Johtaja Jukka Laiho ja rahoituspäällikkö Kari Pentti 13.1.2016:

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 15.2.2010 § 31 rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet. Päätöksellä uudistettiin kaupungin sijoitusperiaatteet vuodelta 2002 ja päätettiin uudistaa keskeisiä rahoitusperiaatteita valtuustotasolla. Valtuuston määrittelemien periaatteiden mukaan kaupunginhallitus hyväksyy vuosittain lainannosto- ja sijoitussuunnitelman.

Rahoitus- ja sijoitusperiaatteita uusitaan talven 2016 aikana, mutta muutokset on jo huomioitu nyt käsiteltävään vuoden 2016 lainannosto- ja sijoitussuunnitelmaan.

Vuoden 2016 sijoitussuunnitelma on tämän lainannostoesityksen liitteenä.

Kaupungin rahoitusasema vuoden 2015 lopulla

Kaupungin maksuvalmius säilyi vuoden 2015 aikana hyvällä tasolla. Vuoden 2015 lainannostosuunnitelman mukaisesti kuntatodistuksia käytettiin tasaamaan kassavarannossa tapahtuvaa vaihtelua. Enimmillään kuntatodistuksia oli liikkeellä 80 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin viime vuonna yhteensä 101,3 milj. euroa. Vuoden aikana lyhennettiin vastaavasti 70 milj. euron pitkäaikaisia lainoja. Näin ollen pitkäaikainen velka lisääntyi viime vuonna 31,3 milj. euroa. Lisäksi vuodenvaihteessa oli liikkeellä lyhytaikaista velkaa eli kuntatodistuksia yhteensä 20 milj. euroa. Kuntatodistuskanta nousi vuoden aikana 10 milj. euroa edellisen vuodenvaihteen 10 milj. eurosta. Lainakannan lisäykseksi muodostui näin ollen 41,3 milj. euroa.

Tytäryhtiöiden talletukset kasvoivat vuoden 2015 aikana 18 milj. euroa ja henkilöstökassan talletukset vähenivät n. 3 milj. euroa ja näiden seurauksena korollinen kokonaisvelka kasvoi vuoden aikana 56 milj. euroa 598 milj. euroon.

Kaupunki nosti vuoden 2015 pitkäaikaiset lainat erikseen neljässä erässä. Kesäkuussa toteutettiin 20 milj. euron ulkomainen ns. Schuldschein laina, joka on kiinteäkorkoinen ja viidentoista vuoden pituinen. Loka- ja marraskuussa nostettiin Kuntarahoitus Oyj:ltä vaihtuvakorkoiset 50 ja 30 milj. euron lainat. Lainat ovat viiden ja seitsemän vuoden pituisia. Lisäksi nostettiin 1,3 milj. euron korkotukilaina, jonka laina-aika on 30 vuotta.

Lainakantaa suojattiin lisäksi kolmella yhteensä 110 milj. euron kiinteäkorkoisella koronvaihtosopimuksella. Suojausajat ovat neljä, kuusi ja 30 vuotta. Pitemmät suojaukset alkavat vuoden 2016 aikana.  

Kaupungin kassavarannon vaihtelut vähenivät viime vuonna nostettujen kuntatodistusten seurauksena. Alimmillaan kassavaranto on ollut 69 milj. euroa ja ylimmillään 133 milj. euroa. Kuukausitasolla menot ja tulot ovat vaihdelleet n. 120 – 150 milj. euron välillä. Yhden päivän aikana tuloja tai menoja on ollut enimmillään 76 milj. euroa (esim. palkanmaksu- ja/tai verotulopäivinä). Vuoden lopussa kassavaranto oli 128 milj. euroa (ilman vahinkorahaston rahoitusomaisuutta (sijoituksia)). Kaupungin kassavarat toimivat koko konsernin likviditeettipuskurina, koska kaupungin kassavarat ovat käytännössä myös konsernin kassavarat.

Rahoitusmarkkinoiden kehitys

Korkomarkkinoilla lyhyet korot ovat vuoden 2015 aikana laskeneet edelleen alaspäin. Sen sijaan pitkät korot nousivat vuoden aikana jo lievästi. Euroopan keskuspankki ei muuttanut ohjauskorkoa vuoden 2015 aikana 0,05 %:sta, vaikka alensi pankkien talletuskorkoa keskuspankkiin -0,30 %:iin, jonka takia lyhyet 1- 6 kuukauden euriborkorot olivat vuoden lopussa negatiivisia. Lisäksi Euroopan keskuspankki aloitti euroalueen pääasiassa valtionlainojen ja julkisen sektorin lainojen osto-ohjelman, joka jatkunee vuoden 2017 alkuun asti. Ohjauskorkoa ei näin ollen vielä vuoden 2016 aikana todennäköisesti nosteta.

Talouskasvu on Euroopan komission marraskuun ennusteen mukaan edelleen vaimeaa euroalueella vuosina 2016 – 2017 n. 1,8 % - 1,9 %. Öljyn hinta laski merkittävästi vuoden 2015 aikana, joka vaikutti etenkin yleiseen hintojen kehitykseen alentavasti ja voi vaikuttaa myöhemmin talouskasvun kiihtymiseen.

USA:ssa talouskasvu on jo voimakkaampaa. USA:n keskuspankki nosti ohjauskorkoaan odotetusti joulukuussa 0,25 %. Euroopan keskuspankki seurannee kehitystä viiveellä aikaisintaan vuonna 2017.

Kuntasektorin rahoitus

Euroopan keskuspankin käynnistämä valtion lainojen osto-ohjelma alentaa myös kaupungin varainhankinnan hintaa tilapäisesti. Vaikka Suomen valtion luottokelpoisuusluokitus on alentunut (Standard & Poor’s AA+), niin tämä ei ole näkynyt vielä Suomen valtion ja kuntien varainhankinnan hinnassa. Sen sijaan vakavaraisuusvaatimusten kiristyminen on näkynyt mm. Kuntarahoitus Oyj:n antamissa lainoissa kuntasektorille.

Kaupungin lainakannan hajauttaminen

Kaupunginvaltuuston 15.2.2010 hyväksymien rahoitus- ja sijoitusperiaatteiden kohdan 1.3 mukaan kaupunki turvaa rahoituksen saatavuuden ylläpitämällä kaupungin hyvää nimeä markkinoilla ja käyttämällä rinnan erilaisia rahoitusmuotoja ja rahanlähteitä.

Rahoituslähteiden hajautuksen ohella periaatteena on hajauttaa lainakannan maturiteettijakaumaa sekä viitekorkoperusteita, jotta mahdolliset muutokset varainhankinnan saatavuudessa ja markkinakoroissa heijastuisivat mahdollisimman vähän kaupungin rahoituskuluihin. Lainakannan maturiteetin hajauttamisessa pyritään toteuttamaan seuraavanlaista karkeaa hajautusperiaatetta kuitenkin markkinatilanne ja rahoituksen saatavuus huomioiden:

•Ensimmäinen osa lainakannasta pidetään lyhyessä (alle vuoden) maturiteetissa (emittoidut kuntatodistukset), joka on varainhankinnan edullisin komponentti tällä hetkellä, mutta samalla likviditeettiriski eli jälleenrahoitusriski on suurin. Markkinahäiriötapauksessa lyhyt varainhankinta pyritään korvaamaan nopeasti pidemmällä rahoituksella.

•Toinen osa lainakannasta pidetään keskipitkässä maturiteetissa (n. 1- 5 vuotta), jota uusitaan eli jälleenrahoitetaan säännönmukaisesti vuosittain ja pidetään yllä kaupungin hyvää nimeä markkinoilla laskemalla liikkeelle mm. jvk-lainoja sekä säilytetään tuntuma kyseiseen varainhankintakanavaan.

•Kolmas osa lainakannasta hankitaan pitkänä rahoituksena (5 – 30 vuotta), joka on absoluuttisesti kallein osa varainhankinnasta tällä hetkellä, mutta samalla varaudutaan Suomen koko julkisen sektorin luottokelpoisuuden mahdolliseen heikkenemiseen ja edelleen rahoituksen vaikeutumiseen ja hinnan kallistumiseen.

Lainannostosuunnitelma vuodelle 2016

Kaupunginvaltuuston 16.11.2015 vahvistamassa kaupungin vuoden 2016 talousarviossa on pitkäaikaisten lainojen lisäys merkitty 100 milj. euroksi ja lyhytaikainen velanotto 30 milj. euroksi. Kaupungin pitkäaikaisesta lainakannasta erääntyy vuoden 2016 aikana 50 milj. euron pitkäaikainen laina. Lainakannan lisäykseksi muodostunee näin ollen enimmillään 80 milj. euroa.

Talousarvion hyväksymisen jälkeen kaupunki on saanut tiedon kaupungin liikkeellelaskeman 50 milj. euron joukkovelkakirjalainan erääntymisestä sijoittajan toteuttaman myyntioption takia jo tämän vuoden maaliskuussa. Lainan varsinainen eräpäivä olisi ollut vuoden 2017 syyskuussa. Lainan korko on kaupungin tällä hetkellä saamaan jälleenrahoitukseen verrattuna korkea, joten kaupunki hyötyy ko. lainan ennenaikaisesta maksamisesta. Jälleenrahoituksen määrästä päätetään tulevien osavuosikatsausten yhteydessä tehtävissä talousarviomuutoksissa.   

Talousarviokirjassa todetaan, että kaupungilla on kuntatodistuslimiittejä tällä hetkellä yhteensä 340 milj. euroa, joita voidaan käyttää tarvittaessa täysimääräisesti maksuvalmiuden turvaamiseen lyhytaikaisesti tai korvaamaan pitkäaikaisia lainoja.

Vuoden aikana eräiden pankkien kuntatodistuslimiittejä mahdollisesti päivitetään ja korotetaan. Näin varmistetaan riittävä kilpailuttaminen eri pankkien välillä. 

Lyhytaikainen velanotto on tarkoitus toteuttaa kuntatodistuksia liikkeelle laskemalla. Vuoden 2015 lopussa kuntatodistuksia oli liikkeellä 20 milj. euroa. Vuoden 2016 talousarvion mukaan kuntatodistusten määrän nettomuutos olisi 30 milj. euroa, jolloin vuoden 2016 lopussa kuntatodistuksia voisi olla liikkeellä yhteensä 50 milj. euroa. Vuoden 2016 aikana kuntatodistuksia voi silti olla liikkeellä ajoittain merkittävästi tätä suurempi määrä. Kuntatodistuksia on myös tarpeen käyttää tasoittamaan kassavarannon kuukauden sisällä tapahtuvaa vaihtelua erityisesti kaupungin palkkapäivien ja verotulopäivien välillä.

Pitkäaikaiset lainat nostettaneen yhdessä tai useammassa erässä, mutta kuitenkin vähintään 20 milj. euron määräisenä, jolloin varainhankinta tulee edullisimmaksi. Eräänä rahanlähteenä voi olla varainhankinta suoraan markkinoilta eli kaupungin liikkeelle laskema kotimainen tai ulkomainen jvk -laina tai ns. Private Placement sekä muussa tapauksessa pankkien tai Kuntarahoituksen taselainat.

Pitkäaikainen rahoitus kilpailutetaan aina eri vastapuolien kesken riippumatta rahoituksen hankintakanavasta sekä dokumentaatiosta.

Talousarvion ja taloussuunnitelman mukaisesti pitkäaikaiset lainat kehittyvät vuosina 2016 - 2019 seuraavasti (milj. euroa): 

Päätöksen pitkäaikaisesta ja lyhytaikaisesta lainannostosta tekee kaupunginhallituksen johtosäännön mukaisesti talous- ja strategiaryhmän johtaja.

Korollisen kokonaisvelan kehitys (milj. euroa)

Kaupungin pitkäaikainen velkamäärä vuoden 2015 lopussa oli 451,6 milj. euroa ja lyhytaikaisia lainoja eli kuntatodistuksia oli liikkeellä vuoden vaihtuessa 20 milj. euroa. Yhteensä lainakanta oli näin ollen 471,6 milj. euroa. Tämän lisäksi henkilöstökassan ja tytäryhtiöiden talletukset olivat yhteensä 126,4 milj. euroa eli korollinen kokonaisvelka 598 milj. euroa. Korollisen kokonaisvelan korko oli 1,15 % vuoden vaihteessa.

Suurin osa kaupungin lainakannasta on suojattu koronnousua vastaan koronvaihtosopimuksilla. Tosin suurin osa suojauksesta on vain neljän vuoden mittaisia. Suojausastetta on tarpeellista nostaa erityisesti ko. erääntymisajankohdasta eteenpäin. Uudet pitkäaikaiset lainat nostetaan yleensä vaihtuvakorkoisena. Myöhemmin lainojen korkoperustetta voidaan muuttaa markkinatilanteen mukaan koronvaihtosopimuksella.

Pitkäaikaisia antolainoja myönnetään talousarvion mukaan tytäryhtiöille vuoden 2016 aikana 50,5 milj. Vastaavasti pitkäaikaisia antolainoja erääntyy 29,9 milj. euroa Kaupungin nettovelka ei näin ollen kasva yhtä paljon kuin korollinen kokonaisvelka.

Vuoden 2016 aikana kaupunki rahoittaa eräiden tytäryhtiöiden (mm. Koy Turun Kaupunginteatteri, Koy Turun Syvälahdenkoulu ja Koy Turun Yli-Maarian koulu) investointeja konsernitililimiitin kautta. Vuoden 2015 lopussa myönnettyjä limiittejä oli 162 milj. euroa, josta käytössä oli 24,6 milj. euroa. Talousarvion mukaan limiittejä voi olla enintään 250 milj. euroa.

Kassavarannon ja muiden sijoitusten tuotto vuonna 2015

Kassavaranto vuoden 2015 lopussa oli 128 milj. euroa (ilman vahinkorahaston erityiskatteisia sijoituksia). Keskimäärin kassavaranto oli n. 97 milj. euroa.

Vuoden 2015 aikana korot säilyivät edelleen alhaalla. Kassavarannon tuotoksi muodostui tästä huolimatta yhteensä n. 1,5 milj. euroa (eli 1,5 % keskimääräiselle kassavarannolle) jakaantuen korkotuloihin ja rahoitustuloihin/menoihin, vaikka noin puolet kassavarannon määrästä oli maksuliiketileillä hyvin alhaisella korolla. Talousarviossa tuotoksi oli arvioitu 1,375 milj. euroa.

Omien rahastojen osalta vahinkorahaston tulos on lähellä talousarvion asettamaa 2,65 milj. euroa, mutta se tarkentuu myöhemmin.

Sijoitussuunnitelmavuodelle 2016

Kaupungin sijoitussuunnitelmassa määritellään sijoitusten painopistealueita ja kassavarannon ja rahastojen allokaatiojakaumat eri instrumenttiluokille.

Sijoitussuunnitelmassa korostetaan myös sijoitusperiaatteiden mukaisia eettisiä periaatteita ja YK:n vastuullisen sijoittamisen toimintamalleja. Lisäksi painotetaan sijoitustoiminnassa yrityksiä, jotka ottavat huomioon ympäristön ja kestävän kehityksen sekä ovat kaupungin hyväksymän strategian mukaisia, jonka eräänä tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2040 mennessä.

Sijoitusten osalta painotetaan erityisesti kaupungin kassan likviditeettiä. Rahastojen sijoitusten tulee osaltaan tukea kaupungin maksuvalmiutta. Sijoitustoiminnan tavoitteena on kuitenkin saavuttaa talousarviossa määritetyt euromääräiset tavoitteet ottaen huomioon sijoitusperiaatteiden mukaiset sijoituskohteiden luottokelpoisuudet.

Edellä olevaan viitaten esitämme, että

•kaupunginhallitus hyväksyy vuoden 2016 lainannostosuunnitelman, jossa nostetaan 100 milj. euroa pitkäaikaista lainaa vuoden 2016 aikana,

•kaupunki käyttää tarvittaessa maksuvalmiuden niin vaatiessa tai kassavarannon heilahteluita tasaamaan tai korvaamaan pitkäaikaista rahoitusta jo solmittuja 340 milj. euron kuntatodistusohjelmia täysimääräisesti,

•kaupungin liikkeellä olevien kuntatodistusten määrän nettomuutos vuoden 2016 lopussa on enintään 30 milj. euroa,

•kaupunki suojaa pitkäaikaisia lainoja koronnousulta solmimalla vähintään 30 milj. euron koronvaihtosopimuksia tai nostaa vastaavan suuruisen määrän lainoja kiinteäkorkoisena

•kassavarannon minimitavoitteena pidetään kaupungin riittävän likviditeetin ylläpitämiseksi 50 milj. euroa

•kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan sijoitussuunnitelman vuodelle 2016.