TURUN KAUPUNGIN

HULEVESIOHJELMA

 

 

 

 

 

2016

 

 

 

 

 

 

 

                  10.3.2016


ESIPUHE

 

Hulevesien hallinta liittyy kaupungin organisaatiossa usean hallintokunnan toimialaan. Hulevesien hallintaa koskevia yhteisesti noudatettavia periaatteita tarvitaan alkaen maankäytön ja vesihuollon suunnittelusta yksityisten tonttien rakentamiseen sekä yleisten alueiden hoitoon, kehittämiseen ja ympäristönsuojeluun liittyen.

 

Kaupunkihydrologian muuttuminen ja kaupunkitulvien yleistyminen sekä lainsäädäntöön tehdyt muutokset edellyttävät uudenlaisten suunnittelu- ja rakentamisperiaatteiden käyttöönottoa hulevesien hallinnassa haittojen vähentämiseksi. Kehittämistoimet koskevat kaikkea hulevesiä koskevaa suunnittelua ja rakentamista kaupunkiorganisaation kaikilla tasoilla.

 

Hulevesien hallinnan edistämiseksi kaupunginjohtaja Aleksi Randell on antanut kaupungin hulevesityöryhmälle tehtäväksi päivittää Turun hulevesiohjelman.

 

Hulevesiohjelman päivitystä valmistelleen hulevesityöryhmän jäsenet:

 

Olli-Pekka Mäki, YTO, vt. ympäristönsuojelujohtaja (pj.)

Tapio Siirto, KITO, infrapalvelujen johtaja

Eila Kesti, KITO, vastaava rakennuttaja

Juha Lipponen, KITO, maankäytönsuunnittelija

Markku Toivonen, YTO, toimialajohtaja

Olavi Ahola, YTO, yleiskaavainsinööri

Päivi Siponen, YTO, kaavoitusarkkitehti

Anna Räisänen, YTO, erityisasiantuntija

Reima Ojala, YTO, rakennusvalvontajohtaja

Tom Mattsson, YTO, rakennustarkastusinsinööri

Johanna Salmela YTO, maisemasuunnittelija

Kari Linnakoski, YTO, kadunsuunnittelupäällikkö

Irina Nordman, vesiliikelaitos, liikelaitosjohtaja

Kerttu Väkevä, vesiliikelaitos, vesihuoltoinsinööri

Heikki Niemi, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos, suunnittelija

Mirva Levomäki, Turun seudun puhdistamo Oy, toimitusjohtaja

Jarkko Laanti, Turun seudun puhdistamo Oy, laatuinsinööri

Pekka Salminen, YTO, vs. ympäristönsuojelusuunnittelija

 


SISÄLLYSLUETTELO

 

1. JOHDANTO

 

2. NYKYINEN TILANNE

 

3. hulevesien käsittelyyn vaikuttavaT SÄÄNNÖKSET JA suunnitelmAT

 

4. HULEVESIEN KÄSITTELYN PRIORITEETTIJÄRJESTYS

 

5. HALLINTOKUNTIEN TEHTÄVÄT JA TOIMINTATAPAMALLI

 

6. HULEVESIOHJELMAN PÄÄMÄÄRÄT JA TOIMENPITEET

 

7. TEHDYT SELVITYKSET JA LISÄSELVITYSTARPEET

 

8. OHJELMAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA RAPORTOINTI

 

 

 

 

 

 


1. JOHDANTO

 

Hulevesiohjelman tavoitteena on kehittää Turun kaupungissa hulevesien poikkihallinnollista organisointia, lisätä tietoisuutta, tuoda hulevedet resurssiksi kaupunkikehitykseen, edistää vesistöjen hyvän tilan saavuttamista sekä estää kaupunkitulvia ja edistää niihin varautumista.

 

Hulevesiohjelmassa kuvataan hulevesien hallintaan liittyvät vastuut, hulevesien johtamisen prioriteettijärjestys, hulevesien hallinnan kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet sekä lisäselvitystarpeet.

 

Vesihuoltolain määritelmän mukaan hulevedellä tarkoitetaan rakennetulla alueella maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- tai sulamisvettä.

 

Hulevesijärjestelmään voi päätyä myös muita kuin sade- ja sulamisvesiä esim. tulipalojen sammutusvesiä, tunnelien ja katujen huuhteluvesiä. Hulevesissä korostuu ihmistoiminnan vaikutus, mikä erottaa ne muista valumavesistä.

 

Kaupunkirakennetta tiivistävä kaupunkikehitys ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat aiempaa äärevämmät sääilmiöt, kuten rankkasateet, asettavat nyt ja tulevaisuudessa aiempaa suurempia paineita hulevesien asianmukaiselle hallinnalle ja huomioimiselle suunnittelun kaikilla tasoilla. Vuonna 2014 voimaan astuneet maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain uudistukset aiheuttavat myös muutosvelvoitteita hulevesien hallinnan järjestämiseen.

 

Turussa merkittäviä konkreettisia haasteita hulevesien hallintaan liittyen ovat laajat kaupunkitulvat (osin merivesitulvan yhteisvaikutuksesta), viemäriverkostoon pääsevien hulevesien aiheuttamat jäteveden puhdistustehon heikkeneminen sekä ohijuoksutukset viemäriverkossa. Samoin haasteena ovat pienempialaiset hulevesitulvat sekä hulevesiä vastaanottavien vesistöjen riittävän hyvän tilan turvaaminen.

 

Näihin haasteisiin vastaamiseksi ja yhteistyön kehittämiseksi on katsottu tarpeelliseksi päivittää vuonna 2009 kaupunginvaltuuston hyväksymä Turun kaupunkia koskeva hulevesiohjelma uudistunutta lainsäädäntöä sekä uutta ympäristötietoa ja tarpeita vastaavaksi.

 

Hulevesiohjelma koskee kaupungin omia toimenpiteitä ja päätöksiä hulevesistä johtuvien haittojen poistamiseksi ja hulevesien hallinnan edistämiseksi.

 


2. NYKYINEN TILANNE

 

Hulevesien johtaminen

 

Hulevesiä johdetaan pääsääntöisesti erillisessä hulevesiviemäriverkostossa ja niihin liittyvissä valtaojissa. Näistä hulevedet puretaan puhdistamattomina luonnonvesiin (kaupunkipurot, Aurajoki sivuhaaroineen, Saaristomeri, Illoistenjärvi ja pienvedet), joissa ne aiheuttavat pilaantumisen riskin tai suoranaisesti pilaantumista. Osassa kaupunkialuetta on käytössä sekaviemäröinti, jonka kautta vedet johdetaan Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle.

 

Vuoden 2014 lopussa Turussa oli hulevesiviemäriä noin 553 km, jätevesiviemäriä noin 542 km ja sekaviemäriä noin 52 km.

 

Vuonna 2014 uudistuneet maankäyttö- ja rakennuslaki sekä vesihuoltolaki tuovat muutospaineita hulevesien hallintaan.

 

Kaupunkirakenne

 

Turun kaupunkirakenne laajenee asuinrakentamisen myötä eteläisille saarille sekä ydinkaupungin pohjoispuoleisille alueille. Samaan aikaan ruutukaava-alue sekä sen ja ensimmäisen esikaupunkikehän väliset brownfield-alueet tiivistyvät. Hulevesien käsittelyn ja johtamisen suurimmat ongelmat ovat tiivistyvillä alueilla. Toisaalta pienialaisempia yksittäisiä ongelmakohteita nousee jatkuvasti esiin uusimmillakin asuinalueilla.

 

Uudessa rakentamisessa on yleistä laajojen vettä läpäisemättömien pintojen syntyminen, minkä seurauksena sateiden aiheuttama valuma nopeutuu ja pinnoilta pois valuvan huleveden määrä kasvaa. Täydennys- ja korjausrakentamisessa paikalliset olosuhteet voivat merkittävästi muuttua alkuperäiseen suunnittelutilanteeseen verrattuna, mikä saattaa lisätä paikallisia tulvimisriskejä.

 

Sadannan johtaminen pois syntypaikaltaan alentaa pohjaveden pinnankorkeutta, jolloin pohjavesivarat vähenevät, puupaaluvaraisille rakennuksille voi aiheutua vaurioita ja pohjaveden laatu voi heiketä.

 

Tiiviin ja eri aikoina toteutuneen rakentamisen seurauksena useasta reitistä ja ojasta muodostunut vedenkulku on hävinnyt. Nopea hulevesien kulkeutuminen viemäröinnin kautta vastaanottavaan vesistöön mm. kaupunkipuroon, aiheuttaa virtaamahuipun, jonka seurauksena syntyy uomaeroosiota ja puron tulvimista, jolloin puroalueiden hoito ja virkistyskäyttö vaikeutuvat sekä Itämeren kuormitus kasvaa.

 

Haitalliset aineet

 

Hulevesiin voi kulkeutua ympäristölle haitallisia aineita maaperästä, kaduilta, viheralueiden lannoittamisesta ja torjunta-aineiden käytöstä, rakennusmateriaaleista, liikenteestä, energiatuotannosta ja muista teollisuuspäästöistä sekä satunnaisesti mm. tulipalojen sammutusvesistä, erilaisista onnettomuuksista ja putkirikoista. Autokannan kasvu ja ympäristön yleinen kemikalisoituminen ovat uhka huleveden ja siten luonnonvesien laadulle.

 

Ilmastonmuutos

 

Ilmastonmuutosennusteiden mukaan lämpötilan ennustetaan nousevan ja sateisuuden lisääntyvän etenkin talvella. Sääilmiöt äärevöityvät, joten sekä kuivien kausien että rankkasateiden arvioidaan lisääntyvän. Rankkasateet aiheuttavat helposti rakennetussa ympäristössä hulevesien tulvimista eli ns. kaupunkitulvia. Meriveden pinnankorkeuden ennustetaan nousevan, mikä osaltaan vaikeuttaa hulevesien johtamista varsinkin alavilla lähellä merta sijaitsevilla alueilla. Tällainen alue Turussa on esimerkiksi Linnakaupungin osayleiskaava-alueen eteläosaa.

 

3. HULEVESIEN KÄSITTELYYN JA JOHTAMISEEN VAIKUTTAVAT SÄÄNNÖKSET JA SUUNNITELMAT

 

Hulevesiä koskeva lainsäädäntö uudistui merkittävästi vuonna 2014. Huleveden viemäröinti ei enää ole vesihuoltoa. Hulevesien hallinnasta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa, jonka mukaan hulevesien hallinnalla tarkoitetaan hulevesien imeyttämiseen, viivyttämiseen, johtamiseen, viemäröintiin ja käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä.

 

Hulevesiä koskevat pykälät siirrettiin päivityksessä maankäyttö- ja rakennuslakiin, koska hulevesien hallinnan tärkein keino on maankäyttö ja kaavoitus. Vesihuoltolaitos voi edelleen vastata huleveden viemäröinnistä, jos kunta niin päättää vesihuoltolaitoksen kanssa neuvoteltuaan. Tällöin noudatetaan vesihuoltolain säädöksiä. Kunnan hulevesijärjestelmällä tarkoitetaan hulevesien hallintaan tarkoitettujen alueiden ja rakenteiden kokonaisuutta lukuun ottamatta vesihuoltolaissa määriteltyä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoja.

 

Vastuu hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueilla kuuluu kunnalle, mutta lähtökohtaisesti kiinteistö vastaa alueellaan muodostuvien hulevesien hallinnasta. Mikäli hulevesiä ei voida asianmukaisesti käsitellä kiinteistöllä, tulee ne johtaa hulevesiviemäriin tai kunnan hulevesijärjestelmään. Hulevesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Vesihuoltolaissa on määritetty ehdot joiden täyttyessä hulevesiä kuitenkin voidaan johtaa jätevesiviemäriin. Tällöin hulevesi luokitellaan jätevedeksi ja sen käsittelystä peritään jätevesitaksan mukainen maksu.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus antaa kunnalle mahdollisuuden päättää hulevesien hallinnan järjestämisestä. Päätettäviä asioita ovat muun muassa:

 

Vastuu hulevesien viemäröinnistä, kunta vai vesilaitos?

Kunnan hulevesijärjestelmän määrittely

Hulevesiasioista päättävä ja säädösten noudattamista valvova monijäseninen toimielin

Viranomainen, joka päättää hulevesiviemäriin liittymisestä vapauttamisen

Viranomainen, joka päättää rajakohdat kiinteistön ja kunnan järjestelmien yhteensovittamiseksi

Julkisoikeudellisen hulevesimaksun käyttöönotto, jolla kunta voi kattaa sille hulevesijärjestelmästä aiheutuneet kustannukset

 

Vesihuoltolaki ja sen perusteella kunnissa tehtävät vesihuoltolaitosten kehittämissuunnitelmat ohjaavat vesihuollon suunnittelua ja toteutusta kunnissa. Turun kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma vuosille 2011-2016 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa toukokuussa 2011. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueita koskeva päätös tehtiin kaupunginvaltuustossa toukokuussa 2012. Vesihuoltolaitoksen toiminta-aluepäätöksen yhteydessä on mm. määritetty hulevesiviemäriverkon toiminta-alue, jolla olevien kiinteistöjen tulee lähtökohtaisesti liittyä hulevesiviemäriin. Jatkossa kaupunginvaltuusto päättää alueet joilla vesihuoltolaitos vastaa huleveden viemäröinnistä ja jolla sijaitsevilla kiinteistöillä on hulevesiviemäriin liittymisvelvoite.

 

Turun rakennusjärjestyksessä ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on esitetty yksityiskohtaisia määräyksiä hulevesien käsittelylle ja johtamiselle.

 

Turun vesiliikelaitoksen yleisissä toimitusehdoissa ja asiakassopimuksissa on hulevesiä koskevia ehtoja. Yleisten toimitusehtojen mukaan hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin on kielletty. Lisäksi toimitusehdoissa on annettu määräyksiä hulevesien erottamiseksi jätevesiviemäristä aiemmin sekaviemäröidyillä alueilla.

 

Myös jätevedenpuhdistamon (Kakola) ympäristölupaehdoissa annetaan määräyksiä erillisviemäröinnistä sekä hulevesien johtamisesta viemäriverkkoon ja edelleen jätevedenpuhdistamolle.

 

4. HULEVESIEN KÄSITTELYN PRIORITEETTIJÄRJESTYS

 

Turussa hulevedet käsitellään ja johdetaan Maankäyttö- ja rakennuslain sekä Kuntaliiton Hulevesioppaan periaatteiden mukaisesti seuraavassa prioriteettijärjestyksessä riippumatta siitä onko kyseessä yksityisen, kunnan tai vesihuoltolaitoksen järjestelmä:

 

I Ensisijaisesti hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan.

Jos maaperän laatu ja muut olosuhteet sallivat, hulevedet imeytetään syntypaikalla. Jos hulevesiä ei voi imeyttää, mahdollisuuksien mukaan huleveden virtaamaa hidastetaan tai viivytetään viheralueella ennen sen pois johtamista.

 

II Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hidastavalla ja viivyttävällä järjestelmällä.

Jos hulevesiä ei voi imeyttää tai viivyttää syntypaikallaan, vaan vedet on johdettava viheralueilta eteenpäin, se tehdään hidastaen ja viivyttäen vesien kulkua ojien, tasausaltaiden ja lampien avulla, joissa vesi pääsee imeytymään maahan, pidättymään kasvillisuuteen ja haihtumaan ilmaan.

 

III Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä viheralueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille ennen ojiin tai vesistöön (puroihin) johtamista.

Jos hulevesiä ei voi imeyttää eikä johtaa viheralueilta eteenpäin hidastavalla ja viivyttävällä järjestelmällä, vedet johdetaan putkella eteenpäin. Hulevedet kuitenkin käsitellään jollakin vesiä hidastavalla ja viivyttävällä järjestelmällä ennen kuin ne johdetaan lopullisesti kaupunkipuroon.

 

IV Hulevedet johdetaan hulevesiviemärissä suoraan vastaanottavaan vesistöön.

Jos hulevesiä ei voi imeyttää eikä viivyttää viheralueilla ennen vastaanottavaa vesistöä, ne johdetaan putkella suoraan vesistöön.

 

Jos hulevesiä ei voi imeyttää eikä viivyttää tai johtaa suoraan vesistöön ja alueella ei ole erillisviemäröintiä, voidaan hulevedet johtaa jätevesiviemärin kautta jätevedenpuhdistamolle, mikäli vesihuoltolaissa määritetyt ehdot täyttyvät.

 

Suunnittelussa ja toteutuksessa valitut ratkaisut perustellaan prioriteettijärjestystä vasten.

 

5. HALLINTOKUNTIEN TEHTÄVÄT JA TOIMINTATAPAMALLI

 

Hallintokuntien tehtävät hulevesien hallinnassa

 

Hulevesityöryhmä

 

Hulevesien hallinta ja hallinnan suunnittelu on useiden eri yksiköiden vastuulla sisältyen kaupunkisuunnittelun sekä infrastruktuurin suunnittelun, toteutuksen ja ylläpidon kaikkiin vaiheisiin. Hulevesityöryhmä on poikkihallinnollinen toimielin, jonka tehtävänä on koordinoida hulevesien hallintaa Turun kaupungissa. Työryhmä suunnittelee ja seuraa tämän ohjelman toteuttamista säännöllisesti sekä raportoi ja esittää päivityksiä ohjelmaan vuosittain. Olennainen osa ryhmän työtä on poikkihallinnollinen tiedon välittäminen ja keskustelu ajankohtaisista asioista ja kehityskuluista. Työryhmä myös suunnittelee ja toteuttaa hulevesien hallintaan liittyvää koulutusta ja viestintää. Ohjausryhmänä toimii maankäytön ohjausryhmä, joka voi tarvittaessa nimittää hulevesityöryhmään uusia jäseniä.

 

Vesiliikelaitos

 

Turussa vesiliikelaitoksen toimialaan kuuluu huleveden viemäröinnistä huolehtiminen erikseen määrättävällä alueella. Vesihuoltolain 3 §:n mukaan huleveden viemäröinnillä tarkoitetaan huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista vesihuoltolaitoksen hulevesiviemärissä ja käsittelyä.

 

Vesiliikelaitoksen johtokunta järjestää huleveden viemäröinnin yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti valtuuston erikseen määräämillä alueilla. Vesiliikelaitos omistaa hulevesiverkoston ja vastaa sen suunnittelusta, rakennuttamisesta ja ylläpidosta. Vesiliikelaitos tuottaa palveluna Kiinteistötoimialalle hulevesiverkostoon kuuluvien pumppaamojen ylläpidon ja yleisten alueiden viemäröinnin.

 

Vesihuoltolain 17 b §.n mukaan kunnan päättämällä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen hulevesiviemäriin. Lain mukaan vesihuoltolaitosta on kuultava ennen kuin ympäristönsuojeluviranomainen myöntää vapautuksen liittymisvelvollisuudesta.

 

Vesiliikelaitos määrittää kiinteistöjen liittymispisteen verkostoon sekä perii liittymismaksun. Vesiliikelaitos esittää tarvittaessa kaupunginvaltuustolle vesihuoltolain mukaisten asiakasmaksujen käyttöönottoa. Vesiliikelaitoksen johtokunta päättää vesihuoltolain mukaisen maksun suuruudesta ja kohdentamisesta eri asiakasryhmille.

 

Kiinteistötoimiala

 

Kiinteistötoimialan johtokunnan tehtävänä on osoittaa kiinteistön ja kunnan hulevesijärjestelmän rajakohta sekä antaa hulevesien johtamiseen liittyviä määräyksiä (103 g), hyväksyä katusuunnitelman tasoiset hulevesisuunnitelmat (103 l §). Kiinteistöliikelaitos esittää tarvittaessa kaupunginvaltuustolle hulevesien hallinnan kaupungille aiheuttamien kustannusten kattamiseksi perittävän julkisoikeudellisen maksun käyttöönottoa sekä päättää kustannusten kattamiseksi mahdollisesti käyttöönotettavan maksun suuruudesta (103 n §). Kiinteistötoimialan toimialajohtajan tehtävänä on huolehtia kunnan hulevesijärjestelmän toteuttamisesta (103 m §) sekä hulevesimaksun perimiseen kuuluvista tehtävistä (103 o §).

 

Hulevesiverkostoon kuuluvat pumppaamot ovat kiinteistötoimialan omaisuutta, samoin kuin hulevesikaivot haaroineen.

Kaupunginvaltuusto päättää hulevesien hallinnan kaupungille aiheuttamien kustannusten kattamiseksi perittävän julkisoikeudellisen maksun käyttöönotosta.

 

Ympäristötoimiala

 

Ympäristötoimialan tehtävänä on suunnitella viihtyisää, toimivaa ja turvallista kaupunkiympäristöä sekä valvoa rakentamista, luonnonympäristön käyttöä ja ympäristön terveellisyyttä.

 

Toimialan tulee myös huolehtia kaupungin rakenteellisesta ja kaupunkikuvallisesta kehittämisestä tuottamalla hyvää yhdyskuntarakennetta ja kaavoitettua maata eri toimintojen tarpeisiin sekä huolehtia liikennejärjestelmän kehittämisestä.

 

Kaupunkisuunnittelu, kaavoitusyksikkö

 

Kaupunkisuunnittelun palvelualue vastaa hulevesien hallinnan ja vesihuollon kaavoituksellisesta kehittämisestä. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.

 

Yleiskaavoitus käynnistää kaupunkisuunnitteluprosessin, jossa on ennakoivasti ja ehkäisevästi mahdollista pohtia ja ratkoa hulevesien johtamis- ja käsittelykysymyksiä. Yleiskaavoituksen yhteydessä kartoitetaan pintavesien valuma-alueet ja luonnon olosuhteet, jolloin pintavesialueet ja hulevesien yleispiirteinen johtaminen voidaan ottaa jatkosuunnittelussa huomioon. Yleiskaavalla tutkitaan yleispiirteisesti ja laajoilla alueilla veden luontaista kiertoa ja rakentamisen vaikutuksia vesiympäristöön. Asemakaavoituksen ja muun suunnittelun myötä suunnittelu tarkentuu ja konkretisoituu.

 

Kaupunkisuunnittelu, Suunnitteluyksikkö

 

Kaavoitusvaiheessa suunnitteluyksikkö tekee katujen ja muiden yleisten alueiden alustavaan tasaussuunnitteluun perustuvan tulvareittitarkastelun. Tarkastelulla varmistetaan se, että tilanteissa, joissa hulevesiviemäröinti ei kapasiteetin ylittymisen tai viemärin tukkeutumisen vuoksi toimi, hulevedet johdetaan maanpinnalla olevaa reittiä pitkin eli pintavaluntana hallitusti alueella tai sen ulkopuolella oleviin ojiin, tasausaltaisiin, lampiin yms. Tavoitteena on se, että tulvimistilanteissakaan hulevedet eivät hakeutuisi korttelialueille, vaan tulvareitit sijaitsisivat yleisillä alueilla, lähinnä katualueilla ja puistoissa. Poikkeuksellisesti tulvareitti voidaan johtaa kortteleiden läpi, jolloin se merkitään kaavaan.

 

Katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden suunnitelmissa esitetään hulevesien pois johtaminen kunnan hulevesijärjestelmään tai vesihuoltolaitoksen määrittämään liittymispisteeseen. Katusuunnitelmat sekä puistojen ja muiden yleisten alueiden suunnitelmat valmistelee suunnitteluyksikkö ja hyväksyy kiinteistöliikelaitoksen johtokunta. Johtokunnan hyväksymien suunnitelmien pohjalta laadittavat rakennussuunnitelmat hyväksyy suunnittelupäällikkö.

 

Rakennusvalvonta

 

Rakennusvalvontaviranomainen huolehtii maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakentamisen ohjauksesta, neuvonnasta ja valvonnasta. Rakentajia ja suunnittelijoita ohjataan ja neuvotaan myös hulevesiratkaisuissa. Rakennuslautakunnalle on osoitettu useita hulevesiin liittyvä valvonta-, määräyksenanto- sekä hallintopakkotehtäviä (MRL 103 j §, 103 k §, 167.2 § 182.1 § 183.3 §), jollaisia sillä on myös rakentamiseen liittyen. Rakennuslautakunta toimii maankäyttö- ja rakennuslain (103 d §) tarkoittamana monijäsenisenä toimielimenä, jonka tehtävänä on valvoa lain hulevesiä koskevien säännösten noudattamista.

 

Ympäristönsuojelu

 

Ympäristönsuojeluviranomainen päättää vesihuoltolain 17 b §:n sekä maankäyttö- ja rakennuslain 103 f §:n mukaisista vapautushakemuksista koskien hulevesiviemäriin ja hulevesijärjestelmään liittämisvelvollisuudesta vapauttamista. Päätösvalta on delegoitu ympäristönsuojelujohtajalle. Ympäristönsuojelu myös seuraa hulevesien laatua ja tarvittaessa antaa niihin liittyen määräyksiä.

 

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta toimii vesilain mukaisena viranomaisena hulevesien johtamista koskevissa päätösasioissa haja-asutusalueella, jossa ei ole vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriä tai kunnan hulevesijärjestelmää.

 

Kaupunginvaltuusto ja -hallitus

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyy valtuustokausittain päivitettävän Turun vesihuollon kehittämissuunnitelman ja sen mukaiset vesijohto- ja viemäriverkostojen toiminta-aluerajaukset. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa voidaan päättää myös hulevesiviemäröintiä koskevista asioista. Kaupunginvaltuusto päättää alueen, jolla vesihuoltolaitos vastaa hulevesien viemäröinnistä. Kaupunginvaltuusto päättää hulevesien hallinnan kaupungille aiheuttamien kustannusten kattamiseksi perittävän julkisoikeudellisen maksun käyttöönotosta. Kaupunginvaltuusto päättää hulevesiviemärimaksun käyttöönotosta liikelaitosmuotoisella vesihuoltolaitoksella.

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyy myös hulevesien käsittelyä ja johtamista ohjaavan hulevesiohjelman, kaupungin ympäristönsuojelumääräykset, rakennusjärjestyksen sekä yleiskaavat ja merkittävät asemakaavat.

 

Kaupunginhallitus valmistelee valtuuston päätettäväksi menevät asiat sekä seuraa ja ohjaa ohjelman toimeenpanoa vuosittain toteutettavan raportoinnin kautta.

 

Toimintatapamalli

 

Toimintatapamallissa kuvataan hulevesien hallinnan suunnittelun eri vaiheiden toimintaperiaatteet ja – käytännöt.

 

Toimintatapamallin laatiminen on yksi tähän ohjelmaan kirjatuista toimenpiteistä. Se tullaan valmistuttuaan lisäämään osaksi ohjelmaa.

 

6. HULEVESIOHJELMAN PÄÄMÄÄRÄT, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

 

1.Hulevesien hallinnan suunnittelu ja toteutus organisoidaan, vastuutetaan ja resursoidaan selkeästi

Tavoite

Toimenpide

Vastuutaho

Aikataulu

Rahoitus

Suunniteluun, toteutukseen, ylläpitoon ja poikkeamisiin liittyvät toimintaperiaatteet, päätösperusteet ja vastuut on kuvattu, ajan tasalla ja avoimesti kaikkien tiedossa

Luodaan toimintatapamalli (vastuut ja prosessi suunnittelusta toteutukseen ja ylläpitoon).

 

Hulevesityöryhmä

2016

 

Budjetti-rahoitus

Havaittujen hulevesiongelmien korjaamiseen liittyvät toimintaperiaatteet, vastuut ja rahoitus ovat selvillä.

Luodaan olemassa olevia ongelmakohteita koskeva toimintatapamalli.

Hulevesityöryhmä

2016-

Budjetti-rahoitus

Erilaisten hulevesirakenteiden ja -ratkaisujen tiedot, soveltuvuus ja hintataso ovat tiedossa.

Kerätään tietoja ja kokemuksia hulevesirakenteista, jotta suunnittelussa osataan valita kullekin alueelle menetelmät.

Hulevesityöryhmä

Jatkuva

Budjetti-rahoitus

Kunnan hulevesijärjestelmä sekä hulevesiviemäriverkosto on määritetty kartalle sekä rakentamisen ja ylläpidon vastuunjako päätetty

Periaatteet rajapinnan määrittämiselle sovitaan ja molemmista tehdään paikkatietoaineisto saataville WebMapiin sekä opaskarttapalveluun.

Vesiliikelaitos, Kiinteistötoimiala

2016

Budjetti-rahoitus

Hulevesitaksat ja -maksut tukevat kestävää hulevesien hallintaa

Selvitetään maailmalla käytössä olevien maksupolitiikkoihin liitettyjen kannustin- ja kompensaatiojärjestelmien hyödyntämistä.

Hulevesityöryhmä

2016-2018

Budjetti-rahoitus

Päätetään maksujen käyttöönotosta

Kaupunginvaltuusto

2016

Budjetti-rahoitus

Päätetään hulevesimaksujen suuruudesta

Vesiliikelaitos, Kiinteistötoimiala

Vuosittain

Budjettirahoitus

Hulevesityöryhmän tehtävät ja vastuut on selkeästi kuvattu

Kirjataan hulevesiohjelmaan ja päivitetään tarvittaessa.

Ympäristönsuojelu ja kaikki yksiköt

2016

Budjetti-rahoitus

Hulevesiohjelmatyön toteutus ja seuranta on vaikuttavaa

Organisoidaan toteutuksen seuranta ja raportointi, analysoidaan kenelle, missä, milloin ja miten raportointi tehdään.

Ympäristönsuojelu ja kaikki yksiköt

Organisoitu 2016

Toteutus vuosittain.

Budjetti-rahoitus

Hulevesilainsäädännön vastaiset käytännöt saatetaan lainmukaiselle tasolle

Käytännöt rännivesien johtamisesta vanhoilla rakennetuilla alueilla päivitetään ja kiinteistöt velvoitetaan johtamaan rännivedet hulevesiviemäriin

Katusuunnittelu, Rakennusvalvonta, Kiinteistötoimiala

2016-

Budjettirahoitus

Kartoitetaan kiinteistöt, joilla on velvollisuus liittyä hulevesiviemäriin, mutta eivät ole liittyneet, ja velvoitetaan nämä liittymään hulevesiviemäriin

Vesiliikelaitos, Ympäristönsuojelu

2016-2020

Budjettirahoitus

Erillisviemäröintiä edistetään suunnitelmallisesti

Vesiliikelaitos

Vuosittain

Budjettirahoitus

 

2.Tietoisuutta ja osaamista kestävään hulevesien hallintaan liittyen lisätään jatkuvasti

Tavoite

Toimenpide

Vastuutaho

Aikataulu

Rahoitus

Osaamisen aukot ovat tiedossa

Kartoitetaan osaaminen/koulutustarpeet

Hulevesityöryhmä

Vuosittain

Budjetti-rahoitus

Kaikilla on mahdollisuus osallistua vähintään yhteen hulevesikoulutukseen vuosittain

Järjestetään poikkihallinnollinen hulevesiseminaari tai mahdollisuus osallistua sellaiseen säännöllisesti

Hulevesityöryhmä

Jatkuva

Budjetti-rahoitus

Ollaan tietoisia hulevesien hallinnan kehitystrendeistä

Käydään tutustumassa muiden kaupunkien hulevesien hallintaan ja osallistutaan seminaareihin kotimaassa ja maailmalla

Hulevesityöryhmä organisoi

Jatkuva

Budjetti-rahoitus

Osallistutaan kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin

Kaikki yksiköt

Jatkuva

Ulkoinen hankerahoitus + Budjetti-rahoitus

Kerätään esimerkkejä ja kokemuksia uusimmista hulevesiratkaisuista

Hulevesityöryhmä

Jatkuva, ensimmäiset 2016

Budjetti-rahoitus

Kerätään hulevesien hallintaan liittyvä tieto keskitetysti sähköiseen järjestelmään

Ympäristönsuojelu, Asemakaavoitus, Viestintä

2016, jatkuva

Budjetti-rahoitus

Hulevesiviestintä on ajantasaista, ennakoivaa, perusteltua, systemaattista ja kohdennettua

Analysoidaan mitä, milloin, kenelle, kuka, missä ja miten viestitään

Hulevesityöryhmä, ulkoinen asiantuntija

2016

Budjetti-rahoitus

Toteutetaan analyysin mukaista viestintää säännöllisesti

Hulevesityöryhmä

Jatkuva

Budjetti-rahoitus

Selvitetään hulevesiviestinnän potentiaaliset yhteistyökumppanit ja pyritään toteuttamaan viestintää yhteistyössä

Hulevesityöryhmä

2016

Budjetti-rahoitus

Pientaloasujat ja -rakentajat sekä isännöitsijät ja kiinteistönhuoltoyhtiöt ovat tietoisia kiinteistökohtaisista hulevesien käsittelymahdollisuuksista

Laaditaan pientaloasujan hulevesiopas tms.

Ympäristötoimiala

2016-2017

Budjetti-rahoitus

Vertaistukea hyödynnetään osana oppimisprosessia

Järjestetään vuonna 2014 tehdyn hulevesien hallinnan vertaisarviokumppaneiden kanssa palautepalaveri

Ympäristönsuojelu/
A
semakaavoitus, kaikki yksiköt

2016-2017

Budjettirahoitus

Kuutoskaupunki-yhteistyön osana järjestetään 1-2 hulevesien hallintaan keskittyvää tilaisuutta

Ympäristönsuojelu/
A
semakaavoitus,
kaikki yksiköt

2016-2021

Budjettirahoitus

 

3.Hulevesiä hyödynnetään vetovoimaisen kaupunkimiljöön rakentamisessa

Tavoite

Toimenpide

Vastuutaho

Aikataulu

Rahoitus

Hulevesiratkaisuja hyödynnetään kaupunkiluonnon monimuotoisuuden lisäämisessä

Käytetään mahdollisuuksien mukaan paikallista kantaa olevaa kasvillisuutta tai Suomen luonnonvaraiseen lajistoon kuuluvaa kasvillisuutta.

Suunnitteluyksikkö, Kiinteistötoimiala

Jatkuva

Budjetti-rahoitus

Hulevesiratkaisujen tarjoamat ekosysteemipalvelut ovat tiedossa ja niitä hyödynnetään suunnittelussa.

Selvitetään erilaisten hulevesirakenteiden tarjoamat ekosysteemipalvelut ja otetaan näkökulma käyttöön suunnittelussa ja toteutuksessa.

Asemakaavoitus, Ympäristönsuojelu, Suunnitteluyksikkö

2016-2018

Budjettirahoitus + ulkoinen han-kerahoitus

Kaupunkisuunnittelussa on käytössä systemaattinen työkalu hulevesien paremmaksi hyödyntämiseksi resurssina kaupunkirakentamisessa

Kokeillaan Viherkerrointa asemakaavoituksessa

Asemakaavoitus, Rakennusvalvonta, Ympäristönsuojelu, Kiinteistötoimiala

2016-2018

Budjettirahoitus + ulkoinen hankerahoitus

Avoimet hulevesiratkaisut ja viheralueiden rakentaminen tukevat toisiaan, suunnitelmia valmistuu ja menee toteutukseen vuosittain

Hulevesiratkaisuja tuodaan osaksi viheralueiden rakentamista ja ylläpitoa. Puistosuunnitelmissa suositaan avoimia hulevesiratkaisuja.

Asemakaavoitus, Suunnitteluyksikkö, Kiinteistötoimiala

Jatkuva

Budjetti-rahoitus

Huomioidaan hulevesiasiat yleis- ja asemakaavojen laadinnassa riittävin selvityksin ja tarvittavin kaavamääräyksin

Kaavakohtaiset tarkastelut. Tarvittaessa tilataan laajempia selvityksiä.

Asemakaavoitus

Jatkuva

Budjettirahoitus

Katutilassa pyritään avoimiin hulevesiratkaisuihin osana normaalia suunnittelu- ja toteutusprosessia

Katusuunnitelmissa suositaan avoimia hulevesiratkaisuja

Asemakaavoitus, Katusuunnittelu, Kiinteistötoimiala

Jatkuva

Budjettirahoitus

 

4.Vesistöjen ja pohjavesien hyvän tilan* saavuttamista tuetaan hulevesien hallinnalla

*Vesipuitedirektiivin mukainen tavoite, jota toteutetaan vesienhoitosuunnitelmien kautta

Tavoite

Toimenpide

Vastuutaho

Aikataulu

Rahoitus

Hulevedet eivät aiheuta jätevesien ohijuoksutustarvetta eivätkä heikennä jäteveden puhdistustulosta

Sekaviemäröintiä vähennetään suunnitelmallisesti

Vesiliikelaitos

Jatkuva

Budjetti-rahoitus

Selvitetään ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan jätevedenpuhdistamolle uusi hulevesiviemäristä eriytetty purkuputki

TSP Oy

Selvitys 2016

Rakentaminen selvityksen mukaisesti

Budjetti-rahoitus

Tulvaherkät jätevesiviemärikaivot kartoitetaan ja tulvankestävyyttä parannetaan

Vesiliikelaitos

2016, jatkuva

Budjetti-rahoitus

Työmaavesiä ei johdeta suoraan vesistöihin

Rakennusjärjestykseen kirjataan määräys työmaavesien käsittelystä

Rakennusvalvonta

2016

Budjetti-rahoitus

Laaditaan työmaavesiohje

Ympäristönsuojelu, Rakennusvalvonta, Kiinteistötoimiala

2016

Budjetti-rahoitus

Työmaavesien käsittely huomioidaan rakennusvalvonnan tarkastusrutiineissa

Rakennusvalvonta

Jatkuva

Budjetti-rahoitus

Hulevesien riittävän hyvä laatu varmistetaan ennen vesistöön tai pohjavesialueella maaperään johtamista

Hulevesien ja hulevesiojina käytettävien luonnonvesien laatua seurataan valituissa kohteissa

Ympäristönsuojelu yhteistyössä Turun AMK

Jatkuva

 

Budjettirahoitus Mahdollinen hankerahoitus

Kaupunkipurojen suojelu- ja hoitosuunnitelmien yhteydessä määritetään kohteet joiden hulevedet aiheuttavat riskin purojen vedenlaadulle

Ympäristönsuojelu

2016 - 2017

Budjettirahoitus

Hankerahoitus

Seurannan perusteella esitetään ja toteutetaan tarvittaessa hulevesien käsittelytoimia tarpeellisiin kohteisiin

Ympäristönsuojelu, Kiinteistötoimiala

2016-

Budjettirahoitus

Hulevesiojina käytettävien kaupunkipurojen ja muiden pienvesien luonto- ja virkistysarvot turvataan

Kaupunkipurot määritetään ja niihin kohdistettavista ojitustoimista laaditaan erityisohjeet toimintatapamalliin

Ympäristönsuojelu, Kiinteistötoimiala

2016

Budjettirahoitus

Kaupunkipuroille laadullisia ongelmia aiheuttavien kohteiden tunnistaminen osana suojelu- ja hoitosuunnitelmia sekä vesien ohjaaminen joko puhdistamolle tai puhdistaminen ennen uomaan johtamista

Ympäristönsuojelu yhteistyössä VALONIA/Turun AMK,

Kiinteistötoimiala, Vesiliikelaitos, TSP Oy

2016-

Budjettirahoitus

Kaupunkipuroihin kohdennetaan suojelusuunnitelmien mukaisia ennallistamis- ja kunnostustoimia

Ympäristönsuojelu, Kiinteistötoimiala ja yhteistyötahot

2016-

Ulkoinen hankerahoitus ja normaali budjettirahoitus

Turun pienvesikartoitus (1993) päivitetään

Ympäristönsuojelu

2016 - 2018

Budjettirahoitus

Hulevesiratkaisuissa noudatetaan tähän ohjelmaan kirjattua prioriteettijärjestystä

Hulevesiratkaisu perustellaan prioriteettijärjestystä vasten kaavoitus-, katu-, puisto ja rakennuslupaprosesseissa.

Asemakaavoitus, Rakennusvalvonta, Ympäristönsuojelu, Suunnitteluyksikkö

Jatkuva

Budjettirahoitus

Hulevesille on tarvittaessa asetettu laatukriteerit, jotka ohjaavat hulevesien käsittelyä ja johtamista vesistöihin

Selvitetään yhdessä muiden tahojen kanssa laatukriteereiden/raja-arvojen tarve sekä laaditaan tarvittaessa kriteeristö

Ympäristönsuojelu (Kuntaliitto, SYKE, Kuutoskaupungit)

2020

Ulkoinen hankerahoitus

 

5.Estetään kaupunkitulvien synty ja varaudutaan niihin

Tavoite

Toimenpide

Vastuutaho

Aikataulu

Rahoitus

Keskusta-alueella, Linnakaupungin alueella ja muilla mahdollisesti tulvaherkillä alueilla on mallinnukseen perustuva tulvareittisuunnitelma

Tilataan viemärit ja katutilan korkeuserot huomioiva tulvamallinnus

Asemakaavoitus + kaikki toimialat

2016-2017

Mahdollinen ulkoinen hankerahoitus / Budjettirahoitus

Tehdään tulvareittisuunnitelma, jota toteutetaan aina katu- ja puistorakentamisen yhteydessä ja erillishankkeina

Asemakaavoitus, Suunnitteluyksikkö, Kiinteistötoimiala

2017-

Mahdollinen ulkoinen hankerahoitus / Budjettirahoitus

Ongelmakohdekartoitusta kehitetään ja sen mukaisten prioriteettikohteiden kunnostamiseen on varauduttu riittävästi

Ongelmakohdekartoituksen kohdeluokittelua täsmennetään ja ongelmien syyt analysoidaan

Asemakaavoitus, hulevesityöryhmä

2016

Asemakaavoitus

Ongelmakohteiden nopea korjaaminen priorisoidaan työjärjestyksessä

Rakennusvalvonta, Vesiliikelaitos, Kiinteistötoimiala

Jatkuva

Budjettirahoitus

Hulevesitulviin on varauduttu riittävästi

Otetaan hulevesitulvat osaksi kaupungin yleistä varautumissuunnitelmaa (tulvatilanteen liikennejärjestelyt, …)

Konsernihallinto

Jatkuva

Budjettirahoitus

Jätevedenpuhdistamon purkuvesien ja hulevesien yhteisvaikutuksesta aiheutuneen kaupunkitulvatilanteen (2012) uusiutuminen on estetty

Kts. toimet kohdassa 4.

Kts. toimet kohdassa 4.

Kts. toimet kohdassa 4.

Kts. toimet kohdassa 4.

Asemakaava-alueilla, joiden vedet johdetaan Ratapihankadun / Tukholmankadun hulevesiviemäriin, edellytetään hulevesien viivyttämistä suhteessa putkikapasiteettiin

Asemakaavoitus, rakennusvalvonta

Kulloisenkin asemakaavan aikataulun mukaan

Budjetti-rahoitus

Tulvaherkät hulevesiviemärikaivot kartoitetaan ja tulvankestävyyttä parannetaan

Kiinteistötoimiala

2016, jatkuva

Budjetti-rahoitus

Kaupunkirakentamisen tiivistämiseen pyrkivässä rakentamisessa on hulevesiä viivyttäviä rakenteita (ruutukaava-alue ja brownfield-vyöhyke)

Viivytysratkaisuja edellytetään kaavamääräyksissä ja rakennusluvissa sekä niiden rakentamiseen kannustetaan (esim. viherkertoimen avulla)

Asemakaavoitus, Rakennusvalvonta, Kiinteistötoimiala

Jatkuva

Budjettirahoitus

Katualueella tarkastellaan huleveden johtamis- ja viivytysratkaisuja osana normaalia suunnittelu ja rakennusprosessia

Katusuunnitelmissa etsitään keinoja virtaamahuippujen tasoittamiseen

Asemakaavoitus, Suunnitteluyksikkö, Kiinteistötoimiala

Jatkuva

Budjettirahoitus

Toteutetaan hulevesijärjestelmän kokonaismitoitus- ja kapasiteettitarkastelua

Asemakaavoituksen yhteydessä tarkastellaan uuden alueen rakentamisen vaikutukset olemassa olevaan hulevesijärjestelmään ja sen kapasiteetin riittävyyteen, jotta hulevesien hallinnan kannalta olennaiset toimenpiteet pystytään määrittämään

Asemakaavoitus, Vesiliikelaitos

Jatkuva

Budjettirahoitus

Tarkasteluja tehdään tarvittaessa myös jo rakennetuille alueille ja havaitut ongelmat pyritään korjaamaan.

Asemakaavoitus, Vesiliikelaitos, Kiinteistötoimiala, Ympäristötoimiala, Rakennusvalvonta

Jatkuva

Budjettirahoitus

 

7. TEHDYT SELVITYKSET JA LISÄSELVITYSTARPEET

 

Vuoden 2009 hulevesiohjelmassa todettiin useiden asioiden vaativan lisäselvitystä. Osa selvityksistä on saatu toteutettua tavoitteiden mukaisesti, osa on edelleen kesken.

Tehdyt tai käynnissä olevat:

Kaupungin tulvariskialueiden (sisältäen hulevesitulvat) kartoitus

oELY-keskukset tekivät vesistö- ja meritulvariskien alustavan arvioinnin vuonna 2011, jonka jälkeen Maa- ja metsätalousministeriö nimesi merkittävät tulvariskialueet ELY-keskusten ehdotuksien mukaisesti sekä asetti tulvaryhmät merkittäville tulvariskialueille. Arvioinnissa Turun todettiin kuuluvan merivesitulvariskialueeseen.  Riskialueille laadittiin tämän jälkeen tulvavaara- ja tulvariskikartat vuonna 2013. Tulvariskien hallintasuunnitelmat valmistuvat vuoden 2015 loppuun mennessä. 

oHulevesitulvariskien alustava arviointi on kuntien vastuulla ja se suoritettiin vuonna 2011. Riskit arvioitiin työryhmässä ja todettiin, että Turussa ei ole tapahtunut niin laajoja hulevesitulvia, että niistä olisi aiheutunut vaaraa ihmisten terveydelle tai yhteiskunnan toiminnalle.

 

oPienempiä hulevesiongelmia selvitettiin vuonna 2013 tehdyllä hulevesiongelmakohdekartoituksella. Siinä kartoitettiin eri viranomaisille tehdyllä kyselytutkimuksella hulevesitulvia vuosilta 2005–2013. Tietoja saatiin yhteensä 235 tulvatapahtumasta. Kartoitukseen tehtiin päivitys keväällä 2015. Siinä kerättiin vuoden 2014 loppuun mennessä tapahtuneet tulvat, joita oli 41. Tiedot on kerätty taulukkoon ja viety paikkatiedoksi.

Hulevesien laatua koskeva selvitys

oHulevesien laatua ja niiden vaikutuksia on selvitetty vuosittain pääasiallisesti Kuninkojassa ja Jaaninojassa tehdyillä mittauksilla ja raportoinneilla. Turun AMK on tehnyt laatuselvitykset vuosina 2011–2014. Mittauksilla on selvitetty vedenlaatua ja virtaamia. Mittauksia on tarkoitus jatkaa ja kohdentaa osin suoraan hulevesiin ja niitä pidättäviin rakenteisiin.

oHulevesien mikroroskapitoisuuksia tutkittiin selvityksellä, joka valmistui 2015.

Muita tehtyjä selvityksiä:

oTurun kosteikot kartoitettiin kesällä 2014. Selvitykseen sisällytettiin rakennetut kosteikot.

oKaupunkisuunnittelun lähtöaineistoksi laaditut hulevesisuunnitelmat:

oAlueellinen hulevesisuunnitelma laadittiin 2013–2014 naapurikuntien kanssa yhteistyössä yleiskaavoituksen pohjaksi. Suunnittelualue rajattiin valuma-alueiden ja suurimpien maankäytön muutosalueiden perusteella. Suunnitelman pohjalta tehdään yleiskaavaan hulevesien hallintaan tarvittavat aluevaraukset ja avoimena säilytettävät alueet.

oTämän lisäksi on laadittu yksi osayleiskaavatasoinen ja kahdeksan asemakaavatasoista hulevesisuunnitelmaa.

 

Osittain toteutetut tai toteutumattomat:

Pohjavesien seurantaan liittyvien toimenpiteiden vastuutus ja organisointi

Rännivesien johtaminen ja liukkauden torjunta vanhoilla rakennetuilla alueilla

oRännivesien johtamista käsiteltiin erillisessä työryhmässä kaksi kertaa keväällä 2012. Kokouksissa sovittiin alustavasti uusista käytännöistä, joiden käyttöön ottoa ajateltiin aloitettavaksi vuonna 2013. Niitä ei kuitenkaan otettu käyttöön.

 

Ohjelman toteuttamisen yhteydessä on havaittu myös uusia lisäselvitystarpeita, joita ei ole alkuperäiseen ohjelmaan kirjattu. Näitä ovat:

Hulevesiongelmakohteiden analysointi, tyypillisten ongelmien tunnistaminen ja suunnitelmien laatiminen tilanteen korjaamiseksi ja uusien syntymisen ehkäisemiseksi.

Kaupunkipuroille laadullisia ongelmia aiheuttavien kohteiden tunnistaminen ja vesien ohjaaminen joko puhdistamolle tai puhdistaminen ennen uomaan johtamista.

Rakennettujen alueiden tulvamallinnus. Mallinnuksella saataisiin selvitettyä olemassa olevien alueiden verkostojen pullonkauloja ja selvitettyä täsmällisesti, minne toimenpiteitä tulisi kohdistaa. Rakennettujen alueiden tulvareittisuunnitelma.

Suunnitelma hulevesiasioita koskevaa tiedottamista ja kouluttamista varten. Tiedotusta tulee suunnata niin asukkaille kuin viranomaisillekin.

Työmaavesiohje

Varautumissuunnitelma tulvatilanteiden varalle

 

8. OHJELMAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA RAPORTOINTI

 

Tässä ohjelmassa määritettyjen toimenpiteiden toteutumista seuraa poikkihallinnollinen hulevesityöryhmä säännöllisissä kokouksissaan. Työryhmä voi päättää sisäisen auditoinnin tekemisestä etenkin aikataulultaan jatkuvaksi määritettyjen toimenpiteiden toteutuksen seuraamiseksi ja kehittämiseksi.

Hulevesityöryhmä valmistelee vuosittain ensimmäisen vuosineljänneksen aikana ohjelman toteutumisesta kertovan raportin sekä esittää samassa yhteydessä kaupunginhallitukselle mahdolliset päivitykset ohjelman tavoitteisiin, toimenpiteisiin sekä tarvittaessa muihin sisältöihin. Kaupunginhallituksen hyväksymä raportti ja päivitykset lähetetään tiedoksi lautakunnille ja johtoryhmille.

Vuosiraportti lähetetään myös halukkaille sidosryhmille. Vuosiraportista laaditaan lehdistötiedote paikallisille medioille.