Kansainvälisesti kilpailukykyinen, yritys- ja
innovaatioystävällinen Turun kaupunkiseutu
EHDOTUS KASVUSOPIMUKSEN NEUVOTTELUSISÄLLÖISTÄ
Ehdotus Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen sisällöistä
29.1.2016
1 Toimintatapoja uudistamalla ja toimintaympäristöä kehittämällä tuetaan yritysten ja Turun seudun kilpailukykyä, kansainvälisyyttä ja kasvua.
Turun kaupunkiseutu on elinkeinorakenteeltaan monipuolinen, uusimpia teknologioita hyödyntävä, korkeaan osaamiseen ja kansainvälinen vientiin nojaava keskittymä. Yritysten kilpailukyvyn ja kasvun tukemiseksi kaupunkiseudulla on yhteistyössä yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden kumppanien kanssa uudistettu ja uudistetaan edelleen toimintatapoja, jotta elinkeinoelämälle ja yrityksille voidaan tarjota kilpailukykyä ja yritystoimintaa tukeva toimintaympäristö sekä ajantasaiset palvelut.
Kesäkuussa 2014 korkeakoulujen ja Turun kaupungin sekä seutukunnan välillä allekirjoitettu sopimus Innovaatiopalvelujen järjestämisestä toimii pohjana kasvusopimuksen toimenpiteille. Yhdessä korkeakoulujen ja muiden kumppanien kanssa kaupunkiseutu rakentaa vetovoimaista innovaatioympäristöä ja tiedepuistoaluetta, joka mahdollistaa osaamisen hyödyntämisen ja kaupallistamisen.
Miljoonien eurojen investoinneilla rakennetaan kansainvälisesti kilpailukykyinen tiedepuistoalue. Yhteiset elinkeino- ja innovaatiopalvelut tukevat yritysten kasvua ja uusien yritysten syntymistä sekä opiskelijalähtöistä yritystoimintaa. Yhteistyö kuntien ja kaupunkien, korkeakoulujen, oppilaitosten ja yritysmaailman välillä mahdollistaa uusia toimintamalleja ja luo edellytykset elinkeinoelämän jatkuvalle uudistumiselle ja innovaatioille.
Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksella edistetään kasvulupauksen toteutumista kahden strategisen teeman avulla:
1) Innovaatioympäristön ja tiedepuistoalueen rakentaminen osaamisen hyödyntämiseksi ja kaupallistamiseksi, ja
2) Sinisen ja vihreän teollisuuden symbioosit.
Kaupunkiseudun kunnat ja muut toimijat panostavat ja ohjaavat kasvusopimuksesta riippumatta merkittävästi omia resurssejaan kasvusopimukseen valittujen strategisten ydinprosessien toteuttamiseen mm. rakentamisinvestointeina ja toimintojen perusrahoituksena. Kasvusopimuksen avulla luotavalla valtioyhteistyöllä tuetaan, kiihdytetään ja nopeutetaan näiden ydinprosessien kriittisten menestystekijöiden toteutumista sekä varmistetaan, että Turun kaupunkiseudulla kehitettävät, koko Suomen kannalta merkittävät hankkeet ja toimintamallit jalostuvat ja skaalautuvat kansalliselle tasolle ja tuovat lisäarvoa koko Suomen hyödyksi.
Kasvusopimukseen osallistuvat tahot
Alueellisista toimijoista Turun kaupungin lisäksi kasvusopimuksessa mukana ovat seuraavat tahot:
•Kaarinan, Naantalin, Paimion ja Raision kaupungit, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Ruskon ja Sauvon kunnat;
•Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun Ammattikorkeakoulu Oy;
•Turun seudun kehittämiskeskus ja Turku Science Park Oy;
•Varsinais-Suomen liitto
•Varsinais-Suomen ELY-keskus.
Hakuohjeiden mukaisesti Turun kaupunki jättää hakemuksen kasvusopimusmenettelyyn kaupunkiseudun puolesta. Muut tahot ovat osallistuneet kasvusopimusluonnoksen valmisteluun ja osallistuvat virallisesti menettelyyn hakuvaiheen jälkeen.
Kasvusopimusluonnoksen strategiset teemat ja niitä toteuttavat hankeaihiot on valmisteltu yhteistyössä alueen toimijoiden kesken siten, että ne toteuttavat Turun kaupungin strategian lisäksi Varsinais-Suomen maakuntastrategiaa ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategiaa.
2 Innovaatioympäristön ja tiedepuistoalueen rakentaminen osaamisen hyödyntämiseksi ja kaupallistamiseksi
Turun seudun innovaatio-, elinkeino- ja yrityspalvelut tuotetaan Turun kaupungin merkittävimmän toimistorakennusten keskittymän, Turku Science Parkin alueella. Poikkeuksellisen tiiviillä alueella toimivat Turun Yliopisto, Åbo Akademi, Turun Ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulu sekä yli 300 muuta organisaatiota ja yritystä, jotka työllistävät yhteensä 17 500 ihmistä.
Opiskelijoita yliopistoissa ja korkeakouluissa on yli 25 000 ja professoreita yli 400. Vuosittain alueen yliopistoista valmistuu noin 200 tohtoria. Turku Science Parkin alueella toimii myös Turun yliopistollinen keskussairaala (terveyskampus). Muun muassa Turun ammattikorkeakoulu on aloittamassa alueella rakennushankkeen, jolloin ammattikorkeakoulun kaikki toiminnot keskittyvät Turku Science Parkin alueelle.
Rakennamme yhdessä valtiollisten toimijoiden (Team Finland, Tekes, Finvera, ELY-keskus) kanssa Suomen parhaan innovaatio- ja yrityspalvelukeskittymän, joka toimii monituottajamallilla yhdessä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Yhdestä paikasta yrittäjien ja yritysten on helppoa löytää heille suunnatut yleistä yritysneuvontaa, innovaatiotoimintaa tai kasvua ja kansainvälistymistä tukevat toiminnot ja palvelut. Startup-toiminnan uusi konsepti, Sparkup, käynnistettiin alueella loppuvuodesta 2015.
Alueen toiminnoille löytyy mittavaa kehittymisen potentiaalia sekä alueen sisältä että välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Itäharjun kolmion laajentumisalueella. Kehittyvät logistiset mahdollisuudet korostavat alueen poikkeuksellisia lähtökohtia jatkaa nousuaan kansainvälisen tason kaupunkikehityskohteeksi sekä rakennetun ympäristön että elinkeino- ja innovaatiotoiminnan näkökulmista.
Strateginen teema ja sitä toteuttavat, alla kuvatut toimenpiteet toteuttavat
•Turun kaupunkistrategian Kilpailukyky ja kestävä kasvu -ohjelman teemoja
o3.1.1 Turun alueen kilpailukyvyn ja työllisyyden kasvua vauhditetaan alueellisia elinkeino- ja innovaatiopalveluja uudistamalla;
o3.1.2 Yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan uudistamalla Turun kaupungin tarjoamia yrityspalveluja;
o3.1.4 Tuetaan työllisyyden paranemista uudistamalla kaupungin työllistämistoimintaa ja lisäämällä maahanmuuttajien työelämäyhteyksiä; ja
o3.1.6 Turun asemaa Suomen vetovoimaisimpana yliopisto- ja opiskelijakaupunkina vahvistetaan.
•Turun kaupunkistrategian Hyvinvointi ja aktiivisuus -ohjelman teemoja
o2.2.3 Vieraskielisen väestön suomen ja ruotsin kielen taidon kehittymistä ja suomalaisen yhteiskunnan tuntemusta tuetaan riittävällä koulutustarjonnalla; ja
o2.2.4 Kansainvälisyyden edellytykset turvataan tukemalla asukkaiden ja henkilöstön valmiuksia toimia kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa.
•Hallituksen painopisteen Työllisyys ja kilpailukyky kärkihanketta
o3 Paikallista sopimista edistetään ja työllistymisen esteitä puretaan
•8 Hallitus edistää Suomen työllisyyttä ja julkistaloutta vahvistavaa, huoltosuhdetta kohentavaa sekä talouden kansainvälistymistä edistävää työvoiman maahanmuuttoa
•Hallituksen painopisteen Osaaminen ja koulutus kärkihanketta
o5 Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
•2 Tuetaan rahoituksella alueellisia ja alakohtaisia vahvoja osaamiskeskittymiä
•Hallituksen painopisteen Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen kärkihanketta
o2 Rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö
Turkuun on perustettu uudenlainen tulevaisuuden teknologioiden kehittämistoimintamalli "Turku Future Technologies" (TFT). Tavoitteena on, että teknologia-alan yritysten, etenkin pk- ja start up -yritysten, tarvitsemat korkeakoulutason kehitys-, tutkimus- ja innovaatiopalvelut tuotteistetaan tarvelähtöiseksi ja helposti lähestyttäväksi kokonaisuudeksi ja ne otetaan käyttöön valmistavan teknologiateollisuuden yrityksissä.
TFT-yhteistyömallin perustamissopimus 2016–2019 on solmittu Turun kaupungin, Turun seudun ja Rauman kaupungin (ylläpitäjät) sekä Aalto-yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, Oulun yliopiston, Turun Yliopiston, Åbo Akademin, Turun Ammattikorkeakoulun ja Ammattikorkeakoulu Novian välillä.
TFT-yhteistyön ensisijaisella operointialueella Turun alueella, Varsinais-Suomessa ja Lounais-Suomessa erityispiirteenä on oman laaja-alaisen teknillisen yliopiston puuttuminen. Tämän seurauksena alueella on ohut kriittinen massa ja vajavainen yhteistyökulttuuri yliopistotason kehittämis- ja tutkimuspalvelujen hyödyntämisessä. Yliopistojen huippuosaamista ja uusinta tietoa hyödynnetään pistemäisesti ja satunnaisesti. Ero on merkittävä ja näkyy selkeästi esimerkiksi T&K-rahoituksen hyödyntämisessä verrattaessa lounaista Suomea teknillisten yliopistojen sijaintipaikkakuntiin ja lähialueisiin (pk-seutu, Tampere, Lappeenranta, Oulu).
TFT:n ”läpilyönti” edellyttää kokonaista kulttuurinmuutosta. Se aikaansaadaan pitkäjänteisellä ja systemaattisella toiminnalla, jossa hyödyt realisoituvat sekä lyhyellä että pitemmällä aikavälillä yrityksille, korkeakouluille ja ylläpitäjille. Sen lisäksi yhteistyömallia edistetään normaalitoimin eli korkeakouluyhteistyötä tehdään tunnetuksi, markkinoidaan ja myydään sekä kannustetaan yrityksiä sitä hyödyntämään.
TFT:n kaltaisen ainutlaatuisen toimintamallin pilotoinnissa menestyminen edellyttää erityisesti toiminnan käynnistysvaiheessa (2016–2017) panostamista ja onnistumisia TKI-palvelujen käyttöönotossa yrityksissä sekä korkeakouluyhteistyön käyntiinlähdössä ja tuloksellisuudessa.
Hanke toteutetaan työpaketein, jotka voidaan kuvata tarkemmin pyydettäessä.
Hankkeen tavoite
Varmistetaan TFT-korkeakouluyhteistyön käynnistysvaiheen 2016–2017 onnistuminen laadukkaalla konseptikehityksellä ja tehostetuin toimenpitein yritysrajapinnassa sekä varmistetaan verkoston korkeakoulujen oman toiminnan kehittämisedellytykset TFT-palvelutuotantoa varten. Selvitetään edellytykset TFT-mallin kansalliselle sovellettavuudelle ja käyttöönotolle muualla Suomessa sekä verkoston kansainväliselle laajentamiselle.
Rahoitus
Yhteensä 750 000 € vuosina 2016–2018. (250.000/v.) Työpaketit toteutetaan pääosin palvelujen ostoin. 1 HTV (projektipäällikkö) hankkeen hallinnointiin, työpakettien hankintaan ja toteutuksen koordinaatioon.
Vastuutahot:
TEM, Turun kaupunki, Turku Science Park Oy (Turun seudun kehittämiskeskus)
Uuden Biohautomokonseptin kehittäminen on infrastruktuurihanke. Hankkeen tavoite on nykyisen laboratoriokeskeisen biohautomotoiminnan infrastruktuurin laajentaminen, kehittäminen ja tuotteistaminen uudenlaiseksi laboratoriokokeiluympäristöksi. Infrastruktuurin kehittäminen ja laajentaminen edellyttää kilpailukykyisten innovaatioiden kehittämisen kannalta kriittisten tutkimuslaitteiden hankkimista.
Laite- ja muilta resursseiltaan merkittävästi vahvistunut ja palvelukonseptiltaan uudistunut Turun biohautomoympäristö houkuttelee kampuksen omien tutkijatiimien lisäksi myös kansallisia ja kansainvälisiä life science-alan yrityksiä siirtämään osan keksintö- ja kehittämistoimintaa suorittavia tutkijatiimejään uudistuneen biohautomoinfrastruktuurin hyödyntäjiksi. Tutkijatiimit muodostavat yhdessä toimien aivan uudenlaisen alueellisen “satelliittihautomoekosysteemin” ja laboratoriokokeiluympäristön, joka aiempaa tehokkaammin synnyttää uusia life science-alan innovaatioita ja startup-yrityksiä sekä tehostaa tutkimustulosten siirtymistä suur- ja pk-yritysten hyödynnettäväksi.
Vastaavaa tutkimus- ja kehitysintensiivisen Life Science -alan konseptia ei ole tällä hetkellä tarjolla muualla Suomessa. Hankkeen avulla Turun seudun elinkeinoelämällä on mahdollisuus kasvuun ja uudistumiseen uuden toimialaspesifisen kokeiluympäristön avulla.
Uusi Biohautomokonsepti osana tunnettua BioTurku® in Finland -toimintaa vahvistaa kansainvälisiä liike-
toimintamahdollisuuksia ja muodostaa kokonaisuudessaan vahvan Life Science -referenssialueen. Alueen suur- ja pk-yritykset tukevat hankkeen tavoitteita.
Hankkeen tavoite
Hankkeen tavoite on nykyisen laboratoriokeskeisen biohautomotoiminnan infrastruktuurin laajentaminen, kehittäminen ja tuotteistaminen uudenlaiseksi laboratoriokokeiluympäristöksi. Tavoitteena on myös vahvistaa kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia ja muodostaa kokonaisuudessaan vahva Life Science -referenssialue hyödyntäen tunnettua BioTurku® in Finland toimintaa.
Rahoitus
Yhteensä 470 000 € vuosina 2016–2018.
Vastuutahot
Turku Science Park Oy (Turun seudun kehittämiskeskus), TEM, OKM, STM
Life Science -kiihdyttämö on Turku Science Park Oy:n, Turun yliopiston, Åbo Akademin, Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopistollisen keskussairaalan sekä Auria Biopankin yhteistyöhanke, jonka tehtävänä on tehostaa alueen innovaatioiden tunnistamista, arviointia ja jatkokehittämistä vaiheeseen, jossa ne ovat kaupallistamiskelpoisia tai muutoin hyödynnettävissä. Kiihdyttämön kohteina ovat myös varhaisvaiheen yritykset, joiden nopea kasvu ja kansainvälistyminen edellyttävät merkittävää liiketoiminnan kehittämistä ja pääomasijoituksen keräämistä.
Varsinais-Suomen maakuntastrategian ja kolmen ministeriön (TEM, STM, OKM) terveysalan kasvustrategian mukaisesti uusien, innovatiivisten yritysten lisäämiseksi on uuden liiketoiminnan kehittämistä tuettava.
Life science -toimiala sisältyy hallituksen kärkihankkeisiin ja se on määritelty Varsinais-Suomen älykkään erikoistumisen painopistealueeksi. Ala on Turun kaupungin ja korkeakoulujen strateginen painopistealue, jolla on merkittävä työllisyysvaikutus alueelle ja jonka osuus teollisesta työpaikoista on n. 20 %.
Life science -toimialan innovaatiotoiminnan tulosten kaupallistamista voidaan tehostaa nykyisestä huomattavasti. Yhdessä TEM:n ja Finpron kanssa tulee muodostaan selkeä life science -alojen vienninedistämisstrategia, jolla vahva, pitkäjänteinen osaamispohjamme ja kansainvälisesti kilpailukykyinen lainsäädäntömme tuodaan esille. Uusien innovaatioiden tehokkaamman etsimisen ja entistä menestyksekkäämmän kaupallistamisen mahdollistamiseksi alueen eri toimijoiden yhteistyötä täytyy tiivistää, resurssien käyttöä tehostaa ja yhteistä koordinaatiota lisätä luomalla Varsinais-Suomeen yhteinen kiihdyttämön toimintamalli, joka vastaa näihin haasteisiin.
Hankkeen tavoite
Hankkeen päätavoite on luoda Varsinais-Suomeen uudenlainen toimintaa tehostava ja alueellista
yhteistyötä syventävä Life Science -kiihdyttämön yhteistoimintamalli, johon kaikki alueen avaintoimijat
ovat sitoutuneet ja joka edesauttaa Life Science -innovaatioiden kehittämistä ja kaupallistamista sekä
varhaisvaiheen yritysten kansainvälistä kasvua (maakuntastrategian TP Y5 & 6).
Rahoitus
Yhteensä 855 000 euroa vuosina 2016–2018. Rahoitus muodostuu alueellisesta EAKR-rahoituksesta (70 %) ja muusta julkisesta vastinrahoituksesta (30 %).
Vastuutahot
Turku Science Park Oy (Turun seudun kehittämiskeskus), TEM, OKM, STM
Digitalisaation lupaus on houkutteleva. Toimintaa voidaan skaalata ja tehostaa entistäkin suuremmassa mittakaavassa pilvipalveluilla, mobiliteetilla ja älykkäillä verkoilla. Etenemme kohti tilaa, jossa jokaisella organisaatiolla toimialasta riippumatta on oltava näkemys digitaalisten ilmiöiden vaikutuksesta omaan toimintaansa. Kyky uudistaa yritysten liiketoimintaa digitaalisuuden keinoin on tulevaisuuden kilpailukyvyn välttämätön ehto. Digitalisaatio merkitsee tehokkaampia toimintamahdollisuuksia myös kaupunkien tehtävien toteuttamiselle.
Prosessien uudistamisen ja niiden digitalisoinnin tarve on tunnistettu niin tilaaja- kuin tuottajaosapuolien kanssa. Alueen elinkeinorakenteen ominaispiirteet luovat digitalisoinnille vastaanottavat puitteet: esimerkiksi meri-, konepaja- ja muu valmistava teollisuus sekä tuotannolliset maatilat voivat parantaa kilpailukykyään uudistamalla prosessejaan siten, että digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet voidaan ottaa käyttöön. Niin ikään kaupungin tuottavuutta voidaan parantaa digitaalisaation keinoin. Käyttäjäystävällisemmiksi ja edullisemmiksi kehittyvät IoT-teknologiat ovat ratkaisevassa roolissa kilpailukyvyn parantamisessa ja uuden teollisuuden synnyssä.
Varsinais-Suomessa on poikkeuksellisen hyvät edellytykset vastata osaamiskysyntään. Yhtäältä alueella on pitkän ajan kuluessa rakentunutta osaamista korkeakouluissa ja pk-yrityksissä. Turun digiosaamisen keskittymä on pääkaupunkiseudun jälkeen Suomen toiseksi suurin. Toisaalta juuri nyt Microsoftilta vapautuvat, pitkään digitaalisessa liiketoimintaympäristössä toimineet ammattilaiset muodostavat merkittävän alihyödynnetyn resurssin, jota voidaan hyödyntää muiden toimialojen ja kaupunkien toiminnan kehittämisissä.
Hankkeessa alueen digiyritykset, korkeakoulut ja ”yksityiset digiosaajat” saatetaan yhteen kehityshakuisten yritysten ja kaupungin kehittämistarpeiden kanssa. SparkUpin toimintamallin yhteyteen luodaan prosessi, joka mahdollistaa digiosaamisen siirtämisen yritysten ja kaupungin hyödynnettäväksi.
Kaupunkien liiketoimintamallien muuttuminen asiakaslähtöiseksi ja asiakkuusperustaiseksi mahdollistaa kokeilevan kumppanuuden digitalisaation hyödyntämiseksi. Digitalisaation suomien uusien ratkaisujen käyttöönotto kaupungeissa luo vahvan pohjan niin innovaatioiden hankkimiselle kuin tarkoituksenmukaisempien hankintamenettelyjen hyödyntämiselle.
Hankkeen tavoite
Hankkeen tavoitteena on tarjolla olevan digiosaaminen yhteensovittaminen yritysten ja kaupungin tarpeiden kanssa. Digitalisaation hyötyjen saavuttamiseksi luodaan dynaamiset yhteistoimintamallit löydettyjen tarpeiden ja oikean osaamisen yhteen saattamiseksi.
Rahoitus
Yhteensä 800 000 euroa vuosina 2016–2018.
Vastuutahot
Turun kaupunki, Turku Science Park Oy (Turun seudun kehittämiskeskus), TEM
2.5 Työllistymisen polku maahanmuuttajille
Hankkeen avulla vahvistetaan alueellista kilpailukykyä tukemalla ja luomalla mahdollisuuksia hyödyntää Suomeen muuttaneiden osaajien työpanosta ja innovaatiokykyä. Hanke muodostuu kolmesta osiosta, jotka yhdessä muodostavat työllistymisen polun maahanmuuttajille:
Osio 1. Edellytykset innovaatiotoimintaan ja työllistymiseen, kustannusarvio yht. 110 000 €
•Alkupaketti; suomen kieli sekä työelämä- ja yhteiskuntatieto; ostopalvelut järjestöiltä 80 000 €
•Liikkuva ohjaus ja neuvonta; maahanmuuttajien aktivointi työhön ja innovaatiotoimintaan järjestöjen vertaistuella 30 000 €
Osio 2. Suomen kieli ja kulttuuri, kustannusarvio yht. 50 000 €
•Suomen kielen koulutus työssä oleville ja lomautetuille; työvoimapoliittinen koulutus TEM määrärahoin
•Kielellisen kuntoutuksen malli kuntouttavaan työtoimintaan; mallin kehittäminen ja pilotointi 40 000 €
•Kulttuuritulkit yrityksille; ostopalvelut järjestöiltä 10 000 €
Osio 3. Osaamisen hyödyntäminen paikallisessa elinkeinoelämässä, kustannusarvio yht. 80 000 €,
•Koulutussopimuksen mallintaminen ja pilotointi; mallin kehittäminen 20 000 € ja pilotointi oppilaitoskumppanin kanssa OKM:n rahoituksella. Lisänä mahdollinen yritysrahoitus.
•Kielituki työpaikalla; ostopalvelu oppilaitokselta 15 000 €
•Yrittäjyyttä omakielisesti ja englanniksi; vertaistuki yrittäjyyteen ja sähköinen oppimismateriaali 15 000 €
•Metalliosaajat telakan hankintaketjun työvoimaksi; toiminnan koordinaatio 30 000 € ja rekry-koulutus yhteistyössä yritysten kanssa.
Lisäksi hankkeeseen varataan koordinaattori 120 000 € ja toimintakuluihin 20 000 €.
Hankkeen tavoite
Hankkeen tavoitteena on tehokas kotouttaminen, jolla maahanmuuttajat integroidaan ja saadaan suomalaisen ja turkulaisen elinkeinoelämän voimavaraksi. Samalla parannetaan huoltosuhdetta.
Rahoitus
Yhteensä 410 000 € vuosina 2016–2018.
Vastuutahot
Turun kaupunki, TEM
3 Sinisen ja vihreän teollisuuden symbioosit
Tulevaisuuden talouskasvun keskiössä ovat luonnonvarojen tehokas ja kestävä käyttö, teollisten prosessien optimointi sekä ympäristöystävälliset ja älykkäät teknologiaratkaisut. Turun seudun meri-, ympäristö- ja materiaaliteknologian perinne ja osaaminen on poikkeuksellinen kokonaisuus, joka halutaan valjastaa kasvun veturiksi. Meriteollisuus yksistään tarvitsee tulevina vuosina noin 3500 uutta osaajaa. Osaavan työvoiman saanti ja meriteollisuusverkoston investointien käynnistäminen tulee varmistaa.
Teollisissa symbiooseissa yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti toistensa sivuvirtoja, teknologiaa, osaamista tai palveluja. Parhaimmassa tapauksessa symbiooseissa syntyy kaupallisesti menestyviä korkean jalostusasteen tuotteita loppukäyttäjien tarpeisiin sekä kotimaassa että kansainvälisillä markkinoilla. Turun kaupungin ja Sitran rahoituksella on käynnistynyt yritysten ja Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen yhteistyönä yrityskiihdyttämöprosessi Bastu, joka kytketään osaksi alueen startup-keskittymä Sparkupia.
Strateginen teema ja sitä toteuttavat, alla kuvatut toimenpiteet toteuttavat
•Turun kaupunkistrategian Kilpailukyky ja kestävä kasvu -ohjelman teemoja
o3.1.1 Turun alueen kilpailukyvyn ja työllisyyden kasvua vauhditetaan alueellisia elinkeino- ja innovaatiopalveluja uudistamalla;
•Hallituksen painopisteen Työllisyys ja kilpailukyky kärkihanketta
o1 Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla
•3 Cleantech-ratkaisujen vauhdittaminen
•Hallituksen painopisteen Biotalous ja puhtaat ratkaisut kärkihanketta
o3 Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon
•1 Valmistellaan kierrätystä edistävää sääntelyä ja ratkaisuja
3.1 Blue Industry Park -toimintakonsepti
Blue Industry Parkista (BIP) tavoitellaan vuoteen 2020 mennessä Euroopan johtavaa meriteollisuuden tuotannollista verkostokeskittymää ja huippuosaamisen keskusta. Innovatiiviset valmistustekniikat, teknologioiden yhdistäminen, logistiikkaratkaisut, kestävät ympäristö- ja energiaratkaisut, yritysten tarpeita palveleva tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutustoiminta sekä testaus- ja pilotointialustat muodostavat BIP:ssä ylivoimaisen yhdistelmän kilpailuetuja puistoon sijoittuville yrityksille ja muille toimijoille. Osana kansainvälisesti merkittävimmän meriteollisuuden hubin muodostamista tulee yhteistyössä valtion kanssa päivittää Suomen meriklusteristrategia.
BIP on Turun telakan välittömään yhteyteen sijoittuva tulevaisuuden tuotanto- ja osaamiskeskittymä. Puiston valmisteltavaan toimintakonseptiin sisältyy sekä meriteollisuuteen kuuluvaa että laajemmin sinisen kasvun (Blue Growth) mahdollistavaa teknologiateollisuuden alaan liittyvää tuotannollista ja palveluyritystoimintaa sekä t&k -toimintoja.
Blue Industry Parkin suunnittelualueen koko on 60 ha. Uuden tuotanto- ja osaamiskeskittymän rakentaminen aktiivisesti toimivan ja kilpailukykyisen Meyer Turku Oy:n telakan viereen perustuu hyville lähtöasemille. Alue on erinomaisten multimodaalisten liikenneyhteyksien solmukohta Euroopan TEN-T ydinverkossa. Telakalle johtaa hyvätasoinen tieverkko, junarata ja syväväylä, jonka varrelle voidaan rakentaa BIP -puistoa räätälöidysti palveleva satama.
BIP:n sekä maankäytöllinen että toiminnallinen konsepti suunnitellaan alusta saakka erittäin korkealaatuisesti ja integroituina, toisiaan tukevina kokonaisuuksina. Alueen kehitysvision on ulotuttava pitkälle tulevaisuuteen samalla kun lyhyen tähtäimen toimille on saatava tukeva perusta. Visiossa on haastettava myös rohkeisiin ratkaisuihin ja pilotointeihin koskien sekä puiston operointia, liiketoimintamalleja, ympäristöllisesti kestävää toteutusta että esimerkiksi uuden sukupolven energiaratkaisuja ja tietoliikenneyhteyksiä.
Hankkeen keskeinen sisältö ja toimenpiteet
1. BIP strategisen toimintakonseptin määrittely, operoinnin liiketoimintasuunnitelma ja johtaminen – vuorovaikutteinen prosessi, jossa mukana avainyrityksiä n. 25 kpl, muita kohderyhmiä n. 10 kpl.
2. BIP Invest In – puiston kansainvälisen markkinoinnin strategia ja toimintasuunnitelma sekä markkinoinnin ja myynnin välineistön tuottaminen
3. BIP Eco Concept - kokonaisvaltainen ympäristö- ja energiavisio ympäristöllisesti kestävän, hiilineutraalin ja uusiutuvia energiamuotoja täysimittaisesti hyödyntävän teollisuuspuiston luomiseksi.
Hankkeen tavoite
Varmistetaan Blue Industry Parkille kilpailukykyisen ja kansainvälisiä investointeja houkuttelevan toimintakonseptin luominen tehostetulla yritysyhteistyöllä sekä yhteistyöllä muiden asiantuntijaorganisaatioiden, sekä koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa.
Rahoitus
Yhteensä 600 000 € vuosina 2016–2018.
Vastuutahot
TEM, Turun kaupunki, Turku Science Park Oy (Turun seudun kehittämiskeskus)
3.2 Smart Chemistry Park -tukihanke
Smart Chemistry Park (SCP) on konkreettinen yritysten sijoittautumisen paikka ja kasvunalusta sekä oppimisympäristö Varsinais-Suomessa. SCP:ssa startupit, pk-yritykset, yliopistot ja korkeakoulut, teollisuusyritykset ja julkiset toimijat kohtaavat ja tekevät konkreettista yhteistyötä tuodakseen ratkaisuja bio- ja kiertotalouden haasteisiin. Smart Chemistry Park on myös kansallinen klusteri, joka kokoaa toimijoita yhteistyöhön kemia/cleantech ekosysteemiin. Ekosysteemi tukee pk-yritysten kasvua ja yhteistyötä teollisuusyritysten kanssa, tavoitteena edistää kestävän kehityksen mukaista talouskasvua Suomessa, luoda työpaikkoja ja kansainvälistä liiketoimintaa.
Smart Chemistry Park -ekosysteemissä on yrityksiä, joiden innovaatiot tuovat uusia biotalouden liiketoiminta-aihioita Suomeen. Tämän rinnalla turkulaisissa yliopistoissa ja korkeakouluissa tehdään biotalouteen liittyvää huippututkimusta, josta on odotettavissa uuden kasvun aihioita. Smart Chemistry Park edustaakin uudenlaista mallia hautomo- ja kiihdyttämötoiminnalle, jossa yliopisto- ja korkeakoulututkijat tekevät yhteistyötä yritysten kanssa. Vuoden 2016 alussa Smart Chemistry Parkin käynnistymisvaihe on jo niin pitkällä, että aktiivista bio- ja kiertotaloutta vauhdittavaa kokeilukulttuurilla voidaan lähteä rakentamaan.
Kemia ja jalostusteknologiat ovat bio- ja kiertotalouden ydintä. Tie kaupallisen tuotteen valmistukseen toimialalla on pitkä ja vaatii usein isoja investointeja sekä T&K&I -työhön että infraan. Smart Chemistry Park -ekosysteemi pyrkii tukemaan yrityksiä juuri niiden raskaammassa alkuvaiheessa, lopputavoitteena että yritysten kasvun kautta vaikutetaan positiivisesti Suomen teollisuuden uudistumiseen. Isojen perinteikkäiden teollisuusyritysten supistaessa toimintaansa tyhjät teollisuustilat ja käytöstä vapautuneet teollisen mittakaavan laitteistot otetaan uudestaan käyttöön pienten yritysten yhteisvoimin ja hyödynnetään olemassa oleva hyväkuntoinen infra bio- ja kiertotalouden teknologioiden demonstroimiseen ja skaalautumiseen.
Smart Chemistry Parkin tehtävä Suomen teollisuuden ekosysteemissä on toimia alustana puoliteolliseen kokeiluun ja prosessien skaalaamiseen. Tavoite on, että pienetkin yritykset pääsevät kiinni teollisuusyritysten infraan ja että innovaatiot saadaan teolliseen tuotantoon.
Hankkeen tavoite
Smart Chemistry Parkin ympärille rakennetaan ekosysteemi, jossa teknologiayrityksillä on käden ulottuvilla kasvuun ja kehittymiseen tarvittavat elementit kuten infrastruktuuri, T&K tuki, yliopistoyhteistyö, ja verkostot rahoituksen hakuun ja kansainvälistymiseen.
Rahoitus
Yhteensä 900 000 € vuosina 2016–2018.
Vastuutahot
Turun kaupunki, Turku Science Park Oy (Turun seudun kehittämiskeskus), TEM
VASTAUKSET TEMAATTISIIN KYSYMYKSIIN
(Lisäykset kursiivilla, poistot yliviivattu)
Innovatiiviset julkiset hankinnat
Miten kaupunki aikoo hyödyntää aineellisia tai aineettomia investointejaan innovaatioiden edistämisessä?
Skanssin kaupunginosan suunnittelussa ja rakentamisessa etsitään ratkaisuja, jotka normaaliin rakentamiseen verrattuna vähentävät tehokkaasti energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä sekä rakentamisen, rakennusten käytön että kaupunkirakenteen osalta. Parhaillaan on käynnissä suunnittelu- ja toteutusryhmille suunnattu tontinluovutuskilpailu, jonka kautta on tavoitteena löytää kilpailualueelle arkkitehtonisesti, toiminnallisesti, asuttavuudeltaan ja elinkaareltaan korkeatasoisia ja toteutuskelpoisia suunnitelmia, jotka toteuttavat Skanssin alueen kehittämiselle asetettuja tavoitteita ja uusia innovaatioita.
Miten kaupunki aikoo hyödyntää julkisia investointeja puhtaiden ratkaisujen edistämisessä?
Turun kaupunki panostaa voimakkaasti uusiin puhtaisiin ratkaisuihin. Kaupunkikonserni yhteistyökumppaneineen investoi vuosina 2015–2018 energiajärjestelmän uudistamiseen 300 miljoonaa euroa. Investoinnit kohdistuvat uusiutuvan energian kapasiteetin kasvattamiseen yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa, varakapasiteetissa, sähköntuotannossa sekä höyryn ja kaukokylmän tuotannossa. Samalla kehitetään myös järjestelmän älykkyyttä sekä tuotannon että kulutuksen osalta ja vahvistetaan edellytyksiä älykkään monisuuntaisen järjestelmän kehitykselle, jossa hajautettu ja keskitetty tuotanto yhdistyvät optimaalisesti. Turussa kokeillaan innovatiivisen hankintakokonaisuuden kautta ensimmäisten joukossa maailmassa kaksisuuntaista matalalämpöistä kaukolämpö järjestelmää (Skanssin kaupunginosa).
Energiainvestointien ja hankintojen tuloksena kaupunkiseudun energiajärjestelmä saavuttaa Suomen suurista kaupunkiseuduista ensimmäisenä valmiuden hiilineutraaliuteen vuoteen 2020 mennessä. Siirtyminen uusiutuvaan energiaan tuottaa kaupunkiseudulle ja laajemmin Lounais-Suomeen satoja uusia työpaikkoja ja tarjoaa mahdollisuuksia uusien innovaatioiden toteuttamiseen käytännössä. Turku myös jatkaa menestyksekästä energiatehokkuustyötään (ESCO-hankinnat). Turun energiauudistus on osa Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä käynnistettyä globaalia kaupunkien johtavien ilmastohankkeiden ohjelmaa (Transformative Actions Program).
Kaupunkiseudun liikkumisjärjestelmää kehitetään kokonaisuutena kestävämmäksi ja älykkäämmäksi liikkuminen palveluna –periaattein. Älykkään seudullisen joukkoliikenteen (Föli) kehittäminen jatkuu voimakkaasti. Palkittua mobiililippu- ja palvelujärjestelmää (Slush 2015) kehitetään edelleen. Joukkoliikennettä myös sähköistetään: ensimmäinen sähköbussilinja aloittaa 2016 ja sähköistyksen on tarkoitus laajentua seuraavina vuosina. Osa joukkoliikenteen kehittämistä hiilineutraaliksi on myös valmisteilla oleva biopolttoaineiden käytön laajentaminen. Turkuun avataan myös ensimmäinen julkinen bio- ja maakaasun tankkausasema vuonna 2016 sekä lisätään sähköautojen latauspisteiden määrää ja kehitetään edelleen niiden älykkyyttä yhdessä konsernin energiayhtiön ja muiden kumppaneiden kanssa. Kaupunki myös ohjaa aktiivisesti omaa ja palveluntuottajiensa ajoneuvokalustoa sähkö- ja biopolttoainekäyttöiseksi.
Kaupunki ohjaa aktiivisesti omaa ja palveluntuottajiensa ajoneuvokalustoa sähkö- ja biokaasukäyttöiseksi. Omaan käyttöön on hankittu sähköistä kalustoa ja sitä suositaan markkinatilanne huomioiden myös kuljetuspalveluiden kilpailuttamisessa. Myös taksiyrittäjiä pyritään aktivoimaan hankkimaan käyttöönsä lisää sähkö- ja hybridikalustoa.
Miten kaupungissa on määritelty innovatiiviset julkiset hankinnat ja miten niitä seurataan?
Sen sijaan, että hankintayksikkö määrittelee tarjouspyyntöön tarkat ominaisuusvaatimukset, otetaan yritykset ja muut sidosryhmät mukaan hankinnan suunnitteluun jo aikaisessa vaiheessa sekä pyritään yhteistyössä kehittämään hankittavaa palvelua. Tavoitteena on hyvien tuloksien, kehittämisen ja vaikuttavuuden ostaminen, joka edellyttää uskallusta tehdä asioita uudella tavalla. Hankintojen seurantaa ja raportointia toteutetaan säännöllisesti viikoittaisissa palavereissa ja tilanteesta ja tuloksista raportoidaan johdolle. Tulosten seurannan osalta toimintamallia ollaan parhaillaan kehittämässä.
Onko kaupungissa asetettu tavoitetta innovatiivisten julkisten hankintojen hyödyntämiselle?
Kaupunki on sitoutunut innovatiivisten hankintojen kehittämiseen ja toimintamallia kehitetään testaamisen kautta. Toimintaprosessia on tarve kehittää siten, että sen kautta saadaan kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä kannustamalla yritysten kehittämistyötä ja kilpailukykyä. Vuorovaikutteisella hankintatoimella pystytään edistämään oman toiminnan lisäksi toimialojen markkinoita ja tuotekehitystä. Innovatiivisille hankinnoille määriteltyjä tavoitteita ja toteutumista seurataan ja saavutettavia kokemuksia laajennetaan ja levitetään verkostomaisen toimintamallin avulla.
Kaupunki osallistuu aktiivisesti 6Aika-proejktin ja Tekesin Innovatiivisten hankintojen valmennusohjelmaan. Näiden projektien myötä saadaan luotua kaupungilla innovatiivisten hankintojen toimintamallia ja sovittua tavoitteita ja niiden mittaamisesta.
Maahanmuutto
Miten kaupunki pyrkii aktivoimaan maahanmuuttajien osallistumista elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan sekä hyödyntämään heidän osaamistaan kasvun ja innovaatioiden tueksi?
Turun kaupunki näkee maahanmuuttajien osaamispotentiaalin olennaisena osana alueen kilpailukyvyn kehittämistä. Turun kaupungin strategiaan on kirjattu, että ”Monikulttuurisuutta hyödynnetään osana kaupungin kilpailukyvyn lisäämistä ja maahanmuuttajien elinkeinoelämänyhteyksiä lisätään. Turussa panostetaan tulokselliseen maahanmuuttajien suomen kielen oppimiseen, tuetaan työllistymisen edellytyksiä ja helpotetaan koulutukseen pääsyä.”
Kaupungin elinvoimaisuutta edistävän Kilpailukyky ja kestävä kasvu -ohjelman yhdeksi tavoitteeksi on asetettu työllisyyden paraneminen uudistamalla kaupungin työllistämistoimintaa ja lisäämällä maahanmuuttajien työelämäyhteyksiä.
Kuntalaisten hyvinvointia edistävä Hyvinvointi ja aktiivisuus -ohjelma painottaa joustavia ja loogisesti eteneviä koulutuksia ja ohjauspalveluja keinona vieraskielisen väestön suomen ja ruotsin kielen taidon kehittämiseksi ja suomalaisen yhteiskunnan tuntemuksen tukemiseksi. Kansainvälisyyden edellytykset turvataan tukemalla asukkaiden ja henkilöstön valmiuksia toimia kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa esimerkiksi tarjoamalla laaja kielivalikoima kaupungin omissa oppilaitoksissa.
Kotouttamisen osalta tavoitteita ja toimenpiteitä täsmentää Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelma. Ohjelma kattaa kaikki pidempään maassa olleet maahanmuuttajat ja kotoutumisen osa-alueet hyvinvoinnista elinkeinopolitiikkaan.
Kaupungin peruspalvelut ovat pääsääntöisesti kuntalaisten käytettävissä taustasta riippumatta. Tiettyjä erityispalveluita ja toimenpiteitä on kuitenkin nähty tarpeellisiksi, jotta maahanmuuttajien hyvinvointia voidaan edistää tehokkaasti ja toisaalta heidän osaamistaan hyödyntää alueen kilpailukyvyn vahvistajana.
Uusia avauksia ovat muun muassa seuraavat hankkeet, joiden tarkemmat kuvaukset ovat saatavilla pyydettäessä:
Yritysten ja työnhakijoiden yhdistäminen
Hanke kuuluu kuuden suurimman kaupungin 6Aika-kokonaisuuteen, jonka tarkoitus on synnyttää uutta osaamista, liiketoimintaa ja työpaikkoja. Lisätietoja hankkeesta löytyy osoitteesta www.turku.fi/6Aika
Kokemusasiantuntija palveluita kehittämässä
Kevään 2016 aikana kotoutumista tukevien peruspalveluiden kehittämistarpeita kartoittaa maahanmuuttajataustainen kokemusasiantuntija.
Maahanmuuttajanaisten tulevaisuuskuvat
Ydintavoitteena on kehittää uusia menetelmiä ja toimintamalleja erityisryhmään kuuluvien nuorten naisten työllistymisen tueksi sekä tukea nuorisotakuun toteutumista soveltamalla tulevaisuusajattelua ja -ohjausta.
Kansainväliset opiskelijat osana paikallista elinkeinoelämää
Kansainvälisten opiskelijoiden asettautumista ja kiinnittymistä paikallisiin innovaatioalustoihin ja elinkeinoelämään työstää erityisesti vuonna 2015 käynnistynyt Polku-hanke. Hankkeessa ovat mukana partnereina Åbo Akademi, Turun Yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun kaupunki ja Siirtolaisuusinstituutti.
Yrittäjyys ja innovaatiotoimintaan kannustaminen
Turussa yhdistettiin StartUp-toimintoja marraskuussa 2015. SparkUp Turku yhdistää StartUp-toimijat, kv-opiskelijoiden Boost Turun, Humanistisen Ammattikorkean luoviin aloihin panostavan Creven ja osan Turku Science Park Oy:n alkavan yrittäjän toimintaa. Lisäksi Turun seudun kehittämiskeskuksen Potkuri tuottaa alkavan yrittäjän henkilökohtaisia neuvontapalveluja. Maahanmuuttajat on huomioitu yhtenä kohderyhmänä kaikissa yllä mainituissa toiminnoissa.
Vuonna 2016 toteutetaan mm. seuraavia yrittäjyyttä ja yritysten kasvua tukevia toimintoja:
-Englanninkielinen 10 viikkoinen businessUp -ohjelma tarjoaa mentorointia, koulutusta ja verkostoitumista alkaville yrittäjille
-SparkUp-portti -hanke 2015–2016 Edistää alkavien ja toimivien pk-yritysten kilpailukykyä, kasvua ja kansainvälistymistä
-tilaisuuksia ja tapahtumia, kuten matchmaking-tapahtumat, Starting a business afternoon
-Tsekin ja Turun AMK Selko-hankkeen aikana kehitetään palveluita osallistavan palvelumuotoilun keinoin
Laajempaa yrittäjyyskasvatusta toteutetaan kouluissa ja oppilaitoksissa sekä Varsinais-Suomen yrittäjien YES-hankkeen kautta. Ely-keskus panostaa erityistoimin maahanmuuttajien yrittäjyyteen vuonna 2016.
Yllä esitellyt Turussa käynnistetyt hankkeet ja toiminnot pyrkivät vastaamaan paikallisesti tunnistettuihin tarpeisiin. Näissä avauksissa korostuu uudenlainen osallisuuden kulttuuri sekä monitoimijainen yhteistyö. Toimintakenttää on kehitetty merkittävästi viime vuosina, joten on syytä panostaa myös tiedon jakamiseen eri toimijoiden palveluista sekä asiakkaille että toimijatahojen kesken.
Kehittämiskohteita ja palveluiden katveita tunnistetaan edelleen. Palveluiden asiakaslähtöistä uudistamista tarvitaan. Esimerkiksi yrittäjiksi haluaville ja alkaville yrityksille on tarjolla runsaasti palveluja, mutta olennaista on varmistaa maahanmuuttajien erityistarpeiden huomioiminen. Kohderyhmän tietoisuutta yrittäjyysmahdollisuudesta ja motivaatiota yrittäjyyteen tulee jatkuvasti ylläpitää ja kehittää. Tässä työhallinnon asiakaspalvelulla on merkittävä rooli.
Työnhakijoiden työllistymisvalmiuksia on tarvetta kehittää jatkuvasti uudenlaisin toimenpitein ja toisaalta madaltaa yritysten kynnystä hyödyntää vieraskielisten osaajien tarjoamia mahdollisuuksia.
Miten kaupunki on yleisemmin varautunut lisääntyvään maahanmuuttoon, kuten asumisen ja kotoutumisen, osallisuuden ja työllisyyden edistämiseen?
Noin 10 prosenttia turkulaisista on vieraskielisiä. Uusia vieraskielisiä asukkaita muuttaa kaupunkiin vuosittain runsas 1 000. Tulijoiden määrä tulee merkittävästi kasvamaan turvapaikanhakijatilanteen vuoksi. Syksyn 2015 aikana Turkuun majoittui 1 000 turvapaikanhakijaa, joista pääosa oli nuoria miehiä. Osa heistä tulee asettumaan pysyvämmin Turkuun. Lisäksi kaupunkiin on perinteisesti muuttanut runsaasti pakolaistaustaisia muualta Suomesta. Tämä sekundäärimuutto tullee jatkumaan aktiivisena myös tulevaisuudessa.
Kaupunki on varautunut lisääntyvään maahanmuuttoon ennakoimalla palvelutarpeen muutoksia ja kehittämällä prosesseja kotoutumista tukevissa palveluissa. Palvelutarve tulee kasvamaan jo turvapaikanhakuvaiheessa perusopetuksessa ja kuntaan muuton jälkeen ensivaiheessa erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Asiakasmäärien kasvun vuoksi resursseja on lisättävä.
Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelmassa 2014–2017 kuvataan kotoutumista tukevat palvelut sekä määritellään toiminnan kehittämistarpeet ja tavoitteet. Tulijamäärän kasvuun varaudutaan lisäksi ennakointityön tulosten pohjalta.