Palvelujohtaja Mika Helva ja johtaja Pekka Sundman 11.5.2016:

Turku on muiden suurten kaupunkien tapaan ajanut aktiivisesti kokeilua, jossa suuret kaupungit ottaisivat kokonaisvastuun työllisyyden hoidosta. Nykyiseen hallitusohjelmaan tuli kirjaus, jonka mukaan ”Osana työvoimahallinnon uudistamista selvitetään työvoimapalveluiden siirto resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain, Tanskan mallin mukaisesti.” 

Tästä asiasta tehtiin selvitys, jossa tuettiin kokeilun aloittamista. Selvitys sekä Kuntaliiton siihen jättämä eriävä mielipide löytyvät alla olevasta linkistä:

https://www.tem.fi/tyo/tiedotteet_tyo?89506_m=119796

Työ- ja elinkeinoministeriö julisti 4.5.2016 avoimen haun hakeutumisesta työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisiin kokeiluihin. Kokeilut toteutetaan vuosien 2017 ja 2018 aikana alueellisina kokeiluina ja niillä haetaan työnhakija- ja työnantaja-asiakaslähtöinen kokonaisvaltainen hallinnonrajat ylittävä kustannusvaikuttava toimintamalli vuoden 2019 jälkeiseen aikaan. Kokeiluilla tavoitellaan 10 % kustannussäästöä työttömyyden julkiselle taloudelle aiheuttamiin nykyisiin kokonaiskustannuksiin verrattuna. Kokeiluun valitaan 2-3 maakunnallista järjestäjä-tuottaja –mallin kokeilua ja 3-8 joko yksittäisen kunnan tai useamman kunnan aluetta. Kokeilut voivat olla eri alueilla sisällöltään erilaisia ja esimerkiksi painottaa eri asiakasryhmiä kuten maahanmuuttajat, nuoret, osatyökykyiset, pitkäaikaistyöttömät sekä yrittäjät ja yrittäjiksi aikovat sekä toimintaansa kasvattavat ja uudistavat yritykset. Lisäksi vuoden 2016 lopussa selvitetään mahdollisuus yhdistää osallistavan sosiaaliturvan kokeilut tähän kokeiluun. Kokeilut on toteutettava olemassa olevien määrärahojen puitteissa. Kokeilussa voidaan käyttää EU:n rakennerahastovaroja ja julkisen sektorin nykyisiä resursseja. STM on lisäksi käynnistämässä pilottihakua osatyökykyisten työllistymistä ja osallisuutta tukeviin toimintamalleihin. Vapaamuotoiset hakemukset tulee jättää 31.5.2016 mennessä ja kokeilualueet on tarkoitus valita viimeistään 23.6.2016.

Muiden suurten kaupunkien osalta pääkaupunkiseudulla valmistellaan yhteistä metropolikokeilua (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen). Tampereella ja Oulussa haetaan seudullista kokeilua. Niissä kaikissa on lähtökohtana yhdenluukun periaate, jossa kunta tai kunnat ottavat vastuulleen työllistymisen edistämisen kokonaisuuden.

Turussa on myös tahtotilana hakea kokeilua seudullisesti ja tähän liittyen on Turun seudun kunnille lähetetty heti 9.5.2016 epävirallinen kysely kiinnostuksesta lähteä mukaan kokeiluun. Lisäksi Salon kaupungilla on tahtoa tehdä tässä asiassa yhteistyötä Turun kanssa. Turku tekee kokeilun puitteissa yhteistyötä Salon kaupungin kanssa erikseen määriteltävissä toimenpiteissä, sekä muiden Turun seudun ulkopuolisten kuntien kanssa, joiden kohdalla on tunnistettavissa erityisiä tarpeita yhteistyölle. Tällainen yhteistyömuoto voi olla esimerkiksi hallituksen uuden työllistämistoimen liikkuvuusavustuksen testaaminen.

Kokeilun ideana on, että Turku toimisi päähakijana ja vastuukuntana, mutta jokainen kunta vastaa viime kädessä itse omalla alueella järjestettävästä palvelusta. Kokeiluun haetaan yhden luukun periaatteen mukaisesti eli kokeilualueella kunta saisi käyttöönsä omien resurssiensa lisäksi valtion resurssit eli esimerkiksi aktivoitavan työttömän koko passiivituen. Selvityksen mukaan kokeilun ajaksi TE-toimiston henkilöstöä ja tiloja voidaan siirtää kunnan käyttöön.

Turun seudun kokeilun painopisteenä on elinkeinoelämälähtöinen työllistäminen. Turussa tässä käytetään työkaluina edelleen kehitettävää työnetsijäpalvelua, Turusta lähtenyttä Duuniruukki-mallia ja valtuuston erillismäärärahalla rahoitettuja hankkeita sekä TUTTU-6Ajan tuottamaa uutta työkalua. Edelleen hyödynnetään Liedon kummiyritysrengastyyppistä palvelua ja maahanmuuttajien yritysmentorointimallia. Osana kokeilua on tarkoitus aloittaa alueen elinkeinoelämän kanssa uusia malleja, joissa haetaan työmarkkinoilta kysyntää. Lisätään täsmätoimintaa matkailualan, kaupan, valmistavan teollisuuden kanssa, joissa kartoitetaan osaamistarpeita ja kapeikkoja.  Tuotetaan toimialakohtaista räätälöityä koulutusta, joissa yritykset määrittelevät tarpeet.  Tuottajina voivat olla esim. AKK tai ammatti-instituutti sekä korkeakoulutettujen osalta yliopisto ja AMK.

Edelleen kokeilussa vakinaistetaan Ohjaamon kaltainen toiminta koko alueelle nuorten työllisyyshaasteiden ratkaisemiseksi sekä hyödynnetään Turun Party-mallia pisimpään työttömänä olleiden saamiseksi oikean palveluun. Kokeilussa on tarkoitus kokeilla myös työllistämistuloksiin sidottua henkilöstön kannustepalkkamallia. Tälle kokeilulle Kuntatyönantajien Palola on näyttänyt vihreää valoa ja luvannut KT:n puolesta konsultaatioapua. Turku-lisää ja kuntouttavaa työtoimintaa korvaavan palvelun palvelusetelimallia kehitetään edelleen osana kokeilua. Kokeilussa on tarkoitus rakentaa myös työttömien aktivointia tukevaa vertaisryhmämallia. Lisäksi hyödynnetään 6Ajan kärkihankkeiden avoimen datan ja osallisuuden tuomia mahdollisuuksia sekä tietojohtamista työllisyyden edistämisessä asiakaslähtöisen työllistymistä tukevan työkalun kehittämiseksi. Tämä on tietokoneohjelma, joka yhdistää kaikki asiakkaan palvelut ja tarjoaa hänelle sopivinta ja sillä hetkellä avoinna olevaa palvelua. Asiakas voi käyttää ohjelmaa omatoimisesti itse tai sen avulla kuka tahansa häntä palveleva asiakaspalvelija löytää hänelle parhaiten sopivan palvelun.

Kohderyhmänä ovat kaikki työttömät. Erityisinä painopisteinä ovat nuoret, maahanmuuttajataustaiset ja pitkäaikaistyöttömät. Yhteistyöverkkoa rakennetaan sekä yritysten että kolmannen sektorin kanssa. Tausta-ajatuksena on, että työttömät aktivoidaan itse ottamaan vastuuta omasta työllistymisestä siten, että he ovat ensisijaisesti toimivia subjekteja eikä autettavia objekteja. Työttömiä ei ole tarkoitus TE-toimiston tapaan kategorisoida kolmeen tai neljään eri segmenttiin, vaan tarjota kaikille mahdollisuuksia työllistymiseen. Aktivoinnissa painotetaan passiivituen käyttöä aktiivitukeen eli esimerkiksi työvoiman hinnan kompensoimista työmarkkinatuesta tulevilla säästöillä.

Samaan aikaan sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää OTE-pilottihankehaun. Nämä kaksi pilottia tukevat toinen toisiaan. OTE-hankkeessa tavoitteena on osatyökykyisten työllistymisen ja aktiivisen osallisuuden tukeminen. Osatyökykyisellä tässä hankkeessa tarkoitetaan henkilöä, jolla on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyys voi johtua vammasta, sairaudesta tai sosiaalisista syistä (esim. pitkään jatkunut työttömyys), mikä on johtanut alentuneeseen työ- ja toimintakykyyn. Hankkeessa on kahdeksan alaprojektia, jotka kukin omalta osaltaan vievät asiaa eteenpäin. Näitä asioita ovat mm. rekrytointikynnysten alentaminen, vammaisten henkilöiden yrittäjyyden tukeminen ja kannustinloukkujen purkaminen. Hankkeessa myös jatketaan edellisellä hallituskaudella tehtyä työkykykoordinaattoritoiminnan levittämistä ja juurruttamista.

OTE-hankkeessa toteutetaan alueellisia pilotteja ja kokeiluja. Niiden tarkoituksena on uudistaa palvelujärjestelmän toimintamalleja osatyökykyisten työllistymistä ja osallisuutta paremmin tukeviksi. Hankkeessa myös uudistetaan lainsäädäntöä: se ja pilotit kulkevat rinnakkain. Pilotit kohdistuvat sosiaalihuollon järjestämisvastuulla olevan työtoiminnan (sosiaalihuoltolaki, kehitysvammalaki ja laki kuntouttavasta työtoiminnasta) uudistamiseen, opinnoista töihin siirtymien tukemiseen (vammaiset nuoret) sekä osallisuutta tukevan toiminnan kehittämiseen vaikeimmin työllistyville henkilöille. TE-palveluiden soveltuvuutta osatyökykyisille henkilöille arvioidaan ja pilotoidaan uusia palveluja/toimintamalleja. Tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen käyttöä TE-palveluissa lisätään. Hankkeessa rakennetaan toimintamalli hoitoon ja kuntoutukseen ohjaamisesta sekä varhaisesta tuesta. Toimintamalli muokataan kokeiluissa alueiden tarpeiden pohjalta toimivaksi käytännöksi.

Näiden pilottien ja kokeilujen tavoitteena on valmistautua tilanteeseen 2019, kun sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että TE-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Toimintamalleja kehitettäessä tärkeintä onkin luoda alueellinen verkosto, jolla on yhteiset tavoitteet ja prosessit käytössä osatyökykyisten työllistymisen, työ- ja toimintakyvyn sekä osallisuuden tukemiseksi. Kokeilun avulla kaupunki voi osoittaa voivansa toteuttaa elinkeino- ja työllisyyspalvelut nykyistä tehokkaammin lähellä asiakasta.

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää,

että Turku hakee mukaan työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun yhteistyöstä kiinnostuneiden Turun seudun kuntien kanssa. Lisäksi kokeilun puitteissa voidaan tehdä yhteistyötä Salon kaupungin tai muiden Turun seudun ulkopuolisten kuntien kanssa erikseen määritellyissä asioissa,

että kokeilun lähtökohtana on elinkeinoelämälähtöinen työllistäminen siten, että jokaiselle haetaan sopivaa polkua työllistymiseen. Tässä hyödynnetään sekä yrityksiä että kolmatta sektoria,

että kohderyhmäksi valitaan yhden luukun periaatteella kaikki työttömät. Erikseen tarkastellaan nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajataustaisten työllisyyspolkuja ja

että Turku hakee lisäksi kokeiluun osallistuvien muiden seudun kuntien kanssa OTE-hankkeen alueelliseksi pilotiksi, jossa kehitetään osatyökykyisten työllistymistä.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.