Toimialajohtaja Timo Jalonen 13.4.2016:

Varhaiskasvatuslain 11 a §:ää ja 11 b §:ää on 1.8.2016 lukien muutettu siten, että aikaisemman kokopäiväisen varhaiskasvatusoikeuden sijasta jokaiselle lapselle taataan 20 tunnin laajuinen viikoittainen varhaiskasvatus. Eräissä tilanteissa lapsella on oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen. Vastaavat muutokset on tehty lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain yksityisen hoidon tukea koskevaan sääntelyyn: nykyistä vastaavaa yksityisen hoidon tukea maksetaan, jos lapsella on oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen.

Myös lasten päivähoidosta annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:n 1 momenttia on muutettu 1.8.2016 alkaen. Muutos koskee päiväkodeissa kolme vuotta täyttäneiden lasten ja hoito- ja kasvatustehtävissä olevien henkilöiden välistä mitoitusta. Nykyisen seitsemän lapsen sijasta päiväkodissa tulee olla yksi hoito- ja kasvatustehtävissä oleva henkilö kahdeksaa lasta kohden. Alle 3-vuotiaiden lasten henkilöstömitoitusta ei muutettu.

Edellä olevien muutosten lisäksi on vireillä uuden varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain säätäminen. Uudessa laissa säädettäisiin kunnan järjestämässä päiväkoti- ja perhepäivähoidossa perittävistä asiakasmaksuista. Asiakasmaksulakia koskeva luonnos hallituksen esitykseksi on ollut lausunnoilla, ja se hyväksyttäneen keväällä 2016. Asiakasmaksulaki tulisi myös voimaan 1.8.2016.

Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion 16.11.2015 § 197 kaupunginvaltuusto päätti, että Turussa noudatetaan toistaiseksi päätöshetkellä voimassa ollutta varhaiskasvatuslakia. Kaupunginvaltuusto totesi, että mikäli eduskunta säätää lait, jotka poistavat subjektiivisen päivähoito-oikeuden tai kasvattavat ryhmäkokoa, niin kaupunginhallitukselle tuodaan päätettäväksi, minkälaista järjestelmää Turussa siitä eteenpäin noudatetaan.

Sivistystoimialalla on tehty selvitys, joka koskee subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamista ja suhdeluvun muuttamista ja niiden mahdollisia vaikutuksia Turussa toteutettavaan varhaiskasvatukseen. Lisäksi on selvitetty valmisteltavana olevan varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain toimeenpanon vaikutuksia.

Subjektiivisen oikeuden rajaaminen

Kuntalaisten tasa-arvoisen kohtelun turvaamiseksi tulee Turussa kaupunkitasolla laatia linjaukset, jotka määrittelevät yleisellä tasolla varhaiskasvatusoikeuden laajuuden sekä perusteet lain takaamaa 20 viikkotuntia laajemman varhaiskasvatusoikeuden myöntämiseksi, mikäli rajaukseen päädytään.

Subjektiivista oikeutta voidaan rajata perhevapaan tai työttömyyden vuoksi. Puolet turkulaisperheistä, joita rajaus voisi koskea, on kuitenkin omaehtoisesti rajannut oikeutta ja käyttää tällä hetkellä erilaisia osa-aikaisia ratkaisuja. Kummankin rajausperusteen taloudellisen vaikutuksen voidaan arvioida olevan yhtä merkittäviä, kustannusvaikutuksiltaan runsaat 600.000 euroa vuodessa.

Suhdeluvun kasvattaminen

Suhdeluvun kasvattaminen edellyttää, että päiväkodin tilat teknisesti mahdollistavat ryhmäkoon kasvattamisen. Kaikki päiväkotitilat eivät mahdollista pysyvää suhdeluvun kasvattamista: osa tiloista on vanhoja ja rakennettu aiemmin voimassa olleiden mitoitusten ja suunnitteluohjeiden pohjalta. Uudet tilat ovat teknisesti sellaisia, että niissä ryhmäkoon kasvattaminen on mahdollista.

Tällä hetkellä tehdään selvitystä tiloista, joissa ryhmäkokoa voitaisiin kasvattaa. Ympäristöterveydenhuolto käy läpi päiväkotien tiloja, ja alustavan arvion mukaan useissa tiloissa lapsiryhmän koon kasvattaminen ei ilman toimenpiteitä ole mahdollista. Raunistulan, Tallimäen, Yli-Maarian ja Syvälahden uusien hankkeiden valmistuttua suhdeluvun kasvattamiseen on paremmat mahdollisuudet. Mikäli suhdelukua ei voida laajemmin kasvattaa, säästövaikutus tulisi olemaan pieni. Uusien tilojen valmistuttua kustannusvaikutus olisi suurempi.

Suhdelukua olisi mahdollista muuttaa henkilöstömäärää vähentämällä, jolloin päiväkoteihin jäisi laskennallisesti tyhjiä paikkoja. Tämä kuitenkin aiheuttaisi myös paikkojen vähenemistä. Tätä ei voida toteuttaa, koska väestön jatkuva ja merkittävä kasvu lisää päivähoidon kysyntää.

Varhaiskasvatuksen kysyntä on asukasmäärän kasvun vuoksi ollut suurempaa kuin on ennakoitu. Varhaiskasvatusikäisten lasten määrä on eri syistä kasvanut viime vuosina noin 100-150 lasta vuosittain. Lisäksi ennakoimaton pakolaisten määrän voimakas kasvu lisää kysyntää. Kaupungilla on oltava edellytyksiä nostaa varhaiskasvatuksen paikkojen määrää, vaikka uusia päiväkoteja on tulossa.

Lapsimäärän lisääminen suhdelukua kasvattamalla ei lisää henkilöstön määrää eikä tilatarvetta. Suhdeluvun kasvattaminen ei siten nosta kiinteitä kuluja. Suhdelukua kasvattamalla saadaan laskettua päiväkotipaikan keskimääräistä yksikköhintaa selvästi.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut

Kaupunginhallitus antoi 8.2.2016 § 61 lausuntonsa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi. Lausunnossa esityksen pohjautuminen aikaisempaan asiakasmaksulainsäädäntöön nähtiin hyvänä ja maksujen korotus perusteltuna. Asiakkaiden näkökulmasta pidettiin hyvänä, että esityksessä esitetään edelleen 0-maksuluokan säilyttäminen ja pienempituloisten perheiden kokonaistilanne tuloja ja päivähoito-maksuja määriteltäessä. Kaupunginhallitus katsoi kuitenkin korkeimpaan päivähoitomaksuun kohdistuvan 22 prosentin korotuksen liian suureksi ja korkeimpaan päivähoitomaksuluokkaan joutuvan liian pienillä tuloilla.

Valmisteltavana olevan varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain täytäntöönpanoon on vaikea ottaa kantaa, kun lain valmistelu on kesken. Valtioneuvosto ei 13.4.2016 mennessä ole antanut hallituksen esitystä varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaista.

Sivistystoimialan johtosäännön mukaan päivähoitomaksuista päättäminen kuuluu kasvatus- ja opetuslautakunnan toimivaltaan, joten tarkoituksenmukaista olisi, että kaupunginhallitus tai –valtuusto tekisi linjauksen, miten mahdollinen lain muutos huomioidaan Turussa, ja uuden lain säätämisen jälkeen kasvatus- ja opetuslautakunta päättäisi asiakasmaksujen suuruudesta kaupunginhallituksen tai –valtuuston linjausta noudattaen.

Päivähoitomaksuilla on katettu alle 15 % päivähoidon kustannuksista. Lakiluonnoksen mukaiset päivähoitomaksut lisäisivät kaupungin tuloja 1,6 miljoonaa euroa vuodessa.

Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti 6.4.2016 § 55 päivähoitomaksujen ja tulorajojen indeksikorotuksista. Parin viime vuoden matalan inflaation vuoksi korotus on enintään 7 €/kk.

Aiemmat käsittelyt

Kaupunginhallitus on 7.3.2016 § 97 käynyt lähetekeskustelun varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden rajaamista, suhdelukujen muuttamista ja asiakasmaksulain toimeenpanoa koskevasta asiasta.

Kasvatus- ja opetuslautakunta on 4.11.2015 § 155 merkinnyt asian tiedokseen. Sen lisäksi lautakunta on järjestänyt asiasta seminaarin 16.3.2016.

Kaupunginjohtaja on pyytänyt kasvatus- ja opetuslautakunnalta lausunnon asiasta. Lautakunta on 6.4.2016 § 47 antanut perusteellisen lausunnon. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain osalta lautakunta toteaa vain, että eduskunnan päättämät tai Turun kaupungin niiden pohjalta muuttamat asiakasmaksut sekä palvelusetelin sääntökirjassa erikseen päätettävät lapsikohtaiset palvelusetelin arvot voidaan ottaa käyttöön vasta 1.1.2017 lukien.

Kasvatus- ja opetuslautakunta ei lausunnossaan kannata subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista. Lautakunnan mukaan nykytilanne palvelee perheitä ja heidän valinnanvapauttaan parhaiten. Päivähoito-oikeuden rajaaminen johtaisi lasten ja perheiden epätasa-arvoiseen kohteluun sekä lisääntyvään sääntelyyn ja valvontaan. Lisäksi päivähoito-oikeuden rajaaminen toisi huomattavia käytännön ongelmia toimintatapoihin niin henkilöstön, tilojen kuin lastenkin kannalta.

Kasvatus- ja opetuslautakunta ei kannata myöskään ryhmäkokojen kasvattamista yli 3-vuotiaiden lasten osalta. Lapsimäärän kasvu lisää suunnittelu- ja arviointityötä. Samalla lisääntyy yhteistyö vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa, ja tämä aika on pois lapsiryhmätyöstä. Entistä suuremmat ryhmät rasittaisivat yhä enemmän työntekijöitä, jolloin sairaspoissaolojen lisääntyminen on todennäköistä. Ryhmäkokojen kasvattaminen aiheuttaisi huomattavia muutostöitä nykyisiin päivähoitotiloihin.

Yhteenveto

Yhteenvetona on todettavissa, että:

-Kasvatus- ja opetuslautakunta on päättänyt äänin 8-5 vastustaa subjektiivisen oikeuden rajaamista ja ryhmäkokojen kasvattamista. Asiakasmaksuihin ei lautakunta ottanut lopullista kantaa.

-Sivistystoimialan on edelleen etsittävä uusia keinoja, jolloin maksuja kohdentamalla voidaan lapsia ohjata osa-aikaiseen toimintaan. Sivistystoimialan tulee luoda toimintamalli, joka määrällisesti vastaa 20 tunnin viikoittaista hoitoaikaa. Myös palveluohjauksen tehokkuutta tulee edelleen parantaa.

Johtaja Jukka Laiho ja controller Valtteri Mikkola 13.4.2016:

Konsernihallinnon talousasioiden näkemyksen mukaan varhaiskasvatuslakiin ja lasten päivähoidosta annettuun valtioneuvostoon asetukseen tehdyt muutokset vaikuttavat väistämättä kunnan talouteen.

Maan hallitus on julkaissut 29.5.2015 hallitusohjelman, jonka yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on kirjattu julkista taloutta nopeasti vahvistavat säästöt ja rakenneuudistukset sekä julkisen talouden kestävyyden turvaavat pidemmän aikavälin uudistukset. Osana ohjelmaa hallitus on linjannut julkisen talouden välttämättömistä sopeutustoimista, joihin tässä esityksessä käsiteltävät asiat kuuluvat.

Kunnilla on suuri vastuu kuntatalouden tasapainottamisesta muun muassa rakenteellisia uudistuksia toteuttamalla ja tuottavuutta nostamalla. Valtio on omilla päätöksillään leikannut kunnille maksettavaa valtionosuutta varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden rajaamiseen ja varhaiskasvatuksen kolme vuotta täyttäneiden suhdeluvun kasvattamiseen perustuen.

Sivistystoimiala on laskenut, että Turun kaupungille valtionosuuksien leikkausta kohdistuu n. 1,1 miljoonaa euroa. Tämä kasvattaa kaupungin alijäämää, mikäli tasapainottavia toimenpiteitä ei toteuteta.

Valtio on leikannut kunnille maksettavaa valtionosuutta pienentyviin resurssitarpeisiin perustuen. Vallitsevassa talouden suhdanteessa lain asettaman vaatimustason ylittävään määrään tai laatuun panostaminen on kunnille vaikeaa, koska lain vaatimien vähimmäistasojenkin saavuttaminen on paikoin haasteellista.

Turun kaupungin varhaiskasvatuksen kuluvan vuoden talousarvio oli jo suunnitteluvaiheessa haasteellinen ja edelleen kasvavan lapsimäärän johdosta toiminnan talousarvion ylitysuhka on kasvanut. Vireillä oleva varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki ja valtion jo päättämät lakimuutokset antavat mahdollisuuden keventää vallitsevaa painetta.

Voimassa oleva taloussuunnitelma on voimakkaasti alijäämäinen, joten kaikki mahdollisuudet talouden tasapainottamiseen ja samalla toiminnan turvaamiseen ovat tervetulleita. Talousasioiden näkemyksen mukaan sivistystoimialan tulee löytää myös uusia toimintatapoja, joilla kasvavaan kysyntään kyetään vastaamaan.

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell 13.4.2016:

Subjektiivisen oikeuden rajaamista sekä lasten ja hoito- ja kasvatustehtävissä olevien henkilöiden välistä mitoitusta koskevat varhaiskasvatuslain ja lasten päivähoidosta annetun asetuksen muutokset tulevat voimaan 1.8.2016. Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion 16.11.2015 § 197 kaupunginvaltuusto päätti, että Turussa noudatetaan toistaiseksi päätöshetkellä voimassa ollutta varhaiskasvatuslakia. Kaupunginvaltuusto totesi, että mikäli eduskunta säätää lait, jotka poistavat subjektiivisen päivähoito-oikeuden tai kasvattavat ryhmäkokoa, niin kaupunginhallitukselle tuodaan päätettäväksi, minkälaista järjestelmää Turussa siitä eteenpäin noudatetaan. Linjauksen tekemisen jälkeen kasvatus- ja opetuslautakunnan tulee päättää muutosten tarkemmasta toteuttamisesta.

Kaupunginhallitukselle on laadittu taustaselvitys subjektiivisen oikeuden rajauksen, suhdelukujen muutoksen ja asiakasmaksulain toimeenpanon vaikutuksista Turussa toteutettavaan varhaiskasvatukseen. Selvitys on esityksen liitteenä 1.

Turun kaupungin verkkosivuilla on ollut avoinna subjektiivista päivähoito-oikeutta koskeva kuntalaiskysely, jossa selvitettiin kuntalaisten mielipidettä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta ja 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden riittävyydestä. Lisäksi kuntalaisilta kysyttiin, millaisen 20 tunnin laajuisen varhaiskasvatusmuodon he valitsisivat ja valitsisivatko he avoimen palvelun 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden sijasta, mikäli avoimet palvelut olisivat maksuttomia. Kuntalaiskyselyyn vastasi yhteensä 1.697 henkilöä, ja vastaukset on huomioitu asian valmistelussa. Kuntalaiskyselyn tulokset ovat mukana liitteessä 1.

Kaupunginhallitus on 7.3.2016 § 97 käynyt lähetekeskustelun varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden rajaamista, suhdelukujen muuttamista ja asiakasmaksulain toimeenpanoa koskevasta asiasta. Kasvatus- ja opetuslautakunta on käsitellyt asiaa 4.11.2015 § 155 ja järjestänyt asiasta seminaarin 16.3.2016. Lautakunta on 6.4.2016 § 47 antanut asiasta lausunnon.

Osana kuntatalousohjelmaa valtioneuvoston on päättänyt kuntien tehtäviin liittyvistä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on vähentää kuntien menoja. Valtio on päätöksillään vähentänyt kuntien saamia valtionosuuksia, ja sivistystoimiala on laskenut vähennysten olevan n. 1,1 miljoonaa euroa vuodessa. Määrä täsmentyy kaupungin talousarvion valmistelun aikana. Kunnassa menojen vähentyminen tapahtuu ainoastaan siinä tapauksessa, että kunta itse päättää toimenpiteiden toteuttamisesta.

Vuoden 2016 talousarvion tarkistamisen yhteydessä kaupunginhallitukselle ehdotettiin, että sivistystoimialan talousarviota tarkastetaan korottamalla tuloarviota 0,5 miljoonalla eurolla ja vähentämällä toimintamenojen määrärahaa 1,0 miljoonalla eurolla. Kaupunginhallitus kuitenkin päätti 4.4.2016 § 148, että kasvatus- ja opetuslautakunnan toimintamenojen osalta ei tässä vaiheessa tehdä muutoksia.

Subjektiivisen oikeuden rajaaminen

Kuntien edunvalvonnassa valtion suuntaan subjektiivisen oikeuden rajaamista on pidetty yhtenä vaihtoehtona. Kun vanhemmat ovat yhteiskunnan tukemana kotona tai he eivät ole työelämässä, heidän on perusteltua osallistua lasten hoitoon. On huomioitava, että peruskoulun 1. ja 2. luokalla oppilailla on koulua 20 tuntia viikossa ja 3. ja 4. luokalla tunteja on 23. Näin ollen 20 tunnin viikoittaisen varhaiskasvatuksen määrää voisi pitää riittävänä.

Kaupunki järjestää lapsille osa-aikaisena palveluna kerhotoimintaa. Kaupungin lisäksi myös seurakunnat järjestävät varhaiskasvatuksen laadukasta kerhotoimintaa omissa tiloissaan ja omalla kustannuksellaan osana kirkon lapsi- ja nuorisotyötä. Kerhotoiminta toimii hyvin, mutta kaupungin toimielimissä käydyissä keskusteluissa on painotettu, että kaupungilla pitäisi olla tarjota kerhotoiminnan lisäksi muita osa-aikaisia palveluja.

Hoitopaikkahinta avoimessa toiminnassa (ml. leikkipuistot, kerhot) on keskimäärin n. 2.200 euroa/lapsi/vuosi ja päiväkotihoidossa keskimäärin n. 12.000 euroa/lapsi/vuosi. Kaupungilla tulisi olla oma 20 viikkotunnin tuote, joka olisi hinnoiteltu ja huomioitu palveluohjauksessa siten, että vanhemmat valitsisivat kevyemmän varhaiskasvatuksen palvelun. Ottaen huomioon muista vaihtoehdoista saatavat kustannussäästöt ja asiakaslähtöisyyden korostaminen kaupungin toimintalupauksissa tämä olisi tarkoituksenmukaista, vaikka se lisää viranhaltijoiden työtä.

Tässä vaiheessa tulee ryhtyä toimiin 20 tunnin varhaiskasvatuksen palvelutuotteen luomiseksi ja palveluohjauksen parantamiseksi, jotta vanhemmat valitsisivat lapselleen kustannuksiltaan kevyemmän vaihtoehdon. Lainsäädännön mahdollistamaa subjektiivisen oikeuden rajaamista tulee tarkastella uudelleen, kun tuotteet ovat valmiit ja niiden käytöstä on saatu kokemuksia.

Suhdeluvun kasvattaminen

Turkuun on tullut ja on tulossa uusia yksityisiä päiväkoteja ja neljä uutta kaupungin päiväkotia, ja toistaiseksi varhaiskasvatuksen kysyntään pystytään vastaamaan. Kysynnän kasvu lisää kuitenkin painetta kasvattaa ryhmäkokoja, vaikka suhdeluvun kasvattaminen vaikuttaakin hoitajien mahdollisuuksiin kohdentaa aikaa lapsille.

Ryhmäkokojen kasvattamista tulisi arvioida niissä päiväkodeissa, joissa tilat ja ryhmien tilanne sen mahdollistavat. Erityisesti tämä on mahdollista uusissa tiloissa, jotka on alun perin mitoitettu vanhempia tiloja suuremmiksi ja jotka ovat tiloiltaan joustavampia. Olemassa olevien tilojen osalta on aloitettu selvitys, missä määrin tilat mahdollistavat ryhmäkokojen kasvattamisen. Selvitystä tulee jatkaa ja laajentaa sivistystoimialan johdon, ympäristöterveydenhuollon, kiinteistötoimialan ja strategisen tilojen ohjauksen yhteistyönä.

Tilaselvityksen valmistuttua suhdeluvun kasvattamista koskeva asia tuodaan kasvatus- ja opetuslautakunnan ja kaupunginhallituksen arvioitavaksi.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain säätäminen on viivästynyt: lakia koskevaa hallituksen esitystä ei ole vielä annettu eduskunnalle. Lain sisältöä ei siten vielä täsmällisesti tiedetä. Näin ollen tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista ottaa kantaa lain toimeenpanoon. Asia tulee käsitellä kaupungin talousarvion käsittelyn yhteydessä, kun laki on tullut voimaan.

Tilanne muissa kunnissa

Suurista kaupungeista Espoo, Helsinki ja Tampere eivät ole rajanneet subjektiivista oikeutta eivätkä kasvattaneet ryhmäkokoa. Jyväskylä ja Vantaa ovat päättäneet rajata subjektiivista oikeutta ja Oulu päätyi vielä lisäksi kasvattamaan ryhmäkokoa.

Turun seudun kunnista Naantali, Raisio, Lieto ja Kaarina ovat päättäneet rajata subjektiivista oikeutta. Kaksi viimeksi mainittua kasvattaa lisäksi ryhmäkokoa.