Kaupunginsihteeri Satu Lehto 1.2.2016:

Turun kaupunginhallitus palauttaa lähetteen (01946/15/4103) asiakirjoineen ilmoittaa lausuntonaan Raunintien asemakaavanmuutoksesta tehtyyn valituksen seuraavaa:

Toimivalta

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 1 momentin 6)-kohdan mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat selityksen ja lausunnon antamista kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta.

Asemakaava-alueen ja asemakaavanmuutoksen kuvaus

Alueella sijaitsee 4-kerroksinen, 1980-luvulla rakennettu liike- ja toimistorakennus Satakunnantien varressa ja yksi omakotirakennus piharakennuksineen. Kaksi omakotitonteista on tällä hetkellä rakentamattomia. Itäisimmältä tontilta paloi vanha asuinrakennus vuonna 1994 ja vuonna 2001 purettiin toinen asuinrakennus ja ulkorakennus. Tontti on metsittynyt.

Kaava-alueen pohjoispuolella, mäen päällä sijaitsee 1930-luvun alussa valmistunut Raunistulan koulu. Alueen eteläpuolinen kerrostaloalue on rakennettu pääosin 2000-luvun alussa lukuun ottamatta Satakunnantien varressa olevaa 1960-luvulla valmistunutta nelikerroksista asuin- ja liiketaloa. Kaakon suunnalla oleva pientaloalue on rakentunut pääasiassa 1920- ja 1930-luvuilla. Satakunnantien toisella puolella on 1920-luvulla rakennettujen rivitalojen alue.

2000-luvun rakentaminen kaavamuutosalueen äärellä on nelikerroksista, mutta etäämpänä on myös kuusikerroksisia rakennuksia. Raunistulan koulun asema kaupunkikuvassa on merkittävä, sillä se näkyy niin Aninkaisten sillalle kuin saavuttaessa Raision suunnasta Satakunnantietä pitkin. 2000-luvun rakentaminen on korkeudellaan osittain peittänyt koulun näkymistä verrattuna aikaisempaa matalaan rakentamiseen.

Asemakaavanmuutosehdotuksessa Raunintien varressa on kaksi uutta asuinkerrostaloa. Talot ovat kadun suunnasta kuusikerroksisia. Satakunnantien varren olemassa oleva nelikerroksinen rakennus muutetaan käyttötarkoitukseltaan asuin-, liike- ja toimistorakennukseksi. Autopaikkoja on tontin takaosassa sijaitsevassa pysäköintihallissa, rakennusten ensimmäisissä kerroksissa ja pihalla. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten tontilla niitä voi olla myös pihakannen päällä. Leikki- ja oleskelutilat ovat pysäköintihallin kannella.

Molempien uusien asuinkerrostalotonttien rakennusoikeus on 2400 k-m², mikä lisää rakennusoikeutta tonttien alueella yhteensä 3847 k-m². Asuinkerrostalotonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 3552 m² ja rakennusoikeus tehokkuusluvulla ilmaistuna keskimäärin e = 1.35. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten tontin rakennusoikeus on 2015 k-m² eli 165 k-m² voimassa olevaa kaavaa suurempi. Koko kaavamuutosalueen pinta-ala on 0,5467 ha ja alueelle tulee yhteensä noin 100 asuntoa eli noin 130–140 asukasta.

Valitusperusteet

As Oy Turun Amanda ja As Oy Turun Cecilia hakevat muutosta uusien asuinkerrostalojen kerroslukuun sekä asuinkerrostalojen rakennusoikeuteen siten, että tontin tehokkuusluku ei saa ylittää yhtä eivätkä talot saa olla Raunintieltä katsottuna nelikerroksisia korkeampia. Valitus ei koske Satakunnantien varrella olevan rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta.

Valituskirjelmän mukaan kaavaselostuksessa oleva maininta siitä, että uusien kerrostalotonttien tehokkuus on sama kuin Raunintien toisella puolella olevien kahden kerrostalotontin tehokkuus keskimäärin, on vireellinen. Raunintien toisella puolella olevan kolmen kerrostalotontin (Raunintie 3, Raunintie 5 ja Lehtismäentie 4) tehokkuus on 1,06. Kaikki kolme kerrostaloa ovat nelikerroksisia.

Valituksen mukaan on myös huomattava, että asemakaavanmuutos on tullut hyväksytyksi vasta äänestyksen jälkeen.

Lisäksi valituskirjelmässä esitetään huoli Raunintien liikennejärjestelyistä lisärakentamisen johdosta. Jo nykyisellään tavattoman kapea Raunintie poikkikatuineen on liikenteen ja pysäköinnin kannalta ongelmallinen.

Tonttitehokkuuksista

Valittajien mainitsemien kolmen asuinkerrostalotontin ja LPA-1 -alueen tehokkuus on keskimäärin 1,18 (5625 k-m² / 4756 m²). Valittajat ovat ilmeisesti jättäneet laskelmassaan huomioimatta LPA-1 -alueen rakennusoikeuden 549 k-m², jolloin tonttien tehokkuudeksi tulee keskimäärin vain 1,07 (valituksessa: 1,06). Koko korttelin korttelitehokkuus on 1,19 (10756 k-m² / 9058 m²). Selostuksessa mainittujen Raunintien toisella puolella olevan kahden kerrostalotontin (Raunintie 3 ja 5) toteutunut tehokkuus on 1,36 (3384 k-m² / 2498 m²), jos laskelmassa ei huomioida näitä tontteja varten tontille 2 (Lehtismäentie 6) muodostettuja autopaikkarasitteita.

Näin ollen kaavaselostuksessa oleva maininta siitä, että kerrostalotonttien tehokkuus on sama kuin Raunintien toisella puolella olevien kahden kerrostalotontin tehokkuus keskimäärin, on asianmukainen. Asemakaavanmuutoksen hyväksyminen ei ole perustunut oleellisesti vääriin tietoihin. Kaavassa osoitettu tonttitehokkuus vastaa sitä, mitä keskusta-alueen laitamilla keskimäärin on.

Asemakaavan sisältövaatimuksista

Raunintien varren uudisrakennukset ovat pohjapinta-alaltaan ja korkeudeltaan suurempia kuin Raunintien nykyiset kerrostalot. Kuusikerroksinen kerrostalo sijoittuu lähimmillään noin 17 metrin päähän ja sen parvekkeet noin 14 metrin päähän Raunintien varressa olevasta puolitoistakerroksisesta asuinrakennuksesta. Kaava-asiakirjoissa onkin todettu, että mittakaavallinen kontrasti puutaloalueen ja uudisrakennusten välillä on suuri eikä kaupunkikuvallisesti tai asumisviihtyisyyden kannalta ongelmaton. Kaava-asiakirjoissa ei ole mainittu suunniteltujen rakennusten olevan kaupunkikuvallisessa ristiriidassa ympäristöönsä nähden. Suuri muutos alueen kaupunkikuvassa on kuitenkin tapahtunut jo 2000-luvun alussa, kun Raunintien, Lehtismäentien ja Autistenkadun välisellä alueella olevat IV- VI-kerroksiset asuinkerrostalot rakennettiin. Kaavamuutos jatkaa olemassa olevan kerrostaloalueen rakeisuutta.

Hyväksytty asemakaavanmuutos toteuttaa sen osallisten mielipiteissä voimakkaasti esiin nousseen tavoitteen, että olemassa olevien kerrostalojen ikkunoiden edessä ei ole uudisrakentamista. Raunintien toisella puolella olevien kerrostalojen ikkunanäkymien huomioon ottamiseksi uudet rakennukset sijoittuvat lomittain olemassa olevien kanssa. Ikkunoista aukeaa näkymä uudisrakennusten väleistä Raunistulan koululle. Tonteille on myös annettu erillinen määräys vieraspysäköintipaikoista, jotta paine kadunvarsipysäköintiin alueella ei kasvaisi. Raunintien pohjoisreunassa olevat kadunvarsipysäköinnin paikat siirretään ajoradan vastakkaiselle puolelle.

Kaavan muuttuessa asemakaava-alueen autoliikennetuotokseksi on arvioitu noin 150 henkilöautoa vuorokaudessa. Arvio perustuu siihen, että kaava-alue sijaitsee kaupunkirakenteessa jalankulku- ja pöyräilyvyöhykkeellä. Liikenteestä kolmannes suuntautuu kohti keskustaa Tampereentielle, kolmannes länteen Satakunnantielle ja kolmannes pohjoiseen Oikotielle. Vuorokauden vilkkaimman tunnin liikenne, mikä on noin 10 % vuorokauden kokonaisliikennemäärästä, lisääntyy siis reilulla viidellä autolla suuntaansa. Lisäys on varsin pieni eikä se aiheuta alueen asuntokaduille mitään teknisiä muutostarpeita. Kaavamuutoksen tavoitteena on tukea joukkoliikenteen käyttöä lisäämällä asumista joukkoliikenteen kehityskäytävän äärelle. Kansakoulukujanteen liittymässä Raunintiellä sijaitsee vilkas koululaisten käyttämä kadunylityspaikka. Ylityspaikan turvallisuuden säilyttämiseksi ja parantamiseksi on perusteltua tutkia rakenteellisten hidasteiden toteuttamista kyseiseen paikkaan uuden kaava-alueen rakentumisen yhteydessä.

Kaavan mukainen uudisrakentamisen tiivistää kaupunkirakennetta joukkoliikenteen kehityskäytävän ja olemassa olevien palvelujen äärellä ja toteuttaa näin ollen kestävää ilmastopolitiikkaa. Keskustan lähialueen tiivistäminen ja olevan infrastruktuurin hyväksikäyttäminen on taloudellista ja säästää luontoa ja energiaa. Olemassa olevien verkostojen äärellä sijaitseva alue rakentuu sijaintiinsa nähden sopivalla tehokkuudella ja ympäristöön sopivalla rakeisuudella.

Asemakaavalla luodaan näin ollen maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaisesti edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Asemakaavalla ei myöskään aiheuteta kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaava täyttää myös muut asemakaavan laadinnalle ja sisällölle maankäyttö- ja rakennuslaissa asetetut vaatimukset.

Yhteenveto

Edellä ja kaava-asiakirjoissa esitetyn mukaisesti valitus tulee hylätä, siinä ei ole esitetty perusteita asemakaavapäätöksen kumoamiseksi. Katselmuksen toimittamista asemakaava-alueella asian selvittämiseksi kaupunginhallitus ei pidä välttämättömänä.

Lisätietoja antaa tarvittaessa kaupunginsihteeri Satu Lehto, 044 9074 064, satu.j.lehto@turku.fi.