•Viranomainen, joka päättää rajakohdat kiinteistön ja kunnan järjestelmien yhteensovittamiseksi

•Julkisoikeudellisen hulevesimaksun käyttöönotto, jolla kunta voi kattaa sille hulevesijärjestelmästä aiheutuneet kustannukset

Vesihuoltolaki ja sen perusteella kunnissa tehtävät vesihuoltolaitosten kehittämissuunnitelmat ohjaavat vesihuollon suunnittelua ja toteutusta kunnissa. Turun kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma vuosille 2011-2016 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa toukokuussa 2011. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueita koskeva päätös tehtiin kaupunginvaltuustossa toukokuussa 2012. Vesihuoltolaitoksen toiminta-aluepäätöksen yhteydessä on mm. määritetty hulevesiviemäriverkon toiminta-alue, jolla olevien kiinteistöjen tulee lähtökohtaisesti liittyä hulevesiviemäriin. Jatkossa kaupunginvaltuusto päättää alueet joilla vesihuoltolaitos vastaa huleveden viemäröinnistä ja jolla sijaitsevilla kiinteistöillä on hulevesiviemäriin liittymisvelvoite.

Turun rakennusjärjestyksessä ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on esitetty yksityiskohtaisia määräyksiä hulevesien käsittelylle ja johtamiselle.

Turun vesiliikelaitoksen yleisissä toimitusehdoissa ja asiakassopimuksissa on hulevesiä koskevia ehtoja. Yleisten toimitusehtojen mukaan hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin on kielletty. Lisäksi toimitusehdoissa on annettu määräyksiä hulevesien erottamiseksi jätevesiviemäristä aiemmin sekaviemäröidyillä alueilla.

Myös jätevedenpuhdistamon (Kakola) ympäristölupaehdoissa annetaan määräyksiä erillisviemäröinnistä sekä hulevesien johtamisesta viemäriverkkoon ja edelleen jätevedenpuhdistamolle.

4. HULEVESIEN KÄSITTELYN PRIORITEETTIJÄRJESTYS

Turussa hulevedet käsitellään ja johdetaan Maankäyttö- ja rakennuslain sekä Kuntaliiton Hulevesioppaan periaatteiden mukaisesti seuraavassa prioriteettijärjestyksessä riippumatta siitä onko kyseessä yksityisen, kunnan tai vesihuoltolaitoksen järjestelmä:

I Ensisijaisesti hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan.

Jos maaperän laatu ja muut olosuhteet sallivat, hulevedet imeytetään syntypaikalla. Jos hulevesiä ei voi imeyttää, mahdollisuuksien mukaan huleveden virtaamaa hidastetaan tai viivytetään viheralueella ennen sen pois johtamista.

II Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hidastavalla ja viivyttävällä järjestelmällä.

Jos hulevesiä ei voi imeyttää tai viivyttää syntypaikallaan, vaan vedet on johdettava viheralueilta eteenpäin, se tehdään hidastaen ja viivyttäen vesien kulkua ojien, tasausaltaiden ja lampien avulla, joissa vesi pääsee imeytymään maahan, pidättymään kasvillisuuteen ja haihtumaan ilmaan.

III Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä viheralueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille ennen ojiin tai vesistöön (puroihin) johtamista.

Jos hulevesiä ei voi imeyttää eikä johtaa viheralueilta eteenpäin hidastavalla ja viivyttävällä järjestelmällä, vedet johdetaan putkella eteenpäin. Hulevedet kuitenkin käsitellään jollakin vesiä hidastavalla ja viivyttävällä järjestelmällä ennen kuin ne johdetaan lopullisesti kaupunkipuroon.

IV Hulevedet johdetaan hulevesiviemärissä suoraan vastaanottavaan vesistöön.

Jos hulevesiä ei voi imeyttää eikä viivyttää viheralueilla ennen vastaanottavaa vesistöä, ne johdetaan putkella suoraan vesistöön.

Jos hulevesiä ei voi imeyttää eikä viivyttää tai johtaa suoraan vesistöön ja alueella ei ole erillisviemäröintiä, voidaan hulevedet johtaa jätevesiviemärin kautta jätevedenpuhdistamolle, mikäli vesihuoltolaissa määritetyt ehdot täyttyvät.

Suunnittelussa ja toteutuksessa valitut ratkaisut perustellaan prioriteettijärjestystä vasten.

5. HALLINTOKUNTIEN TEHTÄVÄT JA TOIMINTATAPAMALLI

Hallintokuntien tehtävät hulevesien hallinnassa

Hulevesityöryhmä

Hulevesien hallinta ja hallinnan suunnittelu on useiden eri yksiköiden vastuulla sisältyen kaupunkisuunnittelun sekä infrastruktuurin suunnittelun, toteutuksen ja ylläpidon kaikkiin vaiheisiin. Hulevesityöryhmä on poikkihallinnollinen toimielin, jonka tehtävänä on koordinoida hulevesien hallintaa Turun kaupungissa. Työryhmä suunnittelee ja seuraa tämän ohjelman toteuttamista säännöllisesti sekä raportoi ja esittää päivityksiä ohjelmaan vuosittain. Olennainen osa ryhmän työtä on poikkihallinnollinen tiedon välittäminen ja keskustelu ajankohtaisista asioista ja kehityskuluista. Työryhmä myös suunnittelee ja toteuttaa hulevesien hallintaan liittyvää koulutusta ja viestintää. Ohjausryhmänä toimii maankäytön ohjausryhmä, joka voi tarvittaessa nimittää hulevesityöryhmään uusia jäseniä.

Vesiliikelaitos

Turussa vesiliikelaitoksen toimialaan kuuluu huleveden viemäröinnistä huolehtiminen erikseen määrättävällä alueella. Vesihuoltolain 3 §:n mukaan huleveden viemäröinnillä tarkoitetaan huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista vesihuoltolaitoksen hulevesiviemärissä ja käsittelyä.

Vesiliikelaitoksen johtokunta järjestää huleveden viemäröinnin yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti valtuuston erikseen määräämillä alueilla. Vesiliikelaitos omistaa hulevesiverkoston ja vastaa sen suunnittelusta, rakennuttamisesta ja ylläpidosta. Vesiliikelaitos tuottaa palveluna Kiinteistötoimialalle hulevesiverkostoon kuuluvien pumppaamojen ylläpidon ja yleisten alueiden viemäröinnin.

Vesihuoltolain 17 b §.n mukaan kunnan päättämällä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen hulevesiviemäriin. Lain mukaan vesihuoltolaitosta on kuultava ennen kuin ympäristönsuojeluviranomainen myöntää vapautuksen liittymisvelvollisuudesta.

Vesiliikelaitos määrittää kiinteistöjen liittymispisteen verkostoon sekä perii liittymismaksun. Vesiliikelaitos esittää tarvittaessa kaupunginvaltuustolle vesihuoltolain mukaisten asiakasmaksujen käyttöönottoa. Vesiliikelaitoksen johtokunta päättää vesihuoltolain mukaisen maksun suuruudesta ja kohdentamisesta eri asiakasryhmille.

Kiinteistötoimiala

Kiinteistötoimialan johtokunnan tehtävänä on osoittaa kiinteistön ja kunnan hulevesijärjestelmän rajakohta sekä antaa hulevesien johtamiseen liittyviä määräyksiä (103 g), hyväksyä katusuunnitelman tasoiset hulevesisuunnitelmat (103 l §). Kiinteistöliikelaitos esittää tarvittaessa kaupunginvaltuustolle hulevesien hallinnan kaupungille aiheuttamien kustannusten kattamiseksi perittävän julkisoikeudellisen maksun käyttöönottoa sekä päättää kustannusten kattamiseksi mahdollisesti käyttöönotettavan maksun suuruudesta (103 n §). Kiinteistötoimialan toimialajohtajan tehtävänä on huolehtia kunnan hulevesijärjestelmän toteuttamisesta (103 m §) sekä hulevesimaksun perimiseen kuuluvista tehtävistä (103 o §).

Hulevesiverkostoon kuuluvat pumppaamot ovat kiinteistötoimialan omaisuutta, samoin kuin hulevesikaivot haaroineen.

Kaupunginvaltuusto päättää hulevesien hallinnan kaupungille aiheuttamien kustannusten kattamiseksi perittävän julkisoikeudellisen maksun käyttöönotosta.

Ympäristötoimiala

Ympäristötoimialan tehtävänä on suunnitella viihtyisää, toimivaa ja turvallista kaupunkiympäristöä sekä valvoa rakentamista, luonnonympäristön käyttöä ja ympäristön terveellisyyttä.

Toimialan tulee myös huolehtia kaupungin rakenteellisesta ja kaupunkikuvallisesta kehittämisestä tuottamalla hyvää yhdyskuntarakennetta ja kaavoitettua maata eri toimintojen tarpeisiin sekä huolehtia liikennejärjestelmän kehittämisestä.

Kaupunkisuunnittelu, kaavoitusyksikkö

Kaupunkisuunnittelun palvelualue vastaa hulevesien hallinnan ja vesihuollon kaavoituksellisesta kehittämisestä. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.

Yleiskaavoitus käynnistää kaupunkisuunnitteluprosessin, jossa on ennakoivasti ja ehkäisevästi mahdollista pohtia ja ratkoa hulevesien johtamis- ja käsittelykysymyksiä. Yleiskaavoituksen yhteydessä kartoitetaan pintavesien valuma-alueet ja luonnon olosuhteet, jolloin pintavesialueet ja hulevesien yleispiirteinen johtaminen voidaan ottaa jatkosuunnittelussa huomioon. Yleiskaavalla tutkitaan yleispiirteisesti ja laajoilla alueilla veden luontaista kiertoa ja rakentamisen vaikutuksia vesiympäristöön. Asemakaavoituksen ja muun suunnittelun myötä suunnittelu tarkentuu ja konkretisoituu.

Kaupunkisuunnittelu, Suunnitteluyksikkö

Kaavoitusvaiheessa suunnitteluyksikkö tekee katujen ja muiden yleisten alueiden alustavaan tasaussuunnitteluun perustuvan tulvareittitarkastelun. Tarkastelulla varmistetaan se, että tilanteissa, joissa hulevesiviemäröinti ei kapasiteetin ylittymisen tai viemärin tukkeutumisen vuoksi toimi, hulevedet johdetaan maanpinnalla olevaa reittiä pitkin eli pintavaluntana hallitusti alueella tai sen ulkopuolella oleviin ojiin, tasausaltaisiin, lampiin yms. Tavoitteena on se, että tulvimistilanteissakaan hulevedet eivät hakeutuisi korttelialueille, vaan tulvareitit sijaitsisivat yleisillä alueilla, lähinnä katualueilla ja puistoissa. Poikkeuksellisesti tulvareitti voidaan johtaa kortteleiden läpi, jolloin se merkitään kaavaan.

Katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden suunnitelmissa esitetään hulevesien pois johtaminen kunnan hulevesijärjestelmään tai vesihuoltolaitoksen määrittämään liittymispisteeseen. Katusuunnitelmat sekä puistojen ja muiden yleisten alueiden suunnitelmat valmistelee suunnitteluyksikkö ja hyväksyy kiinteistöliikelaitoksen johtokunta. Johtokunnan hyväksymien suunnitelmien pohjalta laadittavat rakennussuunnitelmat hyväksyy suunnittelupäällikkö.

Rakennusvalvonta

Rakennusvalvontaviranomainen huolehtii maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakentamisen ohjauksesta, neuvonnasta ja valvonnasta. Rakentajia ja suunnittelijoita ohjataan ja neuvotaan myös hulevesiratkaisuissa. Rakennuslautakunnalle on osoitettu useita hulevesiin liittyvä valvonta-, määräyksenanto- sekä hallintopakkotehtäviä (MRL 103 j §, 103 k §, 167.2 § 182.1 § 183.3 §), jollaisia sillä on myös rakentamiseen liittyen. Rakennuslautakunta toimii maankäyttö- ja rakennuslain (103 d §) tarkoittamana monijäsenisenä toimielimenä, jonka tehtävänä on valvoa lain hulevesiä koskevien säännösten noudattamista.

Ympäristönsuojelu

Ympäristönsuojeluviranomainen päättää vesihuoltolain 17 b §:n sekä maankäyttö- ja rakennuslain 103 f §:n mukaisista vapautushakemuksista koskien hulevesiviemäriin ja hulevesijärjestelmään liittämisvelvollisuudesta vapauttamista. Päätösvalta on delegoitu ympäristönsuojelujohtajalle. Ympäristönsuojelu myös seuraa hulevesien laatua ja tarvittaessa antaa niihin liittyen määräyksiä.

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta toimii vesilain mukaisena viranomaisena hulevesien johtamista koskevissa päätösasioissa haja-asutusalueella, jossa ei ole vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriä tai kunnan hulevesijärjestelmää.

Kaupunginvaltuusto ja -hallitus

Kaupunginvaltuusto hyväksyy valtuustokausittain päivitettävän Turun vesihuollon kehittämissuunnitelman ja sen mukaiset vesijohto- ja viemäriverkostojen toiminta-aluerajaukset. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa voidaan päättää myös hulevesiviemäröintiä koskevista asioista. Kaupunginvaltuusto päättää alueen, jolla vesihuoltolaitos vastaa hulevesien viemäröinnistä. Kaupunginvaltuusto päättää hulevesien hallinnan kaupungille aiheuttamien kustannusten kattamiseksi perittävän julkisoikeudellisen maksun käyttöönotosta. Kaupunginvaltuusto päättää hulevesiviemärimaksun käyttöönotosta liikelaitosmuotoisella vesihuoltolaitoksella.

Kaupunginvaltuusto hyväksyy myös hulevesien käsittelyä ja johtamista ohjaavan hulevesiohjelman, kaupungin ympäristönsuojelumääräykset, rakennusjärjestyksen sekä yleiskaavat ja merkittävät asemakaavat.

Kaupunginhallitus valmistelee valtuuston päätettäväksi menevät asiat sekä seuraa ja ohjaa ohjelman toimeenpanoa vuosittain toteutettavan raportoinnin kautta.

Toimintatapamalli

Toimintatapamallissa kuvataan hulevesien hallinnan suunnittelun eri vaiheiden toimintaperiaatteet ja – käytännöt.

Toimintatapamallin laatiminen on yksi tähän ohjelmaan kirjatuista toimenpiteistä. Se tullaan valmistuttuaan lisäämään osaksi ohjelmaa.

6. HULEVESIOHJELMAN PÄÄMÄÄRÄT, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

7. TEHDYT SELVITYKSET JA LISÄSELVITYSTARPEET

Vuoden 2009 hulevesiohjelmassa todettiin useiden asioiden vaativan lisäselvitystä. Osa selvityksistä on saatu toteutettua tavoitteiden mukaisesti, osa on edelleen kesken.

Tehdyt tai käynnissä olevat:

•Kaupungin tulvariskialueiden (sisältäen hulevesitulvat) kartoitus

oELY-keskukset tekivät vesistö- ja meritulvariskien alustavan arvioinnin vuonna 2011, jonka jälkeen Maa- ja metsätalousministeriö nimesi merkittävät tulvariskialueet ELY-keskusten ehdotuksien mukaisesti sekä asetti tulvaryhmät merkittäville tulvariskialueille. Arvioinnissa Turun todettiin kuuluvan merivesitulvariskialueeseen.  Riskialueille laadittiin tämän jälkeen tulvavaara- ja tulvariskikartat vuonna 2013. Tulvariskien hallintasuunnitelmat valmistuvat vuoden 2015 loppuun mennessä. 

oHulevesitulvariskien alustava arviointi on kuntien vastuulla ja se suoritettiin vuonna 2011. Riskit arvioitiin työryhmässä ja todettiin, että Turussa ei ole tapahtunut niin laajoja hulevesitulvia, että niistä olisi aiheutunut vaaraa ihmisten terveydelle tai yhteiskunnan toiminnalle.

oPienempiä hulevesiongelmia selvitettiin vuonna 2013 tehdyllä hulevesiongelmakohdekartoituksella. Siinä kartoitettiin eri viranomaisille tehdyllä kyselytutkimuksella hulevesitulvia vuosilta 2005–2013. Tietoja saatiin yhteensä 235 tulvatapahtumasta. Kartoitukseen tehtiin päivitys keväällä 2015. Siinä kerättiin vuoden 2014 loppuun mennessä tapahtuneet tulvat, joita oli 41. Tiedot on kerätty taulukkoon ja viety paikkatiedoksi.

•Hulevesien laatua koskeva selvitys

oHulevesien laatua ja niiden vaikutuksia on selvitetty vuosittain pääasiallisesti Kuninkojassa ja Jaaninojassa tehdyillä mittauksilla ja raportoinneilla. Turun AMK on tehnyt laatuselvitykset vuosina 2011–2014. Mittauksilla on selvitetty vedenlaatua ja virtaamia. Mittauksia on tarkoitus jatkaa ja kohdentaa osin suoraan hulevesiin ja niitä pidättäviin rakenteisiin.

oHulevesien mikroroskapitoisuuksia tutkittiin selvityksellä, joka valmistui 2015.

•Muita tehtyjä selvityksiä:

oTurun kosteikot kartoitettiin kesällä 2014. Selvitykseen sisällytettiin rakennetut kosteikot.

oKaupunkisuunnittelun lähtöaineistoksi laaditut hulevesisuunnitelmat:

oAlueellinen hulevesisuunnitelma laadittiin 2013–2014 naapurikuntien kanssa yhteistyössä yleiskaavoituksen pohjaksi. Suunnittelualue rajattiin valuma-alueiden ja suurimpien maankäytön muutosalueiden perusteella. Suunnitelman pohjalta tehdään yleiskaavaan hulevesien hallintaan tarvittavat aluevaraukset ja avoimena säilytettävät alueet.

oTämän lisäksi on laadittu yksi osayleiskaavatasoinen ja kahdeksan asemakaavatasoista hulevesisuunnitelmaa.

Osittain toteutetut tai toteutumattomat:

•Pohjavesien seurantaan liittyvien toimenpiteiden vastuutus ja organisointi

•Rännivesien johtaminen ja liukkauden torjunta vanhoilla rakennetuilla alueilla

oRännivesien johtamista käsiteltiin erillisessä työryhmässä kaksi kertaa keväällä 2012. Kokouksissa sovittiin alustavasti uusista käytännöistä, joiden käyttöön ottoa ajateltiin aloitettavaksi vuonna 2013. Niitä ei kuitenkaan otettu käyttöön.

Ohjelman toteuttamisen yhteydessä on havaittu myös uusia lisäselvitystarpeita, joita ei ole alkuperäiseen ohjelmaan kirjattu. Näitä ovat:

•Hulevesiongelmakohteiden analysointi, tyypillisten ongelmien tunnistaminen ja suunnitelmien laatiminen tilanteen korjaamiseksi ja uusien syntymisen ehkäisemiseksi.

•Kaupunkipuroille laadullisia ongelmia aiheuttavien kohteiden tunnistaminen ja vesien ohjaaminen joko puhdistamolle tai puhdistaminen ennen uomaan johtamista.

•Rakennettujen alueiden tulvamallinnus. Mallinnuksella saataisiin selvitettyä olemassa olevien alueiden verkostojen pullonkauloja ja selvitettyä täsmällisesti, minne toimenpiteitä tulisi kohdistaa. Rakennettujen alueiden tulvareittisuunnitelma.

•Suunnitelma hulevesiasioita koskevaa tiedottamista ja kouluttamista varten. Tiedotusta tulee suunnata niin asukkaille kuin viranomaisillekin.

•Työmaavesiohje

•Varautumissuunnitelma tulvatilanteiden varalle

8. OHJELMAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA RAPORTOINTI

Tässä ohjelmassa määritettyjen toimenpiteiden toteutumista seuraa poikkihallinnollinen hulevesityöryhmä säännöllisissä kokouksissaan. Työryhmä voi päättää sisäisen auditoinnin tekemisestä etenkin aikataulultaan jatkuvaksi määritettyjen toimenpiteiden toteutuksen seuraamiseksi ja kehittämiseksi.

Hulevesityöryhmä valmistelee vuosittain ensimmäisen vuosineljänneksen aikana ohjelman toteutumisesta kertovan raportin sekä esittää samassa yhteydessä kaupunginhallitukselle mahdolliset päivitykset ohjelman tavoitteisiin, toimenpiteisiin sekä tarvittaessa muihin sisältöihin. Kaupunginhallituksen hyväksymä raportti ja päivitykset lähetetään tiedoksi lautakunnille ja johtoryhmille.

Vuosiraportti lähetetään myös halukkaille sidosryhmille. Vuosiraportista laaditaan lehdistötiedote paikallisille medioille.