Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen 28.4.2016:

Lähtökohdat

Turun kaupunkikeskustan on tuoreissa tutkimuksissa todettu säilyttäneen vetovoimaisuutensa ja elinvoimansa kaupunkiseudun kiinnostavimpana alueena. Turun kaupunki on vuosien varrella monin hankkein, toimenpitein ja päämäärin edistänyt keskusta-alueen elinvoimaa ja vetovoimaisuutta. Keskusta-asumisen suosio on kasvanut sekä esimerkiksi matkailun ja tapahtumatoiminnan painopiste on jatkuvasti vahvistunut keskustassa ja jokirannoilla.

Monet aikaamme liittyvät ilmiöt ja muutosvoimat edellyttävät kuitenkin uudenlaisen näkemyksen muodostamista. Erityisesti muutostilassa olevaan kauppaan ja uudistuvaan työelämään liittyvät haasteet tai digitalisoituvan ympäristön asettamat vaatimukset edellyttävät viisaita ja kunnianhimoisia linjauksia. Kaupunkikeskustan vahvistuvan elinvoiman avain ei ole paluu entiseen vaan vastaaminen muuttuvan maailman mahdollisuuksiin.

Taustaa

Turun kaupunkikeskustan kehittäminen on vahvasti esillä kaupunginvaltuustossa 24.6.2014 hyväksytyssä kaupunkistrategiassa ja siihen liittyvissä strategisissa ohjelmissa. Strategiassa korostetaan elinvoimaisen kaupunkikeskustan asemaa kaupunkilaisten yhteisenä ympäristönä. Samoin linjataan, että julkisia kaupunkitiloja edelleen parannetaan sekä kaupallisen keskustan elinvoimaa vahvistetaan. Erityisesti tärkeänä nähdään se, että usko tulee palauttaa keskustaan kohdistuviin investointeihin. Strategisissa ohjelmissa sitoudutaan nostamaan keskustan kehittäminen kärkihankkeeksi ja samalla kirjataan kymmenen alatavoitetta strategisten päämäärien saavuttamiseksi (Strategiset ohjelmat kohta 3.3.2).

Kaupungin vuoden 2016 talousarvio- ja vuosien 2016 - 2019 taloussuunnitelmapäätöksessä (kv § 197 / 16.11.2015) Keskustan kehittäminen nostettiin yhdeksi neljästä asetetusta kärkihankkeesta.

Meneillään olevan Turun Yleiskaava 2029 –työn tavoitteisiin osaltaan on yhtenä pääteemana kirjattu, että Turun keskustaa kehitetään kaupunkikulttuurin sydämenä, monipuolisena kaupan, virkistyksen, vapaa-ajan ja kulttuurin tiivistymänä. Tavoitteena on lisätä keskustan asukas- ja työpaikkamääriä sekä yhtenäistää keskustan toiminnallisuutta. Päätavoitteen lisäksi päätökseen on kirjattu viisi alatavoitetta (kh § 399 30.9.2013). Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jossa mm. keskustan alue laaditaan osayleiskaavatarkkuudella. Kaavaehdotus tuodaan ohjelman mukaan valtuustokäsittelyyn 2017.

Vuonna 2011 valmistui Turun kaupunkikeskustaa koskeva Visio 2031, jossa perusteellisesti ja monialaisesti pohdittiin keskustan kehittämistä. Visio on ohjannut erityisesti maankäytön, liikenteen ja julkisten kaupunkitilojen kehittämistä, mutta varsinaista toteuttamisohjelmaa siihen ei liity.

Turun kaupunginhallitus hyväksyi huhtikuussa 2015 (Kh § 164 / 7.4.2015) yhteistyömallin Turun kaupungin ja Turun ydinkeskustayhdistys ry:n välille. Tämä Turun kaupallisen keskustan kilpailukyvyn kehittämiseen liittyvä yhteistyö jatkuu aiemman päätöksen mukaisesti.

Keskustan kehittämiseen liittyviä hankkeita

Keskusta-aluetta koskien on meneillään useita hankkeita liittyen esimerkiksi vetovoiman vahvistamiseen, asemakaavoitukseen, liikennesuunnitteluun, kaupunkitutkimukseen tai julkisten kaupunkitilojen kehittämiseen. Näiden sisältöjä on tarkoituksenmukaista kytkeä kärkihankkeeseen, mutta meneillään olevien hankkeiden etenemistä ei nyt esitettävällä päätöksellä ole tarkoitus muuttaa. Keskustan kehittämiseen liittyvät aiemmat päätökset ovat työn lähtökohtina.

Kaupunkistrategiaa tukeva Turun Yleiskaava 2029 on luonnosvaiheessa. Kaavatyön tavoitteisiin on asetettu, että keskusta-alue tutkitaan ja päivitetään muuta yleiskaavaa tarkemmin. Kärkihankkeella tullaan luomaan pohja yleiskaavaesitykselle.

Historiallisen keskustan kehittämiseen kuuluva Vanhan Suurtorin alueen ja laajemmin käsitettynä Vanhan Turun tulevaisuuden harkinta on olennainen osa keskustan kehittämistä.

Matkakeskus-hankkeen konkretisoimista toteutetaan klinikkatyyppisin työpajoin alkuvuoden 2016 aikana. Matkakeskusalueen kunnianhimoisen ratkaisun kytkeminen ydinkeskustan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen tulee olemaan tärkeä edistettävä asia. Alueen kehitykseen liittyy myös Aninkaisten alueen eli Puutorin ja konserttitalon ympäristön suunnittelu.

Turun raitiotien yleissuunnitelmaan ollaan laatimassa lisäselvityksiä. Yleissuunnitelmassa korostetaan raitiotien integroimista kokonaisvaltaiseen kaupunkikehitykseen. Yleissuunnitelman yhteydessä laadituissa yritysvaikutusten arvioinneissa raitiotiellä arvioitiin olevan erityisen positiivisia vaikutuksia juuri keskustan saavutettavuuden ja kaupallisen elinvoiman kehittämisen kannalta. Kaikki tarkasteluissa olevat raitiotien reittilinjaukset kulkevat ydinkeskustan kautta.

Fyysisen ympäristön ja liikkumiseen kehittämiseen meneillään olevia suunnittelu- tai rakentamishankkeita ovat esimerkiksi kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittäminen ja Kauppatorin uudistaminen, eräät keskeisimpiin kortteleihin liittyvät kokonaisuudet kuten Fortunakorttelin kehittäminen ja Forum-korttelia ja ns. Österbladin tonttia koskevat asemakaavahankkeet. Myös Aurajokisuun uudistuminen ja Kakola ovat osa meneillään olevaa keskustan vetovoiman vahvistamista.

Kaupunki valmistelee keskustan kehittämiseen painottuvaa hanketta Urban Innovation Actions –rahoitushakuun. Hankkeessa korostetaan pehmeiden vetovoimatekijöiden ja elämyksellisyyden merkitystä kaupunkikeskustojen menestyksessä.

Turun kaupunkitutkimusohjelmasta rahoitettu Encore - kaupallisesti vahva keskusta ja urbanisoituva kantakaupunki –hanke tutkii eri kaupunkien keskustojen ja kantakaupunkimaisten alueiden vetovoimaisuuden kehittämistä. Tampereen teknillisen yliopiston ja Turun yliopiston toteuttamassa hankkeessa vertaillaan Turun, Tampereen, Lyonin ja Tukholman malleja keskustojensa elinvoiman vahvistamisessa.

Turku on mukana laajan EU:n Horisontti 2020 –kokonaisuuden Civitas-ohjelmaan kuuluvassa Kaupunkiseutujen liikkumisratkaisujen kehittämishankkeessa eli Eccentric -hankkeessa. Eurooppalaisella yhteistyöllä haetaan kestäviä, energiatehokkaita ja kaupunkiseutujen kasvua tukevia liikkumisen ratkaisuja. Turun keskusta ja kampus ja tiedepuiston alueen on ajateltu olevan Civitas –työskentelyn kohdealueina laajemman seudullisen liikennejärjestelmän ja liikkuminen palveluna (maas) -konseptin rinnalla.

Kärkihankkeella visio keskustan kehittämisestä

Keskustan kehittämisen nostaminen kaupunkitason kärkihankkeeksi tarkoittaa sitä, että kaupunki kohdistaa lähivuosina erityispanostuksia ja –resursseja keskustansa elinvoiman vahvistamiseen.

Kaupunginhallituksen hyväksyttyä kärkihankkeen käynnistämisen, nimetään erillinen työryhmä laatimaan esitystä strategiaan pohjautuvaksi keskustan kehittämisen visioksi. Ryhmään kutsutaan myös kaupunkiorganisaation ulkopuolisia näkemyksellisiä asiantuntijoita, joiden panos kytketään kaupungin omaan valmistelutyöhön. Työryhmän tehtävänä on luoda esitys sekä visioksi että konkreettinen tiekartta toimenpiteistä ja vaiheista, joilla vision mukainen tila keskustan kehittämisessä saavutetaan. Tarkoitus on etsiä sekä nopeasti toteutettavia vaikuttavuudeltaan tehokkaita toimenpiteitä että pidemmän ajallisen kehityskaaren toimenpidekokonaisuuksia.

Visiotyöhön liitetään sarja kaupunkifoorumeita, joissa yhdessä kaupunkilaisten, sidosryhmien ja luottamushenkilöiden kanssa haetaan ratkaisumalleja keskeisimpiin haasteisiin. 

Työryhmä käyttää apunaan asiantuntijoita ja kutsuu mukaan tahoja esimerkiksi yliopisto- ja korkeakoulumaailmasta. Työryhmä voi myös teettää tarpeellisiksi katsomiaan selvityksiä ja visualisointeja sekä markkinoinnillista ja viestinnällistä materiaalia. Toimialojen asiantuntija- ja tukiresurssit ovat työssä käytössä.

Ryhmän työskentelykauden aikana Turun kaupunki järjestää Turun Ydinkeskustayhdistys ry:n tukemana sarjan kehitysfoorumeita aiheista, jotka liittyvät keskustan kehittämisen erillisteemoihin kaupasta ja asumisesta tapahtumatoimintoihin. Foorumeihin on syytä saada mukaan kaikki keskeiset keskustatoimijat.

Vision ja toimenpide-ehdotusten laatimisen tavoitteet

Laadittavan vision pohjana tulee olla kaupunkistrategiaan ja strategisiin ohjelmiin kirjatut keskustan kehittämistä koskevat painopisteet. Erityisesti tulee lisäksi pohtia keskustan elämyksellisyyden vahvistamista ja mahdollisuuksia toimia innovaatioalustana digitalisoituville ja muilla tavoin uudistuville palveluille.

Työryhmän tulee määrittää keskeisimmät tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset vision toteuttamiseksi sekä mahdollisia innovatiivisia kokeiluja myönteisen kehityksen saavuttamiseksi. Tämän lisäksi työryhmän on esitettävä kuvaus keskustan kehittämisen pysyväksi toimintamalliksi.

Työryhmän työskentelyn lähtökohtina ovat olemassa olevat keskustaa koskevat linjaukset, päätökset ja kehittämissuunnitelmat sekä aiempi Visio 2031, joista työryhmän tulee esittää oma arvionsa.

Ensisijaisena näkökulmana keskustan kehittämisessä tulee pitää monipuolinen toiminnallisuuden edistäminen. Toisena painopisteenä visioidaan fyysisen ympäristön ja liikkumisen olosuhteiden kehittämistä. Jo esillä olleiden avausten lisäksi tulee pohtia mitä Turun keskusta vielä kaipaa. Mitä keskustaan pitää saada ja miten edistetään sen ympärivuotista elinvoimaa. Ympärivuotisuuden ja toiminnallisuuden edistämisessä on tärkeää miten erillisinä etenevät kortteli- tai tonttikohtaiset hankkeet saadaan kytkettyä toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi yhdessä olemassa olevan toiminnallisen ja fyysisen ympäristön kanssa.

Keskusta-alue määritellään väljästi tässä työssä ruutukaava-alueeksi painopisteen ollessa - kuten strategiaan on kirjattu - kaupallisen ja historiallisen keskustan sekä jokirantojen muodostamassa ydinalueessa. Alueellinen rajaus ei ole olennaista ja visioinnin kohteina voi hyvin olla vain valikoituja osia tai teemoja keskustakokonaisuudesta.  Myös keskustaan rajoittuvien uudistuvien alueiden roolia keskustakehitykseen tulee arvioida. Näillä uudistuvilla alueilla tarkoitetaan erityisesti kampus- ja tiedepuiston aluetta ja suunniteltua matkakeskuksen aluetta ulottuen Aninkaisten eli Puutorin ja konserttitalon ympäristön kautta aina Logomoon asti. Tarkoituksenmukaisessa laajuudessa keskustan kehittymisen tukevia toimenpiteitä tutkitaan myös koko Aurajokirannan, Sataman ja Linnakaupungin alueilla. Erityispainotus on Kauppatoria ympäröivässä kaupallisessa keskustassa ja historiallisessa keskustassa vanhan Suurtorin alueella.

Jatkotoimenpiteet

Visiotyössä valmistuvan näkemyksen pohjalta käydään lähetekeskustelut avoimilla foorumeilla sekä kaupunginvaltuustossa ja –hallituksessa. Näiden pohjalta tuodaan kärkihankkeen jatko päätöksentekoon keväällä 2017.

Hankkeen organisointi, johtaminen ja etenemispolku

Kaupunginvaltuusto vastaa kärkihankkeen tavoitteista.

Kaupunginhallitus vastaa kärkihankkeen omistajana sen ohjauksesta.

Kärkihankkeen hankejohtajana toimii kaupunkisuunnittelujohtaja. Hankejohdon ensisijaisena tehtävänä on varmistaa, että hanketta toteuttavat toteutusprojektit etenevät sopusoinnussa hankkeelle asetettujen tavoitteiden mukaisina. Hankejohto vastaa kärkihankkeeseen kuluvan vision laadinnasta ja siihen liittyvästä etenemisen tiekartasta, koordinaatiosta ja sidosryhmäyhteistyöstä.

Kärkihankkeen ohjausryhmänä toimii kaupungin johtoryhmä. Käytännön toteutusprojekteja koordinoidaan strategisten ohjelmien ohjausryhmissä (Kilpailukyky-, Hyvinvoinnin - ja Maankäytön ohjausryhmät).

Kärkihanke resursoidaan erikseen. Keskustan kehittämisen kärkihankkeessa hyödynnetään aktiivisesti soveltuvia ulkoisen rahoituksen mahdollisuuksia.

Kärkihanketta toteutetaan erillisillä projekteilla, joita varten perustetaan tarvittavat projektiryhmät. Ryhmien kokoonpano, osaamistarve ja resurssit valmistellaan projektikohtaisesti hankejohdon koordinoinnissa soveltaen kaupungin kehittämismallia. Toteutusprojektit ohjataan ja johdetaan käytössä olevaa sopimusohjausjärjestelmää soveltaen.

Oheismateriaali 1Turun keskustan kehittäminen -esitys (valmistuu maanantaina)

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää käynnistää Keskustan kehittäminen -kärkihankkeen toimeenpanon ja asettaa hankkeen alkuvaiheen visiotyölle edellä kuvatut tavoitteet.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että

kaupunginhallitus vastaa kärkihankkeen omistajana sen ohjauksesta,

hankkeen hankejohtajana toimii kaupunkisuunnittelujohtaja,

kärkihankkeella luotavat suuntaviivat maankäytön ja liikkumisen kokonaisuuteen tuodaan päätöksentekoon Turun Yleiskaava 2029 käsittelyn yhteydessä ja että

keskustan kehittämisen tavoitteiksi luodaan mitattavissa olevat kriteerit, jotka liittyvät strategiasta johdettavalla tavalla asukasluvun kasvuun, liikkumismuotoihin, kaupalliseen vetovoimaan, hotelliyöpymisten määrään ja työpaikkamäärien kehitykseen.

Hankkeen etenemisestä raportoidaan toiminnan ja talouden seurannan yhteydessä.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.