Työllisyyspalvelukeskus, apulaissuunnittelija Arto Alakoski, työllisyyspalvelujohtaja Jukka Juvonen 12.1.2016:

Kaupunginhallitus varaa vuosittain kaupungin talousarvioon työllisyysmäärärahan, jolla rahoitetaan kaupungin työllisyydenhoidon toimintoja. Työllisyysmäärärahan hallinnoinnista vastaa kaupungin konsernihallinnon alainen työllisyyspalvelukeskus, jossa laaditaan määrärahalle vuosittain käyttösuunnitelma. Käyttösuunnitelmassa määrärahaan tehdään varauksia eri palveluihin ja kohderyhmille.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelma lähetetään työllisyystoimikunnan vahvistettavaksi ja kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Toimintavuoden aikana työllisyyspalvelukeskus raportoi käyttösuunnitelman toteutumisesta määräajoin työllisyystoimikunnalle ja kaupunginhallitukselle.

Työllisyysmäärärahalla on tarkoitus toteuttaa erilaisia työllistymistä tukevia ja työllistymisedellytyksiä lisääviä palveluja turkulaisille työttömille. Palvelujen kohderyhmänä ovat pääosin työllisyyspalvelukeskuksen asiakkaat.

Työllisyysmäärärahan nettosumma vuodelle 2016 on 6.950.000 euroa. Tulona ovat valtionosuudet, jotka ovat arviolta 3.110.000 euroa. Kun valtionosuudet otetaan huomioon, työllisyysmäärärahan bruttosumma vuodelle 2016 on 10.060.000 euroa.

Vuonna 2015 työllisyysmäärärahan nettosumma oli alun perin 4.450.000 euroa. Keväällä 2015 kaupunginhallitus päätti työllisyystoimikunnan esityksestä korottaa työllisyysmäärärahan nettosummaa 2.500.000 eurolla 6.950.000 euroon (Kh 27.4.2015 § 188). Kun vuonna 2015 tapahtunut korotus otetaan huomioon, työllisyysmäärärahan nettosumma vuodelle 2016 on sama kuin vuonna 2015.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2016 painopistealueina ovat työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvien työttömien työllistäminen, nuorisotakuun toteuttaminen, kuntouttava työtoiminnan järjestäminen, yritysyhteistyön laajentaminen, työnetsijäpalvelut sekä työttömien työllistymisen edistäminen yrityksiin ja avoimille työmarkkinoille.

Liite 1                                  Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelma vuodelle 2016

Tukityöllistäminen

Tukityöllistäminen on sekä rahalliselta tasoltaan että asiakasmäärältään työllisyysmäärärahan merkittävin käyttökohde. Työllisyyden edistämisen ohella tukityöllistämisen tavoitteena on erityisesti kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuusmenojen vähentäminen, sillä tukityöllistämisen avulla kuntaosuuden piiriin kuuluvia työttömiä voidaan poistaa pysyväluonteisesti kuntaosuuden piiristä ja näin vähentää kaupungin kuntaosuusmenoja. Vuodelta 2015 kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuusmenot tulevat olemaan noin 24 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 kuntaosuusmenojen odotetaan olevan vajaa 25 miljoonaa euroa.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2016 on tukityöllistämiseen varattu kaikkiaan 4.900.000 euroa, mikä on 71 % koko työllisyysmäärärahasta. Varatulla määrärahalla on tavoitteena työllistää yhteensä noin 800 eri henkilöä vuoden 2016 aikana. Kun vuonna 2015 tapahtunut työllisyysmäärärahan korotus otetaan huomioon, tukityöllistämiseen varattu määräraha ja tavoiteasiakasmäärä vuodelle 2016 ovat samaa tasoa kuin vuonna 2015.

Käyttösuunnitelmassa tukityöllistäminen jakautuu viiteen eri tukityöllistämisen muotoon seuraavasti:

·     varsinainen tukityöllistäminen

·     velvoitetyöllistäminen

·     oppisopimuskoulutus

·     edelleensijoittaminen

·     työllistäminen ilman valtion tukea

Varsinaista tukityöllistämistä on kaikki se tukityöllistäminen, joka ei ole velvoitetyöllistämistä, oppisopimuskoulutusta, edelleensijoittamista tai työllistämistä ilman valtion tukea. Varsinaisen tukityöllistämisen kohteena ovat pääasiallisesti työmarkkinatuen kuntaosuuden ja nuorisotakuun piiriin kuuluvat työttömät.

Velvoitetyöllistämistä ja oppisopimuskoulutusta lukuun ottamatta kaikki tukityöllistäminen tapahtuu vuonna 2016 aiempien vuosien tapaan enintään 85 % työajalla. Velvoitetyöllistäminen ja oppisopimuskoulutus tapahtuvat pääosin täysimääräisellä työajalla.

Vuonna 2016 tukityöllistämistä vaikeuttaa merkittävällä tavalla TE-toimiston palkkatukimäärärahojen niukkuus. Määrärahojen niukkuuden vuoksi Varsinais-Suomen TE-toimisto on tiedottanut, että kunnille myönnetään vuonna 2016 palkkatukea ainoastaan työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvien ja osatyökykyisten työttömien sekä velvoitetyöllistettävien työllistämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunta ei voi saada palkkatukea nuorisotakuun piiriin kuuluvien, työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuulumattomien ja ei-osatyökykyisten työttömien työllistämiseen.

Lisäksi Varsinais-Suomen TE-toimisto on tiedottanut, että määrärahojen niukkuuden vuoksi palkkatukea myönnetään vain korkeintaan kuuden kuukauden ajalle. Mikäli työllistettävä on ollut äskettäin työssä, palkkatuki myönnetään kunnille vain työssäoloehdon täyttymiseen saakka (6 kk). Tällöin kunnalle myönnetyn palkkatuen kesto voi olla hyvinkin lyhyt.

Mikäli TE-toimisto saa lisämäärärahaa palkkatuen myöntämiseen vuoden 2016 aikana, TE-toimiston palkkatuen myöntämistä koskevat rajaukset saattavat muuttua.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2016 on varsinaiseen tukityöllistämiseen varattu yhteensä 2.850.000 euroa. Summalla on tavoitteena työllistää yhteensä 510 eri henkilöä, joista 400 on työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvia ja 80 nuorisotakuun piiriin kuuluvia työttömiä. TE-toimiston palkkatukirajausten vuoksi nuorisotakuun piiriin kuuluvien osalta työllistäminen palkkatuella voi tapahtua vain, mikäli TE-toimisto myöntää vuoden 2016 aikana kunnille palkkatukea myös nuorisotakuun piiriin kuuluvien työttömien työllistämiseen.

Velvoitetyöllistämisen nettomenot vuodelle 2016 ovat 500.000 euroa ja tarkoituksena on työllistää 110 velvoitetyöllistettävää. Nettomenoissa on vähennystä edelliseen vuoteen 80.000 euroa ja asiakasmäärässä 20 henkilöä perustuen vuoden 2015 toteutuneisiin nettomenoihin ja asiakasmäärään.

Oppisopimuskoulutuksen nettomenot vuodelle 2016 ovat 200.000 euroa ja tavoitteena on työllistää 20 oppisopimusopiskelijaa. Ongelmana on, että TE-toimiston palkkatukirajaukset vaikeuttavat hyvin merkittävällä tavalla oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksen kesto on yleensä 1–2 vuotta. Kun TE-toimisto myöntää palkkatuen vain kuuden kuukauden ajalle tai työssäoloehdon täyttymiseen saakka myös oppisopimukseen, työnantajan tulee rahoittaa oppisopimuskoulutus kokonaan tämän jälkeiseltä ajalta. Oppisopimusopiskelijoiden työllistäminen palkkatuella voi tapahtua suunnitellussa laajuudessa vain, mikäli TE-toimisto myöntää vuoden 2016 aikana palkkatukea oppisopimusopiskelijoiden työllistämiseen koko koulutuksen keston ajalle, kuten aikaisemmin on tapahtunut.

Edelleensijoittamisen nettomenot vuodelle 2016 ovat 250.000 euroa ja tavoitteena on edelleensijoittaa 70 henkilöä. Edelleensijoittamiseen TE-toimiston palkkatukirajaukset vaikuttavat siten, että edelleensijoitettavien tulee olla joko työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvia tai osatyökykyisiä työttömiä. Edelleensijoittaminen palkkatuella voi tapahtua suunnitellussa laajuudessa vain, mikäli TE-toimisto myöntää vuoden 2016 aikana kunnille palkkatukea myös nuorisotakuun piiriin kuuluvien työttömien työllistämiseen.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2016 on varattu yhteensä 1.100.000 euroa työllistämiseen ilman valtion tukea. Summalla on tavoitteena työllistää yhteensä 210 eri henkilöä, joista 120 on työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvia, 50 nuorisotakuun piiriin kuuluvia ja 40 muita työttömiä.

Työllistämiseen ilman valtion tukea varattu määräraha 1.100.000 euroa on tarpeen TE-toimiston palkkatukirajausten vuoksi. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti:

·     työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvien työttömien kokonaan kaupungin rahoituksella syksyllä 2015 alkaneisiin ja tammikuulle 2016 jatkuviin työsopimuksiin

·     kuntaosuuden piiriin kuuluvien työttömien kokonaan kaupungin rahoituksella syksyllä 2015 alkaneiden työsopimusten tarvittaviin jatkotyösopimuksiin siltä osin, kun TE-toimisto ei myönnä näihin palkkatukea (esim. työssäoloehdon täyttymisen vuoksi)

·     kuntaosuuden piiriin kuuluvien työttömien työllistämiseen työssäoloehdon täyttymistä pitemmälle ajalle työllistämistoiminnan kannalta välttämättömissä tilanteissa

·     nuorisotakuun piiriin kuuluvien nuorten työllistämiseen

·     osatyökykyisten työttömien työllistämiseen siltä osin, kun TE-toimisto ei myönnä tähän palkkatukea

·     työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin valumassa olevien ja muiden työttömien työllistämiseen työllistämistoiminnan kannalta välttämättömiin tehtäviin

·     kuntaosuuden piiriin kuuluvien työttömien työllistämiseen TE-toimiston palkkatukimäärärahojen kokonaan loppuessa

TE-toimiston palkkatukimäärärahojen niukkuuden ja palkkatuen myöntämistä koskevien rajausten vuoksi vuonna 2016 tukityöllistämisen toteuttaminen palkkatuella työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa suunnitellulla tavalla on epävarmaa. Toisaalta ainakaan tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista, että kaupunki toteuttaa tukityöllistämistä laajamittaisemmin kokonaan omalla rahoituksellaan. Tilanteessa, jossa palkkatuen rahoittamisesta vastuussa oleva valtio on vetäytynyt rahoitusvastuustaan, kuntien ei tule automaattisesti ottaa tukityöllistämisen rahoitusvastuuta kokonaan itselleen. Näin varsinkin, kun kuntien työmarkkinatuen rahoitusvastuuta on juuri äskettäin vuoden 2015 alusta alkaen merkittävästi lisätty.

Kuntouttava työtoiminta

Kuntouttavan työtoiminnan tarkoituksena on työttömän työ- ja toimintakyvyn selvittäminen ja vahvistaminen. Mikäli työtön on työmarkkinatuen kuntaosuuden piirissä, osallistuminen kuntouttavaan työtoimintaan poistaa hänet kuntaosuuden piiristä työtoiminnan ajaksi. Mikäli osallistuja jää kuntouttavan työtoiminnan päättyessä työttömäksi, hän palaa uudelleen työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin.

Kuntouttavaa työtoimintaa toteutetaan sekä kaupungin omana toimintana että ostopalveluna. Kaupungin omana toimintana työtoimintaa järjestetään kaupungin työkeskuksessa, kaupungin nuorten työpaja Fendarissa sekä kaupungin toimialojen yksiköissä. Ostopalveluna kuntouttavaa työtoimintaa hankitaan kahdeksalta eri palvelutuottajalta, jotka valittiin tarjouskilpailun perusteella syksyllä 2013. Hankintasopimukset ovat voimassa vuoden 2016 loppuun saakka, minkä jälkeen niitä voidaan jatkaa vielä yhdellä optiovuodella vuoden 2017 loppuun saakka.

Kuntouttavaa työtoimintaa toteutetaan sekä yksilö- että ryhmämuotoisena. Kuntouttavan työtoiminnan ryhmiä toteutetaan enimmäkseen ostopalveluna.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2016 on ostopalveluna hankittavaan kuntouttavaan työtoimintaan varattu 700.000 euroa. Summalla on tavoitteena hankkia työtoimintaa 270 henkilölle. Kun vuonna 2015 tapahtunut työllisyysmäärärahan korotus otetaan huomioon, ostopalveluna hankittavaan kuntouttavaan työtoimintaan vuodelle 2016 varattu määräraha on sama kuin vuonna 2015.

Kaupungin omana toimintana toteutettavan kuntouttavan työtoiminnan rahoitus on työllisyysmäärärahan ulkopuolella. Omana toimintana toteuttavan kuntouttavan työtoiminnan tavoiteasiakasmäärä vuodelle 2016 on 230 henkilöä, mikä on 50 henkilöä enemmän kuin vuonna 2015. Vuonna 2016 on tarkoitus lisätä erityisesti kaupungin toimialojen yksiköissä tapahtuvaa kuntouttavaa työtoimintaa.

Yritysyhteistyö

Kaupungin työllisyyspalvelukeskus on vuodesta 2014 alkaen tehnyt järjestelmällistä yritysyhteistyötä. Yritysyhteistyön tavoitteena on yritysten työntekijätarpeiden kartoittaminen ja työllisyyspalvelukeskuksen asiakkaiden työllistyminen yrityksiin. Yritysyhteistyöverkoston rakentamiseksi ja laajentamiseksi työllisyyspalvelukeskus on hankkinut ostopalveluna yrityskäyntejä yritysyhteistyötä tekeville virkailijoilleen.

Vuonna 2016 yritysyhteistyötä on tarkoitus edelleen laajentaa ja kehittää. Tätä tarkoitusta varten työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmaan on varattu 60.000 euron määräraha, joka on tarkoitus käyttää aiempien vuosien tavoin ostopalveluna tapahtuvaan yrityskäyntien hankintaan.

Yritysyhteistyössä yksi työllisyyspalvelukeskuksen asiakkaiden työllistymisen edistämisen väline on asiakkaan edelleensijoittaminen yritykseen. Edelleensijoittamisessa työllisyyspalvelukeskus työllistää asiakkaan palkkatuella kaupungille ja siirtää työllistetyn työntekijän työhön yritykseen. Edelleensijoituksen kesto on yleensä enintään kolme kuukautta. Tavoitteena on, että edelleensijoitettu työllistyy yritykseen edelleensijoituksen jälkeen.

Työnetsijäpalvelut

Työllisyyspalvelukeskus hankkii ostopalveluna työnetsijäpalveluja turkulaisille työttömille. Työnetsijäpalvelujen kohderyhmänä ovat työmarkkinatuen kuntaosuuden ja nuorisotakuun piiriin kuuluvat työttömät sekä kaikki vähintään kaksi vuotta työttömänä olleet työttömät.

Vuonna 2016 työnetsijäpalveluja hankitaan viideltä eri palvelutuottajalta, jotka valittiin tarjouskilpailun perusteella syksyllä 2014. Hankintasopimukset ovat voimassa vuoden 2016 loppuun saakka.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2016 ostopalveluna hankittaviin työnetsijäpalveluihin on varattu 450.000 euroa. Summalla on tavoitteena hankkia työnetsijäpalveluja 900 henkilölle. Varattu määräraha ja tavoiteasiakasmäärä vuodelle 2016 ovat samat kuin vuonna 2015.

Kolmannen sektorin työllisyyshankkeet

Työllisyysmäärärahan hankemääräraha on tarkoitettu käytettäväksi sekä kaupungin omien työllisyyshankkeiden että kaupungilta avusta hakevien kolmannen sektorin työllisyyshankkeiden rahoittamiseen. Viime vuosina hankemääräraha on käytetty kokonaisuudessaan kolmannen sektorin työllisyyshankkeiden rahoittamiseen.

Kolmannen sektorin työllisyyshankkeiden rahoituksessa lähtökohtana on, että Turun kaupunki toimii osarahoittajana edellyttäen, että hankkeille myönnetään myös kaupungin ulkopuolista rahoitusta. Käytännössä työllisyysmäärärahan hankeavustusta myönnetään hankkeille päärahoittajien avustusten jälkeen jäävään oma-vastuuosuuteen. Kaupungin avustusta voidaan myöntää niihin hankkeiden toiminnan kannalta välttämättömiin ja tarpeellisiin kustannuksiin, joihin päärahoittajat eivät avustusta myönnä.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2016 on työllisyyshankkeiden rahoittamiseen varattu 400.000 euroa. Varatussa määrärahassa on lisäystä edelliseen vuoteen 50.000 euroa. Määrärahan lisäys tarvitaan, jotta hankeavusta voidaan tarvittaessa myöntää käynnissä olevien hankkeiden lisäksi myös vuonna 2016 toimintansa aloittaville uusille työllisyyshankkeille. Määrärahan lisäyksellä on tarkoitus rahoittaa lisäksi työllisyyspalvelukeskuksen osallistuminen Varsinais-Suomen Valo-valmennus -hankkeeseen.

Kaupungin osarahoittamien kolmannen sektorin työllisyyshankkeiden arvioitu kokonaisasiakasmäärä vuonna 2016 on noin 1000 henkilöä. Asiakasmäärään sisältyy myös muita kuin kaupungin työllisyyspalvelujen asiakkaita. Lisäksi mukana on jonkin verran myös muita kuin turkulaisia.

Työllisyysmäärärahan hankeavustukset vuodelle 2016 ovat olleet kolmannen sektorin työllisyyshankkeiden haettavana loppuvuodesta 2015. Määräaikaan mennessä hankeavustusta vuodelle 2016 haki 16 työllisyyshanketta. Nämä kaikki olivat käynnissä olevia ja kaupungin työllisyysmäärärahan hankeavustusta vuonna 2015 saaneita työllisyyshankkeita. Vuonna 2015 työllisyysmäärärahan hankeavustusta myönnettiin 17 hankkeelle.

Saapuneet hankeavustushakemukset käsitellään työllisyystoimikunnan helmikuun 2016 kokouksessa. Samassa kokouksessa käsitellään myös työllisyyspalvelukeskuksen osallistumista Varsinais-Suomen Valo-valmennus -hankkeeseen.

Tsemppi-Talo

Tsemppi-Talo on Turun seudun Mielenterveyspalveluyhdistys ry:n ylläpitämä työikäisten mielenterveyskuntoutujien toimintakeskus, jonka toiminnan rahoittajina ovat Turun kaupunki ja Raha-automaattiyhdistys. Turun kaupungin vuosittainen avustus hankkeelle on ollut 100.000 euroa, joka kattaa hieman vajaa puolet hankkeen kokonaisrahoituksesta. Avustus hankkeelle on myönnetty kaupungin työllisyysmäärärahasta.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2016 Tsemppi-Talontoiminnan rahoittamiseen on varattu aiempien vuosien tavoin 100.000 euroa. Tsemppi-Talon asiakkaat ovat kaikki turkulaisia.

Työllisyyspalvelukeskus raportoi vuoden 2016 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman toteutumisesta työllisyystoimikunnalle ja kaupunginhallitukselle neljän kuukauden välein siten, että raportit annetaan ajalta 1.1. – 30.4.2016, 1.1. – 31.8.2016 ja 1.1. – 31.12.2016. Raportoinnin yhteydessä työllisyyspalvelukeskus voi tarvittaessa esittää työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman tarkentamista tai muuttamista.

Esitämme, että työllisyystoimikunta hyväksyy työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman vuodelle 2016 edellä esitetyn ja liitteen 1 mukaisesti ja lähettää käyttösuunnitelman edelleen hyväksyttäväksi kaupunginhallitukselle.

Johtaja Pekka Sundman:

EhdotusTyöllisyystoimikunta hyväksyy työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman vuodelle 2016 edellä esitetyn ja liitteen 1 mukaisesti ja lähettää käyttösuunnitelman edelleen hyväksyttäväksi kaupunginhallitukselle

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Liite 1Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelma vuodelle 2016

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä 1 olevan työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.