Esityslistat/pöytäkirjat

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 1.3.2016:

Kaupunginvaltuuston vesihuoltoa koskevia periaatelinjauksia

Kaupunginvaltuusto on omistajapolitiikkaa koskevan päätöksensä 27.2.2012 § 32 yhteydessä päättänyt, että osakeyhtiö perustetaan liiketoiminnan harjoittamista ja pääsääntöisesti liikevoiton tuottamista varten. Perustamisen edellytyksenä on yleensä;

että kaupungin lisäksi on mukana muita perustajia tai myöhemmin on suunnitteilla ottaa muita osakkaita mukaan,
että kaupunki luopuu tehtäväalueen osalta kaupungin oman organisaation operatiivisesta ohjausvallastaan,
että kaupunki on valmis antamaan tehtäväalueelle juridisen, osakeyhtiölain mukaisen itsenäisen vallan ja vastuun eikä edellytä tai vaadi erivapauksia tai muista omistajista poikkeavia oikeuksia,
että toiminnan yhtiöittämisestä aiheutuvat verotukselliset seuraamukset on suhteutettu yhtiöittämisellä saavutettavaan välittömään ja välilliseen taloudelliseen ja toiminnalliseen hyötyyn,
että kaupunki on valmis vastaamaan liiketoiminnan riskeistä sijoittamallaan pääomalla ja mahdollisesti antamillaan takauksilla ja,
että merkittävä osa yhtiön liikevaihdosta tulee pitkällä aikavälillä pääsääntöisesti kaupungin ulkopuolelta.

Vesiliikelaitoksen yhtiöittämisen osalta täyttyvät kaikki kaupunginvaltuuston omistajapolitiikassaan edellyttämät osakeyhtiön perustamisen yleiset linjaukset. Kaupunginvaltuusto on lisäksi todennut erityisesti vesihuollon järjestämistä koskien, että monopoliluonteista liiketoimintaa harjoitetaan kaupungin toimialaan kuuluvassa strategisessa erityistehtävässä, jossa kaupungilla omistajana on ensisijaisesti yhteiskunnallisia toiminnallisia tavoitteita ja toissijaisesti kannattavuustavoitteita.

Omistajapolitiikan kirjausten perusteella Turku-konsernin yhtiöiden toiminnoista infrastruktuuriin perustuvia paikallisia ns. luonnollisia monopoleja ovat mm. vesijohto- ja viemäriverkkotoiminnot, käyttöveden tuotanto sekä jäteveden käsittely. Monopoliluonteisissa toiminnoissa kaupungin tulee olla juridisesta toimintamuodosta riippumatta aktiivinen omistaja, joka määrittelee erityistehtävän sisällön ja merkityksen sekä asettaa vastaavasti yhtiölle toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Yhtiön johto ja hallintoelimet määrittelevät yrityksen operatiivisen liiketoimintastrategian huomioiden lainsäädännöstä tulevan sääntelyn. Yhtiön liiketoimintastrategian ja kaupungin omistajapoliittisten tavoitteiden yhteensovittaminen edellyttää konsernijohdon ja yhtiön johdon yhteistoimintaa.

Kaupunginvaltuuston mukaan yhteiskunnallisten tavoitteiden ja markkinoiden sääntelyn takia kaupungin erityistehtävää hoitavien yhtiöiden tulee säilyä kaupungin yksinomistuksessa tai määräysvallassa. Omistuspohjan laajentaminen tulee kysymykseen, kun erityistehtävän voidaan arvioida tehostuvan muiden omistajien mukaantulon tai omistusosuuden kasvun myötä.

Kaupunginvaltuuston 5.10.2009 § 220 hyväksymän ja 27.2.2012 päivittämän omistajapolitiikan mukaisesti vesihuoltoliiketoiminnan osalta on edellä mainitun lisäksi linjattu, että tavoitteena on muodostaa kuntien omistama seudullinen vesihuoltoyhtiö, joka operoi vesihuoltoa ja hallitsee verkosto-omaisuutta. Järjestelyn tavoitteena on pääomien ja investointien kohdentaminen tehokkaasti, olemassa olevien resurssien tehokkaampi käyttö ja hyödyntäminen sekä yhdenmukainen veden hinnoittelu tulevien osakkaiden kesken.

Seudullisen vesihuoltokokonaisuuden tulee olla osa Turku-konsernia ja kaupungin tulee varmistaa yhtiöistä vähintään nykytasoinen vesihuoltolain määrittämä kohtuullinen tuotto kuitenkin siten, että veden hinta pysyy kohtuullisena sekä elinkeinoelämän ja kuluttajien näkökulmasta. Turun seudun puhdistamo Oy:n ja Turun Seudun Vesi Oy:n asema osana verkkoyhtiötä tai vesiyhtiöistä muodostettavaa konsernia selvitetään erikseen.

Kaupunginhallituksen vesihuoltoa koskevia valmistelulinjauksia

Kaupunginvaltuuston päätösten mukaisen seudullisen vesihuoltoyhtiön valmistelu käynnistettiin Maankäytön, asumisen ja liikenteen työryhmässä silloisen PARAS-ohjausryhmän ja kuntakokouksen hyväksymien linjausten perusteella. Asiaa käsiteltiin lisäksi Turun Seudun Vesi Oy:n ja Turun seudun puhdistamo Oy:n yhtiökokouksissa. Turun kaupunginhallitus antoi 24.10.2011 § 493 lausuntonsa siitä, millaisilla reunaehdoilla Turun kaupunki sitoutuu seudullisen vesihuoltoyhtiön perustamisen jatkovalmisteluun.

Valmistelun jatkamista varten laadittiin siihen osallistuvien kuntien välinen aiesopimus, jolla ei kuitenkaan sitouduttu perustamaan yhtiötä. Sopimuksen tarkoituksena oli sopia seudullisen vesihuoltoyhtiön valmistelun kustannustenjaosta ja yhteisistä menettelytavoista valmistelutyön aikana. Yhtiön valmistelutyöstä vastasi projektiryhmä, jonka muodostavat sopijapuolten vesihuollosta vastaavat viranhaltijat ja vesihuoltoyhtiöiden edustajat. Projektiryhmä työskenteli yhdessä hankkeeseen valittujen konsulttien kanssa.

Kaupunginhallitus hyväksyi valmistelua koskevan aiesopimuksen 10.12.2012 § 588 todeten, että valmistelutyössä huomioon otettavat linjaukset ovat valtuuston hyväksymän omistajapolitiikan mukaisia ja noudattavat kaupunginhallituksen antamia reunaehtoja siten, että;

Yhtiö liittyy KEVA:n jäseneksi,
Yhtiö perustetaan mahdollisimman veroneutraalisti,
Yhtiössä voi olla sopijapuolten lisäksi muita kuntaosakkaita, esimerkiksi Turun seudun puhdistamo Oy:n ja Turun Seudun Vesi Oy:n osakkaita,
Yhtiön toiminnan pitää olla taloudellisesti kannattavaa,
Yhtiön taksat ja palvelutaso edustavat pitkällä aikavälillä kilpailukykyistä valtakunnallista tasoa,
Yhtiön omistukseen siirretään nykyinen vesihuoltoverkosto työn kuluessa määriteltävässä laajuudessa siten, että siirtohinta määräytyy valmistelun yhteydessä erikseen määriteltävällä tavalla tuotto- ja nykykäyttöarvon perusteella.
Yhtiö laajentaa verkostoaan tasapuolisesti alueen yhdyskuntarakenteen kehityksen mukaisesti ja samanaikaisesti vähintään säilyttää olemassa olevan vesihuolto-omaisuuden nykyisen kunnon,
Yhtiön vesihuolto-omaisuuden kunto edustaa pitkällä aikavälillä hyvää valtakunnallista tasoa ja
Yhtiöön siirretään vesihuoltohenkilöstö vanhoina työntekijöinä.

Aiesopimuksen tavoitteena oli, että yhtiö aloittaa tuotannollisen toimintansa 1.1.2015 ja kuitenkin viimeistään 1.1.2016.

Seudullisen vesihuoltoyhtiön valmistelun aikana kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti 15.12.2014 § 127 valmisteluohjeena, että aiesopimuksen mukaisen selvitystyön rinnalla kaupunki selvittää vaihtoehdoksi Turun vesiliikelaitoksen yhtiöittämisen käypään tuottoarvoon perustuen kaupungin 100 % omistamaksi vesihuoltoyhtiöksi. Selvityksessä arvioidaan liikelaitoksen taloudellista toimintaa, investointeja, rahoituksen kestävyyttä ja tarvittavia toiminnallisia linjauksia.

Aiesopimuksen mukainen valmistelu päättyi kesällä 2015 ja kaupunginhallitus päätti valmisteluun perustuen 10.8.2015 § 313, että Turun, Raision, Naantalin ja Maskun hyväksymä aiesopimus ei edellytä jatkotoimenpiteitä Turun kaupungin osalta. Sopimus todettiin rauenneeksi, koska seudullisen yhtiön perustamiseen ei ollut tässä vaiheessa löydettävissä sellaista mallia, jolla kaikki kuntien esittämät reunaehdot tuotoista ja taksatasoista olisivat voineet toteutua.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti valmisteluohjeena, että Turun Vesiliikelaitoksen yhtiöittämisen selvittämistä jatketaan edelleen konsernijaoston aiempien linjausten mukaisesti käypään tuottoarvoon perustuen kaupungin 100 % omistamaksi vesihuoltoyhtiöksi ja selvitys tuodaan erikseen kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Kaupungin johtamismalli ja ohjausjärjestelmät

Turun kaupungin vuoden 2012 alusta käyttämä johtamisjärjestelmä perustuu toimialarakenteeseen ja sopimusohjausmalliin. Toimialojen ulkopuolella ovat johtamisjärjestelmässä seudullisesti järjestetty Aluepelastuslaitos ja yhtiömuotoiseksi kaupunginvaltuuston linjausten mukaisesti suunniteltu tällä hetkellä Kuntalain 10a luvun mukaisesti kunnallisena liikelaitoksena toimiva Vesiliikelaitos.

Vesiliikelaitos on jäänyt käytännössä seudullisen yhtiön perustamisen viivästymisen vuoksi jossain määrin irralliseksi nykyisessä johtamisjärjestelmässä. Tilanne korostuu edelleen, mikäli Kiinteistöliikelaitos päätetään purkaa ja muuttaa muuta toimialarakennetta vastaavaksi.

Toimialojen johtamisjärjestelmään kuuluva sopimusohjaus soveltuu heikosti sellaiseen liikelaitostoimintaan, jossa asiakkaat ovat pääosin konsernin ulkopuolisia yksityisiä henkilöitä, yhteisöjä ja yrityksiä. Tällä hetkellä Vesiliikelaitoksen toiminnalliset tavoitteet on sisällytetty kaupunginjohtajan toimialan strategiseen sopimukseen ja liikelaitos on siten organisaatiorakenteellisesti rinnastunut konsernihallinnon sisäisiin palvelukeskuksiin. Rinnasteisuutta kuvaa myös se, että Vesiliikelaitos ei ole palvelukeskusten tavoin edustettuna kaupungin johtoryhmässä.

Vesiliikelaitos ei ole tällä hetkellä ohjattavissa juridisesti kaupunkiemoon kuuluvana yksikkönä konserniohjausmallilla. Tämä ohjaustapa olisi luonteva etenkin silloin, kun liiketoimintaa harjoittava yksikkö toimii ulkopuolisella asiakasrahoituksella. Konserniohjeet soveltuvat hyvin vesihuoltoliiketoiminnan ohjaukseen ja niissä määritetään mm. kattavasti tilanteet, joissa strategisten konserniyhteisöjen on pyydettävä kaupungin ennakkonäkemystä ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Kaupunki määrittää lisäksi yksityiskohtaisesti, millä tavoin konserniyhteisöt raportoivat omistajan määrittämien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta konsernijaostolle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.

Toiminnan ja investointien ohjauksen näkökulmasta kaupungissa tällä hetkellä käytössä olevia maankäytön ohjauskeinoja ja toimintatapoja voidaan soveltaa organisaatioasemasta riippumatta suoraan myös yhtiömuotoiseen vesihuoltotoimintaan. Investointien ja toimialojen rajapintojen koordinoimiseksi Vesiliikelaitos on edustettuna kaupungin maankäytön ohjausryhmässä. Tämä organisoitumistapa ei tule muuttumaan juridisesta liiketoimintamuodosta riippumatta.

Luonnollisena monopolina toimivaa vesihuoltoyhtiötä varten tulisi kuitenkin määritellä joitakin muista konserniyhtiöistä poikkeavia ohjausmuotoja kuten omistajaneuvottelut elinkeinopoliittisten uudisinvestointien kohdentamista ja rahoituksesta. Lisäksi yhtiön hallituksen tulisi tiedustella omistajan ennakkonäkemystä muiden konserniohjeissa määriteltyjen menettelytapaohjeiden lisäksi ainakin tilanteissa, joissa vesihuoltoyhtiö olisi muuttamassa taksarakennettaan tai ottamassa käyttöön uusia taksaperusteita.

Vesiliikelaitoksen taloudellinen asema

Talouden vastuualue on tehnyt arvion Vesiliikelaitoksen yhtiöittämisen taloudellisista vaikutuksista. Pöyry Oyj on vastaavasti arvioinut SWOT analyysitarkastelun perusteella yhtiöittämisen vaikutuksia kaupungin ja vesihuoltolaitoksen kannalta.

Vesiliikelaitoksen talous ei ole tällä hetkellä kestävällä pohjalla. Vuoden 2014 tilinpäätös oli noin 500.000 euroa alijäämäinen ja ennuste kuluvan vuoden tulokseksi on samansuuntainen. Syynä tähän on talousveden hankintakustannuksiin nähden liian alhainen veden käyttömaksu. Vesiliikelaitoksen johtokunta teki 15.10.2015 § 93 päätöksen talousveden arvonlisäverottoman käyttömaksun korottamisesta 14 sentillä vuoden 2016 alusta lähtien. Korotuksella saavutetaan tavoitteiden mukainen netto-ohjeluku. Taksakorotuksen jälkeen suunnittelukaudella tilikausien on laskettu jäävän ylijäämäisiksi, mikä parantaa jatkossa Vesiliikelaitoksen rahoitusvalmiutta. Jatkovuosien mahdollista taksankorotustarvetta voidaan kuitenkin arvioida vasta vuoden 2016 toteutuman perusteella.

Vesiliikelaitoksen investointitaso on tällä hetkellä korkea suhteessa sen taloudelliseen tulokseen. Saneeraustaso on nostettu kestävälle pohjalle korjausvelan hillitsemiseksi ja sen rahoittaminen vesimaksuilla on vesihuoltolain mukaisesti perusteltua. Uudisinvestointeja on taas rahoitettu vain osittain liittymismaksuilla, jotka ovat liian alhaisia suhteessa rakentamiskustannuksiin. Tämän vuoksi vuosittain talousarvion yhteydessä on esitetty Vesiliikelaitokselle mahdollisuutta tehdä rahoitusalijäämää ja rahoittaa siten kaupungin kilpailukykyä tukevia uudisinvestointeja aikaisempina vuosina kerätyllä ylijäämällä.

Kyseiset ylijäämät on pääosin käytetty vuoden 2016 loppuun mennessä, joten menettely ei ole enää samassa laajuudessa mahdollista tulevalla suunnitelmakaudella. Uudisinvestointien rahoittamiseen onkin haettava muita ratkaisuja. Liittymismaksujen korottamisen lisäksi myös investoinneista hyötyvät maanomistajat voisivat tulevaisuudessa osallistua vesihuoltoinfrastruktuurin rakentamiskustannuksiin. Etenkin pientaloalueilla tulisi saada näin rakentamisen kustannukset täysin katettua. Kyseisiä rahoitusmalleja tulisi kuitenkin arvioida jatkossa täysin riippumatta vesihuoltolaitoksen juridisesta muodosta.

Hillitäkseen liittymismaksujen korotuspainetta ja pitääkseen käyttömaksut kilpailukykyisinä kaupunki voisi halutessaan edelleen tukea vesihuollon näkökulmasta liiketaloudellisesti kannattamattomia, mutta välilliset vaikutukset huomioiden kaupungin kannalta kannattavia investointeja. Käytännössä kaupungin tuki voisi jatkossa olla esimerkiksi peruspääoman koron alentaminen kaupungin kilpailukykyä parantavien investointien rahoittamiseksi.

Toisaalta kaupunginvaltuusto on jo alentanut kyseistä korvausta peruspääomasta aina 8 %:sta nykyiseen 3,68 %:iin. Korvaustaso vastaa tällä hetkellä 4.050.662 euron vuosittaista omistajatuloutusta. Peruspääoman tuloutuksen pudottaminen vielä nykyisestään ei enää vastaisi vesihuoltoon sitoutuneen todellisen pääoman määrää eikä antaisi siten oikeaa kuvaa toiminnan aidoista rahoituskustannuksista.

Vesiliikelaitoksen operatiivisen toiminnan kehittäminen

Seutuyhtiöselvityksen johtopäätöksissä esitettiin ensisijaisena vaihtoehtona vesihuollon synergioiden muodostamiseksi vaiheittaista etenemistapaa, kuntien omien vesihuoltolaitosten yhtiöittämistä ja myöhempää fuusioimista seudulliseksi yhtiöksi. Kuntien omien vesihuoltoyhtiöitten perustaminen tukisi siten ensimmäisenä välivaiheena laajemman seutuyhtiön perustamista. Myöhempi fuusiointi olisi helpompaa, mikäli uudet verkostoyhtiöt muodostettaisiin yhdenmukaisten arvonmääritysten ja tuottotavoitteiden perusteella. Myöhempi fuusiointi olisi lisäksi mahdollista siinäkin tilanteessa, ettei seudun kaikkia vesihuoltolaitoksia tultaisi yhtiöittämään. Tällä hetkellä Masku, Paimio ja Sauvo ovat jo päättäneet vesihuoltolaitostensa yhtiöittämisestä. Raisio vastaavasti valmistelee vesihuoltonsa yhtiöittämistä vuoden 2017 alusta lukien.

Turun Vesiliikelaitoksen yhtiöittäminen seudullisten vesihuoltojärjestelyjen ensimmäisessä vaiheessa mahdollistaisi osaltaan toiminnallisten synergiaetujen muodostumisen vaiheittain jo ennen seudullisen vesihuoltokokonaisuuden toteuttamista. Tämä voisi toteutua myös tilanteessa, jossa laaja kuntien omistama verkostoyhtiö jäisi jostain syystä muodostumatta.

Kilpailuneutraliteetti rajoittaa tällä hetkellä vesihuoltopalvelujen myyntiä liikelaitosmuotoisesti harjoitetussa toiminnassa ja estää siten seudullisten synergioiden muodostumisen. Kaupungin 100 % omistama vesiyhtiö voisi tarjota vesihuoltopalvelujen myyntiä joko osittain tai kokonaisuudessaan seudun kuntien vesihuoltolaitoksille tai niistä mahdollisesti perustettaville yhtiöille.

Palveluille olisi hankkeen edellisten vaiheiden selvitysten perusteella kysyntää alueen muissa kunnissa ja myynnillä voitaisiin saavuttaa samoja synergiaetuja kuin pelkässä operointiyhtiömallissa. Vesiliikelaitoksen yhtiöittäminen tukisi siten seutuyhtiön myöhempää perustamista ja mahdollistaisi samalla kuntien vesihuoltolaitosten välisen tiiviimmän yhteistyön ennen seutuyhtiön muodostamista.

Yhtiömuotoinen vesihuoltopalveluiden myynti ulkoisille laitosasiakkaille avaisi vesihuoltolaitokselle uuden liiketoimintasegmentin ja samalla mahdollisuuden kehittää oman toimintansa tuottavuutta. Tällä hetkellä Vesiliikelaitos toimii vesihuollon asiakasrajapinnassa sekä vastaa verkosto-omaisuuden ylläpidosta ja investoinneista. Vesihuollon asiakashintojen korotukset voidaan kytkeä ainoastaan todellisten kustannusten kasvuun, sillä kaupunginvaltuusto on edellyttänyt, että veden hinta pysyy kohtuullisena elinkeinoelämän ja kuluttajien näkökulmasta.

Vesiliikelaitoksen mahdollisuudet kasvattaa myyntiään ja siten ulkoista rahoitustaan ovat nykymuodossa varsin rajalliset. Veden kulutus luonnollisesti lisääntyy sekä uusien asiakkaiden määrän kasvun myötä että nykyisen toiminta-alueen laajentuessa. Veden kulutus on kuitenkin yleisesti kääntymässä laskuun uusien vettä säästävien teknisten ratkaisujen ja asiakkaiden kulutuskäyttäytymisen myötä. Lisäksi lainsäädäntö edellyttää periaatteessa, että vesihuoltolaitoksen tulee omalla toiminnallaan pyrkiä edesauttamaan asiakkaiden käyttöveden kulutuksen vähentämistä. Vesilaitoksen asiakasrahoituksen osalta onkin siten erittäin haasteellista saada muodostettua uutta kassavirtaa kattamaan nykyistä kulurakennetta.

Liiketoiminnan tuottavuuden parantamisen haasteena on lisäksi se, että suurimpina kuluerinä käyttöveden tuotanto ja jäteveden käsittely on kokonaisuudessaan siirretty palveluiden ostona tukkuyhtiöiden hoidettavaksi. Liikelaitos ei voi enää omalla toiminnallaan vaikuttaa tukkuyhtiöiden hinnoitteluun.

Vesihuollon tuotantotoimintoihin keskittynyt henkilöstö on jo siirretty yhtiöihin, jolloin nykyisellä Vesiliikelaitoksella on käytettävissään lähinnä verkostojen ylläpidosta vastaavaa henkilökuntaa, investointien hallinnassa tarvittavaa henkilökuntaa, vähäisissä määrin tukipalveluihin kuuluvaan henkilökuntaa, asiakasrajapinnan hallinta ja yksikön hallinto, yhteensä 74 henkilötyövuotta. Jäljellä olevan henkilöstön keski-ikä on melko korkea ja eläköitymisen kautta muodostuva rekrytointitarve tulee muodostamaan tulevaisuudessa merkittävän haasteen.

Koska pääosa liikelaitoksen menoihin ja tuloihin vaikuttavista tuotannontekijöistä on nykyolosuhteissa lähes kiinteitä, tuottavuuden parantamisen keinoiksi jäävät liikelaitosmuodossa lähinnä nykyisen henkilöstön määrän hallittu vähentäminen ja mahdollisesti toimintojen osaulkoistaminen.

Yhtiömuoto olisi jatkossa kilpailukykyisempi rakenne etenkin avainhenkilöiden rekrytointiin. Muodolliset pätevyysvaatimukset omaavista kokeneista vesihuollon asiantuntijoista on jo tällä hetkellä vajausta valtakunnallisesti tarkasteltaessa. Lähitulevaisuudessa vesihuoltolaitokset joutuvat kilpailemaan keskenään osaavasta työvoimasta myös paikallisella tasolla, jolloin yhtiömuotoisten toimijoiden joustavammat henkilöstökäytännöt muodostavat rekrytointiedun kunnallisiin yksiköihin nähden. Ammattihenkilöstön rekrytointiongelma tuleekin todennäköisesti olemaan jatkossa keskeisessä asemassa vesihuoltolaitoksen yhteistyöjärjestelyjä harkittaessa.

Yhtiöittämisratkaisu toisi lisäksi mahdollisuuden vaiheittaiseen operatiivisen toiminta-alueen laajentamiseen, ulkoisten kassavirtojen muodostumiseen ja siten myös liiketoiminnan tuottavuuden kasvattamiseen nykyisen henkilöstön lukumäärää vähentämättä. Yhtiö voisi tarjota operointipalveluiden lisäksi seudun pienemmille vesihuoltolaitoksille mahdollisuutta luovuttaa ylläpitoon, investointitalouteen ja asiakasrajapintaan keskittyneitä toimintojaan liiketoimintasiirtona perustettavalle vesihuoltoyhtiölle. Tämä mahdollistaisi myös henkilöstön määrän hallitun kasvun lisääntyneitä tehtäviä ja kohonnutta liikevaihtoa vastaavasti. Ratkaisu voisi mahdollistaa tulevaisuudessa myös verkostojen vuokraamiseen liittyviä järjestelyjä, mikäli tavoitteena olleesta useamman vesihuoltotoimijan omaisuusjärjestelyistä ei saataisi aikaan ratkaisuja.

Turun seudun puhdistamo Oy:n ja Turun Seudun Vesi Oy:n fuusiota keskipitkällä aikavälillä tulisi kuitenkin edelleen selvittää aiempien linjausten mukaisesti täysin riippumatta vesiliikelaitoksen juridista liiketoimintamuotoa koskevista ratkaisuista.

Yhtiöittämisen arvonmääritys ja taloudelliset vaikutukset kaupungille

Vesiliikelaitoksen yhtiöittämisen valmistelu olisi tarkoituksenmukaista tehdä kahdessa vaiheessa. Järjestelyn ensimmäisessä vaiheessa perustettaisiin vuoden 2016 alkupuolella osakeyhtiö, jonka perustamisasiakirjat tuotaisiin kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Järjestelyn toisessa vaiheessa toteutettaisiin liiketoimintakauppa, jossa määriteltäisiin vesiyhtiölle myytävä liiketoiminta, siirtyvät tase-erät, niiden hinnoittelu sekä henkilöstösopimus ja muut liiketoimintakauppakirjassa sovittavat asiat.

Liiketoiminnan luovutusasiakirjat valmisteltaisiin kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi viimeistään syksyllä 2016 siten, että liiketoiminnan luovutus ajoitettaisiin vuodenvaihteeseen 2016 – 2017. Tuolloin satunnainen myyntituotto ja kertaluonteinen myyntivoitto olisi mahdollista kohdistaa tarkoituksenmukaisimmin halutulle tilikaudelle huomioiden kaupungin kassanhallinta ja kokonaistalouden tilanne kyseisenä ajankohtana.

Lähtökohtana Vesiliikelaitoksen arvonmäärityksessä tulisi olla ensisijaisesti sen tulontuottamiskyky eli yhtiöitettävän toiminnon tuottoarvo. Toissijaisesti arvon määrittäisi liikelaitoksen taseessa olevien omaisuuserien tekninen nykykäyttöarvo, joka Pöyryn selvityksen mukaan on Turun Vesiliikelaitoksen osalta vaihteluvälillä 194,5 – 222,6 M€.

Laskennan tavoitteena on sovittaa jatkovalmistelussa tuottoarvo ja tekninen nykykäyttöarvo mahdollisimman lähelle toisiaan. Tuolloin yhtiöittämisratkaisu ja edelleen liiketoimintakauppa tehtäisiin tuottoarvoon perustuen, mutta kauppahinnan kohdistaminen tulevan vesiyhtiön eri tase-erille tapahtuisi teknisen nykykäyttöarvon laskentaan perustuen. Näin saataisiin vesiyhtiön tuleva poistorasitus kohdistettua mahdollisimman pitkälle aikavälille ja vältettäisiin suuren liikearvokirjauksen syntyminen vesiyhtiön taseeseen. Tämä helpottaisi vesiyhtiön tulevaa verosuunnittelua ja keventäisi samalla painetta taksankorotuksiin.

Vesiliikelaitoksen vuoden 2014 tilinpäätöksen taseen pysyvät vastaavat olivat yhteensä 140 M€, josta Turun seudun puhdistamo Oy:n ja Turun Seudun Vesi Oy:n osakkeiden arvo oli yhteensä 14,6 M€. Näitä osakeomistuksia ei olisi tarkoituksenmukaista siirtää perustettavalle yhtiölle. Menettely antaisi joustavamman lähtökohdan mahdollisille myöhemmille Turku konsernin vesihuoltoyhtiöiden rakennejärjestelyille. Myös rakennukset (1,7 M€) tulisi jättää siirtämättä, sillä yhtiön ydinliiketoimintaan keskittymisen ja verotehokkaan omistajatuloutuksen perusteella yhtiön on tarkoituksenmukaista toimia vuokratiloissa samoin periaattein kuin suurimman osan aiemmin yhtiöitetyistä liikelaitoksista. Ratkaisulla kyettäisiin myös minimoimaan yhtiölle järjestelystä seuraavaa varainsiirtoveroa.

Yhtiölle siirrettävien tase-erien jäljelle jääväksi yhteissummaksi tulee noin 124 M€ vuoden 2014 tilinpäätöksen perusteella. Arvioidun nykykäyttöarvon ja taseen kirjanpitoarvojen erotus muodostuisi siten huomattavaksi ja järjestelystä kohdentuisi emokaupungille merkittävä kertaluonteinen myyntivoitto. Järjestelyyn ei kuitenkaan liittyisi välittömiä rahavirtavaikutuksia, koska vesiyhtiö jäisi liiketoimintakaupassa syntyvän arvon suureksi osaksi velaksi kaupungille. Syntyvä velkasuhde ja siihen liittyvä korkorasitus olisi kuitenkin oleellinen osa tulevan vesiyhtiön omistajatuloutusta ja edelleen yhtiön omaa verosuunnittelua.

Järjestelyn lopulliseen tarkasti määriteltävään kauppahintaan vaikuttavat vielä lukuisat taloudelliset muutokset, joita ovat mm. vuosien 2015 ja 2016 vesiliikelaitoksen toteutuneet investoinnit, tuloskehitys ja taksankorotukset. Vesiliikelaitoksen talouden tasapainottamiseen liittyvät taksankorotukset ja/tai korotusta kompensoivat peruspääoman koron tarkistukset olisi lisäksi tehtävä asteittain erillisen suunnitelman mukaan vuoden 2016 alusta lukien. Lopullinen kauppahinta tarkentuisikin vasta vuoden 2016 syksyllä, jolloin asia valmisteltaisiin kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Tässä vaiheessa voitaneen olettaa, että liiketoiminnan kauppahinnan tulisi varovaisuuden periaatteen huomioiden olla lähellä teknisen nykykäyttöarvon alarajaa alustavasti vaihteluvälillä 170 – 195 M€. Tätä vastaavan omaisuuden kirjanpitoarvo oli vesiliikelaitoksen taseessa vuoden 2014 lopussa noin 124 M€, jolloin kertaluonteisen myyntivoiton osuus liikkuisi välillä 46 – 71 M€ riippuen aiemmin esittelyssä mainituista seikoista, jotka voivat vielä oleellisesti vaikuttaa lopullisen kauppahinnan muodostumiseen.

Vesihuollon järjestämisen lainsäädännölliset reunaehdot

Vesihuoltolaki luo puitteet vesihuoltoliiketoiminnalle riippumatta organisaatiomuodosta.

Kunnan vastuulla on huolehtia vesihuollon kehittämisestä alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti yhdessä vesihuoltopalvelujen järjestämisestä vastaavien laitosten ja muiden kuntien kanssa.

Toiminta-aluepäätöksen yhteydessä kaupunki velvoittaa vesihuoltolaitosta vesihuoltopalvelujen laajentamiseen toteutunutta yhteiskuntakehitystä vastaavasti ja määrää kuntalaiselle velvollisuuden liittyä vesihuoltolaitoksen verkkoihin. Vesihuoltolaissa määritetään lisäksi perusteet, joilla kunnan päättämä viranomainen voi myöntää vapautuksen liittymisvelvollisuudesta.

Vesihuoltolaissa edellytetään maksujen olevan kohtuulliset ja tasapuoliset sekä sellaiset, että pitkällä aikavälillä niillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen uudisinvestoinnit, korjausinvestoinnit ja käyttökustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle.

Kuluttaja-asiamies on vesihuoltolain määrittämä viranomainen, joka valvoo sopimusehtojen lainmukaisuutta kuluttajansuojan kannalta. Vesihuoltolain 25 § määrätään, että laissa määritetyistä vesihuollon virheistä ja hinnanalennuksista sekä vahingonkorvauksista ei saa sopimuksin poiketa kuluttajan vahingoksi. Vesihuoltolaitoksen ja asiakkaan väliset sopimukset ja maksut ovat aina yksityisoikeudellisia. Yhtiöittäminen ei siten vaikuttaisi asiakkaan asemaan tai tiedonsaantiin.

Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittää hulevesien hallinnan kokonaisvastuun kunnalle. Laki kuitenkin mahdollistaa, että vesihuoltolaitos vastaa hulevesien viemäröinnistä, jolloin vesihuoltolaki luo puitteet myös hulevesien viemäröinnin velvoitteille ja maksuille. Kunta tekee aina erikseen päätöksen huleveden viemäröinnin järjestämisestä. Mikäli tehtävä annetaan vesihuoltolaitokselle, asia tullaan ratkaisemaan kaupunginvaltuuston toimesta siirtymäkauden aikana vuoden 2016 kuluessa.

Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitosten tulee juridisesta muodosta riippumatta julkaista tilinpäätöstiedot, toimintakertomus, toimitusehdot, hinnoitteluperusteet ja lainsäädännön mukaiset tunnusluvut SYKE:n ylläpitämässä tietoverkossa, joka on julkinen ja kaikkien käytettävissä. Kaupunginhallitus ja sen konsernijaosto voivat näiden julkisten tietojen lisäksi edellyttää omistamaltaan vesihuoltoyhtiöltä muitakin kuin julkisesti raportoitavia tietoja siten, että vesihuoltotoiminta pysyisi keskeisiltä osiltaan edelleen läpinäkyvänä yhtiömuodosta riippumatta. Vesihuoltoyhtiö noudattaisi lisäksi lakia julkisista hankinnoista sen erityisalojen hankintoja koskevien määräysten mukaisesti

Turun kaupunki	§	Kokouspvm	Asia	1
Kaupunginhallitus	95	07.03.2016	5