Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen 12.4.2016:

Lähtökohdat

Turun Yliopiston, Åbo Akademin ja lähitulevaisuudessa myös Turun Ammattikorkeakoulun kaikki keskeiset opetuskampukset sijaitsevat poikkeuksellisen tiiviillä alueella ja kiinteästi kaupungin ytimen tuntumassa. Samalla keskustan itäpuolisella reunalla sijaitsee myös Turun tiedepuisto kaupungin merkittävimpänä toimistorakennusten keskittymänä sekä Yliopistollisen keskussairaalan terveyskampus. Lisäksi kaikille näille toiminnoille löytyy mittavaa kehittymisen potentiaalia sekä alueen sisällä että välittömässä läheisyydessä sijaitsevan ns. Itäharjun kolmion laajentumisalueella. Kun tähän vielä lisätään tarjolla olevat logistiset mahdollisuudet, on nähtävissä kokonaisuus, jolla on aivan poikkeukselliset lähtökohdat jatkaa nousuaan kansainvälisen tason osaamiskeskittymänä ja kaupunkikehityskohteena.

Turun kilpailukyvyn edistämisen kannalta elinkeino- ja osaamisintensiivisen korkeakoulukampusten ja tiedepuiston elinkeinoalueen kehittäminen on hyvin keskeistä. Kärkihankekokonaisuudella tavoitellaan kunnianhimoista alueen älykaupungin toiminnallista konseptia sekä maankäytön, asumisen, rakentamisen ja liikenteen suunnitelmaa ja toteutusta. Keskeinen elementti on alueen logistinen saavutettavuus – erityisesti tunnin juna -hanke, jolla kampus- ja tiedepuistoalue kytkeytyy vahvasti pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen.

Kärkihankkeen menestyksen kannalta olennaista on lähteä kumppanuusajattelusta ja kytkeä hankkeen valmisteluun monipuolinen korkeakoulu- ja yritysmaailman innovatiivisuus. Monipuoliselle älykaupungin kokeilu-, kehitys-, ja tutkimustoiminnalle kärkihankkeessa tarjotaan näyteikkuna ja houkutteleva alusta.

Taustaa

Yliopistokampusten ja sairaala-alueen sijoittuminen ja synty ovat olleet aluesuunnittelulähtöistä ja yksiköt ovat aikanaan väljästi sijoittuneet olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Tiedepuisto puolestaan on osittain lähtenyt 1980-luvulla kehittymään rakennushankelähtöisesti ilman kokonaissuunnitelmaa. Tästä on seurannut joitain nyt edessä olevia haasteita esimerkiksi ympäristön kokonaisvaltaisen laadun, julkisten kaupunkitilojen, palvelujen, liikenteen ja pysäköinnin kehittämistarpeisiin.

Helsingin moottoritien ja Kupittaan uuden aseman valmistuminen nostivat 1990-luvulla kampus- ja tiedepuistoalueen logistisen sijainnin uudelle tasolle.

Helsinginkadun itäpuolisen Itäharjun kolmiomaisen teollisuus- ja varastoalueen jalostumista sijaintinsa edellyttämään käyttöön on osaltaan hidastanut heikko liikenteellinen saavutettavuus – vaikka Helsinginkatu kulkee alueen sivuitse, sujuvaa liittymää väylälle ei ole. Sairaala on valinnut ratkaisuksi kokonaisuuden kehittämiselle rakentamisen radan ja moottoritien yli.

Miksi kärkihanke

Edellä kuvatut erinomaiset lähtökohdat ovat synnyttäneet ja synnyttämässä suuren joukon erilaisia ja osin erillisiä alueeseen kohdentuvia kehityshankkeita. Kärkihankkeeksi Turun kampus ja tiedepuisto on nostettu siksi, että erillisten hankkeiden ohjaamiseen kokonaisvaltaisen kaupunkikehityksen hyväksi tarvitaan poikkeuksellisen monialaista strategista johtamista ja koordinointia. Erityisesti tavoitteena on kytkeä kärkihankkeessa yhteen fyysisen ja toiminnallisen ympäristön kehittäminen sekä innovaatiotoiminta, palveluiden ja liiketoimintamallien uudistuminen.

Kaupungin strategiassa (kv § 110 / 26.6.2014) kampus ja tiedepuistoalueen kärkihanke kytkeytyy ennen kaikkea kilpailukykyohjelmaan. Erityisesti pääkohtien Yrittävä ja osaava kaupunki (Strategiset ohjelmat kohta 3.3.1) ja Rakentuva kaupunki ja ympäristö (3.3) useimmat alatavoitteet tavoittavat konkreettisen kytkentäpinnan kampus- ja tiedepuistoalueen kehittämisessä.

Tällaisia valittuja strategisia linjauksia ovat mm. yliopistojen ja korkeakoulujen kehittäminen ja yhteistyön edistäminen yritysmaailman suuntaan, Turun kilpailuaseman ja saavutettavuuden vahvistaminen, kaupunkialueiden kehittäminen suurina kokonaisuuksina (3.3.1), kumppanuuksien ja yhteistyömallien etsiminen (3.3.2), kaupunkirakenteen täydennysrakentaminen (3.3.3), houkuttelevien, uudenlaisten asumismahdollisuuksien kehittäminen (3.3.5) ja kestävän liikkumisen edistäminen (3.3.6).

Myös Yrittävä ja osaava kaupunki -osan kohtaan Turun asemaa Suomen vetovoimaisimpana yliopisto- ja opiskelijakaupunkina vahvistetaan (3.1.6) sekä vaikuttava ja uudistuva kaupunki -pääkohtaan (3.2) kirjattu digitalisaation edistäminen asettuvat vahvasti kärkihankealueen kehityspolkuun.

Kaupungin vuoden 2016 talousarvio- ja vuosien 2016 - 2019 taloussuunnitelmapäätöksessä (kv § 197 / 16.11.2015) Turun kampus ja tiedepuisto nostetaan yhdeksi neljästä asetettavasta kärkihankkeesta.

Turun kampus ja tiedepuisto on tärkeässä roolissa myös nyt alkuvuonna 2016 valmisteilla olevissa kaupunkiseudun ja valtion välisissä MAL-, kasvuvyöhyke- ja kasvusopimuslinjauksissa.

Kampus ja tiedepuiston alueeseen liittyviä hankkeita

Hyvin monissa Turussa meneillään tai valmisteilla olevissa hankkeissa alueellinen ja toiminnallinen fokus on kampuksen ja tiedepuiston alueella. On odotettavissa ja tavoiteltavaa, että sellaisia kiinnostavia hankkeita joita ei vielä ole nimettävissä tulee lähivuosina lisää. Siksi kärkihankkeen yhteydessä ei ole syytä luetella kaikkia kokonaisuuteen liitettäviä osahankkeita vaan pikemminkin kokonaisuudelle haetaan dynaamisuutta jolla uudetkin tavoitteita tukevat aihiot voidaan luontevasti liittää mukaan.

Muutamia keskeisimpiä kampus- ja tiedepuistoalueella ohjausta koordinointia edellyttävää erityyppistä hanketta on kuitenkin syytä tässä esimerkinomaisesti nostaa esiin.

Pääkaupunkiseudun ja Turun seudun yhteiseksi työssäkäyntialueeksi yhdistävä pohjoisen kasvuvyöhykkeen Tunnin juna -hanke nostaa kampus- ja tiedepuistoalueen strategista merkitystä entisestään. Tavoiteltuun noin tunnin junamatka-aikaan ei tule strategisesti sijaitsevalla kärkihankealueella toimiville moniakaan minuutteja lisää, kun ynnätään matkaketjujen kokonaiskestoa.

Turku koordinoi Central Baltic -ohjelman rahoituksen piiriin kuuluvaa Baltic Urban Lab -hanketta, jossa mallinnetaan ja testataan kaupunkiseutujen yhteiskehittämistä sekä julkisen hallinnon, yritysten ja käyttäjien väliseen strategiseen kumppanuuteen perustuvaa kaupunkisuunnittelua brownfield-alueilla (Building Partnerships for Brownfield Regeneration). Hankkeen innovatiivisina kokeilualustoina toimivat valitut brownfield-pilottialueet Turusta, Norrköpingistä, Riiasta ja Tallinnasta. Partnereina vuosiin 2015–2018 ajoittuvassa hankkeessa ovat myös Nordregio ja Turun Yliopiston Brahea-keskus. Hankkeen kansainväliset aloitusseminaari ja työpaja järjestettiin Turussa tammikuussa 2016.

Turku on mukana liitännäispartnerina Central Baltic -ohjelman rahoituksen piiriin kuuluvassa Live Baltic Campus -hankkeessa, jossa selvitetään ja testataan, miten palvelumuotoilulla voidaan kehittää osallistavaa ja monia yhteistyö-tahoja sisältävää kaupunkisuunnittelua. Korkeakoulujen kampusalueet on valittu projektin kokeilualustoiksi, ja mukana olevat Turun yliopisto, Tukholman yli-opisto, Uppsalan yliopisto, Latvian yliopisto ja Tarton yliopisto sekä hanketta koordinoiva Metropolia Ammattikorkeakoulu toteuttavat hankkeen aikana oman kampuskehityspilottinsa. Turun pilottialueena on usean eri korkeakoulun muodostama kampuskeskittymä. Partnereina vuosiin 2015–2017 ajoittuvassa hankkeessa ovat myös Helsingin kaupunki ja Riga Planning Region.

Kaupunkistrategiaa tukeva Turun Yleiskaava 2029 on luonnosvaiheessa. Kaavatyön tavoitteisiin kuuluu, että Kupittaa-Itäharjun alueen osa tutkitaan ja päivitetään muuta yleiskaavaa tarkemmin. Osa-alueiden kehittämiseen ovat laatineet ja laatimassa omia näkemyksellisiä visioitaan niin Suomen Yliopistokiinteistöt yliopistokampuksille kuin Turun Teknologiakiinteistöt Kupittaa-Itäharjun alueelle.

Urban Business Lab Turku on malli, jolla rakennetaan kehitysalusta kaupunki-innovaatioille. Alustan visiossa tavoitellaan kahta päätavoitetta: uusia tuotteita ja kansainvälistä liiketoimintaa. Mallin rakentamisesta ovat vastanneet Hubconcepts Oy ja Turun Seudun Kehittämiskeskus.

Alueella on myös hyvin merkittäviä talonrakennushankkeita kuten sairaala-alueen Medisiina D ja T3-hankkeet, Turun ammattikorkeakoulun kampushanke, palloiluhalli, tiedepuiston vierailukeskus ja hotellin toteuttamismahdollisuuksia kartoittava selvitys sekä joukko yksityisiä hankkeita. Näiden roolia alueellisena innovaatioalustana ja kokonaisuutta tukemaan tulee koordinoida.

Turun kaupunkitutkimusohjelmasta rahoitettu Encore - kaupallisesti vahva keskusta ja urbanisoituva kantakaupunki -hanke tutkii eri kaupunkien keskustojen ja kantakaupunkimaisten alueiden vetovoimaisuuden kehittämistä. Tampereen teknillisen yliopiston ja Turun yliopiston toteuttamassa hankkeessa vertaillaan Turun, Tampereen, Lyonin ja Tukholman malleja. Tutkimustyön kohteena ja jo järjestettyjen työpajojen kohteena on ollut myös Turun kampus ja tiedepuisto.

Turku on mukana laajan EU:n Horisontti 2020 -kokonaisuuden Civitas-ohjelmaan kuuluvassa Kaupunkiseutujen liikkumisratkaisujen kehittämishankkeessa eli Eccentric -hankkeessa. Eurooppalaisella yhteistyöllä haetaan kestäviä, energiatehokkaita ja kaupunkiseutujen kasvua tukevia liikkumisen ratkaisuja. Kampus- ja tiedepuiston alueen on kaupungin keskustan ohella ajateltu olevan Civitas -työskentelyn kohdealueina laajemman seudullisen liikennejärjestelmän ja liikkuminen palveluna (maas) -konseptin ohella.

Turun raitiotien yleissuunnitelmaan ollaan laatimassa lisäselvityksiä. Yleissuunnitelmassa korostetaan raitiotien integroimista kokonaisvaltaiseen kaupunkikehitykseen. Potentiaalisimmiksi valikoituneiden raitiotiekäytävien varrella tärkein kaupunkikehityskohteeksi yleissuunnitelmassa arvioidaan juuri Kupittaa-Itäharjun alue.

Yksi kärkihankealueen liikkumiseen liittyvä hanke oli jo päättynyt valtakunnallinen Viisaan liikkumistavan valinta -hanke, jossa edistetään liikkuminen palveluna -ajattelun pohjalta matkaketjujen kehittämistä ja erityisesti matkaketjujen viimeisen kilometrin merkitystä. Hankkeessa tarkasteltiin haasteelliseksi koettua kampus- ja tiedepuistoalueen sisäistä liikkumista. Itäharjun kolmion saavutettavuutta ja logistiikkaa palveleva hanke on valmistelussa. Hankkeella on tarkoitus muuttaa Helsingin moottoritien kärkihankealuetta sivuava osuus katualueeksi mahdollistaa uusien katuliittymien toteuttamisen ja urbaanimman kaupunkirakenteen toteutuksen väylän varteen. Yhtenä erillishankkeena on liikkeellä myös alueen opastusjärjestelmän kehittäminen.

Tavoitteessa vahvistaa Turun asemaa Suomen vetovoimaisimpana yliopisto- ja opiskelijakaupunkina (Opiskelijakaupunki Turku eli aiempi RSGT-hanke) on kampus- ja tiedepuistoalueen kehittymisellä tärkeä rooli.

Terveyskampus Turku verkostosopimuksella on tavoitteena kehittää laajalla yhteistyöllä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä terveys- ja biotieteellisen ekosysteemin keskus Turun yliopistollisen sairaalakeskittymän yhteyteen. Kärkihankkeella vahvistetaan ja tuetaan alueella olevaa ja laajennettavaa innovaatiokeskittymää.

Turku Science Park koordinoi useita Life Sciences -hankkeita, joiden oivallisena kehitysalustana kärkihankealuetta on tarkoituksenmukaista edistää.

Kehittämisen mahdollisuudet

Kärkihankkeelle on poikkeuksellinen lähtökohta siinä, että niin kehittyvä yliopisto- ja korkeakoulukampus kuin kaupungin tärkein tiedepuistoalue ja myös näiden mittava laajentumisalue sijaitsevat yhdyskuntarakenteellisesti kaupunkikeskustan ytimen tuntumassa vahvaa synergiaetua luoden. Kärkihankekohde sisältää melkoiset mahdollisuudet nousta entistäkin kiinnostavammaksi kansallisen ja kansainvälisen tason kaupunkikehityskohteeksi.

Alueelle sijoittunut huomattava osaamispääoma ja innovaatiopotentiaali saavat kärkihankkeesta tärkeän tutkimus- ja referenssialustan. Kärkihankkeella yhdistetään palveluiden ja kaupunkirakenteen kehittämisen kokonaisuudet, tätä kautta luodaan uusia toimintamalleja ja yhdistetään kehittämisorganisaatioita ja resursseja. Riittävän kunnianhimoisin tavoittein hankkeelle on houkuteltavissa myös ulkoista rahoitusta ja investointeja.

Kaupunkirakenteellisesti hanke edustaa tavoiteltua kaupungin kasvua sisäänpäin kaupunkirakennetta hajauttamatta ja laajentamatta. Tällä voidaan monien myönteisten ilmasto- ja ympäristövaikutusten lisäksi saavuttaa yhdessä älykaupunki-ideologian mukaisen uudistamisen kanssa myös huomattavia kuntataloudellisia ja hyvinvointietuja.

Kehittämisen haasteet

Kehittämisen haaste joskin myös voimavara on toimijoiden moninaisuus. Jo yksin maanomistuksellisesti alue on vaativa. Vaikka erityisesti Itäharjun kehittämisalueella kaupunki omistaa suuren osan maa-alueista, muodostuu alueelle kohdistuvista eripituisista vuokrasopimuksista erityisiä haasteita. Alueen toimijoiden keskuudesta saaduista viesteistä ilmenee, että tahtoa yhteiseen kehittämiseen löytyy laajasti. Kaupungin aktiivista vetovastuuta on saadussa palautteessa myös toivottu.

Haasteina alueella maankäytön kehittämisen näkökulmasta ovat myös pitkäjänteisyyden ja kokonaisuuden hallinnan tavoittaminen, älykkäiden ja kestävien liikkumismuotojen osuuden kasvattaminen, maa-alueita tuhlaamattomien pysäköintiratkaisujen löytäminen sekä irtaantuminen talonrakentamiskeskeisyydestä kohti kokonaisvaltaista kaupunkirakentamista.

Liikkumisen osalta ratkaistava kokonaisuus on alueen sisäinen liikkuminen ja erityisesti rata-alueen ja Helsinginkadun estevaikutuksen voittaminen. Myös alueeseen suuntautuvan lisääntyvän liikenteen sujuvuuden varmistamisesta löytyy työtä.

On todennäköistä, että aiemman teollisen toiminnan mahdollisesti pilaaman maaperän puhdistamisesta ja uudenlaisten ratkaisujen löytämisestä tulee omia lisähaasteitaan.

Liiallisten odotusarvojen muodostumisen vaara ja niiden hidastava vaikutus muodostaa myös mahdollisen uhan. Toteutukseen on löydettävä innovatiivisia ja uskottavia rahoitusratkaisuja.

Edellä mainituista seikoista johtuen kehittämisprosessi on erittäin vaativa ja vaatii hyvää riskien tunnistamista sekä riskienhallintaa. Kehittämisprosessi on lisäksi tunnistettava pitkäkestoiseksi ja kaupungin on tarpeen hallita ja koordinoida kokonaisuutta.

Kärkihankkeen tavoitteet

Kärkihankkeen keskeisenä tavoitteena on yhdistää alueen maankäytön, rakentamisen, liikkumisen ja toiminnallisuuden erillishankkeet toisiaan tukevaksi kokonaisvaltaiseksi kaupunkikehitykseksi. Tällä vahvistetaan samanaikaisesti vetovoimaista kaupungin kasvua ja kaupunkiympäristöä älykkään kaupungin palvelukanavien avoimena tutkimus-, testi- ja referenssialustana.

Maankäytön kehittämisellä tavoitellaan toiminnoiltaan monipuolista, sujuvasti toimivaa ja tiivistä ympäristöä, jossa arkkitehtuuriltaan laadukkaan rakentamisen ohella innovatiiviset julkiset kaupunkitilat tuovat lisäarvoa alueen vetovoimaisuudelle. Kupittaan aseman lähialueilla voidaan edistää myös normaalia korkeampaa raideliikenteeseen tukeutuvaa rakentamista. Alueelle osoitetaan asumista, mutta hankkeessa ei voi edetä asuntorakentaminen edellä. Tärkeä on luoda vetovoimaista kaupunkia, jossa halutaan työskennellä, asua ja viettää vapaa-aikaa. Maankäytön osalta luodaan masterplan-työskentelyllä pohja alueen yleiskaavalliselle ratkaisulle.

Kun alueen käyttö uudistuu ja jalostuu, tulevat luonnollisesti jotkin nykyiset toiminnot hakeutumaan pois alueelta ja etsiytymään uusiin sijainteihin. Kärkihankkeen ja kaupungin tulee ajoissa tunnistaa syntyvät tarpeet ja edistää nykyisten toimijoiden sujuvia sijoittautumismahdollisuuksia uusiin paikkoihin.

Alueen kehittämisellä tuetaan mahdollisuuksien mukaan myös keskustan kehittämistä.

Laadittavan masterplanin ja tulevien kaavaratkaisujen tulee olla luonteeltaan dynaamisen joustavia ja mahdollistavia, mutta vetovoimaiseen ja toimivaan kokonaisuuteen ohjaavia. Se on kärkihankealueen iso kuva, joka pilkotaan strategisissa sopimuksissa ja toteutuksessa pienemmiksi osakokonaisuuksiksi. Masterplan sisältää sekä pitkän aikavälin vision että ajatukset eri aikajänteisistä konkreettisista toimenpiteistä. Masterplanin laadinnassa hyödynnetään kestävän kaupungin työkalupakkia, joka kehitettiin strategisen yhteistyön kautta Siemensin kanssa.

Kaikilta osin hankkeessa haetaan yhdessä tekemisen ja kumppanuuden mallisuorituksia. Läpimenevinä ominaisuuksina pidetään kokeilumyönteisyyttä sekä ketteryyttä. Kärkihanke tuleekin pitää kooltaan hallittavana eikä siitä saa kasvattaa yksityiskohtiin ulottuvaa pakettia, joka tukahduttaa ketteryyden. Myös tavoitteet konkretisoidaan yhdessä toimijoiden ja osallisten kanssa.

Kärkihankealuetta ei rajata kartalle vaan toiminnallisuus on ratkaisevaa. Hankkeeseen kuuluvat yliopisto- ja korkeakoulukampukset, sairaala-alue, tiedepuiston alue, Itäharjun ja Kupittaan kehittyvät alueet ja lähialueiden asuntoalueet ja opiskelija-asumisen alueet sekä tärkeimmät julkiset kaupunkitilat, puistot ja näihin liittyvä logistinen verkosto.

Kärkihankkeelle rakennetaan oma aluebrändi joka osaltaan yhdistää tunnistetut keskeiset menestystekijät ja jonka alla kokonaisuuden viestintä on toteutettavissa kaikilla viestinnän tasoilla. Hankkeet koordinoidaan toisiaan hyödyntäviksi ja luodaan aluemarkkinoinnillinen kokonaisuus, jolla on mahdollisuuksia nousta isoksi investointi- ja rahoituskohteeksi.

Kokonaisuuden avulla tulee läpimenevästi kehittää ja edistää ilmastotavoitteiden mukaisia ratkaisuja sekä kestäviä energia- ja infraratkaisuja.

Kupittaan aseman rooli tulevien tunnin junaa ja matkakeskusta koskevien ratkaisujen osana tulee työssä linjata.

Kärkihankkeen menestymistä tulevat osoittamaan alueelle kohdistuvat investoinnit, hankkeen avulla kehittyvä liiketoiminta ja syntyvät työpaikat sekä aluebrändin kansallinen ja kansainvälinen tunnistettavuus.

Hankkeen organisointi, johtaminen ja etenemispolku

Kaupunginvaltuusto vastaa kärkihankkeen tavoitteista.

Kaupunginhallitus vastaa kärkihankkeen omistajana sen ohjauksesta.

Kärkihankkeen hankejohtajana toimii kaupunkisuunnittelujohtaja. Hankejohdon ensisijaisena tehtävänä on varmistaa, että hanketta toteuttavat toteutusprojektit etenevät sopusoinnussa hankkeelle asetettujen tavoitteidenmukaisina ja projektien välisiltä päällekkäisyyksiltä vältytään. Hankejohto vastaa kärkihankkeeseen liittyvästä kokonaisarkkitehtuurista, masterplanista ja siihen liittyvästä etenemisen tiekartasta, koordinaatiosta, sidosryhmäyhteistyöstä, aluebrändin toteutuksesta ja hankkeen rahoituksesta sekä ulkoisista rahoituskanavista.

Kärkihankkeen ohjausryhmänä toimii kaupungin johtoryhmä. Käytännön toteutusprojekteja koordinoidaan strategisten ohjelmien ohjausryhmissä (Kilpailukyky-, Hyvinvoinnin ja Maankäytön ohjausryhmä).

Kärkihankkeet resursoidaan erikseen. Turun kampus- ja tiedepuiston kärkihankkeessa hyödynnetään kokonaisuuteen soveltuvia ulkoisen rahoituksen hankkeita.

Kärkihanketta toteutetaan erillisillä projekteilla joita varten perustetaan tarvittavat projektiryhmät. Ryhmien kokoonpano, osaamistarve ja resurssit valmistellaan projektikohtaisesti hankejohdon koordinoinnissa soveltaen kaupungin kehittämismallia. Toteutusprojektit ohjataan ja johdetaan käytössä olevaa sopimusohjausjärjestelmää soveltaen.

Aikataulullisesti organisoituminen toteutetaan 2016 kesään mennessä.

Terminologia

Brownfield -alue on kaupunkialue, jolla väistyneet varasto-, varikko-, ratapiha- yms. toiminnot ovat jättäneet alueen mahdolliseksi kehityskohteeksi kaupunkiuudistukselle.

Hybridirakennus (mixed use building) tukee ympärivuorokautisesti elävän kaupunkirakenteen tavoitetta monia käyttötarkoituksia samassa rakennuksessa sisältäen. Esimerkiksi työpaikkoja ja asumista yhdistävät rakennukset.

Kampukseksi kutsutan yleisesti aluetta, jossa korkeakoulujen tutkimus- ja opetustilat, opiskelija-asunnot ja viheralueet on rakennettu samalle alueelle.

Liikenne palveluna (MAAS, Mobility as a Service) kuvaa kehitystä, jossa liikkumista ei nähdä välinekeskeisenä vaan keskiöön nousevat liikkujat ja liikkumiseen liittyvät palvelut, jotka usein perustuvat digitalisuuteen.

Masterplan on luonnosmainen sanallinen ja visuaalinen kuvaus alueen yleispiirteiseksi strategiseksi tulevaisuuden visioksi. Ne osat masterplanista, jotka koskevat maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kaavoitusta on ennen fyysisen ympäristön toteutusta käsiteltävä lain mukaisin kaavaprosessein.

Matkaketju on yhdistelmä tarvittavista eri liikkumisen muodoista lähtöpisteestä määränpäähän.

Monipuolinen kaupunkirakenne (eli sekoittunut kaupunkirakenne, mixed use) kuvaa tavoitetta luoda ympärivuorokautisesti elävää kaupunkiympäristöä sallimalla eri toimintoja samalla alueella, sekoittunut kaupunkirakenne.

Triple Helix tarkoittaa toimintatapaa, jossa yrityksiä, julkista sektoria sekä yliopistoja rohkaistaan yhteistyöhön.

Älykaupunki (smart city) kuvaa tavoitetta uuden teknologian tai uusien kekseliäiden toimintatapojen avulla helpottaa ihmisten elämää ja palveluiden saavutettavuutta ja järjestämistä sekä teknologioin edistää ympäristön kannalta kestävää kehitystä.